Yleiset Inframallivaatimukset YIV 2015

Transkriptio

1 1 (26) Yleiset Inframallivaatimukset YIV 2015 Osa 10 Ohjaus ja koordinointi Laadunvarmistus Lähtötietojen hankinta ja mallintaminen Inframallintaminen (yhdistelmämalli) Vuorovaikutus ja yhteistyö Suunnittelu ja rakentaminen Tekniikkalajien yhteensovitta minen Sami Luoma Viasys VDC Oy

2 2 (26) Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus Sami Luoma Hyväksytty bsfinfran joryssa

3 3 (26) SISÄLLYS 1 YLEISTÄ TEKNINEN HAVAINNOLLISTAMINEN ESITTÄVÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Mallinnustarkkuus ja mallin eheys Esittävän havainnollistamisen käyttötapauksia HAVAINNOLLISTAMINEN HANKEEN ERI VAIHEISSA Lähtötietomalli Tekninen havainnollistaminen Esittävä havainnollistaminen Esi- ja yleissuunnittelu Tekninen havainnollistaminen Esittävä havainnollistaminen Tie-, rata- ja rakennussuunnittelu Tekninen havainnollistaminen Esittävä havainnollistaminen Rakentaminen Tekninen havainnollistaminen Esittävä havainnollistaminen Ylläpito. 24 Lähdeluettelo

4 4 (26) 1 YLEISTÄ Havainnollistaminen on yksi tietomallien käyttötarkoitus, jota käytetään erityisesti suunnitteluprosessin aikana. Havainnollistamista käytetään eri ratkaisujen analysointiin ja vertailuun. Havainnollistaminen voidaan jakaa kahteen osaan; tekninen havainnollistaminen ja esittävä havainnollistaminen. Teknisellä havainnollistamisella tarkoitetaan tietomallien visuaalista ulkoasua, jonka avulla tietomallin eri rakenneosat voidaan erottaa silmämääräisesti toisistaan. Teknisessä havainnollistamisessa esimerkiksi värit kuvaavat erilaisia järjestelmiä todellisten materiaalien sijasta. Teknisen havainnollistamisen laatuvaatimukset ovat esittävää havainnollistamista alemmat. Tekninen havainnollistaminen toimii kommunikaatiovälineenä suunnittelijalle, suunnitteluryhmälle, tilaajalle, hankkeen johdolle ja työmaalle. Esittävä havainnollistaminen sisältää suunnittelijan näkemyksen hankkeesta ja sen suunnitteluratkaisuista ja on usein valokuvamainen. Esittävää havainnollistamista tehdään esimerkiksi hankkeiden yleisötilaisuuksiin ja median käyttöön ja sen laatuvaatimukset ovat usein hyvin korkealla. Tämä ohje ei ota kantaa esittävän havainnollistamisen laatuvaatimuksiin, niihin liittyvien tehtävien laajuus ja tarkkuus määritellään erikseen hankkeen tarjouksessa ja sopimuksessa. Tietomallintaminen tuottaa kolmiulotteista tietosisältöä havainnollistamisen lähtökohdaksi. Kuva 1.1 tekninen havainnollistaminen Kuva 1.2 esittävä havainnollistaminen

5 5 (26) 2 TEKNINEN HAVAINNOLLISTAMINEN Teknisellä havainnollistamisella tarkoitetaan tietomallien rakennusosien, objektien ja tasojen visuaalista ulkoasua. Lähtökohtaisesti inframallien mallinnusosat voidaan tunnistaa geometrisen muodon perusteella. Tämän lisäksi muita havainnollistamistapoja ovat väri, läpinäkyvyys, värin kylläisyys/tummuus, rasteri, ominaisuustieto, taso, objektikoodi sekä symboliikka (numerot, kirjaimet, merkit). On tavoitteen mukaista, että inframalleista voidaan erottaa visuaalisesti toisistaan: kohdealueen nykytila suunniteltu tilanne ja sen eri rakenneosat purettavat kohteet toteutunut tilanne, sekä epävarma tieto. Teknisessä havainnollistamisessa eri järjestelmiä ja rakennusosia (mallinnusosia) kuvataan niille määrätyillä väreillä. Näin havaitsijan on helppo tunnistaa heti mistä mallinnusosasta on kyse, onko se nykyinen, suunniteltu vai jo toteutettu. Tässä ohjeessa on kuvattu värisävyt, joita käytetään eri mallinnusosien pintojen esitystapana inframalleissa (mikäli tarkempaa ohjeistusta ei ole). Teknisen havainnollistamisen tavoitteena on auttaa saamaan kokonaiskuva hankkeesta ja luomaan yhtenäinen toimintamalli havainnollistamisen suhteen eri hankkeiden ja toimijoiden välillä. Tietosisältö ja sen esitystapa (geometrinen muoto) määräytyvät ensisijaisesti muiden ohjeiden perusteella, kuten Osa5; 5.2 Maarakennustöiden toteutusmallin (koneohjausmalli) laadintaohje ja ohjeet: 5.1: Rakennemallit; Maa-, pohja- ja kalliorakenteet, päällys- ja pintarakenteet, 6: Rakennemallit; Järjestelmät, 7: Rakennemallit; Rakennustekniset rakennusosat ( ) Inframalleissa käytetään suunnitelma- ja toteumatiedon osalta havainnollisuuden vuoksi voimakkaita ja tunnistettavia värejä. Nykytilaa kuvaavat kohteet kuvataan mallinnusosion mukaisilla, mutta vaaleammilla värisävyillä. Havainnollistamisessa käytettävät värit on määritelty Infra 2006 rakennusosanimikkeistön mukaisille mallinnusosille Taulukossa 2.1. Taulukossa kuvatut värit on esitystapa pinnoille. Kaikki taiteviivat ovat väriltään punaisia. Mallinnusosion lisäksi väliaikaiset rakenteet, purettavat kohteet, toteumatieto, liittyvät hankkeet sekä epävarma tieto esitetään omalla, tunnistettavalla värisävyllä. Vaatimus Teknisessä havainnollistamisessa eri järjestelmiä ja rakennusosia (mallinnusosia) kuvataan niille määrätyillä väreillä. Käytettävät ohjeelliset värit on esitetty taulukossa 2.1. Suunnitelma- ja toteumatiedon osalta käytetään voimakkaita ja kirkkaita värejä. Nykytilaa kuvaavat kohteet kuvataan mallinnusosion mukaisilla, mutta vaaleammilla värisävyillä.

6 6 (26) Vaatimus Väliaikaiset rakenteet, purettavat kohteet sekä toteumatieto esitetään omalla, tunnistettavalla värisävyllä. Käytettävät ohjeelliset värisävyt on esitetty taulukossa 2.1. Vaatimus Epävarma tieto on havainnollistettava tietomallissa. Epävarma tieto voidaan esittää mallissa läpinäkyvyydellä. Kaikki taiteviivat ovat väriltään punaisia. Esimerkki Esimerkiksi vesijohto esitetään tietomallissa sinisellä (3100, Vesihuollon järjestelmät, Vesijohto, Suunniteltu, Väri: sininen). Jos vesijohdon korkotieto tai muu tarkkuustieto on epävarma, esitetään se sinisellä värisävyllä ja epävarmaa tietoa asetetaan merkitsemään värisävyn läpinäkyvyys 50 %. Vastaavasti olemassa oleva vesijohto esitetään lähtötietomallissa vaaleansinisellä. Mallinnusosan geometrinen muoto sekä tarkentavat meta- ja ominaisuustiedot määritetään muiden ohjeiden perusteella. Kuva 2.1 Kuvassa olevan kadun suunnitellut hulevesijohdot on esitetty vihreällä. Olemassa olevat hulevesijohdot on esitetty vaalealla vihreällä ja purettavat johdot violetin sävyllä. Läpinäkyvyydellä on esitetty johdon korko- tai tarkkuustason epävarmuutta.

7 7 (26) Kuva 2.2 tekninen havainnollistaminen värein. Värien käytöllä tietomallien tietosisältö tulee paremmin ymmärrettäväksi. Kuva 2.3 tekninen havainnollistaminen harmaan sävyillä. Värien käytöllä tietomallien tietosisältö tulee paremmin ymmärrettäväksi.

8 8 (26) Taulukko 2.1 Infran yhdistelmämallissa käytettävät mallinnusosien värit. Minimisuosituksena on, että eri mallinnusosat on erotettavissa, värien kylläisyyttä voi tapauskohtaisesti muuttaa. Littera Selite Tarkenne Nykytila Väri Suunniteltu 1000 Maa- pohja ja kalliorakenteet vaaleanharmaa harmaa 1100 Olevat rakenteet ja rakennusosat vaaleanharmaa harmaa 1200 Pilantuneet maat ja rakenteet vaaleanharmaa harmaa 1300 Perustusrakenteet vaaleanharmaa harmaa 1400 Pohjarakenteet vaaleanharmaa harmaa 1500 Kallion tiivistys- ja lujitusrakenteet vaaleanharmaa harmaa 1600 Maaleikkaukset ja -kaivannot vaaleanharmaa harmaa 1700 Kallioleikkaukset, -kaivannot ja -tunnelit vaaleanharmaa harmaa 1800 Penkereet, maapadot ja täytöt vaaleanharmaa harmaa 2000 Päällys- ja pintarakenteet vaaleanruskea ruskea Päällysrakenteen osat ja radan alusrakennekerrokset 2100 vaaleankeltainen keltainen 2200 Reunatuet, kourut, askelmat ja eroosiosuojaukset harmaa musta 2300 Kasvillisuusrakenteet vaaleanvihreä vihreä 2400 Ratojen päällysrakenteet vaaleanruskea ruskea 3100 Vesihuollon järjestelmät Vesijohto vaaleansininen sininen 3100 Vesihuollon järjestelmät Sadevesi vaaleanvihreä vihreä 3100 Vesihuollon järjestelmät Jätevesi vaaleanpunainen punainen Turvallisuus, rakenteet ja opastusjärjestelmät 3200 harmaa musta 3300 Sähkö-, tele- ja konetekniset järjestelmät Sähköjohdot ja -kaapelit vaaleankeltainen keltainen 3300 Sähkö-, tele- ja konetekniset järjestelmät Tietoliikennekaapelit vaaleanvihreä vihreä 3400 Lämmön ja kaasunsiirtojärjestelmät vaalea magenta magenta 4000 Rakennustekniset rakennusosat Sillat, taitorakenteet, rakennukset vaaleansinen sininen Taiteviivat - punainen Väliaikaiset rakenteet - vaaleanpunainen Purettavat kohteet - violetti Toteuma (AsBuilt) - oranssi

9 9 (26) Epävarma tieto Korkotieto tai muu tarkkuustaso epävarma. Tilavaraus tai keskeneräinen suunnitelmatieto. Esim. Läpinäkyvyys 50% Esim. Läpinäkyvyys 50% 3 ESITTÄVÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Esittävä havainnollistaminen on monimutkaisten ja teknisten lähtötietojen havainnollistamista katselijalle helposti ymmärrettävässä muodossa. Tavoitteena on hyödyntää havainnollistavaa kuva- ja videomateriaalia kommunikoinnin, ymmärtämisen, näkemisen ja asioiden selventämisen apuvälineenä. (Junnonen 2009) Esittävän havainnollistamisen tavoitteena on havainnollistaa kohde mahdollisimman todenmukaisena. Etenkin virtuaalimalli-tekniikka on luotettava tapa, sillä se perustuu tarkasti käytettävissä olevaan tietoon eikä vääristä olemassa olevia tai suunniteltuja rakenteita. Se myös mahdollistaa kohteen vapaan tarkastelun eri puolilta, jolloin myös hankkeen negatiiviset puolet tulevat esiin ja havainnollistaminen on neutraalia ja luotettavaa. Kuva 3.1 Esittävän havainnollistamisen tavoitteena on havainnollistaa kohde mahdollisimman todenmukaisena. Aivan kuten tekninen havainnollistaminen, esittävä havainnollistaminen perustuu tietokoneen avulla luotuun 3D-geometriaan, jonka lisäksi kohteelle määritetään materiaalien ja valaistuksen avulla myös oikeanlainen ulkonäkö. Materiaalien perusominaisuudet ovat väri, läpinäkyvyys, heijastavuus ja kiiltävyys. Oikeat luonnonmateriaalit ovat harvoin tasaisia väripintoja ja niiden tekstuurit määritellään visualisointiohjelmissa rasterikuvatiedostojen avulla. Nämä kuvatiedostot voivat olla esimerkiksi valokuvia materiaalien pinnoista,

10 10 (26) kuten rakennuksen julkisivusta. Myös valaistus pitää määrittää, jotta mallista näkyisi jotain katselijan silmiin. Yleensä infrahankkeiden havainnollistamismalleissa valaistus on melko yksinkertainen yhdistelmä hajavaloa ja auringon valoa. Kun mallin geometria, materiaalit ja valaistus ovat kunnossa, voidaan siitä tehdä havainnekuvia tai animaatioita. Kuva 3.2 Ote tunnelin käyttäjille tehdystä opetusvideosta miten ongelmatilanteissa toimitaan. Esittävän havainnollistamisen pohjana on suotavaa käyttää suunnittelijan tuottamaa tietomallia. Tietomallit kuitenkin vaativat lisätöitä, jotta niistä saadaan korkeatasoisia esittäviä havainnollistamismalleja. Pelkästään esittävää havainnollistamista varten tehdyssä mallissa ei välttämättä ole muodon ja pintamateriaalitietojen lisäksi muuta tietosisältöä. Esittävä havainnollistaminen onkin kustannustehokkainta, mikäli mallinnus on osa suunnittelua.

11 11 (26) Kuva 3.3 Esittävässä havainnollistamisessa myös valaistus pitää määrittää, jotta mallista näkyisi jotain katselijan silmiin. 3.1 Mallinnustarkkuus ja mallin eheys Esittävän havainnollistamisen yksi tärkeimmistä tavoitteista on asioiden ymmärtäminen. Tämän takia esittävän havainnollistamisen ei aina tarvitse olla täysin realistinen vaan joskus rakenteita voidaan esittää myös luonnosmaisina. Esimerkiksi infrahankkeissa ei välttämättä ole tarpeen havainnollistaa rakennuksien ulkonäköä tarkasti, vaan ne voidaan havainnollistaa esimerkiksi harmaina massoina. Esittävän havainnollistamisen ei kuitenkaan ole tarkoitus vääristää totuutta vaan havainnollistaa kohde mahdollisimman todenmukaisesti.

12 12 (26) Kuva 3.4 Esittävän havainnollistamisen ei aina tarvitse olla täysin realistinen vaan joskus rakenteita voidaan esittää myös luonnosmaisina. 3.2 Esittävän havainnollistamisen käyttötapauksia Nykyaikaisessa infran suunnittelussa korostuvat yhä enemmän vuorovaikutus ja kommunikointi, kun suunnitteluhankkeessa on mukana eri taustan omaavia asiantuntijoita, päättäjiä, virkamiehiä ja kansalaisia. Kaikkien osapuolien tulee ymmärtää samalla tavalla se, mitä ollaan tekemässä, jotta toteutettavat ratkaisut olisivat hyviä ja toimivia. Esimerkiksi henkilö voi periaatteen vuoksi vastustaa jotain asiaa, jos hän ei sitä ymmärrä. Esittävä havainnollistaminen on hyvä tapa saada oikeanlainen kuva suunnitellusta kohteesta. Harva ihminen ymmärtää tai osaa tulkita oikein teknisiä piirustuksia tai teknisesti havainnollistettua tietomallia. Esittävä havainnollistaminen antaa oikeanlaisen ja helposti ymmärrettävän kuvan kohteesta. Esittävä havainnollistaminen sopii myös hyvin hankkeiden markkinointiin, sillä se on näyttävää ja myyvää. Esittävän havainnollistamisen lopputuotteita, kuten havainnekuvia tai animaatioesityksiä voidaan esittää eri medioissa ja tapahtumissa. Havainnollistamisen avulla luodaan myös hankkeelle imagoa ja mielikuvia. Lisäksi esittävän havainnollistamisen avulla voidaan varmistaa hankeen tavoitteiden toteutuminen muun muassa ympäristöön sopimisen, turvallisuuden ja estetiikan osalta.

13 Kuva 3.5 Teknistä tai esittävää havainnollistamista voidaan käyttää erilaisten simulointien pohjana. 13 (26)

14 14 (26) 4 HAVAINNOLLISTAMINEN HANKEEN ERI VAIHEISSA Havainnollistamisen keskeisiä etuja ovat: Eri suunnitelmavaihtoehtojen vertailun ja analysoinnin helpottuminen Eri osapuolten välisen vuorovaikutuksen tehostaminen Suunnitelman laadun optimointi Päätöksenteon tuki ja helpottuminen Ristiriitojen ja/tai epäjatkuvuuskohtien havaitseminen Toimii tiedottamisen ja markkinoinnin apuna medioissa On tavoitteen mukaista, että suunnitelman sisällölliset ratkaisut kuvataan tietomalleissa yhdenvertaisesti eri toimijoiden ja hankkeiden välillä. Tällöin mallin ulkoasu ei määritä sisällön laatua. Havainnollistaminen auttaa ymmärtämään suunnitelman sisällöllisiä ratkaisuja tuottamalla selkeämpää, ymmärrettävämpää ja laadukkaampaa tietoa suunnittelun tilanteesta. Kun ratkaisun kannalta keskeiset ominaisuudet kuvataan mallissa riittävän selkeästi, havainnollistaminen toimii myös suunnittelun johtamisen ohjauksen ja päätöksenteon tukena. Havainnollistamisen avulla voidaan palvella projektiryhmän ja käyttäjien lisäksi myös ulkopuolisia sidosryhmiä, kuten viranomaisia. 4.1 Lähtötietomalli Tekninen havainnollistaminen Lähtötietomalli koostetaan kerätystä lähtöaineistoista, kuten maastomallista, maaperämallista, rakenteista ja järjestelmistä sekä kartta ja paikkatietoaineistosta (InfraBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet, osa 2: Lähtötietomalli). Lähtötietomalli toimii pohjana myöhempien vaiheiden suunnitelmille ja sitä täydennetään hankkeen edetessä esimerkiksi tarkentavilla mittauksilla. Erityisesti kaupunkialueella tapahtuvissa infrarakentamisen hankkeissa alueilla sijaitsee paljon yhdyskuntateknisiä laitteita ja perusrakenteita, kuten vesi-, viemäri-, tietoliikenne-, energiansiirto- ja katuverkkoon liittyviä laitteita, jotka tulee esittää lähtötietomallissa. Maanpinnan yläpuoliset rakenteet voidaan kartoittaa maastomittauksilla, mutta tarkkuustasoltaan epävarmaksi muodostuvat yleensä maanpinnan alapuoliset rakenteet ja laitteet. Lähtötietomallissa teknisen havainnollistamisen tavoitteena on pystyä visuaalisesti erottamaan tarkka ja epätarkka tietosisältö. Vaatimus Lähtötietomallissa epävarma tieto on visuaalisesti erotettava tarkasta tietosisällöstä. Teknisessä havainnollistamisessa käytettävät värit on määritelty Infra 2006 rakennusosanimikkeistön mukaisille mallinnusosille Taulukossa 2.1.

15 15 (26) Lähtötietomallin värisävyinä käytetään suunnitelmatietoa vaaleampia värejä, jotta myöhemmässä vaiheessa voidaan helposti erottaa nykyiset rakenteet suunnitelma-aineistosta. Epävarma lähtötieto esitetään asettamalla tekniikkalajin mukainen värisävy 50 % läpinäkyvyydellä. Kuva 4.1 Lähtötietomallissa johtojen ja kaapeleiden epävarma korkotieto on esitetty läpinäkyvyydellä Esittävä havainnollistaminen Lähtötietomallin laadintavaiheessa myös esittävää havainnollistamista varten kerätään olemassa olevaa lähtötietoa ja inventoidaan kohteen ympäristöä esim. valo- tai videokuvaamalla. Näitä myöhemmin mm. havainnollistamismallissa käytettäviä tietoja voidaan visualisoinnin lisäksi hyödyntää esim. arkkitehtisuunnittelussa. Inventoitavia materiaaleja kerätään yleisimmin kaupunkiympäristöissä uloimmilta pinnoilta (katujen pintamateriaalit, kasvillisuus, rakennusten julkisivut, liikennemerkit). Maanalaisia tai muuten näkymättömiin jääviä pintoja ei yleensä esittävässä havainnollistamisessa käytetä. Lähtötietomallin laadintavaiheessa on suositeltavaa kerätä lähtötietona valo- tai videokuva-aineisto digitaalisena mahdollisimman tarkalla resoluutiolla jotta myöhemmin mm. havainnollistamismalliin lisättävät realistiset materiaalit voidaan jalostaa tarpeen vaatimaan optimaaliseen tarkkuuteen eikä lopputuotteen visuaalinen laatu poikkea tavoitellusta. Lähtötietomallissa realistisen näköisten materiaalien tarve arvioidaan tapauskohtaisesti. Esittävässä havainnollistamisessa käytettävien materiaalien tulee olla tuotosten käyttötarkoitukseen ja yleiseen käytettävyyteen soveltuvia. Rasterikuvan resoluution tulee olla sellainen, että siitä voidaan optimoida pienempi-resoluutioinen versio esimerkiksi virtuaalimallin käyttöön. Formaattina on PNG, kun kappaleilla käytetään läpinäkyvyyksiä ja muulloin JPG. Erityisen suurissa ja tarkoissa kuvissa (ortokuvat) käytetään JPEG2000-formaattia.

16 16 (26) Kuva 4.2 Lähtötietomallin vaiheessa inventoidusta valokuva-aineistosta on tehty esittävää havainnollistamista teksturoimalla rakennukset, kadun pinta ja kasvillisuus. 4.2 Esi- ja yleissuunnittelu Tekninen havainnollistaminen Esi- ja yleissuunnitelmavaiheessa eri tekniikkalajimallit kootaan mallien teknisen laadunvarmistusprosessin jälkeen yhdistelmämalliksi. Yhdistelmämallin pohjana toimii hankkeen lähtötietomalli. Inframallien tarkkuustaso, tietosisältö ja sen esitystapa (geometrinen muoto) määräytyvät ensisijaisesti muiden ohjeiden perusteella. Esisuunnitteluvaiheessa tutkitaan hankkeen tarvetta sekä arvioidaan eri vaihtoehtoja maakunta- ja yleiskaavatasolla. Yleissuunnitteluvaiheen tavoitteena on havainnollistaa miten suunnitelma sopii olemassa olevaan ympäristöön. Lisäksi arvioidaan eri vaihtoehtojen vaikutuksia sekä kustannuksia. Esi- ja yleissuunnitteluvaiheessa teknisen havainnollistamisen tavoitteena on olemassa olevan tiedon visualisointi, mahdolliset nykyisten rakenteiden siirtotarpeet, hanketason yhteensovittaminen sekä esitettyjen ratkaisujen hyväksyttäminen.

17 17 (26) Kuva 4.3 Linjausvauhtoehtojen havainnollistaminen virtuaalimallin avulla Teknisessä havainnollistamisessa käytettävät värit on määritelty Infra 2006 rakennusosanimikkeistön mukaisille mallinnusosille Taulukossa 2.1. Myös purettaville rakenteille on esitetty oma, tunnistettava värisävy Esittävä havainnollistaminen Esi- ja yleissuunnitteluvaiheessa teknisen havainnollistamisen lisäksi myös esittävä havainnollistaminen on tärkeää. Esittävä havainnollistaminen konkretisoi ja auttaa ymmärtämään suunnitelmaratkaisut, helpottaa viestintää ja vuorovaikutusta sekä mahdollistaa päätöksenteon lähes realistisen visualisoinnin perusteella. Niitä hyödynnetään jo lähes poikkeuksetta kaikissa suurissa Infrahankkeissa esittely- ja asukastilaisuuksissa sekä mediaviestinnässä. Esimerkkinä kuvat Ajantasainen tekniikkalajeista koostettu yhdistelmämalli toimii myös esittävän havainnollistamisen lähtötietona. Geometriasta hyödynnetään visualisointi tuotoksessa vain näkyvät uloimmat pinnat ja niiden väri ja tasorakennetta hyödynnetään realistisempien materiaalien määrittelyssä, ns. Havainnollistamismalli sisältää mm. rakennepintojen tekstuureja, valoa, varjoja ja muita detaljeja, jotka tekevät mallista visuaalisesti mahdollisimman todellisuutta vastaavan.

18 18 (26) Visuaalinen tarkkuus on tapauskohtaista ja riippuu hanke- ja tilaajakohtaisista laatuvaatimuksista. Yleisesti esi- ja yleissuunnitteluvaiheen esittävän havainnollistamisen sisältö on yleispiirteisesti määriteltyä ja lopputuote kuvaa todellisuutta suuntaa-antavasti. Esittävässä havainnollistamisessa käytettävien materiaalien tulee olla tuotosten käyttötarkoitukseen ja yleiseen käytettävyyteen soveltuvia. Rasterikuvan resoluution tulee olla sellainen, että siitä voidaan optimoida pienempiresoluutioinen versio esimerkiksi virtuaalimallin käyttöön. Formaattina on PNG, kun kappaleilla käytetään läpinäkyvyyksiä ja muulloin JPG. Erityisen suurissa ja tarkoissa (ortokuvat) kuvissa käytetään JPEG2000-formaattia. Kuva 4.4 Tampereen Rantaväylän Lyhyt-tunneli vaihtoehto Kuva 4.5 Tampereen Rantaväylän Pitkä-tunneli vaihtoehto

19 19 (26) Kuva 4.6 Tampereen Rantaväylän Pinta-vaihtoehto 4.3 Tie-, rata- ja rakennussuunnittelu Tekninen havainnollistaminen Edellisten suunnitelmavaiheiden mallit sekä täydennetty lähtötietomalli toimivat tie- rata- ja rakennussuunnittelun lähtöaineistona. Inframallien tarkkuustaso, tietosisältö ja sen esitystapa (geometrinen muoto) määräytyvät ensisijaisesti muiden ohjeiden perusteella. Detaljisuunnittelussa keskitytään teknisiin ratkaisuihin ja rakennettavuuden varmistamiseen. Tie- rata- ja rakennussuunnitelmavaiheessa havainnollistamisen tavoitteena on tukea rakenteiden yhteensovittamista, hankkeen suunnitteluprosessin ohjausta sekä suunnittelutiimin johtamista. On tavoitteen mukaista, että inframalleissa voidaan detaljisuunnittelussa visuaalisesti erottaa nykytila suunnitelmasta, osoittaa epävarma tieto, väliaikaiset ja purettavat rakenteet sekä hankkeeseen mahdollisesti liittyvät muut hankkeet. Eri tekniikkalajien yhteensovittaminen tapahtuu objektien geometrisen muodon perusteella, missä havainnollistaminen ja tiedon visualisointi tukevat osaltaan eri suunnitelmavaihtoehtojen vertailua ja analysointia. Eri rakenneosat kuvataan niille määrätyin värein. Infran yhdistelmämallissa käytetään Infra 2006 rakennusosanimikkeistön mukaisia mallinnusosien värejä, jotka on kuvattu taulukossa 2.1. Nykytila erotetaan suunnitellusta ja epävarma tieto esitetään läpinäkyvyydellä. Väliaikaiset rakenteet esitetään yhdistelmämallissa vaaleanpunaisella värisävyllä. Purettavat rakenteet esitetään yhdistelmämallissa violetilla värisävyllä.

20 20 (26) Esittävä havainnollistaminen Tie-, rata- ja rakennussuunnitteluvaiheessa edellisten suunnitteluvaiheiden mallinnuksia ja niistä mahdollisesti tuotettuja visualisointeja hyödynnetään lähtöaineistona. Uusi tarkempi suunnitteluvaihe asettaa kuitenkin esittävälle havainnollistamiselle suuremmat laatuvaatimukset ja sisältöä kuvataan detaljitasolla huomattavissa määrin tarkemmin. Aivan kuten esi- ja yleissuunnitteluvaiheessakin teknisen havainnollistamisen lisäksi myös esittävä havainnollistaminen on tärkeää. Esittävä havainnollistaminen konkretisoi ja auttaa ymmärtämään suunnitelmaratkaisut, helpottaa vuorovaikutusta sekä mahdollistaa päätöksenteon lähes realistisen visualisoinnin perusteella. Ajantasainen tekniikkalajeista koostettu yhdistelmämalli toimii myös esittävän havainnollistamisen lähtötietona. Geometriasta hyödynnetään visualisointi tuotoksessa vain näkyvät uloimmat pinnat ja niiden väri ja tasorakennetta hyödynnetään realistisempien materiaalien määrittelyssä, ns. Havainnollistamismalli sisältää mm. rakennepintojen tekstuureja, valoa, varjoja ja muita detaljeja, jotka tekevät mallista visuaalisesti mahdollisimman todellisuutta vastaavan. Esittävän havainnollistamisen käyttötarkoituksia tie-, rata- ja rakennussuunnitteluvaiheessa ovat esimerkiksi suunnittelun aikana asukastilaisuuksissa esitettävät virtuaalimallit, hankkeiden markkinointiaineiston kuvaja animaatiotuotokset, vaihtoehtoisten ratkaisujen vertailu, erityyppiset simuloinnit kuten 4d- ja 5d- sekä tilavarauksiin ja liikenteeseen liittyvät simuloinnit. Visuaalinen tarkkuus on tapauskohtaista ja riippuu hanke- ja tilaajakohtaisista laatuvaatimuksista. Yleisesti tie- rata- ja rakennussuunnitelmavaiheessa esittävän havainnollistamisen sisältö on detaljitasolla tarkemmin määriteltyä ja lopputuote kuvaa mahdollisimman paljon todellisuutta vastaavaa. Esittävässä havainnollistamisessa käytettävien materiaalien tulee olla tuotosten käyttötarkoitukseen ja yleiseen käytettävyyteen soveltuvia. Rasterikuvan resoluution tulee olla sellainen, että siitä voidaan optimoida resoluutioltaan pienempi versio esimerkiksi virtuaalimallin/esittelymallin käyttöön. Formaattina on PNG, kun kappaleilla käytetään läpinäkyvyyksiä ja muulloin JPG. Erityisen suurissa ja tarkoissa (ortokuvat) kuvissa käytetään JPEG2000-formaattia.

21 21 (26) Kuva 4.7 Detaljisuunnittelussa keskitytään teknisiin ratkaisuihin. 4.4 Rakentaminen Tekninen havainnollistaminen Detaljisuunnittelun inframallit toimivat rakentamisen lähtöaineistona ja tuotannon ohjauksen tukena (sis. koneohjausmallit). Rakennusvaiheen aikana rakennussuunnittelussa luotu malli päivitetään vastaamaan rakennusaikaisia muutoksia. Päivitettyä mallia kutsutaan toteumamalliksi, joka myöhemmin luovutetaan ylläpidon käyttöön. Suunnitelmavaiheen inframalleja voidaan edelleen hyödyntää rakentamisen työturvallisuuden tukena, hankkeiden kokonaiskuvan hahmottamisessa ja työmaan perehdytyksissä sekä tarvittavien analyysien ja simulointien pohjana. Rakentamisen aikana havainnollistamista voidaan käyttää hankkeen etenemisen visuaaliseen seurantaan sekä toteumavertailuun, jolloin on tavoitteen mukaista että malleista voidaan erottaa nykytilan lisäksi suunnitelman mukaiset ja toteutuneet rakenneosat. Infran yhdistelmämallissa käytetään Infra 2006 rakennusosanimikkeistön mukaisia mallinnusosien värejä, jotka on kuvattu taulukossa 2.1. Toteutuneet rakenneosat havainnollistetaan mallissa oranssilla värisävyllä.

22 22 (26) Kuva 4.9 Toteutuneet rakenneosat havainnollistetaan toteumamallissa omalla, tunnistettavalla värisävyllä Esittävä havainnollistaminen Rakentamisen aikana esittävä havainnollistaminen on tärkeää ja sitä hyödynnetään mm. pelastusviranomaisten käyttämissä koulutusmateriaaleissa sekä työmaan aikaisten liikennejärjestelyiden ja valmistuvan kohteen käyttöönottoon liittyvissä opastusvideoissa tai infotauluissa. Esittävä havainnollistaminen konkretisoi ja auttaa ymmärtämään rakennettavan kohteen muutoksia lähitulevaisuudessa, helpottaa vuorovaikutusta sekä mahdollistaa päätöksenteon lähes realistisen visualisoinnin perusteella (kuvat 4.10 ja 4.11). Visuaalinen tarkkuus on tapauskohtaista ja riippuu hanke- ja tilaajakohtaisista laatuvaatimuksista. Yleisesti rakentamisen aikana esittävän havainnollistamisen sisältö on detaljitasolla tarkasti määriteltyä ja lopputuote kuvaa mahdollisimman hyvin todellisuutta.

23 23 (26) Kuva 4.10 Rakentamisen aikaisia liikennejärjestelyitä on visualisoitu tunnelin käyttöönottovideossa (kuvassa ote videosta). Kuva 4.11 Rakentamisen aikana tehty tunnelin käyttöön liittyvä video (kuvassa ote videosta). Esittävässä havainnollistamisessa käytettävien materiaalien tulee olla tuotosten käyttötarkoitukseen ja yleiseen käytettävyyteen soveltuvia. Rasterikuvan resoluution tulee olla sellainen, että siitä voidaan optimoida resoluutioltaan pienempi versio esimerkiksi virtuaalimallin/esittelymallin käyttöön. Formaattina on PNG, kun kappaleilla käytetään läpinäkyvyyksiä ja muulloin JPG. Erityisen suurissa ja tarkoissa (ortokuvat) kuvissa käytetään JPEG2000-formaattia.

24 24 (26) 4.5 Ylläpito Rakentamisen aikana toteumatiedolla täsmennetyt inframallit siirtyvät ylläpidon käyttöön. Infran ylläpitomalleja voidaan hyödyntää esimerkiksi huoltokirjasovelluksissa teknisten tietojen, dokumenttien, kunnossapidon eri tehtävien ja huoltohistorian hallintaan sekä seuraavien hankkeiden lähtötietomalleina. Ylläpitomallit toimivat nykytilan 3D tietovarastoina käyttöönoton ja ylläpidon tarpeisiin. Ylläpitomalleissa teknistä ja esittävää havainnollistamista voidaan käyttää käyttöönottokoulutuksen, testauksen, viestinnän ja viranomaistoiminnan tukena. Ylläpitomallit kuvaavat kohteen nykytilan tietosisältöä. Ylläpitomallien katselutoimintojen avulla voidaan esimerkiksi paikallistaa piilossa olevia huolto- ja korjausrakennuskohteita, kuten maanalaisia järjestelmiä. Kuva 4.12 Länsimetromallia on täsmennetty rakentamisen aikana toteumatiedolla. Rakentamisen aikana toteumatiedolle käytetty oma, tunnistettava värisävy muunnetaan kuvaamaan nykytilan mallinnusosia, joiden värit on määritelty Infra 2006 rakennusosanimikkeistön mukaisille mallinnusosille Taulukossa 2.1.

25 Kuva 4.13 Toteutuneet rakenneosat havainnollistetaan toteumamallissa omalla, tunnistettavalla värisävyllä. 25 (26)

26 26 (26) Lähdeluettelo 1 Junnonen, Juha-Matti (toim.) Tietotekniikkaa hyödyntävä infrasuunnittelu. Helsinki. Rakennusteollisuuden Kustannus RTK Oy. 2 Tekijät. Julkaisuvuosi. Lähteen nimi. Kustannuspaikka. Kustantaja 3 Verkkodokumentin nimi. Viittauspäivämäärä. URL, URN tai verkko-osoite