PRE/infraBIM tietomallivaatimukset ja -ohjeet
|
|
- Raimo Saarinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Osa 4 RAKENNEMALLIT; MAA-, POHJA- JA KALLIO, PÄÄLLYS- JA PINTA Destia Oy / Sami Snellman
2 RAKENNEMALLIT; MAA-, POHJA- JA KALLIO, PÄÄLLYS- JA PINTA 1 (30) Versiointisivu Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus Sami Snellman Seppo Parantala Luonnos osasta 4.4 Luonnos 2, sisältörunko, kappaleet Seppo Parantala Luonnos 3, kappaleet Seppo Parantala Sami Snellman Luonnos 4, kappale 3.4 Lisätty kappale 4
3 RAKENNEMALLIT; MAA-, POHJA- JA KALLIO, PÄÄLLYS- JA PINTA- 2 (30) SISÄLLYS 1 johdanto Yleistä 4 2 Yleissuunnitelman Rakennemalli Mallinnus yleissuunnitelmavaiheessa Mallivaatimukset Lähtötiedot Tietomalli yleissuunnitteluvaiheessa Rakennemallin sisältövaatimukset Rakennemallin jatkuvuus ja laatuvaatimukset Dokumentointi Seuraavaa suunnitteluvaihetta varten tallennettava aineisto Tallentaminen Malliselostus Tie-, katu-, ja ratasuunnitelma Mallinnus tie-, katu- ja ratasuunnitteluvaiheessa Mallivaatimukset Lähtötiedot Tietomalli tie-, katu- ja rakennussuunnitteluvaiheessa Sisältövaatimukset Rakennemallin jatkuvuus ja laatuvaatimukset Dokumentointi Seuraavaa suunnitteluvaihetta varten tallennettava aineisto Tallentaminen Malliselostus TTS -rakennussuunnitelma Mallinnus TTS- rakennussuunnitteluvaiheessa Mallivaatimukset RAKENNUSSUUNNITELMA Toteutusmallin sisältö Mallinnettavat kohteet Mallinnettavat taiteviivat Taiteviivojen ja pintojen nimeäminen ja koodit Toteutusmallin tarkkuusvaatimukset Taiteviivojen ja pintojen jatkuvuus... 19
4 RAKENNEMALLIT; MAA-, POHJA- JA KALLIO, PÄÄLLYS- JA PINTA- 3 (30) Taiteviiva-aineiston geometrinen tarkkuus Kolmioverkon säännönmukaisuus Tilaajalle luovutettava aineisto Aineiston tarkastaminen Toteutusmalliselostus Toteutusmallitiedostojen nimeäminen Toteutusmallin tiedonsiirtoformaatti LÄHDELUETTELO Liite 1 Liite-esimerkki (osa 2 lähtötietomallin vaatimukset ja ohjeet) Liite 2 Toinen liite... 30
5 RAKENNEMALLIT; MAA-, POHJA- JA KALLIO, PÄÄLLYS- JA PINTA- 4 (30) 1 JOHDANTO Tässä osassa määritellään eri suunnitteluvaiheissa laadittavien tie-, katu- ja ratarakenteiden rakennemallien sisältö, formaatit, dokumentointi sekä erityisesti rakennussuunnitteluvaiheen toteutusmallin tarkkuusvaatimukset taiteviivojen ja pintojen osalta. Yhtenäisillä menettelytavoilla on tavoitteena saada eri suunnitteluvaiheissa tuotetut rakennemallit elämään koko suunnittelun elinkaaren läpi sekä laatia yhdenmukaisia ja lopulta rakennussuunnitteluvaiheessa suoraan työkoneohjausjärjestelmien käyttöön soveltuvia jatkuvia 3D-toteutusmalleja. Rakennussuunnitteluvaiheessa laadittavia toteutusmalleja varten on esitetty vaatimuksia ja ohjeita, joita noudatetaan soveltuvilta osin mukaan myös muissa suunnitteluvaiheissa. Muilta osin suunnitteluhankkeiden luovutusaineistojen sisällöissä noudatetaan tilaajien voimassa olevia ohjeita ja vaatimuksia. 1.1 Yleistä Tien, kadun ja radan rakennemalli (=väylämalli) on osa suunnittelujärjestelmällä toteutettavasta suunnitelmamallista ja kuvaa väylärakennetta 3D:nä eri suunnitteluvaiheissa. Osana suunnittelumallia voidaan varmistua siitä, että väylämalli on yhteensopiva suunnitelman muiden rakenneosien, kuten siltojen, pohjavahvistusten, kunnallistekniikan laitteiden, jne kanssa. Rakennemalli tarkentuu ja täydentyy suunnitteluvaiheesta seuraavan siirryttäessä, siten, että se palvelee kussakin suunnitteluvaiheessa olevia tarpeita. Rakennussuunnitelman suunnitelmamalli muodostaa rakennettavan kohteen malli siinä tarkkuudessa, että siitä voidaan tehdä rakennepintojen toteutusmallit työkoneautomaatio (koneohjaus-) rakentamista varten. Toteutusmalli muodostuu kauttaaltaan jatkuvista 3D-taiteviivoista ja niiden kolmioverkkomalleista. Työkoneautomaatiolla tarkoitetaan infrarakentamisessa 3D-ohjausjärjestelmien käyttöä työkoneissa. Automatisoidulla työmaalla perustyökoneketju on varustettu anturijärjestelmällä, paikannuslaitteilla ja tietokoneilla, joihin suunnitelmatieto tuodaan digitaalisessa muodossa. Koneenkuljettaja näkee kolmiulotteisen toteutusmallin (koneohjausmalli) ja työkoneen reaaliaikaisen aseman koneessa olevalta näytöltä, joten maastoon merkintää ei enää tarvitse tehdä. Työkoneautomaatio on tapa toteuttaa rakennussuunnitelma maastossa koneohjausmallin avulla, entistä nopeammin ja tarkemmin.
6 RAKENNEMALLIT; MAA-, POHJA- JA KALLIO, PÄÄLLYS- JA PINTA- 5 (30) 2 YLEISSUUNNITELMAN RAKENNEMALLI 2.1 Mallinnus yleissuunnitelmavaiheessa Yleissuunnitelmassa määritetään rakennettavan väylän likimääräinen sijainti eli maastokäytävä, kytkennät nykyiseen tiestöön ja maankäyttöön, tekniset, ja liikenteelliset perusratkaisut sekä ympäristöhaittojen torjumisen periaatteet. Suunnitteluvaiheessa laaditaan väylistä geometriavaihtoehtoja vaikutusarvioinnin ja vaihtoehtovertailun pohjaksi. Yleissuunnitelman kustannusarvio laaditaan yleensä hankeosatarkkuudella. Mallipohjainen suunnittelu mahdollistaa tarkemman, alustaviin massoihin perustuvan tierakenteiden kustannusarvioinnin, realistisen tilantarpeen määrittelyn sekä kustannuksiin oleellisesti vaikuttavien rakenteiden ja laitteistojen luotettavan huomioimisen. 2.2 Mallivaatimukset Lähtötiedot Yleissuunnitelman laatimiseksi tarvittava lähtötietoaineisto on paljolti eri rekistereistä ja paikkatietojärjestelmistä sekä erillisselvityksistä hankittavaa materiaalia, josta osia tuodaan tietomallipohjaisen suunnittelun pohjana olevaan lähtötietomalliin (ks. Liite 1): maankäyttötiedot; yleis- ja asemakaavat, erityiset aluerajaukset; pohjavesi-, liito-orava-, muinaismuisto-, suojelualueet, jne maanomistus; tilarajat soveltuvin osin muuta paikkatietoaineistoa Yleissuunnitteluvaiheessa tehdään maastotutkimuksia ja mittauksia, jotka tallennetaan tietomalliin. Pohjatutkimukset tallennetaan InfraModel 1 mukaisessa ns. Infra pohjatutkimusformaatissa. Suunnittelussa tulee kuitenkin huomioida, että useasti tämän vaiheen maastomalli on vielä epätarkka tai puutteellinen ja pohjatutkimukset harvassa. Tietomallin lähtötiedoiksi hankitaan kaupunkien, kuntien ja laiteomistajien taholta tiedot merkittävistä kunnallistekniikan laitteista sekä muista rakenteista. Lähtötietojen pohjalta laaditaan lähtötietomalli. Lähtötietomallin laatiminen voi olla osa suunnitteluhanketta tai se voi olla erikseen tuotettu ja luovutetaan suunnittelijan käyttöön hankkeen alussa. Lähtötietomallin vaatimukset on käsitelty tarkemmin osassa 2 ja laadunvarmistus on kuvattu osassa 7.
7 RAKENNEMALLIT; MAA-, POHJA- JA KALLIO, PÄÄLLYS- JA PINTA- 6 (30) Tietomalli yleissuunnitteluvaiheessa Yleissuunnitteluvaiheessa tietomalli on vielä varsin pelkistetty ja yksinkertaistettu, jonka avulla voidaan tutkia väylägeometriaa, väylän tilavarausta ja sovittamista ympäristöön sekä arvioida massataloutta. Yleissuunnitelmavaiheessa tietomalli laaditaan siten, että sillä pystytään esittämään havainnollisesti ja riittävällä tarkkuudella ainakin seuraavat suunnitelma-asiat : väylänpinta ojaluiskat, meluvallit, maaston muotoilut leikkaukset ja penkereet kallioleikkaukset merkittävät pohjanvahvistukset ja massanvaihdot kuivatuksen periaatteet sillat ja siltapaikat valaistus ympäristörakentamisen periaatteet liikenteenohjauslaitteet, asiat, joilla on merkitystä kustannusten ja havaittavuuden kannalta Rakennemallin sisältövaatimukset Yleissuunnittelu tehdään siis varsin yleispätevällä rakennemallilla, eikä kaikista poikkileikkauksen muutoksia tai variaatioista ole syytä laatia tarkkaa rakennemallia, jos se ei vaikuta esitettävään väylän maastokäytävän aluerajaukseen tai merkittävästi kustannuksiin. Tässä suunnitteluvaiheessa rakennemalli laaditaan yleispätevänä tie- tai ratalinjan maaleikkaus-, penger- ja kalliorakenne tapauksia varten ja mallissa käytetään edustavaa pohjamaanluokkaa vastaavaa rakennepaksuutta. Rakennemalli sisältää seuraavat pinnat: ylin yhdistelmäpinta päällyste rakennekerrosten pinnat alin yhdistelmäpinta Rakennemallissa pitää esittää myös mahdolliset meluvallien ja maastonmuotoilujen pinnat.
8 RAKENNEMALLIT; MAA-, POHJA- JA KALLIO, PÄÄLLYS- JA PINTA- 7 (30) Kuva X: esimerkki yleissuunnitelmavaiheen rakennemallista Rakennemallin taiteviivojen ja rakennepintojen nimeämisessä on yhtenäisen käytännön vuoksi syytä käyttää osassa 4.4 (kuvat 2.2, 2.6) esitettyjä nimeämiskäytäntöjä Rakennemallin jatkuvuus ja laatuvaatimukset Yleissuunnitelmavaiheen rakennemallia ei ole tehty tuotantoa varten, joten sen ei tarvitse olla kaikilta osin jatkuva, esimerkiksi liittymäalueilla taiteviivoja ei tarvitse viimeistellä jatkuviksi. Mahdollista esittelykäyttöä varten malli voidaan viimeistellä näkyviltä pinnoiltaan esim. VirtualMapissa. Suunnitelmamallille asetetut laatuvaatimukset on esitetty osassa Dokumentointi Seuraavaa suunnitteluvaihetta varten tallennettava aineisto Yleissuunnitteluvaiheesta tallennetaan seuraavaa suunnitteluvaihetta varten lähtötietoina: - rekistereistä hankittu pysyvä rajatieto, kuten kaavat, aluerajaukset, tilanrajat - täydentävät pohjatutkimukset ja maastomallimittaukset - laitetiedot Yleissuunnitelman väylien suunnitelma-aineistosta tallennetaan - väylien geometriatiedot; mittalinjat, reunalinjat - yläpinnan merkittävät taiteviivat (= mittalinja, tien reuna, ojan taitteet, meluvallien kulmat) ja/tai pintamalli - alustavat aluerajaukset taiteviivana Tallentaminen Rakennemallitiedostot ja -kansiot nimetään kuvaavasti siten, että tiedostoista käy selvästi ilmi, mistä aineistosta on kyse. Rakennemallien pinnat nimetään seuraavan esimerkin mukaisesti: - Tie: Vt4_YS_Yyp_ eli ensiksi tulee väylän tunnus (vt4), suunnitteluvaihe, sitten kyseessä olevaa rakennepintaa kuvaava lyhenne (Yyp) ja lopuksi paaluväli (0 1000) - Rata: Kpa-Tuo_YS_Yyp_ eli aluetta ympäröivien liikennepaikkojen lyhenteet (Kpa- Tuo), suunnitteluvaihe, kyseessä olevaa rakennepintaa kuvaava lyhenne (Yyp) ja kilometripaaluväli ( ).
9 RAKENNEMALLIT; MAA-, POHJA- JA KALLIO, PÄÄLLYS- JA PINTA- 8 (30) Rakennemallitiedostot kootaan tilaajalle lähetettäviin tiedostokansioihin väylittäin eriteltyinä, joissa on selkeästi nimettynä eri tiedostot, esimerkiksi: - Ylin yhdistelmäpinta Kulutuskerroksen asfalttibetoni AB, yläpinta ; - Tukikerroksen alaosa, yläpinta Maastopinnat, geometrialinjat ja rakennemallin taiteviiva- ja pintamalliaineisto tallennetaan ja toimitetaan tilaajalle LandXML-standardin mukaisessa Inframodel 3-tiedonsiirtoformaatissa. Pohjatutkimukset toimitetaan LandXML-standardin mukaisessa InfraModel / Infra pohjatutkimusformaatissa Malliselostus Yleissuunnitelman tietomallin tekemisen yhteydessä laaditaan malliselostus, jossa esitetään myös rakennemallia koskevat perus- ja tunnistetiedot: suunnitteluhankkeen nimi ja sijainti rakennemallin laatija suunnitteluohjelmisto, jolla rakennemalli on tuotettu rakennemallin poikkeamat perusteluineen rakennemallin formaatti käytetty koordinaatti- ja korkeusjärjestelmä rakennemallin tiedostojen nimet rakennemallin sisällön kuvaus. Toteutusmalliselostus laaditaan kohdan XXX mukaisesti.
10 RAKENNEMALLIT; MAA-, POHJA- JA KALLIO, PÄÄLLYS- JA PINTA- 9 (30) 3 TIE-, KATU-, JA RATASUUNNITELMA. 3.1 Mallinnus tie-, katu- ja ratasuunnitteluvaiheessa Tie-, katu-, ja ratasuunnitelmassa määritetään rakennettavan väylän sijainti, sekä pysty-, että vaakasuunnassa, sillä tarkkuudella, että rakentamiseen varattavat alueet voidaan lunastaa. Tiesuunnitelman ratkaisut ovat jo varsin tarkkoja ja vaativat usein suunnitteluvaiheessa yksityiskohtaisia tarkasteluja, varsinkin rakennetussa ympäristössä. Myös hankkeen massatalous- ja ympäristöä koskevat tarkastelut ovat tämän suunnitteluvaiheen tehtäviä, jota varten tien geometriaa joudutaan hiomaan hyvinkin tarkasti. Tie suunnitelman kustannusarvio laaditaan rakennusosatarkkuudella. Mallipohjainen suunnittelu mahdollistaa tarkemman ja nopean tarkastelun eri vaihtoehtojen välillä. Jatkuvan mallin avulla väylän tilantarve, tie-, katu-, tai rata-alue, voidaan määrittää tarkasti haltuunottoa varten. Kustannusarvioista saadaan luotettavia mallipohjaiseen määrälaskentaan perustuen, samoin rakenteiden ja laitteistojen siirtotarpeet ja kustannukset voidaan arvioida luotettavasti 3.2 Mallivaatimukset Lähtötiedot Tie-, katu- ja ratasuunnitelmien laatimiseksi tarvittavaan lähtötietomalliin siirretään yleissuunnitteluvaiheessa hankitut paikka- ja rekisteritiedot. Vastaavat rekisteritiedot hankitaan uudestaan myös tähän suunnitteluvaiheeseen, mikäli ne ovat muuttuneet ja todetaan mahdollisten muutosten vaikutukset yleissuunnitelman ratkaisuihin. Tie-, katu- ja ratasuunnitteluvaiheessa tarkennetaan maastotutkimuksia ja mittauksia, jotka tallennetaan tietomalliin. Tämän vaiheen maastomallin tulee olla tarkka ja täyttää suunnitteluohjeessa sille asetetut vaatimukset. Pohjatutkimukset tallennetaan InfraModel mukaisessa ns. Infra pohjatutkimusformaatissa. Tietomallin lähtötiedoiksi hankitaan kaupunkien, kuntien ja laiteomistajien taholta tiedot merkittävistä kunnallistekniikan laitteista sekä muista rakenteista Tietomalli tie-, katu- ja rakennussuunnitteluvaiheessa Tie-, katu- ja ratasuunnitteluvaiheessa rakennemalli on riittävän tarkka, jotta väylägeometria ja väylän tilavaraus ja sovittaminen ympäristöön voidaan suunnitella tarkasti. Myös hankkeen massatalous tulee pystyä arvioimaan luotettavasti kustannusten arvioimiseksi luotettavasti. Tässä suunnitteluvaiheessa suunnitelmamalli laaditaan siten, että sillä pystytään esittämään havainnollisesti ja riittävällä tarkkuudella ainakin seuraavat suunnitelma-asiat : väylänpinta
11 RAKENNEMALLIT; MAA-, POHJA- JA KALLIO, PÄÄLLYS- JA PINTA- 10 (30) ojaluiskat, meluvallit, maaston muotoilut leikkaukset ja penkereet kuivatusrakenteet ja laskuojat kallioleikkaukset merkittävät pohjanvahvistukset ja massanvaihdot sillat ja siltapaikat valaistus ympäristön käsittelyn periaatteet liikenteenohjauslaitteet, joilla on merkitystä kustannusten ja havaittavuuden kannalta Sisältövaatimukset Tie-, katu, ja ratasuunnittelu tehdään niin tarkalla rakennemallilla, että suunnitelman ratkaisuista voidaan olla varmoja. Edelleenkään kaikista poikkileikkauksen muutoksia tai variaatioista ei ole syytä laatia tarkkaa rakennemallia, jos se ei vaikuta esitettävään väylän tilanvaraukseen, kuivatus- ja pohjanvahvistusratkaisuihin tai merkittävästi kustannuksiin. Rakennetussa ympäristössä on kuitenkin tässä vaiheessa syytä tehdä jo hyvinkin tarkkoja tarkasteluja ratkaisujen varmistamiseksi. Tässä suunnitteluvaiheessa laaditaan rakennemallit tie- tai ratalinjan maaleikkaus-, penger- ja kalliorakenne tapauksia varten eri pohjamaanluokkia vastaaville rakennepaksuuksille. Rakennemalli sisältää seuraavat pinnat: ylin yhdistelmäpinta päällyste rakennekerrosten pinnat alin yhdistelmäpinta massanvaihtokaivannon pinta pintamaanpoistopinta melusuojausrakenteiden ja maastonmuotoilujen pinnat Rakennemallin taiteviivojen ja rakennepintojen nimeämisessä on yhtenäisen käytännön vuoksi syytä käyttää osassa 4.4 (kuvat 2.2, 2.6) esitettyjä nimeämiskäytäntöjä Rakennemallin jatkuvuus ja laatuvaatimukset Tie-, katu- ja ratasuunnitelmavaiheen rakennemallia ei ole tehty tuotantoa varten, joten sen ei tarvitse olla kaikilta osin jatkuva, esimerkiksi liittymäalueilla taiteviivoja ei tarvitse viimeistellä jatkuviksi. Mahdollista esittelykäyttöä varten malli voidaan viimeistellä näkyviltä pinnoiltaan esim. VirtualMapissa. Suunnitelmamallille asetetut laatuvaatimukset on esitetty osassa 7.
12 RAKENNEMALLIT; MAA-, POHJA- JA KALLIO, PÄÄLLYS- JA PINTA- 11 (30) 3.3 Dokumentointi Seuraavaa suunnitteluvaihetta varten tallennettava aineisto Tie-, katu- ja ratassuunnitteluvaiheesta tallennetaan seuraavaa suunnitteluvaihetta varten lähtötietoina: - rekistereistä hankittu pysyvä rajatieto, kuten kaavat, aluerajaukset, tilanrajat - täydentävät pohjatutkimukset ja maastomallimittaukset - laitetiedot Suunniteltujen väylien suunnitelma-aineistosta tallennetaan - väylien geometriatiedot; mittalinjat, reunalinjat - yläpinnan merkittävät taiteviivat (= mittalinja, tien reuna, ojan taitteet, meluvallien kulmat) ja/tai pintamalli - alustavat aluerajaukset taiteviivana Tallentaminen Rakennemallitiedostot ja -kansiot nimetään kuvaavasti siten, että tiedostoista käy selvästi ilmi, mistä aineistosta on kyse. Rakennemallien pinnat nimetään seuraavan esimerkin mukaisesti: - Tie: Vt4_Yyp_ eli ensiksi tulee väylän tunnus (vt4), sitten kyseessä olevaa rakennepintaa kuvaava lyhenne (Yyp) ja lopuksi paaluväli (0 1000) - Rata: Kpa-Tuo_Yyp_ eli aluetta ympäröivien liikennepaikkojen lyhenteet (Kpa-Tuo), kyseessä olevaa rakennepintaa kuvaava lyhenne (Yyp) ja kilometripaaluväli ( ). Rakennemallitiedostot kootaan tilaajalle lähetettäviin tiedostokansioihin väylittäin eriteltyinä, joissa on selkeästi nimettynä eri tiedostot, esimerkiksi: - Ylin yhdistelmäpinta Kulutuskerroksen asfalttibetoni AB, yläpinta ; - Tukikerroksen alaosa, yläpinta Maastopinnat, geometrialinjat ja rakennemallin taiteviiva- ja pintamalliaineisto tallennetaan ja toimitetaan tilaajalle LandXML-standardin mukaisessa InfraModel 2-tiedonsiirtoformaatissa. Pohjatutkimukset toimitetaan LandXML-standardin mukaisessa InfraModel / Infra pohjatutkimusformaatissa.
13 RAKENNEMALLIT; MAA-, POHJA- JA KALLIO, PÄÄLLYS- JA PINTA- 12 (30) Malliselostus Tie-, katu-, tai ratasuunnitelman tietomallin tekemisen yhteydessä laaditaan malliselostus, jossa esitetään myös rakennemallia koskevat perus- ja tunnistetiedot: suunnitteluhankkeen nimi ja sijainti rakennemallin laatija suunnitteluohjelmisto, jolla rakennemalli on tuotettu rakennemallin poikkeamat perusteluineen rakennemallin formaatti käytetty koordinaatti- ja korkeusjärjestelmä rakennemallin tiedostojen nimet rakennemallin sisällön kuvaus. Toteutusmalliselostus laaditaan kohdan XXX mukaisesti. 3.4 TTS -rakennussuunnitelma Mallinnus TTS- rakennussuunnitteluvaiheessa TTS rakennussuunnitelma (tiesuunnitelman täydennyssuunnitelma) on tarkkuudeltaan rakennussuunnitelmaa vastaava, mutta ei kaikilta osin niin kattava, kuin rakennussuunnitelma. Pääperiaatteena suunnitelman laatimisessa ja täydentämisessä on se, että kaikki tarjouslaskentaa helpottava ja olemassa oleva tieto esitetään suunnitelmassa. TTS- suunnitelma pohjautuu tiesuunnitelmaan, jota tarkennetaan paikoin hyvinkin yksityiskohtaiseksi. Lopputuloksena on suunnitelma, jossa on esitetty yksi mahdollinen perusratkaisu, jolla kohde voidaan rakentaa. Esillä oleva ratkaisu on kuitenkin pääosin informatiivinen ja vastuu ratkaisujen toimivuudesta ja esim. massamääristä jää urakoitsijoille ja urakoitsijalle annetaan mahdollisuus tiettyjen vapausasteiden puitteissa muuttaa suunnitelmaa Mallivaatimukset TTS- suunnitelman rakennemalli laaditaan siinä tarkkuudessa, että sillä pystytään rakentamaan kohde perussuunnitelman mukaisesti, ilman lisämallinnusta. Mallin sisältö sekä tarkkuus- ja jatkuvuusvaatimukset ovat tie- katu- ja ratarakentamisen osalta rakennussuunnittelua vastaavat (kohta 4.3). Rakennemallin taiteviivojen ja rakennepintojen nimeämisessä käytetään osassa 4.4 (kuvat 2.2, 2.6) esitettyjä nimeämiskäytäntöjä. ST- suunnitelman dokumentointi tehdään kohdassa 4.4 esitetyn mukaisesti. ST- suunnitelmasta laaditaan malliselostus kohdan mukaisesti.
14 RAKENNEMALLIT; MAA-, POHJA- JA KALLIO, PÄÄLLYS- JA PINTA- 13 (30) 4 RAKENNUSSUUNNITELMA 4.1 Toteutusmallin sisältö Tässä yhteydessä tarkastellaan tie-, katu- ja rataväylien sekä -alueiden rakennusosia. Väylärakenteen toteutusmalli koostuu useiden eri rakennepintojen kokonaisuuksista. Jokainen yksittäinen rakennepinta on oma toteutusmalli ja kaikki rakennepinnat yhdessä muodostavat rakennettavan kohteen toteutusmallin Mallinnettavat kohteet Vaatimus Kaikki ne rakennettavan kohteen rakennusosat on mallinnettava, joiden toteutuksessa hyödynnetään työkoneohjausta. Ohje Väylärakenteen toteutusmalli koostuu pääsääntöisesti seuraavista INFRA 2006 rakennusosa- ja hankenimikkeistön mukaisista rakennusosista: 1400 Pohjarakenteet 1600 Maaleikkaukset ja -kaivannot 1800 Penkereet, maapadot ja täytöt 2100 Päällysrakenteen osat 2400 Ratojen päällysrakenteet. Muissa rakennusosissa voidaan noudattaa samoja periaatteita. Rakennusosista 1400, 1600, 1800, 2100 ja 2400 yleisimmin mallinnettavia pintoja ovat (InfraBIMnimikkeistön mukaisesti): Ylin yhdistelmäpinta Kulutuskerroksen asfalttibetoni AB, yläpinta Sitomaton kantava kerros, yläpinta Jakava kerros, yläpinta Suodatinkerros, yläpinta Alin yhdistelmäpinta Massanvaihtoon kuuluva kaivanto Putki- ja johtokaivanto Maapenger, yläpinta Roudaneristys, alapinta Eristyskerros, yläpinta Välikerros, yläpinta Tukikerros, yläpinta Tukikerroksen alaosa, yläpinta. Avo-ojat ja uomat
15 RAKENNEMALLIT; MAA-, POHJA- JA KALLIO, PÄÄLLYS- JA PINTA- 14 (30) Lähtökohtaisesti kaikki rakentamiseen vaadittavat pinnat mallinnetaan. Hankekohtaisesti voidaan erikseen sopia, esimerkiksi tarjouspyynnössä, jos joitain pintoja ei mallinneta. Rakennekerroksista ja pengerrakenteista mallinnetaan rakenneosan yläpinta; leikkaus- tyyppisissä rakenneosissa mallinnetaan alapinta. Rakennekerrospaksuuksien muutokset sisällytetään toteutusmalliin. Tällaisia kohtia ovat esimerkiksi moottoritien ja rampin liitoskohdat, joissa ramppien kerrospaksuudet ovat usein moottoritien rakennekerrospaksuuksia ohuempia. Samoin sivutien rakenteet voivat olla eri paksuiset kuin päätien. Rakennekerroksen paksuuden muutos suunnitellaan voimassa olevien ohjeiden mukaisesti. Sellaisissa rakennekerrosten paksuuden muutoskohdissa, joihin ei rakenneta siirtymäkiilaa, paksuusmuutos tehdään 5 m:n matkalla kantavamman alusrakenteen puolella [2]. Siirtymäkiilat suunnitellaan voimassa olevien ohjeiden mukaisesti. Suunnitelma-asiakirjoihin merkitään suunnitteluohjeiden mukaisesti siirtymäkiilojen sijainnit, jotka InfraRYL:n mukaisesti tarkistetaan työmaalla maasto-olosuhteiden mukaiseksi siten, että kiilan syvin kohta tehdään alusrakenteen vaihtumiskohtaan [2]. Mikäli siirtymäkiila tarkka sijainti tiedetään jo suunnitteluvaiheessa, tulee siirtymäkiila sisällyttää toteutusmalliin. Usein esimerkiksi rummun yhteydessä siirtymäkiilan sijainti tiedetään tarkasti, jolloin se sisällytetään toteutusmalliin. Joidenkin siirtymäkiilojen todellinen sijainti selviää kuitenkin vasta työmaalla. Tämän tyyppiset mallinnukset voidaan tehdä vasta rakentamisen aikana. Esimerkki Kallioleikkauksen tarkkaa vaihtumiskohtaa ei yleensä rakennussuunnitteluvaiheessa tiedetä vaan suunnittelu perustuu tulkittuun kallionpintaan. Siirtymäkiila voidaan tarvittaessa mallintaa siinä vaiheessa kun kallionpinta on kaivettu esiin. Siirtymäkiilat voidaan mallintaa myös tulkittujen pintojen mukaisesti jos niin erikseen sovitaan. Tällöin asiasta on kerrottava myös malliselostuksessa. Ohje Maakaivannot suunnitellaan voimassa olevien suunnitteluohjeiden mukaisesti ja niistä laaditaan toteutusmallit omina pintoinaan. Mallintamisessa vastuun jako on sama kuin suunnittelussa. Toteutusmalli ei korvaa kaivantosuunnitelmaa eikä siinä määriteltyjä vastuita. Mikäli mallintaminen perustuu tulkittuun pintaan, siitä on mainittava malliselostuksessa. Asfalttipäällysteiden osalta mallinnetaan aina ylin päällystepinta (Kulutuskerroksen asfalttibetoni, yläpinta). Mikäli alempien päällystekerrosten leveys poikkeaa ylimmästä pinnasta, myös alemmat päällystekerrokset mallinnetaan. Toinen InfraBIM-nimikkeistön mukainen käytettävissä oleva päällystekerroksen pinta on Kantavan kerroksen asfalttibetoni ABK, yläpinta.
16 RAKENNEMALLIT; MAA-, POHJA- JA KALLIO, PÄÄLLYS- JA PINTA- 15 (30) Mallinnettavat taiteviivat Vaatimus Jokaisesta pinnasta mallinnetaan lähtökohtaisesti vain ne viivat, joiden kohdalla on rakenteen pinnassa taite tai viiva on muulla tapaa merkityksellinen. Väylän mittalinjan kohdan taiteviiva mallinnetaan aina, vaikka väylä olisi yksipuolisesti kalteva. Samalla rakennepinnalla ei myöskään saa olla päällekkäisiä taiteviivoja. Esimerkki Ylimmässä yhdistelmäpinnassa maaliviivan kohdalle ei yleensä tule taiteviivaa, koska kyseisessä kohdassa tierakenteessa ei ole taitetta, toisin sanoen tien kaltevuus ei muutu. Taiteviivan nimi ja koodi määräytyvät mittalinjan sijainnin mukaan, InfraBIM-nimikkeistön mukaisesti. Kuva 2.1 Linja-autopysäkin kohdalla on pinnassa taite, joka tulee mallintaa. Aluemaisissa kohteissa kuten kaatopaikoissa, kaivoksissa, erilaisissa imeytyskentissä, hulevesialtaissa, kiertoliittymissä ja parkkialueilla mallinnetaan lähtökohtaisesti ainoastaan ne taiteviivat, joissa rakenteessa kaltevuus muuttuu eli pinnassa on taite.
17 RAKENNEMALLIT; MAA-, POHJA- JA KALLIO, PÄÄLLYS- JA PINTA- 16 (30) Taiteviivojen ja pintojen nimeäminen ja koodit Vaatimus Toteutusmallien rakennepinnoissa ja taiteviivoissa noudatetaan InfraBIM-nimikkeistön mukaisia numerointi- ja nimeämiskäytäntöjä. Ohje Eri rakennepinnoilla voi olla samannimisiä ja samalla numerokoodilla olevia taiteviivoja. Jokainen rakennepinta kuvautuu toteutusmallissa omana erillisenä pintanaan. Rakennekerrosten toteutusmallit ovat itsenäisiä pintoja. Ne eivätkä ole riippuvaisia toisistaan, vaikkakin niiden tulee olla keskenään yhteensopivia. Taiteviivojen osalta nimikkeistö pohjautuu Tie- ja ratahankkeiden maastotiedot -mittausohjeeseen. Toteutusmallissa esimerkiksi päällysteen reunan koodina käytetään numeroa 122 ja ojan pohjassa numeroa 141. Taiteviivoilla on sama numerokoodi riippumatta siitä, kummalla puolella tietä taiteviiva sijaitsee. Taiteviivan sijainti suhteessa esimerkiksi väylän mittalinjaan voidaan graafisesti tarkistaa. Taiteviivojen nimeämisen ja koodauksen tavoitteena on, että kaikissa mallinnusvaiheissa käytetään samaa nimeämis- ja numeroimiskäytäntöä. Kuva 2.2 Toteutusmallin ylimmän yhdistelmäpinnan taiteviivojen nimet ja koodit InfraBIM-nimikkeistön ohjeiden mukaisesti.
18 RAKENNEMALLIT; MAA-, POHJA- JA KALLIO, PÄÄLLYS- JA PINTA- 17 (30) Kuva 2.3 Tien toteutusmallin taiteviivat rakennekerroksittain eriteltyinä InfraBIM-nimikkeistön ohjeiden mukaisesti. Rakennepintojen nimet ja koodit määräytyvät Infra 2006 Rakennusosanimikkeistön mukaisesti. Toteutusmalleissa käytettävät rakennepinnat on esitetty InfraBIM-nimikkeistössä. Kuva 2.4 Tien toteutusmallin rakennepintojen nimet ja koodit InfraBIM-nimikkeistön ohjeiden mukaisesti.
19 RAKENNEMALLIT; MAA-, POHJA- JA KALLIO, PÄÄLLYS- JA PINTA- 18 (30) Kuva 2.5 Radan toteutusmallin taiteviivat rakennekerroksittain eriteltyinä InfraBIM-nimikkeistön ohjeiden mukaisesti. Kuva 2.6 Radan toteutusmallin rakennepintojen nimet ja koodit InfraBIM-nimikkeistön ohjeiden mukaisesti.
20 RAKENNEMALLIT; MAA-, POHJA- JA KALLIO, PÄÄLLYS- JA PINTA- 19 (30) 4.2 Toteutusmallin tarkkuusvaatimukset Toteutusmallin tarkkuusvaatimukset voidaan jakaa taiteviivojen ja pintojen jatkuvuusvaatimuksiin sekä taiteviivojen ja pintojen geometrisiin vaatimuksiin. Rakennettavien väylien ja alueiden rakenteiden lopulliset tarkkuusvaatimukset määräytyvät julkaisun Infra- RYL Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset Osa 1 mukaisesti. Laatuvaatimuksissa on määritelty valmiin rakenteen sallitut poikkeamat ja rakenneosien kelpoisuuden osoittaminen. Tarkkuusvaatimukset on esitetty valmiin rakennusosan poikkeamina suunniteltuun. Tässä luvussa määritellään suunnitellun toteutusmallin tarkkuusvaatimukset Taiteviivojen ja pintojen jatkuvuus Taiteviivalla tarkoitetaan useista suorista viivoista koostuvaa ketjua, joilla on keskenään täsmälleen samat x,y,z koordinaatit edellisen viivan loppupisteen ja seuraavan viivan aloituspisteen kesken. Näiden taiteviivojen kautta muodostuu pintoja. Vaatimus Toteutusmallissa on kaikki taiteviivat ja pinnat oltava kauttaaltaan jatkuvia. Pinnoissa ei saa olla pystysuoria muutoksia eikä taiteviivoja saa olla samassa pinnassa päällekkäin. Ohje Taiteviivojen tulee olla kauttaaltaan jatkuvia myös esimerkiksi liittymäalueilla (myös kiertoliittymät), erkanemis- ja liittymisrampeilla sekä rakenne tyypin vaihtumiskohdissa. Mikäli taiteviiva ei ole jatkuva ja yhdensuuntainen tai taiteviiva-aineistossa on aukkoja, ei toteutusmalli muodostu (kolmioidu) oikein eikä näin ollen ole sellaisenaan soveltuva työkoneohjaukseen. Tavoitteena on myös, että väylämäisissä kohteissa taiteviivat ovat yhdensuuntaisia (mittalinjan suuntaisia). Esimerkki Taiteviivoihin ja pintoihin ei saa muodostua missään epäjatkuvuuskohtia. Myös siis esimerkiksi kaikki liittymäalueet tulee suunnitella siten että päätien taiteviivat yhdistyvät sivutien taiteviivoihin saumattomasti.
21 RAKENNEMALLIT; MAA-, POHJA- JA KALLIO, PÄÄLLYS- JA PINTA- 20 (30) Kuva 3.1 Taiteviivojen tulee olla jatkuvia ja väyläkohtaisesti yhdensuuntaisia.
22 RAKENNEMALLIT; MAA-, POHJA- JA KALLIO, PÄÄLLYS- JA PINTA- 21 (30) Kuva 3.2 Esimerkkejä taiteviivojen ja pinnan jatkuvuudesta liittymäalueella.
23 RAKENNEMALLIT; MAA-, POHJA- JA KALLIO, PÄÄLLYS- JA PINTA- 22 (30) Taiteviiva-aineiston geometrinen tarkkuus Vaatimus Toteutusmallin taiteviiva ei saa poiketa laskennallisesta geometrialinjasta yli kolmea millimetriä (kuva 9). Yksittäinen taiteviiva ei saa olla yli 10m pitkä. Ohje Poikkeamat laskennalliseen geometrialinjaan syntyvät ympyräkaarteissa (vaaka- ja pystykaarteissa). Sopivaksi tarkkuustasoksi on nykytilanteessa muodostunut noin 3 mm teoreettinen tarkkuus. Tällöin toteutusmallit ovat riittävän tarkkoja suhteessa suunnitelmamalliin mutta eivät liian raskaita työkoneiden ohjauslaitejärjestelmissä hyödynnettäviksi. Toteutusmallin laadinnassa on otettava huomioon sekä vaaka- että pystygeometrian arvot. Pienempi säteen arvo on määräävä. Kuva 3.3 Taiteviivan etäisyys ei saa poiketa yli 3 mm suunnitelmamallin kaaresta. Tarkkuusvaatimukseen päästään usealla tapaa suunnittelujärjestelmästä riippuen. Ohjelmistollisesti voidaan esimerkiksi lisätä piste aina kun etäisyys ylittää vaaka- tai pystygeometriaan nähden 3 millimetrin etäisyyden. Tarkkuusvaatimukseen päästään myös noudattamalla tiettyjä taiteviivan enimmäispituuksia suhteessa kaarre- ja pyöristyssäteisiin (Taulukko 3.1). Taiteviivan minimipituutena voidaan pitää 0,5 metriä, jollei jokin erityinen kohde, kuten esimerkiksi meluvallin harjan kaarre, tiukka liittymäkaari tms. edellytä tiheämpää taiteviivaketjua mallintamisen onnistumiseksi.
24 RAKENNEMALLIT; MAA-, POHJA- JA KALLIO, PÄÄLLYS- JA PINTA- 23 (30) Taulukko 3.1 Toteutusmallin taiteviivojen enimmäispituus eri kaarresäteiden (R) ja pyöristyskaarien säteiden (S) arvoilla. Kaarresäde R / Pyöristyssäde S Taiteviivan enimmäispituus (m) 1 39 R / 40 (0,5 m minimi) m m m m Siirtymäkaarien (klotoidit) kohdilla noudatetaan samoja periaatteita kuin kaarresäteiden osalla. Taulukossa 2 on määritelty enimmäisarvot, joilla päästään riittävään tarkkuuteen. Taulukko 3.2 Tien suuntaisten taiteviivojen enimmäispituudet eri siirtymäkaarien arvoilla. Klotoidin parametri A (m) Taiteviivan enimmäispituus (m) m m m m Maastopintoihin rajautuvissa taiteviivoissa, kuten leikkausluiskan yläreuna tai penkereen alareuna, voidaan käyttää taiteviivan pituutena noin yhtä metriä, jolloin taiteviivaketju noudattelee riittävän tarkasti maaston muotoja Kolmioverkon säännönmukaisuus Ohje Työkoneen ohjauslaitteissa käytetään taiteviivamallin lisäksi rakennepintojen kolmioverkkomalleja, jotka muodostetaan kolmioimalla taiteviiva-aineisto. Kolmioinnin voi suorittaa useilla eri sovelluksilla, ja pääsääntöisesti kolmioituminen tapahtuu eri sovelluksilla samojen laskentaperiaatteiden mukaisesti. Tavoitteena on muodostaa mahdollisimman säännönmukainen kolmioverkkomalli, eli kolmioiden tulee kiinnittyä tasaisin välimatkoin samaan taiteviivaan. Tavoitteeseen pääsee parhaiten kun taiteviivaketjujen pituussuuntaiset taitteet on määritelty tasapaaluille, esimerkiksi viiden tai kymmenen metrin välein. Kolmiomallin säännönmukaisuuteen vaikuttaa myös se, onko taiteviiva-aineistossa ylimääräisiä taitepisteitä. Säännönmukaisen kolmiomallin avulla rakennepinnan pystyy hahmottamaan hyvin.
25 RAKENNEMALLIT; MAA-, POHJA- JA KALLIO, PÄÄLLYS- JA PINTA- 24 (30) Kuva 3.4 Esimerkkikuva riittävän säännönmukaisesta kolmiomallista. Kuva 3.5 Perspektiivikuva riittävän säännönmukaisesta kolmiomallista.
26 RAKENNEMALLIT; MAA-, POHJA- JA KALLIO, PÄÄLLYS- JA PINTA- 25 (30) 4.3 Tilaajalle luovutettava aineisto Aineiston tarkastaminen Ohje Ennen aineiston luovuttamista, suunnittelijan on tarkastettava toteutusmallista seuraavat asiat: Kaikki pyydetyt rakennusosat on mallinnettu. Kaikki taiteviivat ovat yhtenäisiä ja jatkuvia. Päällekkäisiä taiteviivoja ei ole samassa pinnassa. Aineistossa ei ole ylimääräisiä viivoja tai pisteitä Pinnoissa ei ole epäjatkuvuuskohtia. Pintojen kaltevuudet ovat suunnitelmamallin mukaiset (esim. korkeuskäyrien avulla tarkastelemalla). Kolmioverkko on riittävän säännönmukainen. Toteutusmalli vastaa suunnitelmamallia ohjeen tarkkuusvaatimuksen mukaisesti. Aineisto on oikeassa koordinaatti- ja korkeusjärjestelmässä. Aineisto on oikeassa formaatissa. Vaatimus Mahdolliset poikkeamat tulee korjata. Mikäli toteutusmalliin jää poikkeamia, ne on kirjattava toteutusmalliselostukseen perusteluineen ja merkitä aineistoon Toteutusmalliselostus Vaatimus Toteutusmallin tekemisen yhteydessä laaditaan toteutusmalliselostus. Toteutusmalliselostuksessa esitetään toteutusmallia koskevat perus- ja tunnistetiedot: suunnitteluhankkeen nimi ja sijainti rakennussuunnitelman / toteutusmallin laatija suunnitteluohjelmisto, jolla toteutusmalli on tuotettu toteutusmallin poikkeamat perusteluineen toteutusmallin formaatti käytetty koordinaatti- ja korkeusjärjestelmä toteutusmallin tiedostojen nimet toteutusmallin sisällön kuvaus. Toteutusmalliselostus laaditaan kohdan XXX mukaisesti Toteutusmallitiedostojen nimeäminen Vaatimus Toteutusmallitiedostot ja -kansiot nimetään kuvaavasti siten, että tiedostoista käy selvästi ilmi, mistä aineistosta on kyse. Toteutusmallien rakennepinnat nimetään seuraavan esimerkin mukaisesti:
27 RAKENNEMALLIT; MAA-, POHJA- JA KALLIO, PÄÄLLYS- JA PINTA- 26 (30) Tie: Vt4_Yyp_ eli ensiksi tulee väylän tunnus (vt4), sitten kyseessä olevaa rakennepintaa kuvaava lyhenne (Yyp) ja lopuksi paaluväli (0 1000) Rata: Kpa-Tuo_Yyp_ eli aluetta ympäröivien liikennepaikkojen lyhenteet (Kpa-Tuo), kyseessä olevaa rakennepintaa kuvaava lyhenne (Yyp) ja kilometripaaluväli ( ). Ohje Toteutusmallitiedostot kootaan tilaajalle lähetettäviin tiedostokansioihin pinnoittain eriteltyinä: Esimerkiksi Ylin yhdistelmäpinta ; Kulutuskerroksen asfalttibetoni AB, yläpinta ; Sitomaton kantava kerros, yläpinta ; Tukikerroksen alaosa, yläpinta ovat omia kansioitaan. Kansiot voidaan nimetä myös väylittäin. Jokainen toteutusmallin rakennepinta mallinnetaan omaksi erilliseksi toteutusmallitiedostoksi väylittäin. Rakennepintojen nimet, numerot ja lyhenteet nimetään InfraBIM-nimikkeistön ohjeiden mukaisesti. Taulukko 4.1 Rakennepinnan nimi Ylin yhdistelmäpinta Kulutuskerroksen asfalttibetoni AB, yläpinta Sitomaton kantava kerros, yläpinta Jakava kerros, yläpinta Suodatinkerros, yläpinta Alin yhdistelmäpinta Tukikerroksen alaosa ratarakenteissa, yläpinta Tukikerros ratarakenteissa, yläpinta Välikerros ratarakenteissa, yläpinta Eristyskerros ratarakenteissa, yläpinta Esimerkkejä toteutusmallien nimeämisessä käytettävistä InfraBIM-nimikkeistön ohjeiden mukaisista rakennepintojen nimistä, koodeista ja lyhenteistä. Lyhenne Koodi Yyp (240000) Kant Sitk Jak Suod Ayp Tukao * Tuk * Val * Eris * Suodatinkangas Skang * Suodatinkerros Suod * ratarakenteissa, yläpinta Alusrakenteen ylin Ayyp *
28 RAKENNEMALLIT; MAA-, POHJA- JA KALLIO, PÄÄLLYS- JA PINTA- 27 (30) yhdistelmäpinta Väylärakenteen Vap alapinta Esikuormituspenger Epe * Vastapenger Vpe * Maapenger, yläpinta Mpe Massanvaihtoon Mv * kuuluva kaivanto Putki- ja johtokaivanto Putk Roudaneristys, alapinta Routa * * ehdotus InfraBIM-nimikkeistöön lisättävistä lyhenteistä Toteutusmallin tiedonsiirtoformaatti Geometrialinjat Geometrialinjat toimitetaan tilaajalle LandXML-standardin mukaisessa InfraModel-tiedonsiirtoformaatissa. Toteutusmallin taiteviiva-aineisto Toteutusmallin taiteviiva-aineisto toimitetaan tilaajalle LandXML-standardin mukaisessa Inframodeltiedonsiirtoformaatissa. Toteutusmallin kolmioverkkoaineisto Toteutusmallin rakennepintojen kolmioverkkoaineistot toimitetaan tilaajalle LandXML-standardin mukaisessa InfraModel-tiedonsiirtoformaatissa.
29 RAKENNEMALLIT; MAA-, POHJA- JA KALLIO, PÄÄLLYS- JA PINTA- 28 (30) LÄHDELUETTELO TÄYDENTYY 1 InfraBIM-nimikkeistö 2 InfraRYL 3 Liikennevirasto (2011) Tie- ja ratahankkeiden maastotiedot 4 Tiehallinto (2008) Tierakentamisen mittaussuunnitelman laatimisohje
30 RAKENNEMALLIT; MAA-, POHJA- JA KALLIO, PÄÄLLYS- JA PINTA 29 (30) LIITE 1 Lähtötietomalli liite-esimerkkinä LIITE 1 LIITE-ESIMERKKI (OSA 2 LÄHTÖTIETOMALLIN VAATIMUKSET JA OHJEET) Lähtötietomalli Lähtötietomalli kuvaa hankkeen suunnittelualueen nykytilaa kaksi- ja kolmiulotteisessa muodossa. Lähtötietomallilla tarkoitetaan sovitunlaista tapaa koota, muokata ja dokumentoida suunnittelun lähtöaineisto formaattiin, joka tukee tietomallipohjaista suunnittelua. Lähtötietomallin sisällön määrittelyssä on käytetty taustatietona Norjan tiehallinnon vuonna 2010 laatimaa ohjekirjaa HB 138: Tietomallit, joka asettaa vaatimuksia lähtötiedoille, malleille sekä merkintä- ja mittaustiedoille. Norjassa on panostettu viime vuosina paljon tietomallintamisen hyödyntämiseen infra-alalla ja Norjan tiehallinnon tavoite onkin, että lähitulevaisuudessa kaikki suunnittelu, rakentaminen ja ylläpito toteutetaan objektipohjaisten 3D-mallien avulla. /Norjan Tiehallinto 2011: ss. 11, 32 33/. Sekä lähtötietomallin aineistot että lähtötietomallin lähtöaineisto jaotellaan kuvan 1 mukaisiin ryhmiin (katso myös taulukko 1 sivulta 9 ja taulukko 2 sivulta 10). Aikaisemmat suunnitteluvaiheet Raaka-aine Lähtöaineisto Lähtötietomalli A. Maastomalli A. Maastomalli A. Maastomalli B. Maaperämalli B. Maaperämalli B. Maaperämalli C. Rakenteet ja järjestelmät C. Rakenteet ja järjestelmät C. Rakenteet ja järjestelmät D. Kartta- ja paikkatieto D. Kartta- ja paikkatieto D. Kartta- ja paikkatieto E. Muu aineisto E. Muu aineisto E. Muu aineisto Kuva Liite 1.1 Lähtötietomallin rakenne (ks. myös luku 5.1.2) Lähtötietomallin kansiorakenne on esitetty kuvassa 1. Tarkempi selostus kansiorakenteesta löytyy luvusta sivulta 9. Maastomalli Maastomalli kuvaa nykyisen maaston pintaa. Se koostuu mitatuista ja luokitelluista pisteistä ja viivoista, joista muodostetaan kolmioitu pintamalli.
31 RAKENNEMALLIT; MAA-, POHJA- JA KALLIO, PÄÄLLYS- JA PINTA 30 (30) LIITE 2 Toinen liite-esimerkki LIITE 2 TOINEN LIITE
Built Environment Process Re-engineering PRE
Built Environment Process Re-engineering PRE AP3 Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit Sami Snellman 17.10.2012 Väylärakenteen toteutusmallin laatimisohje SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 4 1.1. Yleistä
LisätiedotYleiset inframallivaatimukset YIV2015
Laadunvarmistus Tekniikkalajien yhteensovittaminen Vuorovaikutus ja yhteistyö Ohjaus ja koordinointi Inframallintaminen Lähtötietojen hankinta ja harmonisointi Suunnittelu, rakentaminen, infran hallinta
LisätiedotBuilt Environment Process Re-engineering PRE
Built Environment Process Re-engineering PRE AP2 Standardit ja rajapinnat 5.3.2012 InfraBIM -nimikkeistö (suunnittelu-, mittaus- ja tietomallinimikkeistö) 2 Built Environment Process Re-engineering PRE
LisätiedotYleiset inframallivaatimukset YIV 2015
Osa 5.3 Koekäyttöön ja pilotointiin 5.5.2015 1 (23) LIITE 1 Versiointisivu Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.9 21.4.2015 Petteri Palviainen pilotointia varten 2 (23) SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotUudet väylät: tuotannon vaatimat toteutusmallit ja mallipohjainen laadunvarmistus
Firstname Lastname RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Uudet väylät: tuotannon vaatimat toteutusmallit ja mallipohjainen laadunvarmistus Pasi Nurminen, Destia Oy Built Environment Process Innovations
LisätiedotYleiset inframallivaatimukset YIV2014
Osa 5.3 Väylärakenteen toteumamallin vaatimukset ja -ohjeet 3.12.2014 Yleiset inframallivaatimukset YIV2014 1 (25) LIITE 1 Versiointisivu Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 3.12.2014
LisätiedotMaa- ja kallioperämallit InfraFINBIM / Inframodel-kehitys
Maa- ja kallioperämallit InfraFINBIM / Inframodel-kehitys Maa- ja kallioperämallit yhdyskuntasuunnittelussa ja rakentamisessa -työpaja 12.3.2014 Ympäristösi parhaat tekijät Sisältö Inframodel3 Inframodel4..5
LisätiedotYIV Osa 4 - Inframalli ja mallinnus hankkeen eri suunnitteluvaiheissa
YIV Osa 4 - Inframalli ja mallinnus hankkeen eri suunnitteluvaiheissa 5.5.2015 Niko Janhunen Ohjeen rajaukset Ohje käsittelee: Teiden, katujen, puistojen ja ratojen mallinnusta Suunnitteluvaiheet ennen
LisätiedotINFRAMALLI JA MALLINNUS HANKKEEN ERI SUUNNITTELUVAIHEISSA
INFRAMALLI JA MALLINNUS HANKKEEN ERI SUUNNITTELUVAIHEISSA 1 YLEISTÄ INFRAHANKKEEN MALLINNUKSESTA Väylämalli ohjaa suunnittelua Infrahankkeessa väylämalli toimii pohjana kaikille muille tekniikkalajimalleille
LisätiedotPRE/InfraFINBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet AP3 Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit
Built Environment Process Re-engineering PRE PRE/InfraFINBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet AP3 Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit 18.03.2014 Osa 12: Tietomallin hyödyntäminen infran rakentamisessa
LisätiedotKokemuksia tietomallipohjaisen
Kokemuksia tietomallipohjaisen Vt 3-18 parantaminen Laihian kohdalla Projektipäällikkö / Projektinjohtaja Liikennevirasto projektien suunnittelu ja toteutus Aikaisempi työura; Lemminkäinen Infra 1983-1997
LisätiedotPRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet
Osa 11.3 Väylärakenteen toteumamallin vaatimukset ja -ohjeet 30.4.2014 1 (31) LIITE 1 Versiointisivu Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 30.4.2014 Petteri Palviainen Ohjeen ensimmäinen
LisätiedotToteutusmalleihin liittyvät haasteet Äänekosken ratahankkeella Pauli Ruokanen VR Track Oy, Suunnittelu
Toteutusmalleihin liittyvät haasteet Äänekosken ratahankkeella 1.2.2017 Pauli Ruokanen VR Track Oy, Suunnittelu Yleistä hankkeesta Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteydet, ratahanke Tampere-Jyväskylä,
LisätiedotPRE/infraBIM tietomallivaatimukset ja -ohjeet
Osa 3 29.11.2013 Versiointi Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 7.2.2013 Markku Pienimäki Sisältörunko-ehdotus 0.2 7.2.2013 Niko Janhunen Eri suunnitteluvaiheiden lyhyet kuvaukset
LisätiedotTUOTE(tieto)MALLIT Espoon pilottikohteiden urakoiden hankintaprosessi. Harri Tanska, Espoon kaupunki 5.2.2013 Infra FIMBIM Pilottipäivä
TUOTE(tieto)MALLIT Espoon pilottikohteiden urakoiden hankintaprosessi Harri Tanska, Espoon kaupunki 5.2.2013 Infra FIMBIM Pilottipäivä Miten tuotemallisuunnittelu eroaa perinteisestä suunnittelusta? Käytännössä
LisätiedotJärvirovantien parantaminen ja pysäköintialueen rakentaminen, Kittilä / Levi. Katusuunnitelma RAKENNUSTAPASELOSTUS. Liite 1
Liite 1 Kittilän kunta Tekninen osasto Järvirovantien parantaminen ja pysäköintialueen rakentaminen, Kittilä / Levi Katusuunnitelma 2 SISÄLTÖ YLEISTÄ 3 1000 MAA-, POHJA- JA KALLIORAKENTEET 3 1000.01 Mittaustyöt
LisätiedotYleiset inframallivaatimukset YIV 2015
Yleiset inframallivaatimukset YIV 2015 Osa 12: Inframallin hyödyntäminen suunnittelun eri vaiheissa ja rakentamisessa MAANRAKENTAMISEN MALLIPOHJAINEN LAADUNVARMISTUSMENETELMÄ GEOMETRISTEN MITTOJEN LAADUNVALVONTA
LisätiedotPRE/infraBIM tietomallivaatimukset ja -ohjeet
Osa 4 MALLINNUS HANKKEEN ERI SUUNNITTELUVAIHEISSA ENNEN RA- KENNUS 28.4.2014 Versiointi Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 7.2.2013 Markku Pienimäki Sisältörunko-ehdotus 0.2 7.2.2013
LisätiedotR1-7 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN VÄLILLÄ KIMONKYLÄ - HEVOSSUO, KOUVOLA TYÖKOHTAISET LAATUVAATIMUKSET JA TYÖSELOSTUKSET
R1-7 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN 30.5.2014 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN 2 SISÄLLYSLUETTELO 1-50 Yleiset perusteet... 3 10 Maaperä... 3 50 Mittaustyöt... 3 1000 Maa-,
LisätiedotYleiset inframallivaatimukset YIV2015
Osa 4 INFRAMALLI JA MALLINNUS HANKKEEN ERI SUUNNITTELUVAI- HEISSA Ohjaus ja koordinointi Laadunvarmistus Lähtötietojen hankinta ja mallintaminen Inframallintaminen Vuorovaikutus ja yhteistyö Suunnittelu
LisätiedotSuunnitteluohje. HKR - Kadunsuunnittelun inframalliohje
Suunnitteluohje HKR - Kadunsuunnittelun inframalliohje Helsingin kaupungin rakennusvirasto 1.9.2014 Kadunsuunnittelun inframalliohje 2/20 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Liittyvät ohjeet... 4 3 Ohjeen
LisätiedotInfraModel2 Tiedonsiirron pilotointi
InfraModel2 Tiedonsiirron pilotointi Infra 2010 kehittämisohjelman loppuseminaari 5.11.2008, Erkki Mäkinen Sisältö Taustatietoa InfraModel2 - Tiedonsiirron pilotointi InfraModel-formaatin jatkokehittäminen
LisätiedotSiltojen tietomalliohje (4.4.2011) Hankekohtaisesti sovittavat asiat
Siltojen tietomalliohje (4.4.2011) Hankekohtaisesti sovittavat asiat Esimerkki: rakennussuunnitelmavaihe Liikenneviraston ohjeita 8/2011 Liite Liikennevirasto Helsinki 2011 Siltojen tietomalliohje 3 (7)
LisätiedotPilotti: Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio. Pilottisuunnitelma
LIITE A 1 (9) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio Pilottisuunnitelma Muutoshistoria: Versio Pvm Tila (luonnos / ehdotus
LisätiedotInframodel tiedonsiirto 23.8.2006
Inframodel tiedonsiirto 23.8.2006 Inframodel 2 tiedonsiirto, yleistä Inframodel 2 -projekti valmistui maaliskuun 2006 lopussa. Projektissa määritettiin ja toteutettiin uusi menetelmä väylätietojen siirtoon
LisätiedotMallipohjainen radanrakentamisen automaatio
Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio Infra FINBIM Pilottipäivät 24.10.2013 Jussi Heikkilä Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio Pilotin kesto: huhtikuu/2012 lokakuu/2012 Diplomityö Tietomallipohjaisen
LisätiedotBuilt Environment Process Reengineering (PRE)
RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) Prosessimuutos kohti laajamittaista tietomallintamisen hyödyntämistä Tiina Perttula Built Environment Process
LisätiedotSiltojen tietomalliohje ( ) Hankekohtaisesti sovittavat asiat
Siltojen tietomalliohje (4.4.2011) Hankekohtaisesti sovittavat asiat Esimerkki: yleissuunnitteluvaihe Liikenneviraston ohjeita 8/2011 Liite Liikennevirasto Helsinki 2011 Siltojen tietomalliohje 3 (7)
LisätiedotPRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet
PRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet Osa 11.0 Tietomallin hyödyntäminen eri suunnitteluvaiheissa, infran rakentamisessa sekä infran käytössä ja ylläpidossa Tieverkon ylläpidon mallivaatimukset 5.4.2014
LisätiedotInfraTM / SKOL. InfraBIM-nimikkeistö (suunnittelu-, mittaus- ja tietomallinimikkeistö)
InfraTM / SKOL InfraBIM-nimikkeistö (suunnittelu-, mittaus- ja tietomallinimikkeistö) Versio 1.2 Muutoshistoria Versio Päivämäärä Selitys Tekijä(t) 1.1 25.1.2010 Loppuraportti JLi, SLa 1.2 2.2.2010 InfraBIM-nimikkeistö
LisätiedotPilotti: Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio. InfraFINBIM pilottiraportti
1 (23) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio InfraFINBIM pilottiraportti Muutoshistoria: Versio Pvm Tila (luonnos / ehdotus
LisätiedotRoad Pro, W&S, VM6.0. KONEOHJAUS Vianova Systems Finland Oy Versio 18.00 20.04.2010 ver1.0
Road Pro, W&S, VM6.0 KONEOHJAUS Vianova Systems Finland Oy Versio 18.00 20.04.2010 ver1.0 2(11) SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. VAATIMUKSET SUUNNITTELUSSA... 4 2.1. Geometrian suunnittelu... 4 2.2.
LisätiedotDigitalisaatio työmaan arjessa nyt ja tulevaisuudessa Tietomallinnus avuksi oton suunnitteluun
Digitalisaatio työmaan arjessa nyt ja tulevaisuudessa Tietomallinnus avuksi oton suunnitteluun Kiviaines- ja murskauspäivä 19.1.2018 Juha Liukas Johtava asiantuntija, InfraBIM Dokumenttien hallinnasta
LisätiedotInfra-alan kehittämistulosten käyttöönotto teiden suunnittelussa ja rakentamisessa 15977/2006/30/1 1.12.2006
Tiepiirit 1 (1) 15.11.2007 15977/2006/30/5 Infra-alan kehittämistulosten käyttöönotto teiden suunnittelussa ja rakentamisessa 15977/2006/30/1 1.12.2006 Tiehallinto, Ratahallintokeskus; Inframodel-ohje
LisätiedotYleiset inframallivaatimukset YIV2014
Yleiset inframallivaatimukset YIV2014 Osa 5.2 Väylärakenteen toteutusmallin vaatimukset ja - ohjeet JA PINTA- RAKENTEET 1 (20) 2 (20) LIITE 1 Versiointisivu Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä
LisätiedotLaadunhallinta Infratyömaalla
Laadunhallinta Infratyömaalla Mittaamaalla, mallintamalla, yhteensovittamalla 6.11.2018 BIM KEHITYS 2 TERMIT JA FORMAATIT Mallipohjaiset formaatit tukevat geometrian lisäksi laajan ominaisuustiedon välitystä.
LisätiedotPRE/infraBIM tietomallivaatimukset ja -ohjeet
Osa 5 Ilkka Puustinen, Harri Sivonen 9.8.2013 1 (12) LIITE 1 Lähtötietomalli liite-esimerkkinä Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 0.2 10.09.2013 12.9.2013 Aki Leislahti Ilkka Puustinen
LisätiedotUrjalan kunta LÄHILIIKUNTAPAIKKA, RAKENNUSSUUNNITELMA. Työkohtainen työselitys Litterakohtainen osa InfraRYLn mukaan
1 Urjalan kunta LÄHILIIKUNTAPAIKKA, RAKENNUSSUUNNITELMA Työkohtainen työselitys Litterakohtainen osa InfraRYLn mukaan Infrasuunnittelu Tampere 11.9.2015 2 (7) 0 YLEISTÄ 01 Tilaaja Urjalan kunta Tampereentie
LisätiedotSeminaariesitelmät. Sessio: Tietomallit väylähankkeissa
Seminaariesitelmät Sessio: Tietomallit väylähankkeissa KOKEMUKSIA TIETOMALLIN KÄYTTÄMISESTÄ INFRAHANKKEESSA...2 CASE FINBIM PILOTTI VT8 KOTIRANTA STORMOSSEN...2 TIETOMALLIT TYÖMAALLE...6 VÄYLÄRAKENTEEN
LisätiedotBuilt Environment Process Reengineering (PRE)
Juha Liukas RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) Inframodel3-tiedonsiirtoformaatin käyttöönottoprojekti - työpaja 14.12.2012 Tavoite aikataulu -
LisätiedotDigitaalinen luovutusaineisto
Digitaalinen luovutusaineisto BuildingSMART Finland Inframallintamisen päivä 2017 Kari Partiainen Projektipäällikkö Liikennevirasto 6.2.2017 Ville Suntio Projekti- ja kehityspäällikkö Destia Oy Pilottihanke
LisätiedotSillat ja taitorakenteet
Sillat ja taitorakenteet YIV2015 Yleiset inframallivaatimukset käytännössä Minna Salonsaari WWW.AINS.FI Osa 7 Rakennustekniset rakennusosat Ohjeen käyttö Voidaan soveltaa kaikissa urakkamuodoissa ja suunnitteluvaiheissa
LisätiedotBuilt Environment Process Reengineering (PRE)
RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) InfraFINBIM Pilottipäivä nro 5, 3.10.2012 Tietomalliohjeiden kokonaistilanne Tarja Mäkeläinen VTT, Harri Mäkelä
LisätiedotVT8 Sepänkylän ohitustie - väliraportointia (VT8-BIM)!
RYM PRE InfraFINBIM, Pilottipäivä nro 6, 5.2.2013 VTT, Vuorimiehentie 3, Espoo VT8 Sepänkylän ohitustie - väliraportointia (VT8-BIM)! Rauno Heikkilä, Oulun yliopisto! Tausta! Tutkimus- ja pilottikohteena
LisätiedotHOLLOLAN KUNTA RAIKKOSEN KATUYHTEYS
Vastaanottaja Hollolan kunta Asiakirjatyyppi Tilanvaraussuunnitelma Päivämäärä 7.12.2016 Viite 1510030125 HOLLOLAN KUNTA RAIKKOSEN KATUYHTEYS HOLLOLAN KUNTA RAIKKOSEN KATUYHTEYS Päivämäärä 7.12.2016 Laatija
LisätiedotInframallintamisen mahdollisuudet
Inframallintamisen mahdollisuudet Tiina Perttula 25.4.2016 Inframalli Rakenteen ja rakentamisprosessin elinkaarenaikainen tieto digitaalisessa muodossa - Tuotemalli joka (voi) sisältää - Geometriatiedon
LisätiedotINBIM mallinnusvaatimukset Mitä mallinnusvaatimuksilla tarkoitetaan ja miksi niitä tarvitaan
INBIM mallinnusvaatimukset Mitä mallinnusvaatimuksilla tarkoitetaan ja miksi niitä tarvitaan Harri Mäkelä ja Kalle Serén InfraFINBIM, AP2 työpaja, 27.1.2011 2011 DocId: 2494429CF4EB Tavoite Työn tavoitteena
LisätiedotTyökoneohjauksen perusteet
Työkoneohjauksen perusteet TIETOMALLIRAKENTAMINEN NOVATRON - TUOTTEILLA Petteri Palviainen Petteri 19.4.2016 13.6.2016 Palviainen Infrarakentamisen työkoneautomaatio Työkoneet varustetaan koneohjausjärjestelmillä
LisätiedotBuilt Environment Process Reengineering (PRE)
RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) Kohti kulttuurimuutosta Tiina Perttula Built Environment Process Innovations Reengineering Tuottavuus Infra-ala
LisätiedotInframallit Liikennevirastossa 10.9.2014
Inframallit Liikennevirastossa 10.9.2014 Mitä mallintamisella tavoitellaan Liikenneviraston näkökulmasta Omaisuuden hallintaa Kunto Mittaukset Analyysit Tuottavuuden parantamista Tehdyn työn hyödynnettävyyttä
LisätiedotYleiset inframallivaatimukset YIV 2014
Yleiset inframallivaatimukset YIV 2014 Osa 7 RAKENNUSTEKNISET RAKENNUSOSAT A- Insinöörit Suunnittelu Oy/Minna Salonsaari, Jarkko Savolainen, Liikennevirasto/Heikki Myllymäki 27.6.2014 2 (16) Dokumentin
LisätiedotPRE/infraBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet
PRE/infraBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet Osa 6 RAKENNUSTEKNISET RAKENNUSOSAT A-Insinöörit Suunnittelu Oy/Minna Salonsaari, Jarkko Savolainen, Liikennevirasto/Heikki Myllymäki 12.2.2014 SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotYleiset inframallivaatimukset YIV 2015
Yleiset inframallivaatimukset YIV 2015 Osa 7 RAKENNUSTEKNISET RAKENNUSOSAT Ohjaus ja koordinointi Laadunvarmistus Lähtötietojen hankinta ja mallintaminen Inframallintaminen Vuorovaikutus ja yhteistyö Suunnittelu
LisätiedotPRE/inframallin vaatimukset ja ohjeet
PRE/inframallin vaatimukset ja ohjeet Osa 2.0 LÄHTÖTIEDOT 8.10.2013 PRE/inframallin vaatimukset ja ohjeet 1 (19) LIITE 1 Versiointisivu Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 1.0 24.8.2012
LisätiedotSuravage-aineiston tuottaminen tien suunnittelijan näkökulmasta
Suravage-aineiston tuottaminen tien suunnittelijan näkökulmasta Infotilaisuus 7.4.2015, Jan-Erik Berg Ympäristösi parhaat tekijät Agenda 2 Johdanto Ohjeen kuvaus Käytännön tekeminen ja erikoistapaukset
LisätiedotORAVAKIVENSALMEN YKSITYIS- TIET Y1, Y2, Y3 ja Y25/K4
ORAVAKIVENSALMEN YKSITYIS- TIET Y1, Y2, Y3 ja Y25/K4 RAKENNUS- JA LIIKENTEENOHJAUSSUUNNITELMA TYÖKOHTAINEN TYÖSELOSTUS JA LAATUVAATIMUKSET LUONNOS URAKKALASKENTAA VARTEN 31.8.2009 Destia Oy Oravakivensalmen
LisätiedotBuilt Environment Process Reengineering (PRE)
Juha Hyvärinen RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia Built Environment Process Reengineering (PRE) InfraFINBIM PILOTTIPÄIVÄ nro 3, 26.1.2012 Pilotointi ja INBIM mallinnusvaatimukset Built Environment
LisätiedotKoekäytössä. 20k 2014 LIIKENNEVIRASTON OHJEITA. Tiehankkeiden mallipohjaisen suunnittelun hankinta 22.5.2014 KOEKÄYTÖSSÄ OLEVA OHJE
20k 2014 LIIKENNEVIRASTON OHJEITA Tiehankkeiden mallipohjaisen suunnittelun hankinta 22.5.2014 KOEKÄYTÖSSÄ OLEVA OHJE Tiehankkeiden mallipohjaisen suunnittelun hankinta Koekäytössä oleva ohje 22.5.2014
LisätiedotLaturakan asemakaava-alueen katujen, kevyen liikenteen väylien ja ulkoilureitin rakentaminen sekä Rakkavaarantien suojatiejärjestelyt TYÖSELOSTUS
Laturakan asemakaava-alueen katujen, kevyen liikenteen väylien ja ulkoilureitin rakentaminen sekä Rakkavaarantien suojatiejärjestelyt TYÖSELOSTUS 25.3.2015 2 (10) Sisältö RAKENNUSHANKKEEN YLEISTIEDOT...
Lisätiedot23.5.2012. Yksikköhintojen sisällössä noudatetaan soveltuvin osin InfraRYLin määrämittausperusteita.
YKSIKKÖHINTALUETTELO 1 (5) YKSIKKÖHINTALUETTELO Urakkatarjouspyyntöönne viitaten tarjoudumme suorittamaan Nurmijärven Syrjälän koulun lähiliikuntaalueen rakennusurakan lisä- ja muutostyöt tämän yksikköhintaluettelon
LisätiedotKAUSTISEN KUNTA RAKENNUSSUUNNITELMA OPISTONTIEN LEVENTÄMINEN TYÖKOHTAINEN TYÖSELOSTUS
KAUSTISEN KUNTA OPISTONTIEN LEVENTÄMINEN RAKENNUSSUUNNITELMA TYÖKOHTAINEN TYÖSELOSTUS KAUSTISEN KUNTA TYÖKOHTAINEN TYÖSELOSTUS Päivämäärä 31.5.2016 Laatija Tarkastaja Eino Kattilakoski Mikko Uljas Kuvaus
LisätiedotYleiset inframallivaatimukset YIV2015
Osa 8 15.4.2015 Tekla Oy/ Erkki Mäkinen, Sito Oy / Ilkka Tieaho, Proxion Oy/ Juha Parkkari 1 (18) Versiointisivu Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 22.03.2013 Erkki Mäkinen Inframallin
LisätiedotBuildingSMART Finland. InfraBIM -nimikkeistö (suunnittelu-, mittaus- ja tietomallinimikkeistö) v. 1.6
InfraBIM -nimikkeistö (suunnittelu-, mittaus- ja tietomallinimikkeistö) v. 1.6 Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 1.5 5.3.2012 1.51 21.1.2014 Juuso Virtanen Liitteiden (mallikuvien)
LisätiedotInframodel-pilottihanke. Infra-alan tuotemalliseminaari
Inframodel-pilottihanke Infra-alan tuotemalliseminaari 11.10.2006 Inframodel 2 -tiedonsiirto, yleistä Inframodel 2 -projekti valmistui maaliskuun 2006 lopussa Projektissa määritettiin ja toteutettiin uusi
LisätiedotKruunusillat joukkoliikenneyhteys
Kruunusillat joukkoliikenneyhteys Tiedonhallinta Ville Alajoki Kruunusillat, joukkoliikenneyhteys Keskustan raitiotien päätepysäkki Katu-, raitiotieyhteydet Nihdissä Katu-, raitiotieyhteydet keskustasta
LisätiedotBuilt Environment Process Reengineering (PRE)
RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) PILOTTIPÄIVÄ nro 3, 26.1.2012 Built Environment Process Innovations Reengineering Page 1 Page 2 Tietomallivaatimukset,
LisätiedotPRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet
Osa 9 16.4.2013 1 (12) Versiointisivu Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 16.4.2013 Sami Luoma Mallinnusohjeen perusohjeet Luonnosversio 0.1 16.4.2013 2 (12) SISÄLLYS 1 YLEISTÄ...
LisätiedotRautatieinfran mallintamisen hyödyt: suunnittelu, rakentaminen, ylläpito
Rautatieinfran mallintamisen hyödyt: suunnittelu, rakentaminen, ylläpito Tietomallintamisen opit infran tilaamisessa ja hyödyntämisessä seminaari 6.3.2013 Kimmo Laatunen Aloitimme runsaat 150 vuotta sitten
LisätiedotVt 13 pilotti: mallipohjaisen päällysteenkorjauksen suunnittelu ja toteutus
Vt 13 pilotti: mallipohjaisen päällysteenkorjauksen suunnittelu ja toteutus Lähtökohdat Perinteinen päällysteen korjaus Lähtökohtana karkea maastomalli ja korjauksen suunnittelu sen pohjalta Lähtötietopoikkeamien
LisätiedotVt8 Sepänkyläntie. FINBIM-pilottipäivä 3.10.2012 Kyösti Ratia, Skanska Infra Oy
Vt8 Sepänkyläntie FINBIM-pilottipäivä 3.10.2012 Kyösti Ratia, Skanska Infra Oy Aiheet Pilottiympäristö Painopisteet Norjan matkan anti Pelisäännöt Mittausaineisto Laadunvarmistus Johtopäätökset Kyösti
LisätiedotTietomallintaminen. Suunnittelun kipupisteet
Tietomallintaminen Suunnittelun kipupisteet 25.10.2016 Tietomallinnus yhteiset pelisäännöt (YIV) edellytys eri järjestelmissä tuotetun tiedon yhdistämiseen (IInfraBIM-nimikkeistö) standardi tiedonsiirtoformaatit
LisätiedotLiikenneviraston tavoitteita 15.1.2014
Liikenneviraston tavoitteita 15.1.2014 22.1.2014 Tiina Perttula 2 Toiminnanohjaus Ongelmia nykyisessä tavassa Sama informaatio on useissa kuvissa Pituusleikkaus Paalukohtaiset poikkileikkaukset Geotekniset
LisätiedotKoneohjaus ja 3D-mallit maarakennustyömaalla. Teppo Rauhala, WSP Finland Oy
Koneohjaus ja 3D-mallit maarakennustyömaalla Teppo Rauhala, WSP Finland Oy 1.4.2016 Miksi BIM? Kustannuksien aleneminen Teknisen laadun paraneminen Rakentamisaikataulun lyheneminen Älykästä tiedonhallintaa
LisätiedotInframallivaatimukset
Inframallivaatimukset Kuva: KP24.fi / Clas Olav Slotte BIM:n perusteet 4 Proxion Jatkuvaa 3D-mallipohjaista suunnittelua Eri suunnitteluvaiheissa hyödynnetään (kehitetään) mallia Malli pitää tehdä suunnitteluvaiheessa,
LisätiedotTietomalliselostus, lähtötiedot liite 2
Tietomalliselostus, lähtötiedot liite 2 Osa 3 Liite 2 LÄHTÖTIEDOT 5.5.2015 Tietomalliselostus, lähtötiedot liite 2 2 (8) SISÄLLYS 1 Yleistä... 4 1.1 Tausta ja tavoitteet... 4 1.2 Työn sisältö ja ohjaus...
LisätiedotInfraRYL, mikä muuttuu?
InfraRYL, mikä muuttuu? Laura Pennanen, Liikennevirasto Kiviaines- ja murskauspäivät 21.-22.1.2016 Esityksen sisältö 1. InfraRYL, Kiviainesluvut Kiviaineslukujen valmistelu Tavoitteita Esimerkkejä valmistelluista
LisätiedotAutomaatioteknologia 3D-lähtötiedot 3D-suunnittelu- 3D-työkoneohjaus- 3d-tarkemittaukset
3D-Road projekti Oulun tiepiirin pilottihanke: Vt 4 parantaminen Haurukylän kohdalla (levennys+rp) Infra2010 -pilottihanke: Tiehallinto / Oulun Yliopisto Automaatioteknologia 3D-lähtötiedot 3D-suunnittelu-
LisätiedotInfraModel 2 LIITE Taulukko: Määrittelyn tarkennus 1/6. Luokka Vaatimus Tunnus Kuvaus Kommentti
InfraModel 2 LIITE Taulukko: Määrittelyn tarkennus 1/6 Luokka Vaatimus Tunnus Kuvaus Kommentti Ylset vaatimukset LandXML-formaatin käyttäminen Y1 Tiedonsiirto suunnittelujärjestelmien välillä tapahtuu
Lisätiedot14341 Sivu- ja niskaojat
InfraRYL, Päivitys 21.11.2017 / SHV 1 14341 Sivu- ja niskaojat Määrämittausohje 1434. 14341.1 Sivu- ja niskaojien materiaalit 14341.2 Sivu- ja niskaojien alusta 14341.3 Sivu- ja niskaojien tekeminen 14341.3.1
LisätiedotOhje Suodatinkankaiden vaatimukset esitetään luvussa 21120. Viitteet 21120 Suodatinkankaat, InfraRYL osa 1.
1 21110 Suodatinkerrokset Suodatinkankaiden vaatimukset esitetään luvussa 21120. 21120 Suodatinkankaat, InfraRYL osa 1. 21110.1 Suodatinkerroksen materiaalit Tuotteen kelpoisuus osoitetaan ensisijaisesti
LisätiedotBIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala
BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala Proxion 19.10.2015 Proxion BIM historiikkia Kehitystyö lähtenyt rakentamisen tarpeista Työkoneautomaatio alkoi yleistymään 2000 luvulla
Lisätiedot2016/06/24 13:47 1/11 Yleiskuvaus
2016/06/24 13:47 1/11 Yleiskuvaus Yleiskuvaus Tällä toiminnolla määritetään väylän päällysrakenteet. Tätä toimintoa voidaan käyttää myös rehabilitaatiossa rehabilitaatio. Käyttäjä voi myös helposti määrittää
LisätiedotBuilt Environment Process Reengineering (PRE)
RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) PILOTTIPÄIVÄ 4, 8.5.2012 Tietomalliohjeet ja pilotit Keskustelun alustus: Tarja Mäkeläinen, VTT Built Environment
LisätiedotMaastomalliohje ja Maastotietojen hankinnan toimintaohje Matti Ryynänen
Maastomalliohje ja Maastotietojen hankinnan toimintaohje Matti Ryynänen 8.9.2011 Esityksen sisältö Ohjeiden nykytila Tie- ja ratahankkeiden maastotiedot, Mittausohje Maastotietojen hankinta, Toimintaohjeet
LisätiedotYIV 2015 ohjeiden yleisesittely
YIV 2015 ohjeiden yleisesittely Harri Mäkelä, bsfinfra ohjetyöryhmä, Innogeo Oy Esityksen sisältö - Ohjeiden taustasta, InfraTM, PRE-InfraFINBIM, bsf ohjeet - Ohjekokonaisuudesta ja lyhyet esittely ohjeiden
LisätiedotTietomallien hyödyntämismahdollisuudet tieverkon ylläpidossa
Novapoint käyttäjäpäivät 9.4.2014 Tietomallien hyödyntämismahdollisuudet tieverkon ylläpidossa Manu Marttinen Aluepäällikkö NCC Roads Oy Jyrsinnät ja kerrosstabiloinnit 1 Sisältö 1. Tieverkon ylläpito
LisätiedotPilotti: Vt7_Hamina_Inframodel_geometriat. Pilottisuunnitelma
1 (10) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Vt7_Hamina_Inframodel_geometriat Pilottisuunnitelma Muutoshistoria: Versio Pvm Tila (luonnos / ehdotus / hyväksytty) Tekijä(t)
LisätiedotMASSATALOUSTARKASTELU
1TT-1 Vt 12 Lahden eteläinen kehätie n laatiminen MASSATALOUSTARKASTELU 29.5.215 Sivu 1/9 1TT-1 SISÄLLYSLUETTELO 1 LÄHTÖKOHDAT... 3 1.1 MÄÄRÄLASKENTA... 3 1.2 MASSOJEN LUOKITUS JA KELPOISUUDET... 3 1.3
LisätiedotVapo: Turveauman laskenta 1. Asennusohje
Turveauman mittaus 3D-system Oy 3D-Win ohjelman lisätoiminto, jolla lasketaan turveaumasta tilaajan haluamat arvot ja piirretään aumasta kuva. Laskentatoiminto löytyy kohdasta Työkalut/Lisätoiminnot. Valitse
LisätiedotKaupunkimalli Heinolassa
Kaupunkimalli Heinolassa Hankittu EAKR-hankerahoituksella, 2012 (ensimmäinen versio 2011) Alusta: Vianova Oy:n Novapoint Virtual Map (Autodesk IDSP) Tuotettu kaupungin kantakartasta, MML:n maastotietokannasta,
LisätiedotAvoimella tiedonsiirrolla kohti kulttuurimuutosta 3.4.2014
Avoimella tiedonsiirrolla kohti kulttuurimuutosta 3.4.2014 Mitä mallintamisella tavoitellaan Tuottavuuden parantamista Virheiden vähenemistä Laatua Kustannustenhallintaa Määrätietoutta Kommunikoinnin ja
LisätiedotSUUNNITELMASELOSTUS JA TYÖSELITYS
SUUNNITELMASELOSTUS JA TYÖSELITYS Jouni Juurikka 31.10.2016 SUUNNITELMASELOSTUS JA TYÖSELITYS 2 (6) 1 Hankkeen lähtötiedot 1.1 Sijainti Suunnitelmakohde sijaitsee Pyhäjoella n. 2 km Pyhäjoen keskustasta
LisätiedotTienrakentamisen mittaussuunnitelman
Tienrakentamisen mittaussuunnitelman laatimisohje Tienrakentamisen mittaussuunnitelman laatimisohje Suunnittelu- ja toteuttamisvaiheen ohjaus Tiehallinto Helsinki 2008 Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut)
LisätiedotVanha-Kirkkotie ja siihen liittyvät kadut pilot-kohde. Sauli Hakkarainen, aluepäällikkö Espoon kaupunki / katu- ja viherpalvelut / suunnittelu
ja siihen liittyvät kadut pilot-kohde, aluepäällikkö Espoon kaupunki / katu- ja viherpalvelut / suunnittelu Tuotemallikohteiden rakentaminen Vanha Kirkkotie Vanhan Kirkkotien ja liittyvien katujen rakentaminen
LisätiedotMALLIPOHJAISEN SUUNNITTELUN HYÖDYNTÄMINEN SAVARI 3 -ALUEEN SUUNNITTELUPROJEKTISSA
MALLIPOHJAISEN SUUNNITTELUN HYÖDYNTÄMINEN SAVARI 3 -ALUEEN SUUNNITTELUPROJEKTISSA Toteutusmallien laatiminen Toteutusmallin laatiminen suunnitelmamallista ohjeen päivittäminen Kurkinen Jonne Opinnäytetyö
LisätiedotOppeja ja kokemuksia Pisararadan suunnittelun tiedonhallinnasta
Oppeja ja kokemuksia Pisararadan suunnittelun tiedonhallinnasta Tietomallintamisen opit infran tilaamisessa ja hyödyntämisessä 3.6.2015, RAKLI Perttu Valtonen, Sweco PM Oy 1 Mitä tietoa suunnitelma sisältää?
LisätiedotYleiset inframallivaatimukset YIV2015
Yleiset inframallivaatimukset YIV2015 Osa 11.1 Infran hallinta Tieverkon kunnossapidon mallivaatimukset 23.4.2015 Yleiset inframallivaatimukset YIV2015 1 (9) LIITE 1 Versiointisivu Dokumentin versiohistoria
LisätiedotYleiset inframallivaatimukset YIV2014
Osa 4. INFRAMALLI JA MALLINNUS HANKKEEN ERI SUUNNITTELUVAI- HEISSA 2.12.2014 Versiointi Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 2.12.2014 Niko Janhunen 7.11. työpajan kommentit huomioitu.
LisätiedotMÄÄRÄLUETTELO. Suodatus: V6
MÄÄRÄLUETTELO Projekti: 12 Konsulttien työkansiot > Sito Oy > 03 Kaakkois-Suomen ELY-keskus > Vt 6 Hevossuo-Nappa > Tiesuunnittelu > Laskelma: Rakennusosalaskelma, päivitetty Työnumero: Hankkeen tyyppi:
LisätiedotBuilt Environment Process Reengineering (PRE)
RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) Inframodel3-toteutus, esimerkkitiedostot 1.3.2013 Built Environment Process Innovations Reengineering Esimerkit
Lisätiedot