Lähidemokratia Suomessa Lähidemokratiaseminaari 31.10.2013 Kivennavan Matkailukartano, Muuruvesi Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaistoiminnan teemaryhmä
Demokratia on neuvonpitoa ja päätöksentekoa siitä, millainen yhteiskunnan pitäisi olla. Perustuslain mukaan yksilöllä on oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen. Suomalaisen käsityksen mukaan kansalaisvaikuttaminen kuuluu siis olennaisena osana demokratiaan. www.om.fi, suora lainaus
Miten maa makaa, mikä on demokratian tila Suomessa? Seitsemän (7) syytä, miksi 1. demokratiasta täytyy puhua ja 2. demokratiaa ja sitä koskevia asenteita täytyy uudistaa
1 Viime syksyn kuntavaaleissa äänesti alle 60% 75 Kuntavaalien äänestysprosentti 1992-2012 70 65 60 55 50 1992 1996 2000 2004 2008 2012
2 Kuntaliitokset laskevat äänestysaktiivisuutta 2000-luvun kuntaliitoskunnissa äänestysprosentti laski lähes kaksi kertaa jyrkemmin kuin kunnissa, joissa ei ole tehty liitosta. Helsingin Sanomat 3.11.2012
3 Suomalaiset eivät luota kuntansa päätöksentekoon Seitsemässä kunnassa kymmenestä kuntalaiset kokevat ennemmin epäluottamusta kuin luottamusta kuntansa päätöksentekoa kohtaan. (Arttu-tutkimus 2011, 13.000 vastaajaa)
4 Kuntaliitokset vähentävät luottamushenkilöiden määrää Esimerkiksi uudessa Oulussa on nyt 134 valtuutettua vähemmän kuin liittyneissä kunnissa oli aiemmin valtuutettuja yhteensä. Kaikkiaan luottamushenkilöpaikat vähenivät 550 230.
5 Kuntakoon kasvu kasvattaa etäisyyksiä, monin eri tavoin Kainuun kunnat nyt: Yhden kunnan Kainuu Kartat: Suomussalmen kunta
6 Kuntakoon kasvaessa kunnissa käsiteltävät asiat kasvavat Miten paikalliset, asukkaiden arjessa tärkeät, mutta kunnalle pienet asiat hoidetaan? pienenä esimerkkinä hidasteen suunnittelu ja rakentaminen
7 Hyvinvointi(yhteis)kunta ei säily yksin julkisen sektorin toimin ja voimin Mikä on kuntalaisten ja lähiyhteisöjen rooli ja vastuu?
Summa summarum: Nämä asiat tiedetään, mutta silti demokratian vahvistamiseksi tehdään työtä vielä kovin vähän Miksi näin? Onko kysymys demokratian vanhasta ja uudesta paradigmasta ja siitä, että uusi etsii paikkaansa vanhan rinnalle?
Mitä tarkoittaa demokratian vanha ja uusi paradigma? paradigma = oikeana pidetty, yleisesti hyväksytty ja auktoriteetin asemassa oleva teoria tai viitekehys www.wikipedia.fi Vanha paradigma: Uusi paradigma: Demokratiassa on kysymys vallasta. Kansalaisten osallistuminen ja vaikuttaminen vain lisää kuntien tehtäviä ja hallintoa. Miksi kuntalaisia pitäisi ottaa mukaan osallistumaan ja vaikuttamaan aidosti, kun tähänkin asti on pärjätty edustuksellisen demokratian keinoin? Kansalaisten osallistuminen ja vaikuttaminen on konkreettista toimintaa, tekemistä ja vastuunottoa hyvinvoinnin, oman elinympäristön ja koko yhteiskunnan kehittämiseksi. Kansalaiset motivoituvat aidosti mukaan omavastuisempaan toimintaan, kun heille tarjotaan uusia vaikuttavia osallistumisen ja vaikuttamisen kanavia. Harju &
Soteuudistus Kuntauudistus Kuntarakennelaki Valtionosuusuudistus Kuntalain kokonaisuudistus Metropolialueen ratkaisut Täältä on tavoitteena löytää miljardin euron säästöt karsimalla kuntien lakisääteisiä tehtäviä ja velvoitteita Kuntien tehtävien arviointi
7 Hyvinvointi(yhteis)kunta ei säily yksin julkisen sektorin toimin ja voimin Tosi iso ja vakava yhteiskuntapoliittinen kysymys: Pitäisikö lähidemokratia hahmottaa myös tätä kautta? RP: Pitäisi! Mikä on kuntalaisten ja lähiyhteisöjen rooli ja vastuu?
Astui voimaan heinäkuussa 2013, määrää kuntaliitosselvityksiin, lähidemokratia 4b ja 8 Soteuudistus Kuntarakennelaki Valtionosuusuudistus Kuntauudistus Kuntalain kokonaisuudistus Metropolialueen ratkaisut Täältä on tavoitteena löytää miljardin euron säästöt karsimalla kuntien lakisääteisiä tehtäviä ja velvoitteita Kuntien tehtävien arviointi Kuntalaisten osallistumista ja vaikuttamista koskeva lainsäädäntö
Nykyinen kuntalaki, 27 Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet Valtuuston on pidettävä huolta siitä, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää erityisesti: 1) valitsemalla palvelujen käyttäjien edustajia kunnan toimielimiin; 2) järjestämällä kunnan osa-aluetta koskevaa hallintoa; 3) tiedottamalla kunnan asioista ja järjestämällä kuulemistilaisuuksia; 4) selvittämällä asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa; 5) järjestämällä yhteistyötä kunnan tehtävien hoitamisessa; 6) avustamalla asukkaiden oma-aloitteista asioiden hoitoa, valmistelua ja suunnittelua; sekä 7) järjestämällä kunnallisia kansanäänestyksiä.
Paradoksi? Jo nykyinenkin kuntalaki sallii vaikka kuinka pitkälle viedyt lähidemokratian ratkaisut, mutta käytännöt ja kokemukset ovat kunnissa varsin ohuita. Mitä pitää tehdä, jos kysymys ei olekaan siitä, mitä kuntalaki sanoo? Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä 7.6.2013: Valmistellaan lähidemokratian vahvistamista alueellisten toimielinten mallin pohjalta ja luonteeltaan mahdollistavalla lainsäädännöllä.
Uusi kuntarakennelaki 1.7.2013 (entinen kuntajakolaki) 4b Selvitysvelvollisuus Selvityksen tavoitteena on esitys kuntien yhdistymisestä ja siihen liittyvä yhdistymissopimus. Selvityksen tulee sisältää myös arvio asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien sekä lähidemokratian toteutumisesta. 8 Yhdistymissopimus Yhdistymissopimuksessa on sovittava myös asukkaiden vaikuttamisja osallistumismahdollisuuksien sekä lähidemokratian toteuttamisen keinoista uudessa kunnassa.
Lähidemokratia malleja? Alueellista demokratiaa? Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa Valtiovarainministeriön ja oikeusministeriön tilaama selvitystyö Ritva Pihlaja ja Siv Sandberg Huhti-kesäkuu 2012 Raportti syyskuussa 2012 www.vm.fi/julkaisut
Selvitystyön ehdotukset 1. Kukoistava kansalaisyhteiskunta 2. Vahva aluelautakunta 3. Lähikunta
1. Kukoistava kansalaisyhteiskunta Kansalaisten oma-aloitteisuutta, lähi- ja paikallisyhteisöjä sekä kansalaisyhteiskuntaa on vahvistettava. Vain siten ne toimivat ja ottavat vastuuta. Lisätään ja kehitetään kunnan, kuntalaisten ja kunnan osa alueiden vuorovaikutusta ja yhteistyötä. Tarvitaan nykyistä suunnitelmallisempaa ja vuorovaikutuksellisempaa yhteistyötä. Pihlaja & Sandberg 2012
Mitä kukoistava kansalaisyhteiskunta tarkoittaa? aktiivisia ja elinvoimaisia lähi- ja paikallisyhteisöjä monipuolista, suunnitelmallista ja säännöllistä vuorovaikutusta kuntaorganisaation ja kuntalaisten kesken subsidiariteetti-periaatteen toteuttamista yksilö, perhe lähi- ja paikallisyhteisöt kylät, yhdistykset jne kunta valtio EU, globaali taso
Mitä kaikkea kukoistava kansalaisyhteiskunta Kuntalaisten arjen tavoittavaa kunnan viestintää Helposti lähestyttäviä ja tavoitettavia kunnan virkamiehiä Aidosti toimivia väyliä kuntalaisten toiveille ja palautteille Matalan kynnyksen palvelupisteitä Keskustelutilaisuuksia Matalan kynnyksen tapaamispaikkoja Kansalaisfoorumeita, -raateja ja -neuvostoja voikaan tarkoittaa? Säännöllisiä kunnanisien ja kuntalaisten tapaamisia ja keskusteluja Osallistuvaa budjetointia Järjestöjä palvelujen tuottajina Leadertoimintatavan hyödyntämistä toimintaa Kylätaloja & asukas- ja korttelitupia Palveluosuuskuntia Ravintolapäiviä Yhteiskunnallista yrittäjyyttä Kortteli- ja kyläkokouksia Yhteisöviestinnän uusia muotoja Kuntien järjestöstrategioita Yhteissuunnittelua Kuntien ja järjestöjen toiminnallista yhteistyötä ja työnjakoa Uuden ajan talkoita Kyläsuunnitelmia Alueiden kehittämissuunnitelmia Elävää ja monipuolista kansalais- ja järjestö- Paikallista kulttuuria, liikuntaa, taidetta, myös spontaaneja tapahtumia
2. Vahva aluelautakunta Asukkailla on todellista valtaa omaa aluettaan koskevassa suunnittelussa, päätöksenteossa ja kehittämisessä. Esimerkkinä ja esikuvana Rovaniemen Yläkemijoen aluelautakunta Pihlaja & Sandberg 2012
Yläkemijoen aluelautakunta perustettu 1993, vapaakuntakokeilun aikaan matkaa Rovaniemen keskustasta 40-90 km yhdeksän kylää noin 1.000 asukasta
Esimerkkinä Yläkemijoen aluelautakunta yksi Rovaniemen kaupungin tilaajalautakunnista päättää 2,07 miljoonan euron budjetilla alueen 1. tärkeimmistä peruspalveluista 2. kehittämisestä Perusopetus 1.270.082 Kulttuuri 15.662 Kirjasto 39.528 Nuorisopalvelut 51.509 Terveyden edistäminen 100.762 Päivähoito 203.300 Kotihoito, ikäihmisten palvelut 282.545 Liikuntapalvelut (uutena) 6.596 Palvelukeskus Siula 53.808 Kehittäminen, hankkeet 46.727 Yhteensä (TA 2013) 2.070.517
Yläkemijoen aluelautakunnan keskeisiä arvoja Läheisyysperiaate Innovatiivisuus Monialaisuus Yhteistyö Tehdään päätökset lähellä asukkaita eli heitä, joita päätökset koskevat Ylitetään sektorirajat Asetetaan asukkaiden toimiva arki etusijalle palveluista päätettäessä Yhteistyö kaupungin organisaation ja kyläläisten kesken Kyläläiset ja alueen kylät puhaltavat yhteen hiileen Reagoidaan palvelutarpeiden muutoksiin nopeasti Käytetään taloudelliset resurssit joustavasti ja innovatiivisesti Monialaisuus on avain myös toiminnan taloudelliseen tehokkuuteen Yhteistyö kaikkien kylällä toimivien tahojen kesken (myös mm. SRK, järjestöt, yritykset) Pihlaja & Sandberg 2012
Rovaniemen kaupunginvaltuusto huhtikuussa 2012: Aluelautakunta jokaiselle palvelualueelle Yläounasjoki 679 as. 8 kylää Sodankyläntie 731 as. 9 kylää Alaounasjoki 1585 as. 6 kylää Alakemijoki 2940 as. 7 kylää Ranuantie 630 as. 6 kylää Yläkemijoki 1031 as. 9 kylää
Kartta: Rovaniemen kaupunki
Kehittämissuunnitelmat aluelautakuntien työn perustana kootaan asukkaiden ja kaupungin yhteistyönä uusien aluelautakuntaalueiden suunnitelmat ovat juuri valmistumassa kytketään perinteisiä kyläsuunnitelmia paremmin kaupunkisuunnitteluun Erittäin tärkeitä: tiedottaminen koulutus
Lähidemokratian konkreettisia keinoja voidaan ryhtyä miettimään paikallisessa yhteistyöpöydässä Kuntaorganisaatio henkilöstö ja poliitikot keskushallinto ja sektorit Seurakunta työntekijät ja päättäjät vapaaehtoiset Kuntayhteisön muut toimijat yritykset, oppilaitokset jne Rivikuntalaiset Järjestöt perinteiset: urheilu, kylät, sote, nuoriso, kulttuuri jne uudenlaiset: paikallinen yhteisöllisyys esim. kuntaliitoksissa jne
Kuntaorganisaatio vaikuttamismahdollisuudet ja Kansalaisten osallistumis- ja Kuntayhteisön muut toimijat henkilöstö ja lähidemokratia mitä ne ovat yritykset, täällä poliitikot meillä? oppilaitokset jne keskushallinto ja sektorit Kysymyksiä, joilla päästään alkuun: 1. Kuka ryhtyy koordinaattoriksi ja pitää huolta siitä, Rivikuntalaiset että homma etenee ja pysyy kasassa? Seurakunta työntekijät ja päättäjät vapaaehtoiset Lähidemokratian konkreettisia keinoja voidaan ryhtyä miettimään paikallisessa yhteistyöpöydässä 2. Millainen yhteistyöpöytä halutaan: mitä tahoja yhteistyöpöytään tulisi pyytää? 3. Mitkä ovat Järjestöt niitä kysymyksiä, joista aloitetaan? 4. Miten työ kytketään kunnan prosesseihin? 5. Mitä asian eteen on jo paikallisesti tai alueella tehty? 6. Millä aikataululla edetään? perinteiset: urheilu, kylät, sote, nuoriso, kulttuuri jne uudenlaiset: paikallinen yhteisöllisyys esim. kuntaliitoksissa jne
Minkälaista lähidemokratiaa meidän alueelle? Suomessa toimivat alueelliset toimielimet ja kunnat niiden välisen kumppanuuden muodon mukaan Keskustelukumppanuus Suunnittelu- ja kehittämiskumppanuus Palvelukumppanuus Pihlaja & Sandberg 2012
Kiitos mielenkiinnosta! ritva.pihlaja@pp.inet.fi 0400 895 140