Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Väliraportointi valtuustoille Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari & Jouko Luukkonen 18.12.2013 Kylpylähotelli Peurunka, Laukaa
Lukutikku Tavoitteena on valtiovarainministeriön erityisen kuntajakoselvityksen määräys tehdä arvio kaupunkiseudun kuntien yhdistymismahdollisuuksista Selvitys on tehty Elinvoimaisen ja toimintakykyisen kunnan näkökulmien mukaisesti on koottu ja analysoitu tiedot sekä arvioitu seudun kokonaisuuden näkökulmasta nykytilan edut/vahvuudet ja haitat/heikkoudet. Selvityksen perusteella on hahmotettu alustavat kuntarakennevaihtoehdot ja arvioitu vaihtoehtojen mahdolliset edut ja haitat. Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 18.12.2013 2
Valtiovarainministeriön määräys Valtiovarainministeriö määrää kuntarakennelain 15 :n perusteella toimitettavaksi erityisen kuntajakoselvityksen Hankasalmen kunnan, Joutsan kunnan, Jyväskylän kaupungin, Laukaan kunnan, Luhangan kunnan, Muuramen kunnan, Petäjäveden kunnan, Toivakan kunnan ja Uuraisten kunnan välillä. Selvittäjien on suoritettava kuntarakennelain16 :ssä tarkoitettu erityinen kuntajakoselvitys. Selvityksen tulee tuottaa ne tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida edellytyksiä yhdistää edellä mainitut kunnat tai osa kunnista. Selvitys alkaa 1.8.2013 ja päättyy selvityksen valmistuttua, kuitenkin viimeistään 31.3.2014. Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 18.12.2013 3
Kuntajaon muuttamisen edellytykset (Kuntarakennelaki 4 ja 4a ) Kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos parantaa: 1) kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä tai muuten edistää kunnan toimintakykyä; 2) alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita; 3) alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai 4) alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Kuntarakenneuudistuksen tavoitteena on kehittää kuntarakennetta 2 :ssä tarkoitettujen tavoitteiden mukaisesti ja erityisesti vahvistaa kuntien edellytyksiä järjestää yhdenvertaisesti palveluja, eheyttää yhdyskuntarakennetta sekä vahvistaa kunnallista itsehallintoa. Tarkoitus on lisäksi vahvistaa kuntien kykyä vastata palvelutuotannosta pääosin itse sekä kykyä hyödyntää markkinoita. Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 18.12.2013 4
Rakennelain selvitysvelvoitteet Väestöpohja (4 c ) perusteet täyttyvät: Väestöpohjaperuste Hankasalmi, Joutsa, Laukaa, Luhanka, Muurame, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen. Työpaikkaomavaraisuus, työssäkäynti ja yhdyskuntarakenne (4 d ) perusteet täyttyvät: Yhdyskuntarakenneperuste Jyväskylä, Muurame ja Laukaa. Työssäkäyntiperuste Laukaa, Muurame, Petäjävesi ja Toivakka. (Uurainen 2011 alk.) Työpaikkaomavaraisuusperuste Laukaa, Luhanka, Muurame, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen. Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 5
Yhteistyö Jyväskylän kaupunkiseudulla Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Laukaa Luhanka Muurame Petäjävesi Toivakka Uurainen Muita kuntia Muut Elinvoima ja kilpailukyky Keski-Suomen liitto, kuntayhtymä Kaupunkiseutusuunnitelma Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö, Jykes Oy Jykes Kiinteistöt Oy Jyväskylän Seudun Matkailu Tekninen toimiala Huom. Paras-laki perusteena Vastuukunta Jyväskylä Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy Mustankorkea Oy o o o o o o= palveluja ostavat Joukkoliikenne Vastuukunta Jyväskylä Keski-Suomen Pelastuslaitos -liikelaitos Jyväskylän liikelaitos Ympäristöterveydenhuolto Vastuukunta Jyväskylä Vastuukunta Laukaa Maaseutupalvelut Maaseutuhallinto Lomituspalvelut Vastuukunta Laukaa Vastuukunta Keuruu Vastuukunta Hankasalmi Vastuukunta Sysmä Vastuukunta Keuruu Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 18.12.2013 6
Yhteistyö Jyväskylän kaupunkiseudulla Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Laukaa Luhanka Muurame Petäjävesi Toivakka Uurainen Muita kuntia Muita Kasvatus ja koulutus Seudullinen päivähoito Jyväskylän koulutuskuntayhtymä (lukiokoulutus) Jyväskylän koulutuskuntayhtymä (ammatillinen koulutus) Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä Jyväskylän ammattikorkeakoulu Kulttuuri- ja liikunta- ja vapaa-aikapalvelut Keski-kirjastot Hankasalmen kansalaisopisto Puulan seutuopisto Jyväskylän kansalaisopisto Keuruun kansalaisopisto Ala-Keiteleen musiikkiopisto Huom. Oppilaita eri kunnista Osakeyhtiö Verkkokirjasto Vastuukunta Hankasalmi Vastuukunta Joutsa Vastuukunta Jyväskylä Vastuukunta Äänekoski Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 18.12.2013 7
Yhteistyö Jyväskylän kaupunkiseudulla Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Laukaa Luhanka Muurame Petäjävesi Toivakka Uurainen Muita kuntia Muita Sosiaali- ja terveyspalvelut Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Keski-Suomen seututerveyskeskus Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus, JYTE Kriisikeskus Mobile Keski-Suomen sosiaalialan kehittämiskeskus Keski-Suomen sovittelutoimisto Keski-Suomen talous- ja velkaneuvonta Keski-Suomen sijaishuoltoyksikkö Jyväskylän perheneuvola Koulupsykologipalvelut Aikuis- ja neuvolaikäisten psykologipalvelut Työterveys Aalto -liikelaitos Sovatek-säätiö Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö Huom. ml.perusterveydenhuoltopalv. K-S shp:n liikelaitos Vastuukunta Jyväskylä Jkl:n seudun Mielenterveysseura Sosiaalipäivystys ja sosiaaliasiamiespalvelut Vastuukunta Jyväskylä Vastuukunta Jyväskylä Vastuukunta Jyväskylä Vastuukunta Jyväskylä Vastuukunta Jyväskylä Vastuukunta Jyväskylä Vastuukunta Jyväskylä Päihdepalvelut, työvalmennus Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 18.12.2013 8
Yhteistyö Jyväskylän kaupunkiseudulla Selvitysalueella on paljon yhteistyöorganisaatioita ja sopimuksia Perusterveydenhuolto on kahdessa yhteistyöalueessa (JYTE ja Seututerveyskeskus). Puitelain perusteella vuoden 2015 alussa myös sosiaalipalvelut pitää ottaa mukaan (osa kunnista perunut tai perumassa siirtopäätöstä yhteistoimintaan) Organisoidussa seudullisessa elinkeinoyhteistyössä on mukana aiempaa vähemmän kuntia. Seudullinen sitoutuminen yhteiseen elinkeinojen kehittämiseen on vähentynyt. Kunnat harjoittavat elinkeinopolitiikkaa omista lähtökohdistaan. Päätöksenteko on kunnissa ja yhteistoimintaorganisaatiossa sekä yhtiöissä ja liikelaitoksissa. Valtuustojen näkökulmasta toimintojen ja palvelujen koordinointi on monimutkaista ja seudullisesti ohutta. Kuntien tehtävistä ja budjetista merkittävä osa on ylikunnallisilla toimielimillä. Yksittäisen kunnan näkökulmasta toiminnan ohjaus on hankalaa. Kuntien valtuustoilla ei ole valtaa ylikunnallisessa päätöksenteossa. Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 18.12.2013 9
Yhdistymisen vaikutuksia suurilla kaupunkiseuduilla Kuntarakennemuutoksissa kaupunkiseuduilla suurimmat hyödyt saavutetaan kilpailukyvyn edellytysten parantamisessa ja maankäytön suunnittelussa. Suuremmassa kunnassa johtamisen ja konserniohjauksen vaativuus kasvaa Useamman kunnan yhdistymisessä yhteistoimintaorganisaatioiden ja sopimusten määrä vähenee Fuusiokustannukset vievät resursseja yhdistymisen alkuvaiheessa. Toimintojen yhdistyessä hallinnon päällekkäisyyksiä voidaan purkaa (Jyväskylä -100 htv) ja saavuttaa säästöjä tietohallinnon järjestelmien harmonisoinnissa (Jyväskylä: harmonisointikustannus 1 milj. e, +800 000 e/v) Resurssien yhdistämisen mahdollistaman potentiaalin hyödyntäminen edellyttää voimakasta johtamista, päätöksenteko- ja toimeenpanokykyä Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 10
Jyväskylän yhdistyminen 2009-2011 Onnistumiset/ylläpidettävät Kehitettävät/parannettavat Kaupungin vetovoima ja kilpailukyky parantunut sekä työpaikkojen määrän kasvu Kaavoitus- ja yhdyskuntarakenneprosessi on toimiva ja lyhyellä ajalla saavutettu tuloksia Palvelujen ja lähipalvelujen saatavuus ja toimivuus Yhdistymissopimuksen mukainen toiminta ja sen mukaan toteutetut investoinnit. Tietohallinnon säästöt (800 000 euroa per vuosi). Henkilöstön osallistuminen muutoksiin ja hyvä yhteistyö työnantajan ja henkilöstön välillä Kuntalaisten ja asiakkaiden sekä lasten ja nuorten osallistumisen uudet muodot Uuden sukupolven organisaatio sekä merkittävät organisaatiojärjestelyt ja hallinnon päällekkäisyyksien purkaminen (100 htv) Vetovoiman vaikutuksen riittämättömyys alueen BKT:hen, tulotasoon ja työllisyyteen, elinkeinopolitiikan terävöittäminen Kaupunkikeskustan, mutta myös maaseutualueiden elinvoimaisuuden varmistaminen Osittain toimimattomat terveyspalvelut ja toimiva palvelujen saatavuusviestintä Kestävä ja tasapainoinen talous, menokasvun ja velkaantumisen hillitseminen sekä tuottavuusohjelma ja palveluverkkojen optimointi. Organisaatioiden ja johtamisen yhteen sovitetut toimintakulttuurit sekä henkilöstövoimavarojen ja hyvien käytäntöjen hyödyntäminen Todellisen vaikuttamisen rakenteet osaksi kaupungin normaalia toimintaa Johtamisen vaativuus sekä monimutkaisten hallintokäytäntöjen vähentäminen ja joustavuuden Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys lisääminen 18.12.2013 11
Nykytilanteen arviointi Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys
Taulukko edut ja haitat Elinvoima ja kilpailukyky (1) ennuste Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 18.12.2013 13
Elinvoima ja kilpailukyky (2) TYÖLLISET (HLÖ) TYÖPAIKAT (KPL) TYÖPAIKKAOMAVARAISUUS (%) 2011 1990 2000 2011 Muutos 1990 2000 2011 Muutos (%-yks.) Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Laukaa Luhanka Muurame Petäjävesi Toivakka Uurainen 1 986 2038 1 683 1 533-24,8 88,1 83,7 77,2-10,9 1 751 2394 1 795 1 509-37,0 94,0 91,4 86,2-7,8 57 453 51512 52 294 62 253 20,9 106,4 104,9 108,4 2,0 7 748 5241 4 793 5 585 6,6 77,1 70,4 72,1-5,0 251 399 241 190-52,4 81,2 73,4 75,7-5,5 4 236 2418 2 635 2 597 7,4 78,8 73,4 61,3-17,5 1 552 1242 1 007 1 017-18,1 79,1 71,7 65,5-13,6 946 775 673 599-22,7 79,2 78,8 63,3-15,9 1 370 930 834 861-7,4 76,8 69,6 62,8-14,0 Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 18.12.2013 14
Elinvoima ja kilpailukyky (3) Työpaikkojen muutos vuosina 1990-2011 Selvitysalue Jyväskylä Valtio -2 176-1 353 Kunta +3 382 +3 293 Valtioenemmistöinen Oy -3 208-2 685 Yksityinen sektori +12 640 +11 139 Yrittäjät -1 362 + 421 Selvitysalueella yrittäjien työpaikat lisääntyneet vain Jyväskylässä. Yksityisen sektorin työpaikat kasvaneet Jyväskylässä, Laukaassa, Muuramessa ja Uuraisilla. Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 18.12.2013 15
Elinvoima ja kilpailukyky (4) - Työpaikkojen määrän muutos 1990-2011 Lähde: Tilastokeskus Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 18.12.2013 16
Elinvoima ja kilpailukyky (5) Työpaikat työnantajasektoreittain suurissa kaupungeissa 2011 Työpaikat yhteensä 121 055 386 357 30 552 33 323 62 253 34 211 48 534 47 210 32 692 85 259 36 203 25 479 118 866 96 080 105 995 % -osuus kaikista työpaikoista Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 18.12.2013 17
Edut/vahvuudet Jyväskylän seudun vetovoima on hyvä ja väestökehitys kasvava Jyväskylän seudulla on hyvä koulutetun työvoiman tarjonta, kolmanneksi parhain valtakunnassa. Alueella on käynnistetty elinkeinojen kehittämistoimintaa, joka tähtää uusien kasvuyritysten syntymiseen Jyväskylän seudulle (Yritystehdas). Jyväskylän kaupunkiseudun (JJÄ) kasvusopimus, INKA-ohjelma, Jyväskylän Kangas sekä Kohti resurssiviisauttayhteishanke avaavat alueelle uusia kasvumahdollisuuksia. Jyväskylän työpaikkakehitys on ollut voimakasta pitkällä ajanjaksolla. Jyväskylän työpaikkakehitys on toipunut 1990-luvun alun ja 2008/09 talouden taantumista. Elinvoima ja kilpailukyky (6) Haitat/heikkoudet Jyväskylän seudun suhteellinen asema 25 suurimman seutukunnan kilpailukykyvertailussa on heikentynyt viime vuosina. Seutu menettää korkeasti koulutettuja nuoria muualle Suomeen. Nykyinen koulutustarjonta ei vastaa alueen kaikkien yritysten työvoimatarpeisiin. Seudun sisäinen korkeakoulutettujen muuttoliike on merkittävää. Imago on heikentynyt viime vuosina, syynä mm. Jyväskylän talouden heikentyminen sekä alueen korkea hintataso ja maksut. Alueen kehittämisresurssit ja päätöksenteko ovat hajautuneet. Kaupungin 2009 yhdistymisen jälkeen Jykesin merkitys ylikunnallisena kehittämisyhtiönä muuttui. Kuntien työpaikkakehitys on ollut laskevaa Jyväskylää, Laukaata ja Muuramea lukuun ottamatta. Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 18.12.2013 18
Maankäyttö, asuminen ja liikenne (1) Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 18.12.2013 19
Maankäyttö, asuminen ja liikenne (2) Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 20
Maankäyttö, asuminen ja liikenne (3) Jyväskylän kaupunki Strateginen suunnittelu 1.11.2013 Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 21
Maankäyttö, Jyväskylän selvitysalue asuminen ja liikenne (4) Työpaikkaomavaraisuus 2011 Jyväskylä 108,4 Joutsa 86,2 Hankasalmi 77,2 Luhanka 75,7 Laukaa 72,1 Petäjävesi 65,5 Toivakka 63,3 Uurainen 62,8 Muurame 61,3 Petäjävesi (61 %) Työpaikkaomavaraisuus alle 80 % Sulkeissa kunnasta pendelöivien osuus Asiointi (päivittäistavara) Pendelöinti Uurainen (58 %) Lähde: Tilastokeskus Pohjakartta MML, 2012 0,2 % Jyväskylä (15 %) Muurame (69 %) Luhanka (47%) 14 % Laukaa (56 %) Toivakka (58 %) Joutsa (31 %) Hankasalmi (38 %)
Tausta Maankäyttö, asuminen ja liikenne (5) Osana Paras-hanketta selvitysalueen seitsemän kuntaa (ei Joutsa ja Luhanka) laativat ja hyväksyivät 2011 Jyväskylän seudun rakennemallin 20X0 ohjaamaan maankäyttöä ja asumista. Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan sekä Korpilahden kuntaliitos vuonna 2009 paransi maankäytön suunnittelua ja toteutusta olennaisesti Liikenteen kannalta merkittävin yhteistyöhanke on vuonna 1999 valmistunut Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma JYSELI 2010 Jyväskylän selvitysalueen väestön kasvu on nopeaa, mikä aiheuttaa paineita maankäytön ja asumisen suunnitteluun ja toteutukseen. Työpaikkojen kasvu on keskittynyt Jyväskylään, mikä on lisännyt pendelöintiä, autoistumista ja kuntien välistä keskinäistä riippuvuutta Selvitysalueen sisällä tapahtuu valikoivaa muuttoliikettä; Jyväskylään muuttaa työmarkkinoiden ulkopuolella olevia nuoria mm. opiskelemaan ja ympäristökuntiin muuttaa korkeasti koulutetut ja työllistyneet lapsiperheet Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 18.12.2013 23
Maankäyttö, asuminen ja liikenne (6) Jyväskylän selvitysalueen väestön kasvu on nopeaa, mikä aiheuttaa paineita maankäytön ja asumisen suunnitteluun ja toteutukseen. Työpaikkojen kasvu on keskittynyt Jyväskylään, mikä on lisännyt pendelöintiä, autoistumista ja kuntien välistä keskinäistä riippuvuutta. Selvitysalueen sisällä tapahtuu valikoivaa muuttoliikettä; Jyväskylään muuttaa työmarkkinoiden ulkopuolella olevia mm. nuoria opiskelemaan ja ympäristökuntiin muuttaa korkeasti koulutetut ja työllistyneet lapsiperheet. Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 18.12.2013 24
Edut/vahvuudet Maankäyttö, asuminen ja liikenne (7) Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 ja liikennejärjestelmäsuunnitelma hyväksyttiin 2011 ohjaamaan seudun kuntien maankäytön kehittämistä (esim. verkkariryhmä kaavoituksen yhteistyö- ja kehittämisfoorumi). Haitat/heikkoudet Alueella ei ole yhteistä päätöksentekoa maankäytössä, joten rakennemallin linjaukset eivät sido kuntia eivätkä estä seudun kokonaisedun vastaisia ratkaisuja. Alueella ei ole yhteistä asuntopoliittista ohjelmaa. Selvitysalueen asuntomarkkinat toimivat kohtuullisen hyvin. Sosiaalinen asuntotuotanto on tarpeisiin nähden riittävää. Joukkoliikenneyhteistyö on tiivistynyt, kun uuden lainsäädännön mukainen Jyväskylän, Laukaan ja Muuramen joukkoliikenne-lautakunta aloitti 2013 toimintansa. Valikoiva sisäinen muuttoliike lisää alueellista ja sosioekonomista eriytymistä ja heikentää Jyväskylän taloudellista kantokykyä. Asuntojen hinnat ja vuokrataso ovat suhteellisen korkeat. Yhä laajemmalta alueelta tapahtuva asiointi- ja työssäkäyntiliikenne lisää autoistumista ja sen tuomia ympäristöhaittoja sekä sen tuomia investointitarpeita. Kehityksen myötä joukkoliikenteen edellytykset heikentyvät. Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 18.12.2013 25
Palvelut (1) - Palvelutarpeiden kehitys selvitysalueella 2012-2029 Vanhusten palvelutarve kasvaa voimakkaasti Myös muissa palveluissa tarve kasvaa Työikäisten määrä kasvaa vain 2 % Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 18.12.2013 26
Palvelut (2) - Palvelutarpeen muutos kunnittain v 2029 mennessä 150% 130% 110% Päivähoito Perusopetus Pt avohoito Esh Vanhuspalvelut 90% 70% 50% 30% 10% -10% Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Laukaa Luhanka Muurame Petäjävesi Toivakka Uurainen Selvitysalue -30% Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 18.12.2013 27
/asukas Palvelut (3) - Odotekustannukset: säästöpotentiaalit selvitysalueella KÄYTTÖTALOUS YHTEENSÄ ilman liikelaitoksia (700) Nettokustannukset asukasta kohti Odotekustannukset vuodelle 2012 on saatu, kun 2. pienimpiin kustannuksiin vuonna 2011 (Oulu) on listätty 3,5 % kustannusten reaalista nousua Muutos 2007-2011: 1,8 % / vuosi (koko maa 1,3 % / vuosi) Suht. muutos¹ +0,5%/v Nettokustannukset 2012: 901 M, odotekustannukset: 930 M (Ei potentiaalia²) -29,1 M 8000 7000 6000 5000 4929 4809 4738 4718 4561 4406 5139 4872 5925 5131 5227 5165 5074 4916 5836 5100 5495 5303 4599 4600 7061 4488 5476 5044 5128 5162 4000 3000 2000 1000 0 Vertailukunnat Selvitysalueen kunnat Lähde: Tilastokeskus, kuntien talous- ja toimintatilasto Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 18.12.2013 28
Palvelut (4) Odotekustannukset: säästöpotentiaalit selvitysalueella Erikoissairaanhoito on edullisemmin hoidettu verrattuna muihin seutuihin (- 15,2 M ) Perusterveydenhuollossa on säästöpotentiaalia 20,3 M, mistä suuri osa tulee avohoidosta Vanhuspalveluissa on säästöpotentiaalia 35,8 M Päivähoito ja esiopetus on hoidettu edullisesti (-9,0 M ) Liikenneväylien hoidossa on säästöpotentiaalia 11,7 M Lasten ja nuorten laitoshuollossa ja muissa lasten ja perheiden palveluissa on säästöpotentiaalia yhteensä 16,4 M Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 18.12.2013 29
Palvelut (5) - Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut Perusterveydenhuollon osalta kunnat kuuluvat joko Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskukseen (Jyte) tai Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä toimivaan Keski-Suomen seututerveyskeskukseen. Erikoissairaanhoidon osalta kaikki selvitysalueen kunnat kuuluvat Keski- Suomen sairaanhoitopiiriin. Sosiaalitoimi hoidetaan itse kaikissa kunnissa Selvitysalueen kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa on yhteensä 5 911 työntekijää. Henkilöstöä on yli valtakunnallisen keskiarvon. Palvelujen tuottavuutta voidaan parantaa useilla osa-alueilla; suurin tehostamispotentiaali on vanhustenhuollossa (35,8 M ). STM:n asettama selvityshenkilöryhmä esitti Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämismalliksi vastuukuntamallilla toteutettavaa sote-aluetta, joka kattaa Keski-Suomen kunnat (pl. Jämsä & Kuhmoinen). Vastuukuntana toimisi Jyväskylän kaupunki. Ennaltaehkäisevän työn malli tulisi olla osana palvelurakennemuutosta Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 18.12.2013 30
Palvelut (6) - Opetus- ja kulttuuripalvelut Varhaiskasvatuksen palvelurakenne vaihtelee, osalla laajasti myös yksityistä palvelua. Seudullinen päivähoito jäänyt vähäiseksi. Palveluseteli muilla paitsi Hankasalmella, Joutsassa ja Luhangassa. Kustannukset vaihtelevat kunnittain 4 636 6 629 /0-6 v 76 alakoulua (joista 8 alle 30 oppilasta) ja 24 yläkoulua. Investointeja edessä. Kustannukset vaihtelevat kunnittain 7476 10271 /opp. Koulupalvelujen suunnittelu (erityisesti investoinnit) raja-alueilla helpottuisi ilman kuntarajoja 12 lukiota, joista 3:ssa alle 100 oppilasta. Jyväskylän lukiot kuntayhtymällä, muut haluavat pitää kunnalla. Kustannukset vaihtelevat kunnittain 6193 11492 /opp. Pienissä lukioissa isot kustannuserot. Vapaa-aikapalveluita vaihtelevasti kunnittain. Jyväskylä maksaa 7,1 milj. /v maakunnallisista palveluista. Kirjastot maakunnallisessa järjestelmässä Kansalaisopistoja 5 eri järjestäjällä. Puulan seutuopisto kallein ( /as). Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 18.12.2013 31
Palvelut (7) - Hallinto- ja tukipalvelut Hallinnon tehtävät kuntien omana työnä, Jyväskylässä liikelaitos ICT-palveluista tehdään erillinen selvitys osana VM:n muutostukiohjelmaa Siivouspalvelut kuntien omana työnä, paitsi Jyväskylässä kilpailutettu (osin kaupungin oma yhtiö). Kustannukset vaihtelevat kunnittain 21 33 /m 2 /v. Ruokapalvelut kuntien omana työnä, valmistuskeittiöitä vielä aika paljon. Kustannukset vaihtelevat kunnittain 2,41 4,94 /ateriasuorite. Teknisen toimen tehtävissä omaa henkilöstöä ja ostopalveluita. Kustannukset vaihtelevat kunnittain168 388 /as. Vaikutukset ja mahdollisuudet Talous- ja palkkahallinnossa tehostamisen mahdollisuuksia ICT-toimintojen harmonisoinnista säästöjä? Palveluverkon tiivistäminen vähentäisi kiinteistökuluja Keskuskeittiöitä voitaisiin hyödyntää yli nykyisten kuntarajojen Jos liitos Jyväskylään, siivous- ja kiinteistöhenkilöstön osalta ratkaistava, siirtyvätkö kaupungin omistamaan yhtiöön Lähde: Hallinto- ja tukipalvelut työryhmän raportti Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 18.12.2013 32
Edut/vahvuudet Selvitysalueen väestön ikääntyminen on ollut vielä maltillista. Vanhuspalvelujen palvelurakenteen uudistaminen sisältää merkittävää säästöpotentiaalia. Palvelut (8) Haitat/heikkoudet Vanhusväestön määrä ja palvelutarpeet kasvavat voimakkaasti. Mikäli palvelurakenteen uudistamisessa ei onnistuta nykyisillä voimavaroilla ei voida vastata kasvavaan palvelutarpeeseen. Selvitysalueen kunnissa on tällä hetkellä toimivat palvelut. Varhaiskasvatuspalveluita on voitu toteuttaa asiakaslähtöisesti ja kuntarajat ylittäen. Pienten lukioiden ja yläkoulujen opettajaresurssit ovat yhteisessä käytössä. Terveyspalvelujen yhteistyö on toimivaa (yhteispäivystys ja sairaanhoidolliset tukipalvelut). Tukipalveluiden uusia organisointitapoja on kehitetty. Kuntarajat vaikeuttavat palveluverkkojen tarkoituksenmukaista suunnittelua ja investointien toteuttamista erityisesti koulupalveluissa. Perusopetuksen yksikkökustannuksissa on suuria eroja koulujen välillä. Varhaiskasvatuspalvelujen käyttö yli kuntarajojen on vähäistä kuntien keskinäisestä sopimuksesta huolimatta. Alueella on kolme alle sadan oppilaan lukiota, joista kahden kustannukset oppilasta kohden ovat korkeat. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon rajapinnoissa on kehittämistä. Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio ei ole toteutunut. Tukipalveluissa on monenlaisia tuotanto- ja organisointitapoja. Yhteistyötä tukipalveluissa on vähän. Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 18.12.2013 33
9 000 Talous (1) Tulot 2012, eur/asukas 8 000 217 7 000 6 000 5 000 388 1 345 591 758 438 237 466 767 803 4 245 419 594 329 335 507 653 372 413 549 733 4 000 3 159 2 893 1 035 1 728 1 011 2 466 2 220 2 312 1 303 3 000 2 000 1 000 2 528 2 678 3 300 3 024 2 546 3 466 2 647 2 748 2 414 3 199 - Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Laukaa Luhanka Muurame Petäjävesi Toivakka Uurainen Selvitysalue Verot Valtionosuudet Maksut ja myynnit Muut toimintatulot Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 18.12.2013 34
Talous (2) - Hallitusohjelman, kehysriihen 22.3.2012 ja kehysriihen 21.3.2013 päätöksen vaikutus kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen, M Tehdyt päätökset alentavat valtionosuuksien vuositasoa hallituskaudella (2015) 1,3 mrd. (16 %) Hallitusohjelma: Vo-prosentin tilapäinen muutos -631 M Kehysriihi 3/2012 Kehysriihi 3/2013 Jyväskylän selvitysalueella menetys valtionosuuksissa 47 miljoonaa vuodessa. Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Lähde: Suomen kuntaliitto 18.12.2013 35
Talous (3) Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 18.12.2013 36
M. M. 1 000 Talous (4) - Kunnallisveron trendilaskelma sekä palvelujen nettokustannusennusteet Kunnallisveron trendilaskelma sekä palvelujen nettokustannusennusteet 800 1 400 Kun Kunnallisvero kattaa yhä pienemmän Me osan menoista Jyväskylän 600 Vanhustenhoidon kustannukset 1 200 kasvavat laskelmassa selvitysalue voimakkaasti (tätä 400 voi hillitä mm. vanhusten toimintakyvyn 1 000 nousu) 200 Valtionosuuksien kehityksen perustrendinä 800 Kunnallisvero on -1 %/vuosi vuosina 2012-2017 Lisätty 12.12.2013 VOS:n uudistusesityksen 0 600 2012 2017 2021 2025 2029 mukaiset muutokset Yksikkökustannusten Vanhusten hoito nousua hillitään siten, 160,8 194,7 239,4 310,4 370,8 että tuottavuus 400 Erikoissairaanhoito nousee 0,5 % vuosittain. 180,4 203,6 224,5 247,6 270,6 Menoennuste perustuu väestöennusteeseen ja yksikkökustannusten Perusterveydenhuolto, 1 % reaalisen avo 200 86,0 105,4 105,4 114,8 124,2 vuotuiseen Oma kasvuun. perusopetus ja lukiokoulutus 152,4 176,2 195,3 209,1 222,5 Ennusteiden luvut ovat vuoden 2012 0 rahassa (Inflaation Päivähoito vaikutus ja esiopetus poistettu) 97,92012 105,0 2017 2021 112,7 2025 118,7 2029 123,2 Muut tehtävät Vanhusten hoito 145,9 160,8 160,2 194,7 239,4 171,5 310,4 182,7 370,8 193,9 Vanhusten hoidossa Kunnallisvero Erikoissairaanhoito 517,9 180,4 599,2 203,6 224,5 643,0 247,6 689,1 270,6 735,9 mukana Perusterveydenhuolto, avo 86,0 105,4 105,4 114,8 124,2 Menoennuste myös perustuu väestöennusteeseen ja yksikkökustannusten 1 % reaalisen vuotuiseen kasvuun. perusterveyd Oma perusopetus ja lukiokoulutus 152,4 176,2 195,3 209,1 222,5 Ennusteiden enhuollon luvut ovat Päivähoito vuoden ja 2012 esiopetus rahassa (inflaation 97,9 vaikutus poistettu) 105,0 112,7 118,7 123,2 vuodeosasto Vanhusten hoito. hoidossa Muut on mukana tehtävätmyös perusterveydenhuollon 145,9 vuodeosastohoito 160,2 171,5 182,7 193,9 Kunnallisvero 517,9 599,2 643,0 689,1 735,9 2012 2017 2021 2025 2029 Veroprosentti 19,64 20,14 20,14 20,14 20,14 Menoennuste perustuu väestöennusteeseen ja yksikkökustannusten 1 % reaalisen vuotuiseen kasvuun. Ennusteiden luvut ovat vuoden 2012 rahassa (inflaation vaikutus poistettu) Kunn.vero kattaa 63 % 63 % 61 % 58 % 56 % Toimintakate Vanhusten hoidossa on M mukana myös -823,3 perusterveydenhuollon -945,1vuodeosastohoito -1048,9-1183,3-1305,2 Vuosikate M 11,3-14,0-50,9-115,2-178,0 Vuosikate /asukas 62-74 -259-573 -868 2012 2017 2021 2025 2029 Veroprosentti 19,64 20,14 20,14 20,14 20,14
Talous (5) Trendilaskelma: vero-% vuonna 2017 ja 2029, jos vain vero-% joustaa Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 18.12.2013 38
Talous (6) Kuntien investoinnit 2013 2022, /as/v 800 2013-2015 700 2016-2022 600 500 400 300 200 100 0 Kuntien investointipaine on n. 740 milj. euroa Kehyskunnista Laukaa, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen joutuvat investoimaan yhtä aikaa sekä nuorten että vanhusten palveluihin. Lisäksi uusi keskussairaala (250 M = 100 /as/v laskettuna 10 vuodelle) Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 18.12.2013 39
RAJA-ARVO HANKASALMI JOUTSA JYVÄSKYLÄ LAUKAA LUHANKA MUURAME PETÄJÄVESI TOIVAKKA UURAINEN Talous (7) Kriisikuntakriteerit (TA 2014) KRITEERI Vuosikate < 0 266 45 173 226 108 282 280 222 293 Tulovero-% Lainamäärä 20,24 21,50 21,00 20 20,50 19,00 19,50 21,25 20,50 20,50 3 392 1 240 4 400 3 403 3 468 1 827 2 240 2 107 1 138 3028 Kertynyt alijäämä < 0-180 -633 52-387 691 398 1721-98 557 Omavaraisuusaste Suhteellinen velkaantuminen < 50 % 62,4 23,5 51,5 36,6 49,6 48,7 58,6 54,3 51,9 > 50 % 25,6 59,7 66,7 51,4 44,5 48,3 50,1 28,7 60,4 TÄYTTYVIÄ KRITEEREITÄ 2 5 2 5 1 1 2 2 2 Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 18.12.2013 40
Talous (8) Valtionosuusuudistuksen koelaskelmat 12 12 2013 kunta /as Hankasalmi 52 284 129 Joutsa 36 179 194 Jyväskylä 73 9 574 619 Laukaa - 12-215 076 Luhanka - 505-405 013 Muurame 62 588 858 Petäjävesi - 65-263 487 Toivakka - 261-646 024 Uurainen - 116-408 332 Selvitysalue 47,5 8 688 868 Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 41
Edut/vahvuudet Talous (9) Haitat/heikkoudet Tällä hetkellä kuntien talous on pääosin kohtalaisessa kunnossa. Kunnat ovat aloittaneet talouden tasapainottamiseen tähtääviä toimenpiteitä ja tasapainottamisohjelmia. Nykyisen valtionosuusjärjestelmän edullisuus usealle selvitysalueen kunnalle Voimakas eläköityminen (n. 5 000 v.2029 mennessä) mahdollistaa talouden tasapainottamisen joustavalla henkilöstöpolitiikalla. Kuntien investoinnit on voitu hoitaa ilman kohtuutonta velkaantumista. Kuntien on vaikeaa toteuttaa tuottavuusohjelmia eikä palveluverkkoselvitysten mukaiset ehdotukset läpikäynti etene päätöksenteossa. Valtion voimakas normi-ohjaus vaikeuttaa tuottavuuden parantamista. Kuntien talous kiristyy tehtyjen valtionosuusleikkausten vaikutuksesta, vaikka palvelutarve kasvaa. Ehdotettu valtionosuusjärjestelmän muutos vaikuttaa eri tavalla kuntiin. Henkilöstön eläköitymisen hyödyntäminen pienissä organisaatioissa ja yksiköissä on vaikeaa. Kuntien investointipaineet ovat suuret. Osassa kuntia joudutaan investoimaan samanaikaisesti sekä nuorten että vanhusten palveluihin. Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 18.12.2013 42
Tarpeen muutos Henkilöstö (1) Eläköityminen Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 18.12.2013 43
Henkilöstö (2) Edut/vahvuudet Eläkepoistuma on selvitysalueella n. 5 000 vuosina 2013 2029 (n. 300 /vuosi). Eläköitymistä on jossakin määrin jo hyödynnetty ja tuloksellisuutta parannettu kaikissa kunnissa. Selvitysalueella on tällä hetkellä hyvä koulutetun työvoiman tarjonta. Vanhuspalveluissa palvelutarpeet kasvavat, mutta toisaalta näissä tehtävissä ei ole voimakasta eläköitymistä. Työvoiman tarjonta kasvaa hieman (2 %) vuoteen 2030 mennessä. Selvitysalueella paljon pieniä työyksikköjä, joissa työntekijöillä on monipuoliset työkuvat Haitat/heikkoudet Erilliset organisaatiot rajoittavat eläköitymisen maksimaalista hyödyntämistä. Erityisesti joissakin sosiaali- ja terveyspalveluiden ammattiryhmissä (hammaslääkärit, lääkärit, sosiaalityöntekijät sekä hoitohenkilökunta) rekrytointiongelmat tulevat kasvamaan. Tulevaisuudessa alueella on pulaa sosiaali- ja terveydenhuollon koulutetusta henkilöstöstä, koska koulutus ei korvaa eläkepoistumaa. Työvoiman saatavuusongelmat tulevat korostumaan erityisesti maaseutumaisilla alueilla. Osa työyksiköistä on pieniä ja siten haavoittuvaisempia eikä erikoisosaamista ei voida hyödyntää. Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 18.12.2013 44
Kesk SDP Kok PS Vas Vihr KD SKP Yht Demokratia ja osallistuminen (1) Hankasalmi 13 5 1 4 3 1 27 Joutsa 13 5 5 2 2 27 Jyväskylä 11 17 13 8 6 7 4 1 67 Laukaa 13 9 7 6 3 3 2 43 Luhanka 7 2 5 1 15 Muurame 13 9 6 2 3 1 1 35 Petäjävesi 12 2 3 6 1 1 2 27 Toivakka 9 4 2 3 1 2 21 Uurainen 6 3 1 8 3 21 Yhteensä 97 56 43 40 17 12 17 1 283 Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 18.12.2013 45
Demokratia ja osallistuminen (2) Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 18.12.2013 46
Edut/vahvuudet Demokratia ja osallistuminen (3) Kunnissa, erityisesti pienemmissä, luottamushenkilöiden määrä mahdollistaa kuntalaisten suoraa yhteydenpitoa valtuutettuihin Haitat/heikkoudet Valtuuston todellinen päätösvalta rajoitettu johtuen yhteistoimintaorganisaatioista ja sopimuksista. Luottamushenkilöelinten lukuisuus ja jäsenmäärän laajuus antaa luottamushenkilöpaikkoja Kunnan alueella päätöksenteko toimii vakiintuneiden käytäntöjen mukaan Seudulla on mahdollistettu ja kehitetty asukkaiden vaikuttamisen ja osallistumisen muotoja. Luottamushenkilöiden osaamisvaateet edellyttävät poliittisen johtamisen ammatillistumista ja päätoimisuuden lisäämistä Asukkaiden todellisen elämänpiirin (työssäkäynnin, opiskelun, asioinnin ja harrastusten alue) mukainen vastuu- ja päätöksentekotaho puuttuu Asukkaiden elämänpiirialueen vaikuttamisen muodot ja kanavat puuttuvat Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 18.12.2013 47
Edut/vahvuudet Yhteenveto - Nykytilan vahvuudet ja heikkoudet Seudun kilpailukyky ja vetovoima on mahdollistanut asukasluvun ja työpaikkojen kasvun. Haitat/heikkoudet Seudun yhteinen päätöksenteko ja kehittämisresurssit ovat hajautuneet. Jyväskylän seudulla on hyväksytty maankäyttöä ohjaava rakennemalli 20X0. Alueen asuntomarkkinat toimivat hyvin. Selvitysalueen kunnissa on tällä hetkellä hyvät ja toimivat palvelut. Tällä hetkellä kuntien talous on pääosin kohtalaisessa kunnossa. Voimakas eläköityminen mahdollistaa talouden tasapainottamisen joustavalla henkilöstöpolitiikalla. Vanhustenhuollossa palvelutarpeet kasvavat, mutta toisaalta näissä tehtävissä ei ole voimakasta eläköitymistä. Luottamushenkilöiden määrä on suuri, mikä mahdollistaa kuntalaisten suoraa yhteydenpitoa valtuutettuihin Alueella ei ole yhteistä päätöksentekoa maankäytössä, joten rakennemallin linjaukset eivät sido kuntia eivätkä estä seudun kokonaisedun vastaisia ratkaisuja. Alueella ei ole yhteistä asuntopoliittista ohjelmaa. Ikäihmisten palvelutarpeiden kasvuun on haasteellista vastata nykyisillä rakenteilla. Palvelutarpeen kasvu ja valtionosuuksien leikkaukset kiristävät kuntien taloutta. Erityisesti joissakin sosiaali- ja terveyspalveluiden ammattiryhmissä rekrytointiongelmat tulevat kasvamaan. Asukkaiden vaikuttamisen alue on pienempi kuin heidän elämänpiirinsä ja yhteinen päättäjätaho puuttuu. Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 18.12.2013 48
Seudun yhteiset resurssit ja kuntakohtainen päätösvalta K U N T I E N VEROTUS TYÖVOIMA ASUMINEN KAAVOITUS K U N T I E N P Ä Ä T Ö S V A L T A SEUDUN YHTEISET RESURSSIT KAUPPA VETOVOIMA PALVELUT YRITYKSET P Ä Ä T Ö S V A L T A Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 18.12.2013 49
Hahmotelmia kuntarakennevaihtoehdoiksi Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys
Vaihtoehto A - SEUTUKAUPUNKI Seutukaupunki muodostuu kaikista selvitysalueen 9 nykyisestä kunnasta Petäjävesi Uurainen Jyväskylä Laukaa Hankasalmi Muurame Toivakka Joutsa Luhanka Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 18.12.2013 51
Edut Vaihtoehto A - SEUTUKAUPUNKI Elinkeinojen kehittämiseen yhtenäiset tavoitteet ja kehittämiseen yhteiset resurssit. Elinkeinorakenteen monipuolistaminen yhdistämällä kuntien vahvuudet. Vahva seutukaupunki pystyy paremmin ajamaan maakunnan etua. Yhtenäisellä maankäytön suunnittelulla mahdollistuu koko alueen tasapuolinen kehittäminen. Yhteisvastuullisuus väestö- ja työpaikkakehitykseltään pienenevistä reuna-alueista. Seutukaupunki on riittävän vahva kunta järjestämään maakunnan sosiaali- ja terveyspalvelut. Palveluiden yhdenvertaisuus toteutuu. Paremmat resurssit kehittää uusia toimintatapoja ja palvelukonsepteja hyviä käytäntöjä hyödyntäen. Haitat Aluekeskusten (nyk. kuntakeskukset ja kaupungin osat) tasapuolinen kehittäminen kokonaisuutta hyödyntäväksi on vaikeaa. Kaukaisempien aluekeskusten taantumisen uhka. Maakunnan kuntien tasapaino muuttuu merkittävästi (kaupunki 2/3 maakunnan väestöstä) Yhdyskuntarakenteen moninaisuuden vuoksi synergiaetuja vaikea saavuttaa. Laajassa kaupungissa ei voida täysin estää yhdyskuntarakenteen epätarkoituksenmukaista hajaantumista Koko alueen palvelutarjonnan harmonisointi vaativaa ja voi aiheuttaa alussa lisäkustannuksia. Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 18.12.2013 52
Edut Vaihtoehto A - SEUTUKAUPUNKI Hallinto- ja tukipalveluiden sekä sivistyspalveluiden tuottavuushyödyt voidaan saavuttaa. Yhdistymisavustus tulisi olemaan 10 milj.. Henkilöstön eläköityminen voidaan hyödyntää maksimaalisesti. Erityisasiantuntijoiden käyttömahdollisuudet laajenevat. Pienten kuntien henkilöstön haavoittuvuus vähenee. Vaaleilla valitun valtuuston vaikutusvallan ja itsenäisen päätöksentekomahdollisuuden lisääntyminen. Omistajaohjauksen selkeytyminen yhteistyöorganisaatioiden ja sopimusten vähenemisen myötä Haitat Yhdistymisen alkuvaiheessa palvelujen ja toimintojen harmonisointi voi aiheuttaa ns. fuusiokustannuksia. Verotus ja taksat yhtenäistyvät alueella, jolloin osalla ne nousevat ja osalla laskevat. Suuressa organisaatiossa yhtenäinen ja joustava henkilöstöpolitiikka vaikeaa. Luottamushenkilöpaikkojen merkittävä väheneminen vaikuttaa asukkaiden ja luottamushenkilöiden välistä yhteydenpitoa. Erilaisten johtamis- ja toimintakulttuureiden yhdistäminen on haastavaa. Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 18.12.2013 53
Vaihtoehto B1 - Ydinkaupunki Uurainen Laukaa Hankasalmi Petäjävesi Jyväskylä Jyväskylä ja Muurame muodostavat ydinkaupungin. Muurame Toivakka Luhanka Joutsa Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 18.12.2013 54
Vaihtoehto B2 - Ydinkaupunki Uurainen Laukaa Hankasalmi Petäjävesi Jyväskylä Vaihtoehtoisesti Ydinkaupungin muodostavat Jyväskylä, Muurame ja Laukaan Leppävesi. Muurame Toivakka Luhanka Joutsa Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 18.12.2013 55
Edut Vaihtoehto B - Ydinkaupunki Elinvoiman ja vetovoiman kehittämisessä luonteva alue. Elinkeinoelämän monipuolistaminen mahdollistuu yhdistämällä kuntien vahvuudet. Muutos ei vaikuta merkittävästi maakunnan kuntien väliseen tasapainoon Haitat Ei poista kokonaan seudun sisäistä kilpailua asukkaista ja yrityksistä Tiiviin ydinkaupungin maankäytön, asumisen ja liikenteen integrointi paranee nykytilanteeseen verrattuna. Erityisesti Keljonkangas Kinkomaa Säynätsalo alueen (ja B2 vaihtoehdossa myös Leppäveden) maankäytön ja palvelujen yhtenäinen suunnittelu. Asuin- ja yritystonttien yhtenäinen tarjonta. Suunnittelukäytäntöjen ja toimintatapojen yhdistäminen vaativaa. Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 18.12.2013 56
Vaihtoehto B - Ydinkaupunki Edut Palveluissa ja palveluverkoissa voidaan saavuttaa synergiaetuja. Haitat Uhkana hyvien käytäntöjen hukkuminen isossa organisaatiossa Hallinto- ja tukipalveluiden sekä sivistyspalveluiden tuottavuushyötyjä voidaan saavuttaa. Yhdistymisavustus 4 milj. euroa. Eläkepoistumaa voidaan hyödyntää nykyistä paremmin. Erityisasiantuntijoiden käyttömahdollisuudet paranevat. Kaupunkimaisen ydinalueen päätöksenteon vastuun ja vallan yhtenäistäminen. Asukkaiden vaikuttamisen alue laajenee. Osassa uutta kuntaa kuntalaisten verotus sekä maksut ja taksat nousevat. Henkilöstöpolitiikan toimintatapojen yhdenmukaistaminen vaativaa. Erilaisten johtamis- ja toimintakulttuureiden yhdistäminen on haastavaa. Luottamushenkilöpaikkojen väheneminen. Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 18.12.2013 57
Muut kunnat Vaihtoehto B - Ydinkaupunki Eivät täytä kuntarakennelain mukaisia kriteereitä ilman kuntarakennemuutoksia. Tämän vuoksi kunnat voivat harkita liitosta seudun muiden kuntien kanssa Voivat myös harkita liitosta selvitysalueen ulkopuolisten kuntien (Keuruu, Äänekoski, Pieksämäki Kangasniemi, Hartola) kanssa. Tukeutuvat sosiaali- ja terveyspalveluissa syntyvään maakunnan kattavaan ratkaisuun Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 18.12.2013 58
Vaihtoehto C1 MAL-kaupunki Uurainen Laukaa Hankasalmi Petäjävesi Jyväskylä Jyväskylä, Muurame ja Laukaa muodostavat MAL (maankäyttö, asuminen, liikenne) - kaupungin. Muurame Luhanka Toivakka Joutsa Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 18.12.2013 59
Vaihtoehto C2 MAL-kaupunki Uurainen Laukaa Hankasalmi Petäjävesi Jyväskylä Vaihtoehtoisesti MALkaupunki syntyy Jyväskylästä, Muuramesta sekä Laukaan Leppävedestä ja Lievestuoreesta. Muurame Luhanka Toivakka Joutsa Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 18.12.2013 60
Vaihtoehto C MAL-kaupunki Edut Selvitysalueen elinvoiman ja vetovoiman kehittämisen ydinalue. Kansallinen ja kansainvälinen vetovoimaisuus ja kilpailukyky lisääntyy Yhteinen maankäytön vastuu ja päätösvalta luontevan alueen mukainen. Erityisesti Keljonkangas- Kinkomaa-Säynätsalo sekä Lohikoski-Leppävesi -alueiden maankäytön ja palvelujen yhtenäinen suunnittelu. Asuin- ja yritystonttien saatavuus ja markkinointi yhtenäisesti. Haitat Kaupunkiseudun muun alueen kanssa tehtävän yhteistyön mahdollinen heikkeneminen. Maankäytön suunnittelukäytäntöjen ja toimintatapojen yhdistäminen on haasteellista Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 18.12.2013 61
Edut Vaihtoehto C MAL-kaupunki Palveluverkkojen tehokas yhteensovitus mahdollistuu suuressa osassa selvitysaluetta Hallinto- ja tukipalveluiden sekä sivistyspalveluiden tuottavuushyödyt voidaan saavuttaa. Yhdistymisavustus on 6 (C1) tai 4 (C2) milj. Eläkepoistumaa voidaan hyödyntää uuden kaupungin alueella. Erityisasiantuntijoiden käyttömahdollisuudet paranevat. Yhtenäisen kaupunkimaisen alueen päätöksenteon vastuun ja vallan yhtenäistäminen. Haitat Palveluverkkojen yhteensovituksen aikataulu voi venyä tarpeettomasti Osassa aluetta verotus ja taksat nousevat. Henkilöstöpolitiikan toimintatapojen yhdenmukaistaminen vaativaa. Useiden erilaisten johtamis- ja toimintakulttuureiden yhdistäminen. Valtuustopaikkojen ja muiden luottamushenkilöpaikat vähenee. Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 18.12.2013 62
Vaihtoehto C - MAL-kaupunki Muut kunnat Eivät täytä kuntarakennelain mukaisia kriteereitä ilman kuntarakennemuutoksia. Tämän vuoksi kunnat voivat harkita liitosta seudun muiden kuntien kanssa Voivat myös harkita liitosta selvitysalueen ulkopuolisten kuntien (Keuruu, Äänekoski, Pieksämäki Kangasniemi, Hartola) kanssa. Muut kunnat tukeutuvat sosiaali- ja terveyspalveluissa syntyvään maakunnan kattavaan ratkaisuun Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 18.12.2013 63
Vaihtoehto D Työssäkäyntikaupunki Uurainen Petäjävesi Jyväskylä Laukaa Hankasalmi Jyväskylä, Muurame, Toivakka, Laukaa, Petäjävesi ja Uurainen muodostavat työssäkäyntikaupungin. Muurame Luhanka Toivakka Joutsa Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 18.12.2013 64
Vaihtoehto D Työssäkäyntikaupunki Edut Työssäkäyntikaupunki muodostaa yhtenäisen asumisen, työssäkäynnin, asioinnin ja harrastamisen kaupungin. Selvitysalueen sisäinen kilpailu poistuu. Haitat Erilaisten alueiden toimintojen yhdistäminen haasteellista. Kaukaisimpien taajamien taantumisen uhka. Maakunnassa kuntien välinen tasapaino muuttuu merkittävästi. Rakennemallin 20X0:n soveltamisesta päättäminen yhden kunnan vastuulla. Olemassa olevaa infrastruktuuria voitaisiin hyödyntää nykyistä tehokkaammin. Joukkoliikennelautakunnan toimialue kattaisi koko kunnan. Asuin- ja yritystonttien saatavuus yhtenäisesti. Riittävän vahva kunta vastaamaan maakunnan sosiaali- ja terveyspalveluista sekä muutoin palvelutarpeiden kasvuun. Palveluverkko voidaan optimoida laajasti. Maankäytön ja palvelujen erilaisten suunnittelu- ja toimintakäytäntöjen yhdenmukaistaminen on haasteellista. Palveluverkkojen yhteensovittaminen vaatii päätöksiä ja vahvaa johtamista. Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 18.12.2013 65
Vaihtoehto D Työssäkäyntikaupunki Edut Kaupungilla on paremmat edellytykset kestää toimintaympäristön muutoksia. Hallinto- ja tukipalveluiden sekä sivistyspalveluiden tuottavuushyödyt voidaan saavuttaa. Yhdistymisavustus olisi 8 milj.. Haitat Yhdistyminen edellyttää palveluiden ja toimintojen harmonisointia ja täten syntyy fuusiokustannuksia. Osassa uutta kuntaa kuntalaisten verotus sekä maksut ja taksat nousevat. Eläkepoistumaa voidaan hyödyntää laajasti. Erityisasiantuntijoiden käyttömahdollisuudet laajenevat erityisesti pienten kuntien osalta. Pienten kuntien henkilöstön haavoittuvuus vähenee Yhtenäinen päätöksenteko koko työssäkäyntialueella. Organisaatiosta muodostuu niin suuri, että sen henkilöstöpolitiikasta voi tulla kankeaa. Luottamushenkilöiden määrä suhteessa asukaslukuun vähenee merkittävästi Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 18.12.2013 66
Muut kunnat Vaihtoehto D Työssäkäyntikaupunki Työssäkäyntikaupunki voidaan vaihtoehtoisesti muodostaa ilman Petäjäveden ja Uuraisten kuntia yhdistämällä uuteen kaupunkiin osakuntaliitoksella Ahola-Puntavuoren (Uurainen) ja Kintauksen (Petäjävesi) alueet. Osakuntaliitosvaihtoehdossa Petäjävesi ja Uurainen voivat harkita liitosta selvitysalueen ulkopuolisten kuntien (Keuruu, Äänekoski) kanssa. Hankasalmi voi harkita liittymistä työssäkäyntikaupunkiin tai kuntarakennemuutosta Pieksämäki-Kangasniemi suuntaan. Muut kunnat tukeutuvat sosiaali- ja terveyspalveluissa syntyvään maakunnan kattavaan ratkaisuun. Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 18.12.2013 67
Vaihtoehto E Maaseutukaupunki Uurainen Laukaa Hankasalmi Uuden kunnan muodostavat Hankasalmi, Laukaa, Toivakka ja Uurainen Petäjävesi Jyväskylä Muurame Toivakka Mahdollinen ydinkaupungin mallissa. Joutsa Luhanka Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 18.12.2013 68
Vaihtoehto E Maaseutukaupunki Edut Yhteistä maaseutumainen toimintaympäristö. Haitat Syntyykö kunnalle omaehtoista vastuuta elinvoimasta? Yhdyskuntarakenteen suunnitteluresurssit paranevat. Kunta on asukasluvultaan (n. 30.000 as) riittävän vahva vastaamaan kuntalaisten peruspalveluista ja palvelutarpeen muutokseen. Hajanainen alue on yhdyskuntarakenteen kehittämisen näkökulmasta ongelmallinen. Kunnalla ei omaa keskusta, vaan sen toiminnallinen keskus (Jyväskylä) on kunnan alueen ulkopuolella Alueen hajanaisuus rajoittaa palveluverkon optimointia. Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 18.12.2013 69
Vaihtoehto E Maaseutukaupunki Edut Haitat Yhdistymisavustus 4,5 milj. vain, jos uusi kunta esitetään perustettavaksi erityisessä kuntajakoselvityksessä. Eläkepoistumaa voidaan hyödyntää. Tehtävien hoidon haavoittuvuus vähenee Erityisasiantuntijoiden käyttömahdollisuudet laajenevat Hallinto- ja tukipalveluiden sekä sivistyspalveluiden tuottavuushyötyjä saavutetaan vain rajoitetusti. Alueen hajanaisuus rajoittaa henkilöstön joustavaa käyttöä. Yhtenäinen maaseutumainen toimintakulttuuri alueen kunnilla. Asukkaiden vaikuttamisen alue laajenee jossain määrin. Valtuustopaikat ja muiden luottamushenkilö-paikat vähenee merkittävästi. Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 18.12.2013 70
Vaihtoehto F1 Maaseutukunta Uurainen Laukaa Hankasalmi Petäjävesi Jyväskylä Joutsan seudun kunnat Joutsa ja Luhanka muodostavat yhden uuden kunnan Muurame Luhanka Toivakka Joutsa Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 18.12.2013 71
Vaihtoehto F2 Maaseutukunta Uurainen Laukaa Hankasalmi Petäjävesi Jyväskylä Vaihtoehtoisesti Joutsa, Luhanka ja Jyväskylän Putkilahti-Oittila muodostavat uuden kunnan. Muurame Luhanka Toivakka Joutsa Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 18.12.2013 72
Vaihtoehto F3 - Maaseutukunta Uurainen Laukaa Hankasalmi Petäjävesi Jyväskylä Vaihtoehtoisesti Joutsa, Luhanka, Toivakka ja Jyväskylän Putkilahti- Oittila muodostavat uuden kunnan. Muurame Luhanka Toivakka Joutsa Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 18.12.2013 73
Vaihtoehto F Maaseutukunta Edut Kunnan työpaikkaomavaraisuus rakennelain vaatimusten mukainen. Paremmat resurssit elinkeinotoiminnan kehittämiseen. Haitat Kuntarakenteen muutos ei anna riittäviä resursseja kilpailukyvyn ja vetovoiman turvaamiseksi. Paremmat resurssit kunnan asumisen kehittämiseen ja kaavoitukseen mm. asuin ja yritystonttien saatavuus yhden luukun periaatteella Edellytykset vastata palvelutarpeiden muutoksiin paranevat. Hajanainen alue on yhdyskuntarakenteen kehittämisen näkökulmasta ongelmallinen. Palveluverkon optimoinnissa ei suuria mahdollisuuksia. Kunnalla ei ole riittävä väestöpohja sosiaalija terveyspalvelujen järjestämiseen. Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 18.12.2013 74
Edut Vaihtoehto F Maaseutukunta Kuntien yhdistyminen parantaa valmiutta vastata toimintaympäristön muutokseen. Yhdistymisavustus 2 milj (ve 1 ja 2) tai 3 milj (ve 3). Haitat Taloudellisesti riittävän kantokykyisen kunnan syntyminen ongelmallinen. Eläkepoistumaa voidaan hyödyntää. Henkilöstön tehtävien järjestelyt helpottuvat. Kuntien tiivis nykyinen yhteistyö ja maaseutumaisen kunnan toimintakulttuurit helpottavat yhdistymistä. Vaikuttamisen mahdollisuudet olisivat edelleen helposti turvattavissa. Osallistumisen keinoja voitaisiin laajentaa koko kunnan alueelle. Kunnasta ei muodostu riittävän suurta, jotta erityisasiantuntemus voidaan laajasti turvata. Valtuutettujen määrä suhteessa asukaslukuun pienenee jossain määrin. 18.12.2013 Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 75
Koonti vaihtoehdoista Keskuskaupungin ratkaisu Maaseutukaupunki Maaseutukunta Seutukaupunki A Ydinkaupunki B1 Ydinkaupunki B2 MALkaupunki C1 MALkaupunki C2 Työssäkäyntikaupunki D Kaikki kunnat - - Jyväskylä, Muurame Jyväskylä, Muurame (Leppäveso) Jyväskylä, Muurame, Laukaa Jyväskylä, Muurame (Leppävesi- Lievestuore) Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Petäjävesi, Uurainen, Toivakka (optio Hankasalmi) Uurainen, Laukaa, Hankasalmi, Toivakka Uurainen, Laukaa, Hankasalmi, Toivakka Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Joutsa, Luhanka Joutsa, Luhanka (Putkilahti-Oittila) Joutsa, Luhanka, Toivakka (Putkilahti- Oittila) Joutsa, Luhanka Joutsa, Luhanka, Toivakka, (Putkilahti- Oittila) Joutsa, Luhanka Joutsa, Luhanka (Putkilahti-Oittila) Joutsa, Luhanka, Toivakka (Putkilahti- Oittila) Joutsa, Luhanka Joutsa, Luhanka (Putkilahti-Oittila) Joutsa, Luhanka, Toivakka (Putkilahti- Oittila) Joutsa, Luhanka Joutsa, Luhanka (Putkilahti-Oittila) 18.12.2013 76