LUHANKA KAUPINLAHDEN RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS RANTA ASEMAKAAVALLA MUODOSTUVAT KORTTELIT 1 8 (RA ja RA 2) SEKÄ MAA JA METSÄTALOUSALUE (M), VESALUE (W) JA VENEVALKAMA ALUEET (LV) RANTA ASEMAKAAVAN SELOSTUS 20.4.2011 Ranta asemakaavan muutos koskee kaikkia vanhan ranta asemakaava alueen kiinteistöjä: Luhanka 435 Judinsalo 401 2:276 Partala 2:295 Onerva 2:296 Kanerva 2:297 Kaupinruusu 2:298 Kaupintähti 2:299 Kaupinrinne 2:300 Keijuranta 2:260 Kallioniemi 2:268 Päijätranta 2:275 Kaupinhelmi 2:242 Katajaranta 2:274 Kaupinkallio 2:287 Suvi Helmi 2:301 Keijuniitty 2:256 Lehtoranta (osa) KAAVOITUS KOSKEE 1.6.1989 RANTAKAAVANA VAHVISTETUN KAUPINLAHDEN RANTA ASEMAKAAVAN MUUTTAMISTA KAAVAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMISEN JA KAAVAMERKINTÖJEN AJANTASAISTAMISEN OSALTA. KAAVAMUUTOS KUMOAA VOIMAANTULLESSAAN VANHAN KAAVAN KOKONAAN.
PERUS JA TUNNISTETIEDOT KUNTA: LUHANKA (435) KYLÄ: JUDINSALO (401) KAAVAN NIMI: KAUPINLAHDEN RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS KIINTEISTÖT: 2:276 Partala 2:295 Onerva 2:296 Kanerva 2:297 Kaupinruusu 2:298 Kaupintähti 2:299 Kaupinrinne 2:300 Keijuranta 2:260 Kallioniemi 2:268 Päijätranta 2:275 Kaupinhelmi 2:242 Katajaranta 2:274 Kaupinkallio 2:287 Suvi Helmi 2:301 Keijuniitty 2:256 Lehtoranta (osa) Vesialueet: 435 401 876 1 Järvelän vedet 435 401 876 2 Kiiskilän vedet 435 402 876 37 Jakoperä MUODOSTUVAT KORTTELIT JA MUUT ALUEET: RA korttelit 1 7 RA 2 kortteli 8 M, W JA LV ALUEET POHJAKARTTA: 1:2000, ETRS GK26 koordinaatisto. Mittausluokka 3. Korkeusjärjestelmä N60. Pohjakartta on hyväksytty xx.xx.2011 (xx.xx. MML/xx/xxx/2011) Kaupinlahden ranta-asemakaavan muutos, Luhangan kunta Sivu 2 / 34
YHTEENVETO JA TILASTOTIEDOT Kaavaprosessin vaiheet A) Vireilletulovaihe: Vireilletulo, kunnanhallitus 7.12.2010 175 viranomaisneuvottelu Keski Suomen Ely keskuksessa 14.12.2010 Tiedotekirjeet alueen ulkopaikkakuntalaisille maanomistajille 28.11.2010 Kaikki maanomistajat ilmoittautuivat laadittavaan kaavaan mukaan Kuulutus kaavan vireilletulosta ja OAS:n nähtävilläolosta kunnan ilmoitustaululla, kunnan kotisivulla internetissä sekä Joutsan Seutu sanomalehdessä 12.1.2011 OAS pidettiin yleisesti nähtävillä kunnan teknisessä toimistossa ja kunnan kotisivuilla internetissä 13.1. 14.2.2011 Pohjakartan laatimisen työsuunnitelma hyväksyttiin Maanmittauslaitoksessa 4.1.2011 B) Valmisteluvaihe: Liito oravaselvityksen maastokäynnit tehtiin huhtikuussa Kaavaluonnoksen laatiminen huhtikuussa Kuulutus kaavaluonnoksen nähtävilläolosta sekä lausuntojen pyytäminen viranomaisilta ja kaava alueen maanomistajilta Kuulutus julkaistiin kunnan ilmoitustaululla, kunnan kotisivuilla internetissä sekä Joutsan Seutu sanomalehdessä 13.4.2011 Tarkistettu OAS ja kaavaluonnos asetettiin yleisesti nähtäville kunnan tekniseen toimistoon ja kunnan kotisivuille internetiin 14.4. 13.5.2011 Kaavatoimikunta xx.xx.2011 Kunnanhallitus xx.xx.2011 Kaupinlahden ranta-asemakaavan muutos, Luhangan kunta Sivu 3 / 34
C) Kaavaehdotus ja hyväksymisvaihe: Kuulutus kaavaehdotuksen nähtävilläolosta xx.xx.2011 Kaavaehdotus yleisesti nähtävillä xx.xx. xx.xx.2011 Kaavatoimikunta xx.xx.2011 Kunnanhallitus xx.xx.2011 Kunnanvaltuusto xx.xx.2011 Ranta asemakaavan sisältö ja tarkoitus Ranta asemakaava on laadittu loma asumisen järjestämiseksi. Kaavan rakennusoikeuksia lisätään sekä kaavamerkintöjä ja määräyksiä täsmennetään. Ranta asemakaavan toteutus Maanomistajat vastaavat kaavan toteuttamisesta kokonaan. Rantaviivan pituus Todellisen rantaviivan pituus on noin 3300 m. Yli puolet tästä jää vapaaksi rakentamiselta. Kaupinlahden ranta-asemakaavan muutos, Luhangan kunta Sivu 4 / 34
Sisältö YHTEENVETO JA TILASTOTIEDOT... 3 1. LÄHTÖKOHDAT JA LAADITUT SELVITYKSET... 6 1.1 SIJAINTI JA NYKYTILANNE... 7 1.2 RAKENNUSKANTA... 7 1.3 LUONNON JA KULTTUURIYMPÄRISTÖ SEKÄ MAISEMA... 13 1.4 MAA JA KALLIOPERÄ SEKÄ LUOKITELLUT POHJAVESIALUEET... 17 1.5 TOPOGRAFIA... 18 1.6 LIITO ORAVASELVITYS... 18 1.7 METSÄTALOUSSUUNNITELMA:... 22 1.8 YHDYSKUNTATEKNISET LAITTEET JA VERKOSTOT SEKÄ LIIKENNEYHTEYDET:... 23 1.9 PALVELUT:... 23 2. RANTA ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 23 2.1 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 23 2.2 OSALLISET... 27 2.3 VIRANOMAISYHTEISTYÖ... 27 3. TIEDOTTAMINEN JA OSALLISTUMISEN JÄRJESTÄMINEN... 28 4. OSALLISTEN MIELIPITEET... 29 5. RANTA ASEMAKAAVAN KUVAUS... 30 5.1 KAAVAN RAKENNE... 30 5.1.1 Mitoitus... 30 5.1.2 Palvelut... 30 5.1.3 Yhdyskuntatekninen huolto... 30 5.2 ALUEVARAUKSET JA PINTA ALAT... 31 5.2.1 Korttelialueet... 31 5.2.2 Muut alueet ja liikennejärjestelyt... 32 6. KAAVAMUUTOKSEN VAIKUTUKSET... 33 6.1 VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN SUORITTAMISTAPA... 33 6.2 TOTEUTETTAVAN RANTA ASEMAKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI... 33 7. RANTA ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 34 LIITTEET Ranta asemakaavakartta 1:2000 ja kaavamääräykset Osallistumis ja arviointisuunnitelma Emätilaselvitys Voimassa oleva, kumottava ranta asemakaava Tilastolomake Kaupinlahden ranta-asemakaavan muutos, Luhangan kunta Sivu 5 / 34
1. LÄHTÖKOHDAT JA LAADITUT SELVITYKSET Yhteenveto: MRL 9 :n mukaisesti kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset tulee mitoittaa niin, että suunnittelutehtävän merkitys ja laajuus otetaan huomioon. Metsätaloussuunnitelmassa on huomioitu metsälain kannalta arvokkaat luontokohteet, jotka otetaan kaavaratkaisussa huomioon. Luonnonympäristöä on maastokäyntien lisäksi selvitetty ympäristöhallinnon paikkatietoaineistoista. Liito oravaselvitys laadittiin kevättalvella 2011. Alueelta ei löydetty havaintoja liitooravista. Maisemallisia arvoja on selvitetty kaavaa laadittaessa suoritettujen maastokäyntien yhteydessä. Maaperää ja arvioita pohjavedestä on selvitetty maastokäynneillä ja taustaaineiston perusteella. Emätilaselvitys ja mitoitus: Ranta asemakaavaa varten laadittiin emätilatarkastelu, josta selviää emätilan muodostumishistoria sekä rantaviivan pituus. Emätilatarkastelu on tämän selostuksen liitteenä. Vanha kumottava ranta asemakaava noudattaa yleisesti ottaen rantayleiskaavan rantarakentamisen mitoitusnormeja rakennuspaikkojen kokonaislukumäärän osalta. Lisärakennusoikeuden osoittaminen: Rakennusoikeuksien osoittamisessa on ollut lähtökohtana rantayleiskaavaan perustuvat rakennusoikeudet ja kaavamääräykset. Suoritetuilla maastokäynneillä on tutkittu tarkemmin rakentamisen sijoittumista ja määrää tonteilla. Kulttuuriympäristö ja muinaisjäännökset: Alueelta ei tunneta kiinteitä muinaisjäännöksiä. Alueella sijaitsee vanha verkkovaja, joka suojellaan maanomistajien aloitteesta. Kaupinlahden ranta-asemakaavan muutos, Luhangan kunta Sivu 6 / 34
1.1 Sijainti ja nykytilanne Alueella on voimassa rantakaavana 1.6.1989 vahvistettu Kaupinlahden ranta asemakaava. Ranta asemakaavan muutos koskee koko vanhaa kaava aluetta ja nykyisin seuraavia kiinteistöjä Luhangan (435) kunnan Judinsalon (401) kylässä: 2:276 Partala 2:295 Onerva 2:296 Kanerva 2:297 Kaupinruusu 2:298 Kaupintähti 2:299 Kaupinrinne 2:300 Keijuranta 2:260 Kallioniemi 2:268 Päijätranta 2:275 Kaupinhelmi 2:242 Katajaranta 2:274 Kaupinkallio 2:287 Suvi Helmi 2:301 Keijuniitty 2:256 Lehtoranta (osa) Kaava alue on yksityisomistuksessa. Alue sijaitsee Päijänteen rannalla käsittäen Retuenlahden, Kaupinlahden ja Pölkynniemen ranta alueita. Ympäröivät vesialueet ovat: 435 401 876 1 Järvelän vedet, 435 401 876 2 Kiiskilän vedet ja 435 402 876 37 Jakoperä. Kaava alueen kokonaispinta ala on noin 61,67 ha. Kaavamuutos laaditaan koko vanhan kaavan alueelle, jotta vanha kaava saadaan kumottua kokonaan. 1.2 Rakennuskanta Kiinteistöille 2:242, 2:274, 2:268, 2:260 sekä 2:287 on rakennettu loma asuntoja. Lisäksi Kaupinniemessä sijaitsee vanha venetalas, joka on suojeltu rakennus voimassa olevassa kaavassa. Muut tontit ovat rakentamattomia. Maastossa on tarkasteltu mahdollisen lisärakentamisen sijoittumismahdollisuuksia tonteille. Kaupinlahden ranta-asemakaavan muutos, Luhangan kunta Sivu 7 / 34
Tilan Katajaranta RN:o 2:242 rakennukset Kaupinlahden ranta-asemakaavan muutos, Luhangan kunta Sivu 8 / 34
Tilan Kaupinkallio RN:o 2:274 loma asunto Kaupinlahden ranta-asemakaavan muutos, Luhangan kunta Sivu 9 / 34
Tilojen Kallioniemi RN:o 2:260 ja Päijätranta RN:o 2:268 rakennuksia Kaupinlahden ranta-asemakaavan muutos, Luhangan kunta Sivu 10 / 34
Tilan Suvi Helmi RN:o 2:287 rakennuksia Kaupinlahden ranta-asemakaavan muutos, Luhangan kunta Sivu 11 / 34
Vanha venetalas vastarannalta kuvattuna. Venetalas Kaupinlahden ranta-asemakaavan muutos, Luhangan kunta Sivu 12 / 34
1.3 Luonnon ja kulttuuriympäristö sekä maisema Luonnonympäristöä ja maisemaa on selvitetty alueella suoritetuilla maastokäynneillä ja hyödyntämällä ympäristöhallinnon paikkatietoaineistoja. Luonnon ja kulttuuriympäristönsuojelun paikkatietoaineistot tarkistettiin ympäristöhallinnon Hertta tietojärjestelmästä 10.4.2011: Kaupinlahden ranta-asemakaavan muutos, Luhangan kunta Sivu 13 / 34
Tietojärjestelmään ei ole tallennettu kaava alueeseen kohdistuvia merkintöjä. Voimassa olevan ranta asemakaavan rajaus on tallennettu tietojärjestelmään. Yleistä luonnonympäristöstä: Alue sijaitsee Päijänteen rannalla ja rantaviivaa on noin kolmen kilometrin verran. Kaupinlahden ranta-asemakaavan muutos, Luhangan kunta Sivu 14 / 34
Kallioisilla niemillä on maisemallisia arvoja. Kaupinlahden ranta-asemakaavan muutos, Luhangan kunta Sivu 15 / 34
Kaava alueella harjoitetaan suunnitelmallista metsätaloutta. Kaupinlahden ranta-asemakaavan muutos, Luhangan kunta Sivu 16 / 34
1.4 Maa ja kallioperä sekä luokitellut pohjavesialueet Kaava alue ei sijaitse luokitelluilla pohjavesialueilla. Kaupinlahden ranta-asemakaavan muutos, Luhangan kunta Sivu 17 / 34
1.5 Topografia Kuva alueen pinnanmuodoista 1.6 Liito oravaselvitys Liito oravan suojelu perustuu Euroopan yhteisön luontodirektiivin lajisuojelun erityissäännöksiin. Nämä säädökset on pantu täytäntöön luonnonsuojelulain 49 :ssä, jonka mukaan luontodirektiivin liitteessä IV (a) mainittujen eläinlajien lisääntymis ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Elinympäristö: Liito orava viihtyy kuusivaltaisissa metsissä, mutta sen lisäksi elinpiirillä tulee olla riittävästi ravintopuita. Liito orava ei pesi aivan nuorissa metsissä. Liito oravan pesäpaikaksi kelpaa puun kolo tai oravan rakentama risupesä. Lisäksi liito oravia on tavattu myös pöntöistä ja rakennuksista. Liito oravalla on monesti useita pesäpaikkoja. Aikuiset liito oravat liikkuvat laajalla alueella. Naaraiden elinpiiri on keskimäärin 8 ha ja uroksen jopa 60 ha. Naaraat elävät lähes aina toisistaan erillisillä elinpiireillä, kun urosten elinpiirit voivat sijaita päällekkäin. Uroksen yhden laajan elinpiirin sisällä voi olla useita pienempiä naaraiden elinpiirejä. Liito oravanaaraiden lisääntymispaikat ovat yleensä varttuneissa kuusivaltaisissa metsissä. Liito orava on yöeläin, joka lepää päivällä puunkolossa tai pesässä. Liito oravia ei yleensä tavata päiväsaikaan. Useimmiten ainoa merkki liito oravasta on suurten kuusten tai kolopuiden alla olevat ulosteet, riisinjyvän kokoiset keltaiset tai kellanruskeat papanat. Kesällä ja syksyisin papanoiden löytäminen on vaikeaa, koska ne hajoavat nopeasti ja hukkuvat kasvillisuuden sekaan. Talvella papanat katoavat lumeen. Kaupinlahden ranta-asemakaavan muutos, Luhangan kunta Sivu 18 / 34
Keväällä noin huhtikuun alusta kesäkuun loppuun (alueellisia eroja lumien sulamisessa) saakka papanakasat ovat melko helposti löydettävissä. Selvitysmenetelmä: Selvityksessä pyritään löytämään liito oravan asuttamat metsiköt etsimällä liito oravan ruokailu ja pesimäpaikoiksi sopivien puiden ja puuryhmien alta liito oravan jätöksiä eli papanoita. Papanoita voi löytyä myös oksien tyvistä ja puun rungon raoista. Papanoita on usein alueen suurimpien haapojen ja kuusten alla. Myös kolopuut merkitään ja tarkastetaan niiden alustat. Jos liito oravan papanoita löydetään, etsitään lähiympäristöstä lisää ruokailujätöksiä. Puut, joiden luota löydetään papanoita, merkitään kartalle joko pisteinä tai alueina. Esiintymäalueet rajataan kartalle löydettyjen papanoiden ja metsäkuvioiden perusteella. Papanoiden perusteella ei ole mahdollista päätellä liito oravien tarkkaa määrää tai sukupuolta. Papanat ovat riittävä osoitus siitä että alueella asustelee liito orava tai useampia. Papanoiden löytyminen ei ole aina välttämättä merkki siitä että ko. puut tai paikat olisivat liito oravalle välttämättömiä. Papanoita jää myös läpikulkupaikoille, mutta liito oravat liikkuvat myö alueilla, joissa papanoita ei ole havaittavissa. Maastoselvityksissä on tärkeää rajata liito oravalle sopivan metsän alueet, jotta voidaan arvioida rakentamistoimenpiteiden vaikutukset niihin. Lähteet: www.ymparisto.fi (useita eri sivuja) Huhtikuussa 2011 laadittu papanakartoitus: Kaava alueen rakennuspaikkojen osalta selvitettiin liito oravien esiintymistä papanahavainnointina. Työn ajankohta valittiin huhtikuun loppupuolelle. Maasto olosuhteet olivat mitä parhaimmat selvityksen tekemiseen. Kaavan laatija kävi huolellisesti läpi kaikkien kaavatonttien alueet tutkien huolellisesti puiden tyviä sekä runkojen ja oksien hakoja. Tonttialueiden kaikkien kuusten, tervaleppien, haapojen ja kolopuiden tyvet tarkistettiin. Mikäli alueelta löytyisi liito oravien jätöksiä, alueelle pyydetään asiantuntija selvittämään liito oravien mahdollisia kulkureittejä, pesäpuita ja ruokailualueita tarkemmin. Kaupinlahden ranta-asemakaavan muutos, Luhangan kunta Sivu 19 / 34
Huhtikuu 2011 Huhtikuu 2011. Kaupinlahden ranta-asemakaavan muutos, Luhangan kunta Sivu 20 / 34
Huhtikuu 2011. Johtopäätökset: Selvitysalueelta ei löydetty merkkejä liito oravista tai niiden papanoista. Kaupinlahden ranta-asemakaavan muutos, Luhangan kunta Sivu 21 / 34
1.7 Metsätaloussuunnitelma: Partalan tilalle on laadittu metsätaloussuunnitelma 7.3.2006 Keski Suomen Metsäkeskuksen toimesta. Metsätaloussuunnitelmassa on eroteltu suojeltavat metsäkuviot punaisella värillä. Kuvioista on laadittu kuvioluettelo, jossa on tarkentavasti kuvattu ko. kuvion maaperää, puustoa ja sen erityispiirteitä. Metsätaloussuunnitelman kuviotietoja hyödynnetään kaavan laatimisessa. Kaupinlahden ranta-asemakaavan muutos, Luhangan kunta Sivu 22 / 34
1.8 Yhdyskuntatekniset laitteet ja verkostot sekä liikenneyhteydet: Alueella on rakennettuna sähköverkko ilmajohtoina. Sähköverkko yltää Pölkynniemeen, mutta ei kata koko kaava alueen tontteja. Alueella ei ole vesihuoltoverkostoa. Alueella on kattava ja hyväkuntoinen yksityistieverkosto. 1.9 Palvelut: Alue käyttää kirkonkylän palveluita. 2. RANTA ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 2.1 Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet Kaavamuutoksen tavoitteena on tonttikohtaisten rakennusoikeuksien lisääminen ja sen huomioiminen kaavamääräyksissä. Lisäksi kaavamääräykset on tarkoitus ajantasaistaa kokonaisuudessaan. Suunnittelu on käynnistynyt alueen maanomistajien aloitteesta. Maanomistajat vastaavat ranta asemakaavan laatimisen kustannuksista ja kaavan toteuttamisesta. Aluetta koskevat aiemmat suunnitelmat: Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: Maankäyttö ja rakennuslain mukaan alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteutumista. Alueella ei sijaitse valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden luetteloituja erityiskohteita. Kaupinlahden ranta-asemakaavan muutos, Luhangan kunta Sivu 23 / 34
Maakuntakaava: Maakuntakaava on hyväksytty ja vahvistettu ministeriössä Alueelle ei kohdistu maakuntakaavan aluevarauksia. Ranta asemakaavan alue on merkitty karttaan sinisellä ympyrällä Yleiskaava: Alueella on voimassa kunnanvaltuuston 20.6.2002 hyväksymä oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava: Suur Päijänne, Tammijärvi Hauha ja pienet järvet. Yleiskaavaan on merkitty ranta asemakaavatonttien mukaisesti rakennuspaikat RAmerkinnöin sekä maa ja metsätalousalueet ja venevalkamat. ote rantaosayleiskaavasta Kaupinlahden ranta-asemakaavan muutos, Luhangan kunta Sivu 24 / 34
Rantaosayleiskaavan loma asuntokortteleita koskeva kaavamääräys: Ranta asemakaava: Alueella on voimassa Kaupinlahden ranta asemakaava. Kaupinlahden ranta asemakaava on vahvistettu 1.6.1989. Kaupinlahden ranta-asemakaavan muutos, Luhangan kunta Sivu 25 / 34
Nykyisessä ranta asemakaavassa loma asuntojen korttelit ovat RA ja RA 2. Rakentamisen määrää koskevat nykyiset kaavamääräykset ovat: RA: Loma asuntojen korttelialue. Rakennuspaikoille voidaan sijoittaa kuhunkin yksi enintään 80 m² suuruinen loma asunto. Sen lisäksi rakennusalalle voidaan sijoittaa 20 m² talousrakennuksia tai taloustilaa. Jos erillistä saunarakennusta ei rakenneta voidaan vastaavat saunatilat 20 m² rakentaa edellä mainittujen tilojen lisäksi rakennusalalle. Yhden tontin rakennusoikeus on max 120 m². Rakennusoikeutta on yhteensä 2280 m². RA 2: Loma asuntojen korttelialue. Rakennuspaikalle voidaan sijoittaa lomaasuntoja ja muita vapaa ajan käyttöön tarkoitettuja rakennuksia. e=0.07. RA 2 alueelle on laadittava viranomaisten hyväksymä vesihuoltosuunnitelma ennen rakennuslupien myöntämistä Rakennusoikeutta on RA 2 alueen pinta alaan 16800 m² ja tehokkuuslukuun e=0.07 perustuen yhteensä 1176 m². sa Erillisen saunarakennuksen rakennusala. Alueelle saa sijoittaa enintään 20 m² suuruisen saunarakennuksen. Nykyisessä ranta asemakaavassa on rakennusoikeutta yhteensä 3456 m². (19 x 120 m², RA tontit + 1176 m², RA 2 tontti = 3456 m²) Rakennusjärjestys: Luhangan kunnan rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa 19.12.2002. Pohjakartta: Alueelle on laadittu ranta asemakaavan pohjakartta 1:2000. Kartta on vanhentunut ja se uudistetaan kaavoituksen yhteydessä. Pohjakartan koordinaatisto muutetaan ETRS GK26:ksi, mutta korkeusjärjestelmä säilytetään ennallaan N60 järjestelmässä. Kaupinlahden ranta-asemakaavan muutos, Luhangan kunta Sivu 26 / 34
Alueelle aiemmin laaditut selvitykset ja muu suunnitteluaineisto: Maakuntakaavan selvitykset ja muu tausta aineisto Rantaosayleiskaava siihen liittyvine selvityksineen Luhangan muinaisjäännösten inventointi (Keski Suomen liitto, 2004) Luhangan rakennusinventointi 1996 Ortokuvat alueesta (ilmakuvat) Metsätaloussuunnitelmat 2.2 Osalliset Kaava alueen ja naapurikiinteistöjen maanomistajat ja asukkaat ja kaikki ne joiden asumiseen tai työntekoon kaava oleellisesti vaikuttaa Kaikki ne yritykset ja yhteisöt, sekä viranomaiset, joiden toimintaan kaava oleellisesti vaikuttaa, ainakin: Luhangan kunta Keski Suomen Ely keskus Keski Suomen museo Keski Suomen liitto Keski Suomen metsäkeskus 2.3 Viranomaisyhteistyö Osallistumis ja arviointisuunnitelma lähetettiin em. viranomaisille tiedoksi kaavan vireilletulovaiheessa. Vireilletulovaiheessa järjestettiin 1. viranomaisneuvottelu 14.12.2011 Keski Suomen Elykeskuksessa Jyväskylässä. Kaavaluonnosvaiheessa pyydetään alustavat lausunnot / mielipiteet viranomaisilta. Kaavaehdotuksesta pyydetään viranomaislausunnot ja kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen järjestetään 2. viranomaisneuvottelu tarvittaessa. Viranomaislausunnot on huomioitu lopullista kaavaratkaisua laadittaessa. Kaupinlahden ranta-asemakaavan muutos, Luhangan kunta Sivu 27 / 34
3. TIEDOTTAMINEN JA OSALLISTUMISEN JÄRJESTÄMINEN Kaavaprosessin vaiheet Vireilletulovaihe: Vireilletulo, kunnanhallitus 7.12.2010 175 1. viranomaisneuvottelu Keski Suomen Ely keskuksessa 14.12.2010 Tiedotekirjeet alueen ulkopaikkakuntalaisille maanomistajille 28.11.2010 Kaikki maanomistajat ilmoittautuivat laadittavaan kaavaan mukaan Kuulutus kaavan vireilletulosta ja OAS:n nähtävilläolosta kunnan ilmoitustaululla, kunnan kotisivulla internetissä sekä Joutsan Seutu sanomalehdessä 12.1.2011 OAS pidettiin yleisesti nähtävillä kunnan teknisessä toimistossa ja kunnan kotisivuilla internetissä 13.1. 14.2.2011 Pohjakartan laatimisen työsuunnitelma hyväksyttiin Maanmittauslaitoksessa 4.1.2011 Valmisteluvaihe: Liito oravaselvityksen maastokäynnit tehtiin huhtikuussa Kaavaluonnoksen laatiminen huhtikuussa Alustavien lausuntojen pyytäminen viranomaisilta ja kaava alueen maanomistajilta 27.4.2011 Kuulutus kaavaluonnoksen nähtävilläolosta. Kuulutus julkaistiin kunnan ilmoitustaululla, kunnan kotisivuilla internetissä sekä Joutsan Seutu sanomalehdessä 27.4.2011 Tarkistettu OAS ja kaavaluonnos asetettiin yleisesti nähtäville kunnan tekniseen toimistoon ja kunnan kotisivuille internetiin 28.4. 31.5.2011 väliseksi ajaksi Kaavatoimikunta Kunnanhallitus xx.xx.2011 xx.xx.2011 Kaupinlahden ranta-asemakaavan muutos, Luhangan kunta Sivu 28 / 34
Kaavaehdotus ja hyväksymisvaihe: Kuulutus kaavaehdotuksen nähtävilläolosta Kaavaehdotus yleisesti nähtävillä Kaavatoimikunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto xx.xx.2011 xx.xx. xx.xx.2011 xx.xx.2011 xx.xx.2011 xx.xx.2011 4. OSALLISTEN MIELIPITEET [täydennetään kaavoituksen aikana] VIREILLETULO JA KAAVAN VALMISTELUVAIHE: Keski Suomen Ely keskus kommentoi osallistumis ja arviointisuunnitelmaa vireilletulovaiheessa. OAS:aan tehtiin vähäisiä tarkistuksia. Osallistumis ja arviointisuunnitelmasta ei jätetty muita mielipiteitä vireilletulovaiheessa. KAAVALUONNOS: KAAVAEHDOTUS: Kaupinlahden ranta-asemakaavan muutos, Luhangan kunta Sivu 29 / 34
5. RANTA ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus Ranta asemakaavan rakennuspaikkojen lukumäärään ei tehdä muutoksia. Vanha rantaasemakaava on todettu rakennuspaikkojen osalta rantayleiskaavan mukaiseksi. RA tonttien rakennuspaikoille saa rakentaa vain yhden loma asunnon ja enintään 4 muuta rakennusta. Tonttikohtainen kokonaisrakennusoikeus on 205 k m². RA 2 tontilla sallitaan useamman loma asunnon rakentaminen alueen tehokkuusluvun sallimissa rajoissa. Alue on säilytetty kaavamääräyksiltään ennallaan kumottavan rantaasemakaavan mukaisena. Tontin rakentamisen tehokkuus on e=0,07. Rantaviivan varaaminen rakentamiseen: Vapaata rantaviivaa jää yli puolet koko kaava alueen rantaviivan pituudesta: 5.1.2 Palvelut Kaavamuutosalueella ei ole palveluja. Alue tukeutuu kirkonkylän palveluihin. 5.1.3 Yhdyskuntatekninen huolto Alue ei liity vesihuoltoverkostoihin. Jätevesien käsittelyssä noudatetaan yleisiä hajaasutusalueiden jätevesien käsittelylle annettuja ohjeita ja määräyksiä. Jätehuolto järjestetään kunnan yleisten jätehuoltomääräysten mukaisesti. Muu kiinteistöhuolto tapahtuu yksityisteiden kautta. Kaupinlahden ranta-asemakaavan muutos, Luhangan kunta Sivu 30 / 34
5.2 Aluevaraukset ja pinta alat 5.2.1 Korttelialueet Kortteli Tontti Pinta ala, m² Kerrosala, k m² käytetty k m² 1 RA 1 3050 205 2 4115 205 X 2 RA 1 2514 205 X 2 2069 205 3 2588 205 4 4123 205 X 5 3595 205 X 3 RA 1 3947 205 2 2925 205 X 4 RA 1 3041 205 2 3224 205 5 RA 1 2485 205 2 2367 205 3 2068 205 6 RA 1 2741 205 2 2546 205 7 RA 1 2798 205 2 2828 205 3 2987 205 RA YHT 56011 3895 8 RA-2 1 16800 1176 M 405668 LV 2818 W 134667 KOKO ALUE YHT 615964 5071 Kaupinlahden ranta-asemakaavan muutos, Luhangan kunta Sivu 31 / 34
RA alueet: Kullekin rakennuspaikalle saa sijoittaa kerrosalaltaan enintään 150 m²:n suuruisen lomaasunnon, enintään 25 m²:n suuruisen saunarakennuksen sekä muita talousrakennuksia enintään 30 m². Rakennusten lukumäärä rakennuspaikalla saa olla enintään viisi. Rakennuspaikalle muodostuva kokonaisrakennusoikeus on enintään 205 k m². Loma asunnon enimmäiskerrosala määräytyy rakennuksen rantaetäisyyden mukaan seuraavasti: Vähintään 25 m rannasta 80 m² Vähintään 40 m rannasta 150 m² Talousrakennuksen saa sijoittaa tontille 30 m etäisyydelle rantaviivasta. Kaiken rakentamisen tulee sopeutua väritykseltään rantamaisemaan. Rakennusten ja rannan välinen puusto tulee mahdollisuuksien mukaan säilyttää. Saunarakennusten kosteudelle alttiit rakennusten osat tulee sijoittua korkeustasoon + 80.0 m (N60) tai tätä ylemmäs. Suurin sallittu kerrosluku on I½. RA 2 alue: Rakennuspaikalle voidaan sijoittaa loma asuntoja ja muita vapaa ajan käyttöön tarkoitettuja rakennuksia. Alueen rakennusoikeus on e=0,07. 5.2.2 Muut alueet ja liikennejärjestelyt M alue: M alueelle saa rakentaa vain vähäisiä maa ja metsätaloutta palvelevia rakennelmia ja katoksia yli 150 metrin etäisyydelle rantaviivasta. Metsien hakkuissa tulee noudattaa rantametsien käsittelyn normeja sekä laadittua metsätaloussuunnitelmaa. Venevalkamat ja vesialueet: Alueet ovat tarkoitettu yksityiseen rantautumiseen ja veneiden säilytykseen. Vesialue on tarkoitettu säilytettäväksi vesialueena. Tiestö: Tieverkoston muodostavat yksityistiet. Tontit saavat oikeuden tiehen kiinteistöjen muodostamisen yhteydessä. Kaupinlahden ranta-asemakaavan muutos, Luhangan kunta Sivu 32 / 34
6. KAAVAMUUTOKSEN VAIKUTUKSET 6.1 Vaikutusten arvioinnin suorittamistapa Arviointi perustuu suoritettuihin selvityksiin ja lähtötietoihin sekä kaavan laadinnan aikana suoritettuihin maastokäynteihin ja kaavan nähtävilläoloaikana saatuihin palautteisiin. 6.2 Toteutettavan ranta asemakaavan vaikutusten arviointi Vaikutusten arvioinnissa on otettu huomioon laadittavan ranta asemakaavan laajuus ja rakentamisen määrä ja arvioinnin suorittamistapa on suhteutettu tähän. Toteutuvaa rakentamisen määrää voidaan verrata muihin kunnan rantayleiskaava alueisiin. Vaikutukset kirkonkylän taajamarakenteeseen ja taajamakehitykseen: Alueen osoittaminen loma asumiseen ei vaikutta kirkonkylän taajamarakenteeseen tai kehitykseen. Sosiaaliset vaikutukset: Kaavamuutos ei vaikuttane alueen sosiaalisiin oloihin. Vaikutukset maisemaan: Paikalliset vaikutukset järvimaisemaan ovat loma asuntorakentamista ja pihoja, mutta metsän osuus säilyy yhä huomattavan suurena. Vaikutukset luontoon, maa ja kallioperään: Kaavalla ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia laajemmin alueen luonnonympäristöön tai maa ja kallioperään. Rakentamista ei ole osoitettu luonnon ja maiseman kannalta herkimmille alueille. Vaikutukset pohjaveteen: Kaavalla ei arvioida olevan vaikutuksia pohjaveden laatuun tai määrään. Vaikutukset turvallisuuteen, terveyteen ja viihtyisyyteen Kaavalla ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia turvallisuuteen, terveellisyyteen tai viihtyisyyteen. Kuntatalouteen Kaavalla ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia kuntatalouteen. Kaupinlahden ranta-asemakaavan muutos, Luhangan kunta Sivu 33 / 34
7. RANTA ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Ranta asemakaavan toteuttamisesta, toteuttamisaikataulusta sekä tonttien rakentamisen kustannuksista vastaavat yksinomaan alueen maanomistajat. Luhangassa 20.4.2011 Jari Lämsä ins. AMK Goonia (tmi) Kaupinlahden ranta-asemakaavan muutos, Luhangan kunta Sivu 34 / 34