Yleiset inframallivaatimukset YIV 2015

Yleiset inframallivaatimukset YIV 2015 Osa 7 RAKENNUSTEKNISET RAKENNUSOSAT Ohjaus ja koordinointi Laadunvarmistus Lähtötietojen hankinta ja mallintaminen Inframallintaminen Vuorovaikutus ja yhteistyö Suunnittelu ja rakentaminen Tekniikkalajien yhteensovittaminen (yhdistelmämalli) A-Insinöörit Suunnittelu Oy/Minna Salonsaari, Jarkko Savolainen, Liikennevirasto/Heikki Myllymäki 5.5.2014

2 (14) Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 1.0 5.5.2015 Heikki Myllymäki, Minna Salonsaari, Ohje Jarkko Savolainen

SISÄLLYSLUETTELO 3 (14) 1. Yleistä... 4 Ohjeen käyttö... 4 Suunnitteluprosessi... 4 Lähtötietomalli... 5 Lähtötiedon toimittaminen rakennusteknisten rakennusosien mallintamiseen... 6 Suunnitelmamallin laatiminen... 6 Mallintamisen tarkkuustasot... 6 Yhdistelmämallin laatiminen... 6 Tietomalliselostukset... 6 2. Tietomallintaminen eri suunnitteluvaiheissa... 7 Esisuunnittelu... 7 Yleissuunnittelu... 7 Väyläsuunnittelu... 7 Rakennussuunnittelu... 8 Muita yksityiskohtia... 8 2.5.1. Osien numerointi ja nimeäminen... 8 2.5.2. Koordinaatisto... 8 2.5.3. Formaatit... 8 2.5.4. Suunnittelun aikaiset työmallit... 8 3. Tietomallin sisällön tarkkuus eri suunnitteluvaiheissa... 9 4100 ERITTELEMÄTTÖMÄT RAKENNUSTEKNISET RAKENNUSOSAT... 9 4200 Sillat... 10 4300 Laiturit... 11 4400 Perustus- ja tukirakenteet... 12 4500 Ympäristörakenteet... 12 4600 Rakennelmat ja kalusteet... 13 4700 Vesiliikenteen rakenteet ja padot... 14 4800 Maanalaisten tilojen betonirakenteet... 14

4 (14) 1. YLEISTÄ Ohjeessa käsitellään Infra 2015 rakennusosanimikkeistön rakennusteknisiä rakennusosia (RO 4000). Ohje painottuu väylähankkeisiin ja ohjeen käyttöalue on taitorakenteissa muut kuin siltarakenteet. YIV 2015 osan 7 aihetta käsitteleviä ohjeita ovat Liikenneviraston Siltojen tietomalliohje (Liikenneviraston ohjeita 6/2014), jossa käsitellään yksityiskohtaisesti siltojen tietomallinnus sekä Helsingin kaupungin rakennusviraston taitorakenteiden tietomalliohje (1.8.2014), joka käsittelee HKR:n katu- ja puisto-osaston taitorakenteiden tietomallipohjaista suunnittelua sen sisällön ja laajuuden sekä rakenteen määrittelyssä. Saatavien kokemusten pohjalta YIV :n osaa 7 tullaan päivittämään ja täydentämään. OHJEEN KÄYTTÖ Tämä ohje määrittää infrahankkeissa käytettävien rakennusteknisten rakenneosien tietomallien tietosisällön tarkkuuden projektin eri vaiheissa. Ohjetta voidaan soveltaa kaikissa urakkamuodoissa ja suunnitteluvaiheissa. Hankekohtaisesti voidaan kuitenkin sopia tietomallintamisen koskevan esimerkiksi vain uudisrakenteita hankkeen sisällä. Samoin näistä ohjeista voidaan poiketa yhteisymmärryksessä hankkeen sisällä. Tilaajan tulee huolehtia tehtäviä määritettäessä, että hankkeen tietomallivaatimukset ovat yksiselitteisiä. Mikäli toimija katsoo, ettei voi esimerkiksi teknisen esteen vuoksi täyttää annettuja vaatimuksia, on siitä erikseen sovittava tilaajan asiantuntijan kanssa. SUUNNITTELUPROSESSI Infrahankkeen tietomallipohjaisessa suunnitteluprosessissa mallinnusta käytetään suunnittelun eri vaiheissa. Tämän dokumentin tarkoitus on ohjeistaa rakennusteknisten rakennusosien mallintamista siten, että mallintamisen laajuus ja tarkkuustaso on kaikissa hankkeissa samanlainen. Mallintamisen taso hankkeen sisällä voi vaihdella eri suunnittelualojen kesken. Tyypillisessä infrahankkeessa väyläsuunnittelijan tuottama väylämalli toimii pohjana kaikille muille tekniikkalajimalleille ja on keskeinen osa myös monia suunnitteluun liittyviä analyyseja ja simulointeja. Siksi on tärkeää, että väylämalli tehdään teknisesti oikein kaikissa projektin vaiheissa. Väylämalli on yksi tärkein osa rakennusteknisille rakennusosille laadittavaa lähtötietomallia. Mallinnettaessa tulee käyttää kyseisen rakennusosan mallintamiseen tarkoitettuja työkaluja; rakenneosat tulee mallintaa käyttäen asianmukaisia ohjelmistokohtaisia objekteja niin, että kaikista mallinnetuista rakenneosista ja järjestelmistä voidaan tunnistaa niiden merkitys. Rakenneosat tulee mallintaa siten, että tietoa siirrettäessä osan sijainti, nimi / tyyppi ja geometria siirtyvät myös muiden osapuolten ohjelmistoihin. Jos edellä mainitut seikat ei syystä tai toisesta ole mahdollisia, on poikkeavat mallinnustavat dokumentoitava. Yleisissä vaatimuksissa ei määritetä käytettäviä ohjelmistoja tai ohjelmistokohtaisia teknisiä toimintatapoja. Rakennusteknisten rakenneosien siirto tapahtuu IFC formaatissa. Tilaajakohtaisesti näihin vaatimuksiin voidaan asettaa lisävaatimuksia.

5 (14) Yleiset, kaikille suunnittelualoille yhteiset vaatimukset, on esitetty YIV 2015 mallinnusohjeiden osassa 2 Yleiset vaatimukset. Kunkin suunnittelualan suunnittelija on vastuussa oman työnsä vaatimustenmukaisuuden tarkastamisesta. Yhtenäisillä menettelytavoilla on tavoitteena laatia yhdenmukaisia tietomalleja ja varmistaa tiedon siirtyminen vaiheesta toiseen. LÄHTÖTIETOMALLI Lähtötietomallin sisältö jakaantuu kolmeen erilliseen kokonaisuuteen; Muilta tekniikkalajien suunnittelijoilta saatu suunnitteluvaiheen suunniteltu aineisto, nykytilamalli ja edellisen suunnitteluvaiheen viiteaineisto. Jokainen osa-alue muodostaa oman kokonaisuuden, joista voidaan laatia yhtenäinen lähtötietomalli. Muilta tekniikkalajien suunnittelijoilta tarvitaan mallipohjaisen suunnittelun lähtötiedoksi suunnitteluvaiheen mahdollisten väylien ja liittyvien tekniikkalajien suunniteltua aineistoa. Kunkin tekniikkalajin suunnittelija vastaa omien aineistojen toimittamisesta. Aineisto koostuu mm. seuraavista suunnitelmista: - Rakenteeseen liittyvät väylät - Rakenteeseen liittyvät muut rakenteet - Valaistus ja sähköistys - Telematiikka - Varaukset (Läpiviennit) - Kuivatusjärjestelmät - Vesihuoltojärjestelmät - Energian siirtojärjestelmät - Ympäristösuunnitelma - Mahdollinen muu aineisto Suunnitellun aineiston tarkkuus vastaa kyseisen suunnitteluvaiheen tarkkuutta. Siltojen suunnitteluun liittyvistä aineistoista on kerrottu tarkemmin julkaisussa Siltojen tietomalliohje (Liikenneviraston ohjeita 6/2014). Lähtötietomalliin liitettävässä nykytilamallissa kuvataan olemassa oleva tilanne rakennuspaikalta maaston, rakenteiden ja geoteknisten olosuhteiden osalta sekä rakennuspaikan läheiset suunnitteluun vaikuttavat asiat (rakennukset, suojeltavat kohteen yms.) Nykytilamalli ei sisällä suunniteltua aineistoa ja se voidaan laatia erillisenä tehtävänä tai osana suunnitteluvaiheen toimeksiantoa. Nykytilamalli päivittyy suunnittelun edetessä lähtötietojen lisääntyessä ja tarkentuessa. Tarkennettu malli siirtyy sellaisenaan seuraavaan suunnitteluvaiheeseen. Nykytilamallin aineisto koostuu mm. seuraavista: - Maastomalli - Maaperämalli - Väylät ja väylärakenteet - Kunnallistekniikka - Kaavoitustiedot - Ympäristötiedot - Rakenteet ja rakennukset - Mahdollinen muu aineisto Nykytilamallin mukaan liitetään tietomalliselostus johon kirjataan mallin käyttöön, formaatteihin ja koontiin liittyvät keskeisimmät tiedot. Nykytilamalli laaditaan YIV 2014 inframallivaatimukset- ja ohjeet osan 3. Lähtötietojen vaatimukset mukaisesti. Edellisen suunnitteluvaiheen viiteaineistona pidetään edellisen suunnitelmavaiheen suunnitelmia kyseisestä rakenteesta sekä siihen liittyvien väylien ja tekniikkalajien suunnitelmia. Viiteaineisto luovutetaan suunnittelijalle koostetusti yhtenä mallina.

6 (14) Suunnittelun lähtötietomallin sisällön laajuus ja tarkkuus vaihtelee suunnitteluvaiheen mukaan. Tärkeintä on saada suunnitteluvaiheen kannalta oleellisin ja suunnitteluvaiheen ratkaisuihin vaikuttava tieto rakenteen suunnittelijalle. Taitorakenteiden lähtötietoja tarkemmin käsittelevä julkaisu Taitorakenteiden lähtötietoohje (Liikenneviraston julkaisu xx/2014) julkaistaan vuoden 2014 aikana. LÄHTÖTIEDON TOIMITTAMINEN RAKENNUSTEKNISTEN RAKENNUSOSIEN MALLINTAMISEEN Suunnittelun alussa laaditaan lähtötietomalli jonka avulla väyläsuunnittelija pääsee nopeasti käsiksi suunnitteluasioihin. Näin varmistetaan suunniteltavan väylän suunnitteluvaiheen tietojen nopea toimittaminen liittyvien suunnittelualojen suunnittelijoille. Laajoissa hankkeissa kohteeseen tulee usein paljon erilaisia rakenteita. Tämä lisää yhteensovitustyötä, jota voidaan ratkaisevasti helpottaa tietomalleilla. Rajapinnat eri tekniikkalajien välisten mallien suhteen tulee pitää selvinä, jotta ristiriidoilta ja ylimääräiseltä työltä vältytään. Myös määrä- ja kustannusarvioiden tekeminen mallipohjaisesti onnistuu, kun osamallit eivät sisällä samoja asioita. SUUNNITELMAMALLIN LAATIMINEN Suunnitelmamalli laaditaan tämän ohjeen vaatimusten mukaan. Teknisiä ohjeita suunnitteluvaiheisiin on esitetty mm. julkaisussa Siltojen tietomalliohje (Liikenneviraston ohjeita 6/2014). MALLINTAMISEN TARKKUUSTASOT Tietomallintamisen tarkkuustaso riippuu käsiteltävän hankkeen suunnitteluvaiheesta, suunnittelualan tekniikkalajimallista ja tietomallien hyödyntämistarpeista. Tarkkuustaso määräytyy pääsääntöisesti hankkeen suunnitteluvaiheen mukaan. Tässä ohjeessa annetaan perusvaatimus mallinnusvaatimuksille suunnitteluvaiheisiin. YHDISTELMÄMALLIN LAATIMINEN Kaikissa suunnitteluvaiheissa laaditaan rakennuspaikan yhdistelmämalli, jolla osoitetaan tekniikkalajien yhteensovittaminen rakennuspaikalla. Yhdistelmämalli on rakenteen kokonaisuuden kannalta kaikkein oleellisin malli. Yhdistelemällä eri tekniikkalajien mallit sovituin määräajoin, voidaan havaita suunnitelmien ristiriitaisuudet mahdollisimman aikaisin. Yhdistelmämalli on selkeä parannus 2D suunnitteluun verrattuna jolloin on verrattain hankala huomata suunnitelmien ristiriitaisuutta ennen toteutusta. Yhdistelmämallin rooli korostuu tiheään rakennetun infrastruktuurin alueilla. Yhdistelmämalli sisältää lähtötietomallin, rakennusteknisen rakennusosan tuotemallin, liittyvien tekniikkalajien mallit sekä rakenteeseen kuuluvien maarakenteiden mallit (esim. luiskat ja keilat). Rakennuspaikan yhdistelmämalli on pala inframallia. Yhdistelmämallia laatiessa tulee käytettävä mittayksikkö sopia huomioiden eri ohjelmistojen erilaiset mittakaavat ja tiedostojen siirto-ominaisuudet. Mallista tulee myös tarkkaan ilmetä, mitkä osat kuuluvat mihinkin tekniikkalajiin. Yhdistelmämallin laajuus määräytyy toimeksiannon mukaisesti suunnitteluvaiheittain. TIETOMALLISELOSTUKSET Malliselostuksen tarkoituksena on kertoa lyhyesti, mitä tietoa malliaineisto sisältää ja miltä osin aineisto poikkeaa oletetusta kyseisen suunnitteluvaiheen malliaineiston sisällöstä. Malliselostuksen tarkoituksena on

7 (14) auttaa mallia hyödyntäviä tahoja saamaan käsitys mallin tietosisällöstä ja sen jaottelusta. Malliselostus laaditaan aina tietomallin laatimisen yhteydessä. Malliselostus tehdään erikseen lähtötietomallin aineistolle ja suunnittelumalliaineistolle. Lähtötietomallin malliselostus on käyty läpi mallinnusohjeiden osassa 3 Lähtötietojen vaatimukset. Yleinen sisältöohje malliselostukselle on esitetty mallinnusohjeiden osassa 2 Yleiset vaatimukset. Esimerkki sillan tietomalliselostuksesta on esitetty julkaisussa Siltojen tietomalliohje (Liikenneviraston ohjeita 6/2014). 2. TIETOMALLINTAMINEN ERI SUUNNITTELUVAIHEISSA ESISUUNNITTELU Esisuunnittelua tehdään hyvin erityyppisistä ja -kokoisista hankkeista. Hankkeiden erilaisuuden vuoksi tarkkojen, kaikissa kohteissa pätevien mallinnusohjeiden antaminen on vaikeaa. Kaiken kaikkiaan esisuunnitteluvaiheessa mallinnuksen rooli ei ole kovin merkittävä. Mallintamisen tarkkuus on kuitenkin luonnostelun tarkkuudella. Tärkeää on toimia sovitussa koordinaatistossa, jotta esimerkiksi vaihtoehtovertailut on mahdollista viedä paikkatietopohjaisiin tietovarastoihin. Näin suunnitelmia voidaan hyödyntää esimerkiksi paikkatietoon sidottujen palautteiden keräämiseen. Esisuunnitteluvaiheessa mallinnusta tehdään esimerkiksi siltakohteissa siltapaikkaluokissa I-II. Siltojen tarkkuus esisuunnitteluvaiheessa on määritelty tarkemmin julkaisussa Siltojen tietomalliohje (Liikenneviraston ohjeita 6/2014). YLEISSUUNNITTELU Yleissuunnitteluvaiheessa tietomalli on vielä varsin pelkistetty ja yksinkertaistettu. Sen avulla voidaan tutkia geometriaa, tilavarauksia ja suunnitelman sovittamista ympäristöön. Yleissuunnitteluvaiheessa tietomalli laaditaan siten, että sillä pystytään esittämään havainnollisesti ja riittävällä tarkkuudella rakenteiden sijainti ja mahdolliset yksittäiset sillat sekä muut merkittävät rakenteet joilla on merkitystä kustannusten ja havaittavuuden kannalta. Yleissuunnitteluvaiheessa tehdään rakennetulla alueella mallipohjainen tarkastelu olemassa oleviin rakenteisiin. Yleissuunnitteluvaiheessa mallinnettavasta rakenteesta mallinnetaan näkyvissä olevat rakenteet sekä merkittävät varusteet ja laitteet. Rakenteisiin liittyvät maastorakenteet kuten päätyluiskat mallinnetaan niissä kohteissa missä sitä vaaditaan. Siltojen tarkkuus yleissuunnitteluvaiheessa on määritelty tarkemmin julkaisussa Siltojen tietomalliohje (Liikenneviraston ohjeita 6/2014). VÄYLÄSUUNNITTELU Väyläsuunnitelmavaiheen mallinnus esittää hankkeen perusratkaisun riittävän yksityiskohtaisesti suunnitteluratkaisujen ja tilantarpeiden osalta. Tietomallin avulla tehdään sopivuusvertailu kohteen kaavoituksessa varattuun tilaan. Määrälaskennan tekeminen malliaineistoon pohjautuen tulee olla mahdollista, joten mallinnettavalla rakenteella tulee olla tilavuusominaisuudet. Väyläsuunnitteluvaiheessa rakennusteknisistä rakenneosista mallinnetaan näkyvissä olevien rakenteiden lisäksi alusrakenteet kokonaisuudessaan sekä niihin liittyvät maastorakenteet, kuten päätyluiskat. Varusteet ja laitteet mallinnetaan tarkoituksenmukaisilta osiltaan. Raudoituksia tai pieniä detaljeja ei tässä vaiheessa mallinneta. Rakenteiden ulkonäön ja arkkitehtuurin havainnollistamiseen kannattaa panostaa. Malliaineiston perusteella voidaan esimerkiksi luoda erilaisia havainnekuvia ja animaatioita, joilla rakenteita visualisoidaan

8 (14) erilaisissa valaistusolosuhteissa. Siltojen tarkkuus väyläsuunnitteluvaiheessa on määritelty tarkemmin julkaisussa Siltojen tietomalliohje (Liikenneviraston ohjeita 6/2014). RAKENNUSSUUNNITTELU Rakennussuunnitteluvaiheen malli tehdään kohteesta siinä tarkkuudessa, että rakenne voidaan toteuttaa mallin perusteella. Suunnitelman valmistuttua ratkaisuista voidaan olla varmoja ja lopputuloksena syntyy rakenteen tuotemalli. Rakennussuunnitteluvaiheessa rakenne mallinnetaan kokonaisuudessaan varusteineen, laitteineen, raudoituksineen ja maaperätietoineen. Rakennussuunnitteluvaiheessa mallin tulee olla mittatarkka. Tilaajalle laaditaan tuotemalli ja mahdolliset erilliset rakennussuunnitelmaa tarkentavat mallit (konepaja, yms). Rakenteesta tehty tietomalli sisältää vain yhden rakenteen, ellei toisin sovita. Siltojen tarkkuus rakennussuunnitteluvaiheessa on määritelty tarkemmin julkaisussa Siltojen tietomalliohje (Liikenneviraston ohjeita 6/2014). MUITA YKSITYISKOHTIA 2.5.1. Osien numerointi ja nimeäminen Numeroinnin ja nimeämisen osalta tulee noudattaa yhdenmukaisuutta, saman hankkeen sisällä olevat taitorakenteet tulee nimetä ja numeroida yhdenmukaisesti. Tietomalliselostuksessa täytyy olla esitettynä hankkeen sisällä olevien kohteiden numerointi ja nimeäminen koostetusti. Siltojen osalta numeroinnin päätasona käytetään ohjeen Sillan määrälaskenta TIEH 2100052-v-07 mukaista sijaintikoodia. Siltojen numerointi ja nimeäminen on määritelty tarkemmin julkaisussa Siltojen tietomalliohje (Liikenneviraston ohjeita 6/2014). 2.5.2. Koordinaatisto Rakennepaikan mallin tulee sijaita hankkeen virallisessa koordinaatti- ja korkeusjärjestelmässä. Käytettävä SI-järjestelmän mukainen mittayksikkö on metri. Mallinnusteknillisistä syistä rakennepaikan mallille voidaan määritellä paikalliskoordinaatisto. Paikalliskoordinaatiston tulee olla kuitenkin kauttaaltaan koordinaatiston positiivisella neljänneksellä. Paikalliskoordinaatiston sijainti täytyy ilmaista yksiselitteisesti tietomalliselostuksessa. Koordinaatiston kääntämistä ei sallita. 2.5.3. Formaatit Hyödynnettävät ja tuetut formaatit tiedonsiirrossa ovat IFC (Industry Foundation Classes) ja IM (Inframodel), joka perustuu kansainväliseen LandXML-standardiin. Rakennusteknisten rakennusosien tiedonsiirtomuotona pyritään pitämään IFC formaatti, mutta joissakin tapauksissa täytynee tietoa vielä siirtää mm. dwg muodossa. 2.5.4. Suunnittelun aikaiset työmallit Suunnitteluprosessin aikana on tarkoituksenmukaista jakaa suunnitteluosapuolien ja työmaan välillä tietoa sovitun tasoisessa tietomallimuodossa. Tällaisia informatiivisia, keskeneräisiä suunnittelumalleja kutsutaan työmalleiksi. Työmallien ei tarvitse aina kulkea hankkeessa hyväksytyn tarkastusprosessin mukaisesti, kunhan toimintatapa ja siitä mahdollisesti aiheutuvat rajoitukset ovat kaikkien tietoa hyödyntävien osapuolten tiedossa. Työmallit ovat osa joustavaa ja nopeaa tiedonvaihtoa ja ne kuvaavat aiottua suunnitteluratkaisua,

9 (14) tilavarauksia, tietyn yksityiskohdan havainnollistamista jne. Työmalleja ei kuitenkaan saa käyttää rakentamiseen, vaan rakentaminen täytyy toteuttaa tarkastetuilla ja hyväksytyillä suunnitelmilla. Varsinaiseen julkaisu- ja laadunvarmistusprosessin mukaiseen tarkastukseen tietomallit toimitetaan aina hankkeessa hyväksytyn tarkastusprosessin vaatimusten mukaisesti. Ohje Työmalleja voidaan lähettää osapuolille aina tilanteen mukaan niin sovittaessa, mutta hyvin organisoidussa tietomallihankkeessa työmallit tallennetaan säännöllisesti yhteiseen tietovarastoon esimerkiksi projektipankkiin. Päivitysten sykli määräytyy hankkeen ja suunnitteluvaiheen mukaan, tyypillisesti vaihteluväli on yhdestä neljään viikkoon. Näiden mallien ei tarvitse olla kaikilta osin tarkastettuja, eivätkä ne siksi sovellu käytettäviksi kaikkiin tehtäviin vaan ainoastaan sovittuun tarkoitukseen. Mallin ylläpitäjän tulee tehdä selväksi kaikille osapuolille, että kyseessä on työmalli. Myös työmallien jakamiseen kuuluu oleellisena osana käyttötarkoitukseen sopiva tietomalliselostus, jossa on kuvattu mallin sisältö ja käyttötarkoitus. Työmalli voi olla joko avoimessa formaatissa tai natiivimuodossa, hankkeessa sovitun mukaisesti. Tarvittaessa voidaan laatia tietomallin luovutussopimus. 3. TIETOMALLIN SISÄLLÖN TARKKUUS ERI SUUNNITTELUVAIHEISSA Mallinnustaso Mallinnustarkkuus 0 Ei mallinneta 1 2 3 4 Mallinnetaan näkyviin jäävät pinnat vain merkittävissä kohteissa*. Ei vaadita tilavuusominaisuuksia, pintamalli riittää. (vrt. esi- ja yleissuunnittelu) Mallinnetaan näkyviin jäävät osat kaikissa kohteissa. Ei vaadita tilavuusominaisuuksia, pintamalli riittää. (vrt. esi- ja yleissuunnittelu) Mallinnetaan osat kokonaisuudessaan kaikissa kohteissa. Tilavuusominaisuudet vaaditaan, nk. tilavuusmalli. (vrt. siltasuunnittelu) Mallinnetaan osat kokonaisuudessaan kaikissa kohteissa. Täydellinen kuvaus rakenteesta. (vrt. rakennussuunnittelu) *Vertaa siltapaikkaluokitusohjeen mukaiset siltapaikkaluokat I ja II. On huomioitava, että merkittävä hanke ei tarkoita automaattisesti sitä, että yksittäinen hankkeen kohde olisi merkittävä. 4100 ERITTELEMÄTTÖMÄT RAKENNUSTEKNISET RAKENNUSOSAT 4110 Betonirakenteet 4120 Teräsrakenteet 4130 Puurakenteet 0 0 3 4 0 0 3 4 0 0 3 4 Kaikkien erittelemättömien rakennusteknisten rakennusosien kohdalla on sovittava mallintamisen tasosta erikseen, riippuen rakenteen merkityksestä kokonaisuudessa.

4200 SILLAT 10 (14) 4211 Päätytuet 4212 Välituet 4213 Sillan tukirakenteiden 0 0 0 4* eristykset 4214 Sillan tukirakenteiden 0 0 0 4* verhoukset 4219 Muut sillan 0 0 3 4 tukirakenteet * Mallinnetaan ominaispaksuuden mukaisesti 4221 Betonirakenteet päällysrakenteessa 4222 Betonielementtirakenteet päällysrakenteessa 4223 Teräsrakenteet päällysrakenteessa 4224 Puurakenteet päällysrakenteessa 4225 Kivirakenteet päällysrakenteessa 4226 Päällysrakenteen pintojen verhoukset 0 0 3 4* 4229 Muut sillan päällysrakenteet * Mallinnetaan ominaispaksuuden mukaisesti 4231 Eristys 0 0 0 4* 4232 Eristyksen suojaus 0 0 0 4* 4233 Sillan päällyste 1** 3** 3** 4* 4239 Muut sillan kannen 0 0 0 4* pintarakenteet * Mallinnetaan ominaispaksuuden mukaisesti ** Mallinnetaan sillan päällysteen yläpinta

11 (14) 4241 Liikuntasaumat 0 0 2 3 4242 Laakerit ja nivelet 0 0 3* 3 4243 Koneistot ja ohjaamot 0 1 2 3 4244 Siirtymälaatat 0 0 2 3 4245 Suojalaitteet 3** 3** 3** 3 4246 Sillan maadoitus 0 0 0 3 4247 Tukikerroksen 0 1 2 3 katkaisulaite 4248 Kuivatuslaitteet 0 1 2 3 4249 Muut sillan varusteet ja 0 0 2 3 laitteet *Vain laakerit mallinnetaan ** Vain kaiteet mallinnetaan Rakennussuunnitteluvaiheessa kaikkien varusteiden ja laitteiden sijainti, geometria ja tyyppi täytyy käydä ilmi mallista. 4300 LAITURIT 4310 Laiturien tukirakenteet 0 1 3 4 4320 Laiturien päällys- ja 1* 1* 3* 4** pintarakenteet * Koskee laiturien päällysrakenteita ** Pintarakenteet mallinnetaan ominaispaksuuden mukaisesti 4331 Tihtaalit ja paalut 4332 Nosturiradat 0 0 2 3 4333 Logistiset järjestelmät 0 0 2 3 4339 Muut laiturien varusteet 0 0 2 3 ja laitteet Rakennussuunnitteluvaiheessa kaikkien varusteiden ja laitteiden sijainti, geometria ja tyyppi täytyy käydä ilmi mallista.

12 (14) 4390 Muut laiturirakenteet 4400 PERUSTUS- JA TUKIRAKENTEET 4411 Kasuuniperustukset 0 0 3 4 4412 Siirtymälaatat 0 0 3 4 4419 Muut perustusrakenteet 0 0 3 4 4421 Tukimuurit (>700mm) 1 1 2 4* 4422 Tukiseinät 0 1 3 4* 4423 Kivikorit 0 1 2 4 4424 Portaat 0 0 2 4 4429 Muut tukirakenteet 0 0 2 4 * Verhoukset mallinnetaan ominaispaksuuden mukaisesti 4490 Muut perustus- ja tukirakenteet 0 1 3 4 4500 YMPÄRISTÖRAKENTEET 4511 Meluseinät * 4512 Melukaiteet * 4513 Tärinänvaimennusrakenteet 0 0 0 3** 4519 Muut vaimentavat 0 0 0 3** rakenteet * Verhoukset mallinnetaan ominaispaksuuden mukaisesti * Rakennussuunnitteluvaiheessa rakenteiden sijainti, geometria ja tyyppi täytyy käydä ilmi mallista. 4521 Ympäristötaide 0 2* 2* 3** * Mallinnetaan tilavarauksena ** Ympäristötaiteen mahdollisesti vaatimat paikalla valettavat perustukset mallinnetaan tilamallina, maanpinnan yläpuolelle jäävä osuus voidaan mallintaa tilavarauksena, pintamallina.

4600 RAKENNELMAT JA KALUSTEET 13 (14) 4611 Katokset 0 2* 2* 3** 4612 Varastot 0 2* 2* 3** 4613 Suojien varusteet ja 0 0 0 3** kalusteet 4619 Muut suojat 0 0 2* 3** * Mallinnetaan tilavarauksena ** Suojien mahdollisesti vaatimat paikalla valettavat perustukset mallinnetaan tilamallina, maanpinnan yläpuolelle jäävä osuus voidaan mallintaa tilavarauksena, pintamallina, kun kyseessä on tilattava valmistuote. Tuotteen sijainti, geometria ja tyyppi täytyy käydä ilmi mallista. 4621 Leikki- ja oleskelualueiden kalusteet ja varusteet 4622 Liikunta- ja virkistyspaikkojen kalusteet ja varusteet 4623 Liikennealueiden kalusteet ja varusteet 0 2* 2* 3** 0 2* 2* 3** 0 2* 2* 3** 4624 Taideteokset 0 2* 2* 3** 4629 Muut kalusteet ja varusteet 0 0 0 3** * Mallinnetaan tilavarauksena ** Kalusteiden ja varusteiden mahdollisesti vaatimat paikalla valettavat perustukset mallinnetaan tilamallina, maanpinnan yläpuolelle jäävä osuus voidaan mallintaa tilavarauksena, pintamallina, kun kyseessä on tilattava valmistuote tai taideteos. Tuotteen sijainti, geometria ja tyyppi täytyy käydä ilmi mallista.

4700 VESILIIKENTEEN RAKENTEET JA PADOT 14 (14) 4711 Säännöstelypadot 1 2 3 4 4712 Tulvapumppaamot 0 1 3 4 4719 Muut padot ja patorakenteet 1 2 3 4 4721 Sulkuportit 1 2 3 4 4722 Sulkukammiot 0 1 3 4 4729 Muut sulkurakenteet 0 1 3 4 4800 MAANALAISTEN TILOJEN BETONIRAKENTEET Kaikkien maanalaisten tilojen betonirakenteiden kohdalla on sovittava mallinnustasosta erikseen.