Tuomo Peltonen & Antti Vähäkangas Etiikan asema kauppatieteellisessä yliopistokoulutuksessa Suomessa

Samankaltaiset tiedostot
Monimuotoisuuden johtaminen työelämän laadun ja tuottavuuden tekijänä?

Monimuotoisuuden johtamisella kaikille sopivia työpaikkoja ja työyhteisöjä

Monimuotoisuutta tukeva johtaminen

Suomen Aktuaariyhdistys ry Ammattimaisuusseminaari Novetos Oy Tapio Aaltonen

Muutokset näkyvät punaisella

Ratuke. Onko etiikalla roolia työturvallisuudessa? Novetos Oy Tapio Aaltonen

Farmaseuttinen etiikka

Monikulttuurisen koulun johtajuus 2

Eettisten teorioiden tasot

Johtamisen strategisuus hyvinvointipalvelujen kehittämisessä. Johanna Lammintakanen ma. Professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos

Mirja Antila, LAPE-akatemian fasilitaattori

Sosiaalityön eettisyys 2014 kommentti hajatelma puheenvuoro

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA

Integriteetin loukkaukset: mikä on yritysjohdon vastuu hyvän esimerkin näyttäjänä? Ari Salminen Hyvä yritys ja sen muodot seminaari 10.4.

Tulevaisuuden johtamisosaaminen ja sen kehityshaasteet

SEURAA NETTILUKKARIA - MUUTOKSET NÄKYVÄT PUNAISELLA! SYKSY 2014 VAPAASTI VALITTAVAT

Arvot ja eettinen johtaminen

Monikulttuuriset yritykset

Tavoitteet: Kurssilla tarkastellaan viestintää johtamisen ja asiantuntijatyön näkökulmasta. Teoreettisesti kurssi nojaa. dynaamisiin muutosmalleihin

Seinäjoen perusopetus Arviointikysely syksy 2012 JOHTAJUUS. Piia Seppälä Seinäjoen perusopetuksen arviointityö

TYÖHYVINVOINTIMYLLYT

Kokemuksia eettisen tapauskeskustelun käytöstä Tampereella

Reserviläisjohtajana sodassa

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

Yliopiston ajatus ja strateginen johtaminen

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus

Luento 10. Moraalia määrittävät piirteet Timo Airaksinen: Moraalifilosofia, 1987

Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa

Sinustako Master-tason osaaja? Opiskele ylempi AMK-tutkinto!

SOVITTELIJAT APUNA TYÖPAIKAN KONFLIKTEISSA

Simulaatiopedagogiikka ammatillisen asiantuntijuuden kehittämisen välineenä sote-alan koulutuksessa

johdamme vastuullisesti, päätöksentekomme on nopeaa ja rakentavaa, arvostamme henkilöstöämme sekä toimimme vuorovaikutuksessa kuntalaisten kanssa

5. Oppi ja moraali. Erottaako oppi vai etiikka?

Organisaatiokäyttäytyminen ja alan suomalaisia tutkimuksia

Julkisen alan työhyvinvointi Toni Pekka Riku Perhoniemi

Esimiestutkimuksen eri osa-alueiden kokonaisarviot

AIKUISSOSIAALITYÖ KUNNAN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ

Maisteri-info. kevät

Torstai Mikkeli

Minna Rauas. Nuorisotyölle eettinen ohjeistus

Millainen on perheystävällinen työpaikka?

OULU Paikallinen työn merkitys, ohjaaminen ja eteneminen

Tutkimushanke Satakunnan elinkeinoelämä monikulttuurisuuden kohtaajana

Keinot kasvuun on tiedossa, mutta se ei riitä. Henkilöstö tekee kasvun.

Lataa Hoivan ja hoidon lähijohtaminen - Kim Aarva. Lataa

AVAINSANAT. Arja Jämsén (toim.) JOHDA SOSIAALIALAA! PUHEENVUOROJA JA NÄKÖKULMIA. Yleinen kymmenluokittelu (UDK): 364; ; /.96;

Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä

Näkökulmia verkostojen ja luottamuksen johtamiseen

YSOS18 Sosiaali- ja terveysala ylempi AMK, Sosiaaliala, Ylempi AMK-tutkinto

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo

Tutkittua tietoa työtehtävien räätälöinnistä - RATKO-mallin soveltaminen työyhteisössä

Johtajan muuttuva työ sosiaali- ja terveydenhuollossa

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

SOSIAALITYÖN ARVOT JA JOHTAMINEN. Sosiaalityön johtamisen kehittämisrakenne Rovaniemi Anneli Pohjola

Eettinen Johtaminen. To Be or Well Be seminaari 2010 Petteri Lahtela

Työhyvinvointi ja tuottavuus

Master-tutkinnot Turun AMK:ssa

ITSENSÄ JOHTAMINEN KOTIHOIDON ESIMIEHEN TYÖSSÄ

Henkilöstöjohtaja johdon kumppanina

Mikko Satuli Koulutuksen kautta työelämään työnantajan näkökulma

Miksi tarvitaan organisaatioviestinnän POPprofessuuria?

ABS:n ajankohtaiskatsaus. Jukka Pellinen Juuso Leivonen 20/8/2013

Case työpaja: Botnia. TM21 Sidosryhmät ja moraalinen vastuu Pia Lotila

Artikkeli Sosiaalilääketieteellisessä aikakauslehdessä

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

Esitykseni perustuu pääosin

Yhteiseen johtajuuteen Esimerkkinä Hämeenlinnan päiväkodin johtajuuden muutos Marja-Liisa Akselin, Palvelujohtaja Lasten ja nuorten palvelut

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Lataa Kuluttajat ristiriitojen maailmassa. Lataa

Wifi-tunnus: royalmeeting salasana: rr-crowne

Monimuotoisuutta tukevalla johtamisella uusia toimintatapoja. Mitä tutkimuksesta nousi esiin?

arkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali

Yrityksen eettinen yhteiskuntavastuu

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM

Miten ratkaistaan eettisiä ristiriitoja sosiaali- ja terveydenhuollon arjessa?

Johtajuus ja asiantuntijaviestintä

Monikulttuurisuus työyhteisössä. Kontulan vanhustenkeskus, osasto 5 Eeva Oinonen

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Valmistuminen ja. maisteriopintoihin siirtyminen

Johtajuuden uudet haasteet

Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein?

Etiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto

Vaikuttava terveydenhuolto

Mielenterveys- ja päihdetyön erikoistumiskoulutus 30op

Kestävä kehitys & laatu-ajattelu opetuksessa ja tutkimuksessa

Opintokokonaisuudet: Hallinto-osaaminen Eurooppahallinto Ympäristöala. Hallinto-osaamisen opinnot. Opintojaksokuvaukset

Lyhyesti viime kerran keskeisimmät asiat. Tämä luento: Sidosryhmät, yhteiskuntavastuu. Etiikka ja moraali johtamisessa. Yhteenveto.

Lapin sosiaalityön ja sosiaalialan opetus- ja tutkimuskeskus (ESR -hanke)

Muuttuva työ. Sebastian Franckenhaeuser 2018

Kotoutumiskoulutuksen arviointi. Riina Humalajoki

Lapsi tutkimuskohteena - eettinen ennakkoarviointi ja aineistojen arkistoinnin etiikka

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

Pedagoginen johtaminen - työpaja

URHEILUJOHTAMINEN - SIVUAINEOPINNOT 30 OP

Transkriptio:

Työelämän tutkimuspäivät 8. 9.11.2007 Pj. Johanna Kujala, Tampereen yliopisto, johtamistieteiden laitos Perjantai 9.11.2007, klo 10.30 12.15 10.30 10.55 Tuomo Peltonen & Antti Vähäkangas Etiikan asema kauppatieteellisessä yliopistokoulutuksessa Suomessa 10.55 11.20 Merja Sinkkonen-Tolppi Eettinen johtaminen sosiaalialalla 11.20 11.45 Tuomo Peltonen Postmoderni eettinen teoria ja moraalinen johtaja: käsitteellistä hahmottelua 11.45 12.10 Johanna Kujala Eettiset teoriat ja moraaliset päätökset: Suomalaisten johtajien päätöksenteko liiketoiminnan ongelmatilanteissa 12.10 12.15 Yhteenveto ja jatkosuunnitelmat, pj. Johanna Kujala

Tuomo Peltonen ja Antti Vähäkangas Oulun yliopisto, Taloustieteiden tiedekunta puh. 0400582151 tuomo.peltonen@oulu.fi Etiikan asema kauppatieteellisessä yliopistokoulutuksessa Suomessa Vaikka kiinnostus liike-elämän etiikkaan on lisääntynyt, on etiikan asemasta kauppatieteellisen koulutuksen kentässä Suomessa hyvin vähän tietoa. Analysoimme kaikkien 11 kauppatieteellisten yliopistoyksiköiden lukuvuoden 2006 2007 opinto-oppaat. Lisäksi haastattelimme 14:ää korkeakoulujen ja sidosryhmien edustajaa. Etiikkaa opetetaan suomalaisissa kauppatieteellisissä yksiköissä vaihtelevassa laajuudessa. Erot eri yksiköiden välillä ovat selviä. Luokittelimme yksiköt neljään eri tyyppiin liikeelämänetiikan opetuksen laajuuden ja aihepiirin strategisen ja imagollisen merkityksen mukaan. Vahvuusalueotteessa yksiköllä on laajasti etiikan opetusta ja tutkimusta ja sitä korostetaan myös strategisesti. Toimijavetoisessa otteessa etiikkaan panostetaan, mutta alue ei ole keskeisellä sijalla yksikön brändäyksessä. Legitimaatio-otteessa puolestaan etiikkaa ja vastuullisuutta käytetään yksikön strategisessa profiloinnissa ilman varsinaista substantiaalista kiinnostusta aihealueeseen. Uinuvassa yksikössä ei ole juuri toimintaa etiikan alueella eikä yksikkö pyri hyödyntämään sitä imagollisesti. Kuhunkin tyyppiin sijoittui yksiköitä. Ehkä hieman yllättäen toimijavetoisia yksiköitä oli vain yksi, Helsingin kauppakorkeakoulu. Tulokset viittaavat siihen, että pääsääntöisesti etiikan opetusta ja tutkimusta pyritään tuomaan aktiivisesti esiin yksikköä erottavana strategisena piirteenä tai vaihtoehtoisesti alue on jätetty selkeästi marginaaliin korkeakoulun tai tiedekunnan virallisissa ja epävirallisissa painotuksissa. Liike-elämän etiikka on joko legitimoiva profiilitekijä tai sitten siihen ei sen ristiriitaisuuden ja kiistanalaisuuden vuoksi panosteta juuri ollenkaan.

Erikoistutkija, YTT Merja SinkkonenTolppi Kuopion yliopisto Sosiaalihallinto, terveyshallinnon ja talouden laitos PL 162 70211 Kuopio puh. 040 534 4017 merja.sinkkonen@uku.fi Eettinen johtaminen sosiaalialalla Kun puhutaan hyvästä johtamisesta, etiikkaa ei voida sivuuttaa, koska käsite hyvä pitää sisällään eettisyyden merkityksen (Ciulla 1998). Johtajalla ja johtamisella on suuri merkitys työyhteisön eettisyydelle ja sen hyvinvoinnille. Johtamisen pitäisi edistää eettisten normien mukaista käyttäytymistä. Uudet eettiset arvot ja periaatteet tulisi toteuttaa vahvistamalla johtajuutta. (Salminen 2004, 17 ja 58) Johtamispätevyys voidaan jaotella esimerkiksi seuraavalla tavalla (Nikkilä 2006): - Henkilökohtaiset ominaisuudet - Johtamisen ammattipätevyys (sekä johtamisen että substanssin hallinta) - Sosiaalinen pätevyys ja - Eettinen pätevyys. Eri ammattiryhmillä ja organisaatiolla on omat eettiset ohjeensa (Aaltonen & Junkkari 2003). Johtaja voi joutua asemaan, jossa hän on kolmen erilaisen eettisen ohjeisto piirissä; oman professionaalisen ammattietiikkansa, johtajan etiikan (hyvä hallinto) ja organisaation eettisten ohjeiden. Tutkimuksessa haetaan mm. vastausta kysymykseen, ovatko nämä erilaiset eettiset ohjeistot ristiriidassa keskenään vai tukevatko ne toisiaan? Lisäksi johtajat omat arvot ja näkemykset toiminnan eettisyydestä vaikuttavat hänen ratkaisuihinsa. Vaikka johtamisen ammattipätevyydessä sosiaali- ja terveysalalla nousevat vahvasti esille kokonaisuuden hallinta, henkilöstöhallinto ja muutosjohtaminen, voidaan yksittäisen päätöksen taustalta helposti löytää ohjausvoimaltaan suurimmat talous ja lainsäädäntö. Jos talous, laki ja eettiset ohjeet ovat ristiriidassa keskenään, miten toimitaan (Martinez 1998)? Mikä on eettisten ohjeiden ja koodistojen ohjausvoima on epäselvää. Ovatko ne vain periaatteita ilman todellista vaikutusta toimintaan? Toiminnan eettisyyttä voivat toisaalta tukea tai vääristää johtajan oman lähimmän esimiehen toiminta esimerkkinä ja toisaalta tuen antajana. Samoin eettisiä ristiriitoja voivat aiheuttaa työyhteisöön syntyneet vinoumat. Lähteet Aaltonen, Tapio & Junkkari, Lari (2003) Yrityksen arvot ja etiikka. Helsinki: WSOY. Ciulla, Joanne (1998) Ethics. The Heart of Leadership. Lontoo: Praeger. Martinez, Michael J. (1998) Law versus Ethics: Reconciling Two Concepts of Public Service Ethics. Administration and Society 1998: 29, 690. Nikkilä, Juhani (2006) Johtaminen teorian ja käytännön ristiaallokoissa. Premissi 2 / 2006, 68 Pratt, John R.(1999) Management Ethics. Home Health Care Management Practice 11:60. Salminen, Ari (2004) Hyvän hallinnon etiikka. Kolmen profession arvioita hallintoja johtamistyön eettisistä kysymyksistä. Vaasan yliopiston julkaisuja. Tutkimuksia 245, Hallintotiede 29. Vaasa.

Aulikki Sippola Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Taavilantie 4H puh. 050 377 0018 aulikki.sippola@kolumbus.fi Proaktiivinen johtaminen vastaus työvoimapulaan onko työvoiman monimuotoisuuden hyödyntämättä jättäminen haluttomuutta vai taitamattomuutta Työvoimamarkkinoiden rakenteellinen muutos vaikuttaa työyhteisöjen johtamiseen ja kehittämiseen. Tämä esitys kohdistuu monimuotoisuuden johtamiseen, ja miten siinä ilmenee vastuullisuus ja eettinen johtaminen. Monimuotoisuudella tarkoitetaan tässä esityksessä yksilöllistä erilaisuutta työkyvyssä, iässä, sukupuolessa, etnisessä tai kulttuurisessa taustassa. Se voi ilmetä esimerkiksi erilaisina näkökulmina, työntekotapoina tai asiakastarpeina. Esitys pohjautuu tekijän väitöskirjatutkimukseen, jossa tutkittiin 24 yksityistä ja julkista organisaatiota. Se tehtiin tapaustutkimuksin ja laadullisin menetelmin, pääsääntöisesti pitkittäisellä asetelmalla teema sekä ryhmähaastatteluin. Kolmessa osatutkimuksessa haastateltiin henkilöstöhallinnon johtoa ja asiantuntijoita, esimiehiä ja aihealueen asiantuntijoita; yhdessä lisäksi luottamusmiehiä. Yhdessä tutkimuksessa haastateltiin sisäisten kehitysryhmien jäseniä sekä niiden toiminnan koordinaattoreita, jotka kehittivät työyhteisöään monikulttuuriseksi. Monimuotoisuuden johtaminen on vielä uutta eikä suomalaisten työyhteisöjen johtamisessa ole vielä riittävästi huomioitu henkilöstön ja asiakaskunnan lisääntyvää monimuotoisuutta. Tulosten mukaan monimuotoista työyhteisöä rakennetaan ja johdetaan Suomessa pääasiassa reaktiivisesti, mikä näkyy vain vähäisinä muutoksina henkilöstöjohtamisessa. Reaktiiviset organisaatiot vetoavat usein tasa-arvoon ja lainsäädäntöön ja kohtelevat työntekijöitään samoin periaattein. Tyypillisesti muutettiin vain rekrytointi- ja perehdytysmenetelmiä uuden työvoiman saamiseksi ja pyrittiin maahanmuuttajien nopeaan sulauttamiseen olemassa oleviin järjestelmiin, työkulttuuriin ja tapoihin. Vain muutaman organisaation johto pitää kulttuurista monimuotoisuutta investointina ja uuden kyvykkyyspotentiaalin tai oppimisen lähteenä. Hyötyinä nähtiin työvoiman saatavuuden helpottuminen, rekrytointikulujen ja vaihtuvuuden aleneminen sekä asiakaspalvelun ja yrityskuvan parantuminen. Lisäarvon tuottaminen edellyttää johtamisen proaktiivisuutta eli tietoista eriarvoisuuden vähentämistä ja sosiaalista vastuunottoa: henkilöstöjohtamisen politiikkojen ja järjestelmien oikeudenmukaisuutta, asenteiden ja lopulta koko toimintakulttuurin muutosta. Monimuotoisuuden tukeminen on erityisesti rekrytoinnin jälkeistä taitoa motivoida ja arvioida työsuoritusta objektiivisesti yksilön tausta ja lähtökohdat huomioiden.

Tuomo Peltonen Oulun yliopisto, taloustieteiden tiedekunta puh. 0400582151 tuomo.peltonen@oulu.fi Postmoderni eettinen teoria ja moraalinen johtaja: käsitteellistä hahmottelua Postmoderni etiikan teoria (esim. Kelemen & Peltonen, 2001) on vaikuttanut jonkin verran liike-elämän ja johtamisen etiikan keskusteluihin, vaikka sen suurin anti onkin tähän mennessä kohdistunut organisaatioteorian keskusteluihin (mm. Parker, 1998; Parker et al. 2005). Yleisellä tasolla postmoderni etiikan teoria pyrkii siirtämään moraalista toimintaa koskevia keskusteluja kohti tilanteellista ja omatunnollista herkkyyttä. Moraalinen impulssi (Bauman, 1993) tai minuustekniikat (Foucault, 1983) ovat tällöin keskeisemmässä asemassa kuin eettiset periaatteet. Organisaatioiden eettisyyden tarkastelussa postmodernin teorian anti voisi kohdistua nimenomaan avainhenkilöiden subjektiviteetin asemaan moraalisen herkkyyden rakentumisessa. Organisatorisen ja johtamisen etiikan postmoderni käänne ei kuitenkaan ole juurikaan vaikuttanut johtamistyön ja johtajuuden käsitteellistämistä koskeviin keskusteluihin (vrt. esim. Willmott, 1997; Watson, 1998). Tämän paperin tarkoituksena on hahmotella moraalisen johtajan käsitteellinen malli, joka nojaa postmodernin teorian näkemyksiin. Moraalisen johtajan ontologian lähtökohtana on eettisesti virittynyt ja herkistynyt ihminen tai aktantti (Law, 1994), jonka toimijuutta edeltää Baumanilainen toisesta välittäminen. Moraalisesti refleksiiviseen subjektiin nähden toissijaisena rakentuu käytännöllinen toimija, joka on tuttu johtajien havainnointitutkimuksista (Mintzberg, 1973; Kotter, 1982). Tästä loogisesti seuraavana näyttäytyy johtamisen teknisinstrumentaalinen luonne, jota edustavat klassinen johtamisteoria ja tieteellinen liikkeenjohto (Fayol, 1916; Taylor, 1911). Moraaliseen impulssiin nojaava johtajaihminen on perimmäinen johtajuuden taso, jonka varassa muut lepäävät. Esitys on osa kirjaprojektia Johtaminen ja organisointi.

Johanna Kujala, dosentti, KTT Johtamistieteiden laitos Tampereen yliopisto johanna.kujala@uta.fi Eettiset teoriat ja moraaliset päätökset: Suomalaisten johtajien päätöksenteko liiketoiminnan ongelmatilanteissa Tutkimuksessani olen kiinnostunut siitä, miten suomalaiset johtajat tekevät moraalisia päätöksiä kohdatessaan liiketoimintaan liittyviä ongelmia. Tutkimusaineisto on koottu kaikille suomalaisten yli sadan työntekijän teollisuusyritysten johtajille kohdistetulla kyselyllä vuonna 2004. Kyselylomakkeessa johtajille esitettiin kuusi erilaista moraalista ongelmatilannetta ja heitä pyydettiin arvioimaan tilanteita eettisten teorioiden mukaisia vaihtoehtoja sisältävällä asteikolla (ks. Kujala 2001). Asenneasteikon lisäksi johtajia pyydettiin kertomaan omin sanoin, mitä he olisivat tehneet vastaavassa tilanteessa. Tässä tutkimuspaperissa analysoin johtajien vastauksia kyselylomakkeen avoimiin kysymyksiin. Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen muodostavat etiikan teoriat kuten velvollisuusetiikka, seurausetiikka, relativismi ja oikeudenmukaisuusteoria (ks. esim. Reidenbach & Robin 1990). Aineiston analyysissä pyrin kulttuuristen jäsennysten metodin (Alasuutari 1997) avulla ymmärtämään johtajien päätöksenteon perusteita eri tilanteissa. Tutkimukseni tuloksena esitän synteesin suomalaisten johtajien moraalisesta päätöksenteosta. Pyrin synteesissäni käsitteellistämään empiirisen aineiston analyysin tuloksia siten, että voin esittää alustavan viitekehyksen tai typologian johtajien moraalisesta päätöksenteosta. Lähteet Alasuutari, Pertti 1997. Researching Culture. Qualitative Method and Cultural Studies. London: Sage. Kujala, J. 2001. A Multidimensional Approach to Finnish Managers Moral Decision Making, Journal of Business Ethics 34(3 4), 231 254. Reidenbach, R. E. & Robin, D. P. 1990. Toward the Development of a Multidimensional Scale for Improving Evaluations of Business Ethics, Journal ofbusiness Ethics 9, 639 653.