IKURI JA TESOMAJÄRVI, ASEMAKAAVAN LAATIMINEN, TAIMISTON JA TUOMARINKADUN ALUE, KAAVA NRO 8539 Diaarinumero: TRE:6612/10.02.01/2014 Asemakaavan selostus, joka koskee 23. päivänä marraskuuta 2015 päivättyä asemakaavaehdotusta. Asian hyväksyminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan. Lisätiedot: www.tampere.fi/cgi-bin/kaava/kaavadoc?8539 Suunnitelman sovitus kaupunkimalliin. Maankäytön suunnittelu, Tampereen kaupunki 2015.
1. TIIVISTELMÄ 1.1 Suunnittelualue Asemakaavan muutoshanke koskee noin 11 hehtaarin kokoista aluetta Myllypuronkadun eteläpuolella, noin kahdeksan kilometriä luoteeseen Tampereen keskustasta. Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa Myllypuronkatuun, idässä Tesoman valtatiehen, etelässä Tuomarinkatuun ja Tesoman uimahallin alueeseen sekä lännessä Ikurin pientaloalueeseen. Myllypuronkadun eteläpuolella suunnittelualue on entistä peltoaluetta, jolle on 1980-luvulla perustettu Tampereen kaupungin taimisto. Suunnittelualueen keskiosa on luonnontilaista metsää. Tesoman uimahallin pohjoispuolella oleva alue on osittain suopohjaista metsää. Uimahallin nykyisen parkkipaikan pohjoispuolelle on kasattu täyttömaata todennäköisesti 1960- ja 70-luvuilla. Täyttöalueella kasvaa nuorta puustoa. Suunnittelualueen pohjoisosaa halkoo ilmajohtona Tampereen Sähköverkko Oy:n 110 kv voimalinja. Suunnittelualue kuuluu Ikurin kaupunginosaan lukuun ottamatta pientä Tesomajärven kaupunginosaan kuuluvaa aluetta Tuomarinkadun varrella. Ajantasa-asema-kaavassa suunnittelualueen eteläosa on osoitettu lähivirkistysalueeksi. Kantakaupungin yleiskaavassa 1998 alueen eteläosa Tesoman valtatien tuntumassa on osoitettu julkisille palveluille ja hallinnolle (PY). Suunnittelualue on Tampereen kaupungin omistuksessa. 1.2 Kaavan tavoite Alueen kaavoitus perustuu Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Tampereellahankkeen (EHYT) yhteydessä laadittuun Tesoman yleissuunnitelmaan, jossa on tutkittu Tesoman alueen mahdollisia asunto-, liike- ja palvelurakentamiseen soveltuvia alueita. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on osoittaa paikkoja uudelle, monipuoliselle asuntorakentamiselle joukkoliikennereittien ja palvelujen tuntumaan, nykyistä kaupunkirakennetta jatkaen. Täydennysrakentaminen ei saa kasvattaa Myllypuron Natura-alueelle johtuvien hulevesien virtaamaa tai heikentää huleveden laatua. Kaavassa esitettävien huleveden hallintaratkaisujen tulee estää nämä vaikutukset. Suunnittelualueen länsireunalle on yleispiirteisemmässä suunnittelussa osoitettu seudullisen viheryhteyden tarve. Asemakaavassa esitetään maastokäytävän sijainti ja leveys. Myllypuronkadun eteläpuolisten korttelien suunnittelussa lähtökohtana on ollut Tampereen Sähköverkko Oy:n omistaman 110 kv voimalinjan kaapelointi. Kaavatyössä tarkennetaan kaapeloinnin edellytyksiä ja toimenpiteen vaikutuksia maankäyttöratkaisuihin. 2
1.3 Kaavaprosessin vaiheet ja osallistuminen Tesoman taimiston ja Tuomarinkadun alue on esitetty asuntorakentamiselle kaavoitettavana alueena (nro 17) asemakaavoitusohjelmassa 2015 2017. Tuomarinkadun alue on pääosin kantakaupungin täydennysrakentamisen EHYT-ohjelman mukainen kohde. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 9.4.- 30.4.2015. Siitä jätettiin kolme mielipidettä ja viisi lausuntoa. Palaute kohdassa 4.3.3. Asemakaavan valmisteluaineisto laadittiin asetettujen tavoitteiden ja saadun palautteen pohjalta. Valmisteluaineisto oli nähtävillä 17.9. - 8.10. Siitä jätettiin Asemakaavan valmisteluaineistosta saatiin yhteensä 4 mielipidettä kirjaamon kautta ja noin kolmekymmentä karttakommenttia asukastilaisuudessa. Lisäksi saatiin 3 lausuntoa. Valmisteluaineistosta jätettyihin mielipiteisiin ja lausuntoihin on laadittu vastineet. Vastineet lausuntoihin on esitetty kaavaselostuksessa. Ryhmitelty kooste mielipiteistä ja mielipiteisiin annetut vastineet ovat selostuksen kohdassa 4.3.3. 3
1.4 Asemakaavan suunnitteluratkaisut Asemakaavan suunnittelussa rakentamista on yleissuunnitelman tapaan sijoitettu kaupungin taimistoalueelle sekä Tesoman jää- ja uimahallin tuntumaan Tuomarikadun pohjoispuolelle. Työniminä ovat olleet Taimiston ja Tuomarinkadun alueet. Katuverkkoa, kortteliratkaisuja sekä rakentamisen kokonaismäärää on tarkennettu suunnittelun aikana. Asemakaavassa on esitetty kaavamerkinnät alueen virkistysarvojen ja keskeisimpien ekologisten käytävien säilyttämiseksi. Tesomajärvenpuistosta Haukiluoman suuntaan johtavalle virkistys- ja latureitille on suunnitelmassa esitetty ohjeellinen reittivaraus. Kaavaehdotuksessa on lisäksi esitetty hulevesisuunnitelmaan perustuen hulevesien viivytystarve tonteille ja hulevesirakenteiden aluevaraukset yleisille alueille. Suunnittelun lähtökohtana on ollut taimistoalueella kulkevan 110 kv voimajohdon kaapelointi erillisen suunnitelman mukaisesti yleisille alueille suunnittelualueen länsi- ja pohjoispuolelle. Kaapelointisuunnitelma ei kuulu kaavaehdotuksen aineistoon. Asemakaavaehdotuksessa esitetään kuusi korttelia Taimiston ja neljä Tuomarinkadun alueelle. Tonttien käyttötarkoitukset ovat AK, AKR, A ja AO. Taimiston alue / asuinkerrosalajakauma: - AK, asuinkerrostalojen korttelialueet asuinkerrosala yht. 10 150 k-m² - AKR, asuinkerrostalojen, rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueet asuinkerrosala yht. 3490 k-m² - AO, erillispientalojen korttelialueet asuinkerrosala yht. 1200 k-m² Taimiston alueella asuinkerrosalaa yhteensä 14 840 k-m² Tuomarinkadun alue / asuinkerrosalajakauma: - AK, asuinkerrostalojen korttelialueet asuinkerrosala yht. 10 400 k-m² - A, asuinrakennusten korttelialueet asuinkerrosala yht. 7 000 k-m² Tuomarinkadun alueella asuinkerrosalaa yhteensä 17 400 k-m² Koko kaava-alueen asuinkerrosala yhteensä 32 240 k-m² 4
1.5 Asemakaavan keskeiset vaikutukset Asemakaava - Tukee kaupungin täydennysrakentamistavoitetta - Lisää ja monipuolistaa asumisvaihtoehtojen tarjontaa alueella - Tukee kaupan ja muiden lähipalveluiden toimintaedellytyksiä - Tehostaa joukkoliikenteen ja kuntateknisen verkoston hyödyntämistä - Tukee kuntataloutta, kaupunki saa tonttien myynti- tai vuokratuloja ilman suuria kuntateknisiä rakentamiskustannuksia - Seudullisesti ja ekologisesti merkittävä viheralue säilyy keskeisiltä osiltaan ja alueen virkistyskäyttö turvataan - Uudet asuinrakennukset Tesoman valtatien ja uima- ja jäähallin tuntumassa voivat vaikuttaa positiivisesti alueesta syntyvään mielikuvaan - Osa luontoarvoista katoaa rakentamisen myötä - Kaupungin taimisto ei voi jatkaa toimintaansa alueella - Viherpinta-ala pienenee ja kulutus lisääntyy jäljelle jäävällä virkistysalueella - Linnuston ja muun eliöstön elintila pienenee - Ilman täydennysrakentamista Tesomanpuiston pohjoinen osa säilyisi laajempana viheralueena, mutta toisaalta rakentamisen positiiviset vaikutukset eivät toteutuisi 1.6 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan toteuttamisen edellytyksenä ovat Tampereen Sähköverkot Oy:n omistaman 110 kv voimajohdon kaapelointi yleisille alueille erillisen suunnitelman mukaisesti ja ennakoiva hulevesirakentaminen Tesomanluoman (Tesomajärven laskuoja) varrella. Tonttijako laaditaan ohjeellisena. Tuomarinkadun alueelle etsitään innovatiivisia kortteli- ja rakennustyyppejä kilpailun kautta. Taimikasvatuksen päättyminen vaiheittain edellyttää suunnittelua. Esirakentamistarpeen vuoksi alue olisi suositeltavaa rakentaa yhtä tonttia suuremmissa kokonaisuuksissa. Katu- ja muiden yleisten alueiden osalta tulee harkita esirakentamissuunnitelman laatimista. 2. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 2.1 Tunnistetiedot Asemakaavan laadinta koskee: Tampereen kaupungin Ikurin ja Tesomajärven kaupunginosissa Tesomanpuiston viheraluetta (VL) sekä Ikurin kaupunginosassa asemakaavoittamatonta taimistoaluetta. Kaavan nimi ja tarkoitus: Taimiston ja Tuomarinkadun alue, asemakaava 8539. Asemakaavalla muodostuu: 5
Tampereen kaupungin Ikurin kaupunginosan korttelit 3880-3888 sekä katuja virkistysaluetta. Tesomajärven ja Ikurin kaupunginosien välisen rajan sijainti muuttuu. Tonttijako Tonttijako laaditaan ohjeellisena. Asemakaavan laatija: Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön kehittäminen, maankäytön suunnittelu, kaavoitusarkkitehti Raija Mikkola, tekninen suunnittelija Ulla Torniainen ja tekninen suunnittelija Kirsti Aro. Asemakaavan laatimisen vireille tulo: 9.4.2015 Asemakaavamuutoksen diaarinumero: TRE: 6612/10.02.01/2014 2.2 Kaavaselostuksen liiteasiakirjat - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 9.4. 2015 - Rakennettavuusselvitys - Maaperän haitta-ainetutkimus - Selvitys alueen käyttöhistoriasta - Liito-oravaselvitys - Meluselvitys - Hulevesisuunnitelma 20.11.2015 2.3 Muut kaavaa koskevat asiakirjat, taustaselvitykset ja lähdemateriaali - Kantakaupungin ympäristö- ja maisemaselvitys KYMS (Suunnittelupalvelut 2008) - Hyvinvointipalvelujen palveluverkon kehittämissuunnitelma 2009-2030 - EHYT, Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Tampereella, selvitys 2011 - Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Tampereella EHYT/ Tesoman yleissuunnitelma 2015, viimeistelyvaiheen aineisto (Tampereen kaupunki, Maankäytön suunnittelu) - Tampereen keskustan ulkopuolisten 1960- ja 1980-lukujen asuinalueiden inventointi ja arvottaminen - Tampereen kaupungin meluselvitys 2012 (WSP Finland Oy) - Myllypuronkadun liikenneselvitys (Destia) - Haukiluoman ja Tesoman yleissuunnitelma-alueiden Natura-arvioinnin esiarviointi (FCG Suunnittelu ja tekniikka 2013) - Haukiluoman ja Tesoman yleissuunnitelma-alueiden Natura-arviointi (FCG Suunnittelu ja tekniikka 2015) - Tampereen ilmanlaatuselvitys 2013 (Enwin 2013) - Tampereen kaupungin meluselvitys 2012. WSP Finland Oy, Liikennevirasto, Tampereen kaupunki, 2012, suunnittelualuetta koskevat liikennemelukartat - Asemakaavan 8539 meluselvitys (Destia Oy, 2015) - Tesoman yleissuunnitelma-alueen ekosysteemipalveluselvitys - Tesoman yleissuunnitelma-alueen hulevesiselvitys ja suunnitelma - Tesoman yleissuunnittelualueen luontoselvitys - Tesoman yleissuunnitelma-alueen muinaisjäännösinventointi 6
- Tesoman yleissuunnitelma-alueen vuoden 2011 tehdyn luontoselvityksen lisäluontoselvitys puuttuvilta alueilta - Selvitys liito-oravan kulkuyhteyksistä ja tarpeista Tesoman uimahallin ympäristössä - Tesoman ympäristö- ja maisemaselvitys 7
3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Asemakaavoitettavan alueen pinta-ala on noin 11 hehtaaria. Alue sijaitsee Myllypuronkadun eteläpuolella, noin kahdeksan kilometriä luoteeseen Tampereen keskustasta. Koko suunnittelualue on Tampereen kaupungin omistuksessa. Myllypuronkadun eteläpuolella suunnittelualue on entistä peltoaluetta, jolle on 1980-luvulla perustettu Tampereen kaupungin taimisto. Taimistoalue on asemakaavoittamaton. Taimistoa lukuun ottamatta suunnittelualue on metsäinen. Puuston ikä ja metsän pohjaolosuhteet vaihtelevat alueella jonkin verran. Uimahallin nykyisen parkkipaikan pohjoispuolelle on kasattu täyttömaata todennäköisesti 1960- ja 70-luvuilla. Täyttöalueella kasvaa nuorta lehtimetsää. Suunnittelualueen pohjoisosaa halkoo ilmajohtona Tampereen Sähköverkko Oy:n 110 kv voimalinja. 3.1.2 Luonnonympäristö Pintasuhteet Uima- ja jäähallin pysäköintialueen pohjoispuolella sijaitsevan täyttömaa-alueen pinta on noin tasolla +129-129 mpy. Luonnonmaan pinta muualla suunnittelualueella on tasaista ja pääosin tasolla +126,5-127,5 mpy. Maaperä Geologian Tutkimuskeskuksen tietojen perusteella maaperä lähes koko suunnittelualueella on hienoa hietaa. Maaperästä tehtyjen painokairausten perusteella vaikuttaa siltä, että humuskerroksen alla on savi- tai silttikerros mahdollisesti kuivakuorimaisena maakerroksena. Kuivakuoren alapuolella on löyhä silttikerros, joka on alueen eteläosassa erittäin paksu, 9-15 m, ja ohenee tasaisesti pohjoisen suuntaan. Painokairaustulosten perusteella silttikerrostuma on monin paikoin liejuinen. Näytteiden vesipitoisuus on pääasiassa ollut noin 30 %. Löyhän hienorakeisen kerroksen alapuolella on karkeaa silttiä ja tämän alapuolella moreenia. Moreenin yläpinta on alimmillaan alueen eteläosassa tasolla +111, kohoaa tästä alueen keskiosassa tasolle +117-121 ja edelleen pohjoisosan tasolle +122-125. Kallioperä Kallioperän korkeustasoa ei maaperätutkimuksessa ole varmistettu porakonekairauksin. Painokairaukset ovat päättyneet tiiviiseen maakerrokseen, kiveen, lohkareeseen tai kallioon noin 2-15 m syvyydessä. 8
Pohjavesi Pohjavesihavaintoja alueelta on tehty vuosina 1989-2001. Alueen keskellä pohjaveden pinta on tutkimusaikana ollut 0,5-2,6 metrin syvyydellä maanpinnasta. Alueen eteläosassa olevalla täyttöalueella pohjaveden pinta on vaihdellut 2,1-2,5 metrin syvyydellä täyttöpenkereen yläpinnasta. Uimahallin koillispuolella olevassa suometsikössä pohjavesi on ollut maanpinnan tasolla tai alimmillaan noin 0,6 metrin syvyydellä. Hulevesi Asemakaavaa varten tehdyn hulevesiselvityksen perusteella hulevesien tärkein valumasuunta on kohti Tesomajärven laskuojaa. Kasvillisuus Suunnittelualueen pohjoisosassa kaupungin taimistoalueella on kasvamassa vaihtelevan kokoista puustoa. Osa alueesta on avointa nurmea tai heinikkoa. Suunnittelualueen keskiosassa on kookkaampaa kuusimetsää. Eteläosan maantäyttöalueelle on vuosien mittaan kehittynyt lehtipuuvaltainen, paikoin lehtomainen kangasmetsä. Alueen kaakkoisnurkassa, Tesoman uimahallin pohjoispuolella on mänty-hieskoivuräme, joka on arvioitu luontoselvityksessä metsälain arvokkaiden elinympäristöjen kaltaiseksi suoalueeksi. (Yrjölä, 2011) Välittömästi suunnittelualueen eteläpuolella Tesomajärven pohjoispäässä on vanhan metsän alue. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne ja kaupunkikuva Suunnittelualue on rakentamaton. Sen ympäristössä yhdyskuntarakenne on tyypillisesti rakennettujen korttelialueiden ryhmiä viheralueiden lomassa. Kaupunkikuva muodostuu rakennusten ja metsäisten viheralueiden vuorottelusta. Katutilat ovat enemmän puiden kuin rakennusten rajaamia. Suunnittelualuetta rajaavien Myllypuronkadun ja Tesoman valtatien katualueet ovat leveitä ja niiden yleisilme maantiemäinen. Suunnittelualuetta lähinnä ovat itäpuolella kerrostalovaltainen Virontörmän alue ja lännessä Ikurin pientaloalue. Pohjoisessa Haukiluoman alueelle on lähivuosina tulossa täydennysrakentamista. Tesomajärven länsi- ja eteläpuolella sijaitsevat 1970-luvulla rakennetut suuret kerrostalokorttelit sekä Tesoman keskeiset palvelut. Muita osakokonaisuuksia Tesoman alueen rakennetussa ympäristössä ovat Kohmankaaren kerrostalot, 1900-luvun alkupuoliskolla rakentunut Ristimäen pientaloalue, Tohlopin 1950- luvulta alkaen rakentuneet pientalo- ja rivitalokorttelit sekä Porin radan varren tuotantoalueet. Maamerkkinä toimii vesitorni Tesomanpuiston lakialueella. Viheralueet ovat pääosin metsäisiä. Kerrostalokorttelien suuret pysäköintialueet sijaitsevat katujen varsilla usein puiden tai pensaiden rajaamina. Suurkorttelien pihoissa on laajoja nurmialueita ja istutuksia, paikoin myös moreenilohkareita ja kalliopaljastumia sekä luonnonmukaisia metsiköitä. 9
Palvelut Suunnittelualueella ei ole palveluja. Heti alueen eteläpuolella sijaitsevat kuitenkin Tesoman jäähalli ja uimahalli. Tesoman keskustan palveluihin matkaa on noin kilometrin verran ja alueen pohjoisosasta Haukiluomaan suunniteltuihin uusiin palveluihin noin puoli kilometriä. Viherympäristö ja virkistys Tesomajärven ympäristö kuuluu yhdessä Tohloppi -järven ympäristön kanssa keskuspuistoverkostoon, joka muodostaa kantakaupungin viherverkon rungon. Tesoma- ja Tohloppi- järvien ympäristöstä verkosto jatkuu Haukiluoman, Mustavuoren, Risuharjunpuiston, Vaakkolammin ympäristön ja Epilänharjun suuntiin. Keskuspuistoverkosto kokoaa eri virkistystoimintoja ja tarjoaa yhteyden kaupungin puistojen ja luonnonalueiden välille. Tesomajärven ja Tohloppi järven ympäristöt on arvotettu kantakaupungin ympäristö- ja maisemaselvityksessä (2008) merkittäviksi viherverkon osiksi ja kantakaupungin yleiskaavassa (1998) merkittäviksi viheralueena säilytettäviksi alueiksi. Ne on osoitettu Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa viheralue- ja yhteystarvemerkinnöin. Tesoman yleissuunnitelmasta laaditussa yleiskaavallisessa arvioinnissa on korostettu, että viheralueita tulisi tarkemmassa suunnittelussa kehittää yleissuunnitelmassa esitetyllä tavalla. Nykytilanteessa suunnittelualueella kulkee ulkoilureitti, joka toimii talvella latuna. Reitti johtaa Tesomajärven länsirannalta jää- ja uimahallin ohitse, kaartaa Tesoman valtatien varrelle, siitä edelleen taimistoalueen läpi ja Haukiluomanpuistoon johtavaan alikulkuun. Liikenne Suunnittelualue rajoittuu pohjoisessa Myllypuronkatuun, idässä Tesoman valtatiehen ja etelässä Tuomarinkatuun. Alueelta on kattavat kevyenliikenteen yhteydet Länsi-Tampereen eri osiin. Myllypuronkadulta välittömästi suunnittelualueen pohjoispuolella ja Heinämiehentieltä noin kolmensadan metrin etäisyydellä suunnittelualueesta pääsee bussiin noin puolen tunnin välein. Tekninen huolto Suunnittelualue sijaitsee nykyisen rakennetun ympäristön läheisyydessä ja on liitettävissä vesihuolto-, sähkö- ja kaukolämpöverkkoon. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Pääosa suunnittelualueesta kuuluu Myllypuron Natura-alueen valuma-alueeseen, mikä asettaa hulevesien käsittelylle erityisvaatimuksia. Tesoman ja Haukiluoman yleissuunnitelma-alueille on tehty Natura-arviointi. Arvioinnin perusteella yleissuunnitelmien mukainen rakentaminen ei uhkaa Myllypuron 10
Natura-arvoja, mikäli hulevesien viivytys toteutetaan suunnitelmissa esitetyllä tavalla. Tesoman yleissuunnitelmatyössä Tuomarinkadun ja Taimiston korttelit on sovitettu uimahallin pohjoispuolella tunnistettuun ekologisten yhteyksien verkostoon. Ekologiset käytävät on määritelty liito-oravalle sopivimpien kulkureittien perusteella ja korttelien rajaukset on siten tärkeää huomioida jatkosuunnittelussa. Tesoman luontoselvityksessä (Yrjölä, 2011) suunnittelualueelta on suositeltu säilytettäviksi kahta metsäkuviota, mänty-hieskoivurämettä suunnittelualueen kaakkoisnurkassa (kuvio 57) ja saniais-kuusikorpea taimistoalueen eteläpuolella Ikurin pientaloalueen tuntumassa. Tesoman yleisuunnitelmasta laaditussa yleiskaavallisessa tarkastelussa on todettu, että suunnittelualueella on tärkeää varmistaa asuntojen suojaaminen liikennemelulta Myllypuronkadun ja Tesoman valtatien varrella sekä turvata pohjois-etelä suuntainen viherkäytävä yleissuunnitelmassa osoitetulla tavalla. Liikennemelua lukuun ottamatta kaavan lähialueella ei ole merkittäviä häiriötekijöitä. Asemakaavan valmisteluvaiheessa tehdyn meluselvityksen (Destia, 2015) mukaan Myllypuronkadun varrella rakennusten julkisivuille kohdistuu vuoden 2030 ennustetilanteessa päivällä enimmillään noin 66 db keskiäänitaso ja yöllä enimmillään noin 59 db keskiäänitaso. Tesoman valtatien puoleisille julkisivuille kohdistuvat enimmillään päivällä 64 db äänitaso ja yöllä enimmillään 56-57 db keskiäänitaso. 3.1.4 Maanomistus Suunnittelualue on Tampereen kaupungin omistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Maakuntakaava Pirkanmaan 1. maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 9.3.2005 ja valtioneuvosto on vahvistanut sen 29.3.2007. Maakuntakaavassa suunnittelualue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi (A). Metsäselänteelle on merkitty viheryhteys ja ulkoilureitti aina Tesomanpuiston läpi pohjoisen suuntaan Haukiluomanpuistoon ja etelään Mustavuoren ympäristöön. Suunnittelualueen läpi kulkeva voimalinja on merkitty maakuntakaavaan. Pirkanmaan maakuntakaava 2040 on ollut luonnoksena nähtävillä kevään 2015 aikana. 11
Vasemmalla ote Pirkanmaan 1. maakuntakaavasta. Oikealla Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 luonnos, joka oli nähtävillä keväällä 2015. Molemmissa kartoissa suunnittelualue näkyy punaisella rajattuna. Suunnittelualueeseen kohdistuvat merkinnät ovat samanlaiset nykyisessä maakuntakaavassa ja uuden maakuntakaavan luonnoksessa. A=taajamatoimintojen alue, V=virkistysalue, ca=keskustatoimintojen alue, ge2=valtakunnallisesti arvokas kallioalue. 3.2.2 Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma ei ole Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen suunnittelutaso, vaan Tampereen kaupunkiseudun kuntien yhteinen visio seudun maankäytöstä. Rakennesuunnitelma on hyväksytty Tampereen kaupunkiseudun seutuhallituksessa 17.12.2014 ja Tampereen kaupunginvaltuustossa 16.2.2015. Suunnitelmassa Tesoma on esitetty aluekeskuksena ja merkittävästi kehitettävänä asuinalueena. Tesoman keskustaan on rakennesuunnitelman mukaan tavoitteena kehittää juna-asema / seisake ja joukkoliikenteen solmukohta. 12
3.2.3 Kantakaupungin yleiskaava Tampereen kantakaupungin yleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 27.5.1998 ja saanut lainvoiman 16.10.2003. Yleiskaavassa suunnittelualue on varattu julkisille palveluille ja hallinnolle (PY) ja luonnonmukaiseksi lähivirkistysalueeksi (VLL). Voimajohdot on osoitettu viivamerkinnällä ilman rakennusrajoitusaluetta. Ote kantakaupungin yleiskaavasta. Suunnittelualueen rajaus punaisella. 3.2.4 Tesoman täydennysrakentamisen EHYT-yleissuunnitelma Täydennysrakentamisen EHYT- yleissuunnitelmassa on oikeusvaikutukseton tarkastelu Tesoman alueen täydennysrakentamisesta. Asemakaavan 8539 suunnittelualueelle on esitetty kahta asuinrakennusten korttelialuetta. Pohjoisen korttelialueen suunnittelussa lähtökohtana on ollut voimalinjan kaapelointi. Pohjoisesta Haukiluomanpuistosta Tesomajärven alueelle johtavaa viheryhteyttä on esitetty kehitettäväksi niin virkistysreittien kuin puustonkin osalta. Yleissuunnitelmaratkaisuista on tehty yleiskaavallinen tarkastelu. Tarkastelussa on korostettu, että Myllypuronkadun ja Tesoman valtatien varrella asumisen korttelien melusuojaukseen tulee kiinnittää huomiota ja viheralueita tulisi tarkemmassa suunnittelussa kehittää yleissuunnitelmassa esitetyllä tavalla. Yleissuunnitelman hyväksymiskäsittely on odottanut lausuntoa suunnitelman yhteydessä laaditusta Natura-arvioinnista. Lausunto saatiin marraskuun alkupuolella ja yleissuunnitelma-aineisto käsitellään yhdyskuntalautakunnassa vuodenvaihteen 2015-2016 tienoilla. 13
Ote Tesoman täydennysrakentamisen EHYT- yleissuunnitelmasta. Asemakaavahankkeen 8539 alustava aluerajaus on merkitty punaisella ja esitetyt uudet korttelialueet näkyvät oransseina. 3.2.5 Asemakaava Suunnittelualueen eteläosa on määritetty asemakaavassa lähivirkistysalueeksi VL. Pohjoisosan taimistoalue on asemakaavoittamatonta aluetta. Lähivirkistysalueella ovat voimassa asemakaava 6743 (vahvistettu Ympäristöministeriössä 4.4.1989) ja asemakaava 7352 (vahvistettu kaupunginvaltuustossa 11.4.1996). 14
Ote ajantasa-asemakaavakartasta. Suunnittelualueen alustava rajaus punaisella. 3.3 Tonttijako Kaava-alue on maarekisterissä, eikä sille ole tehty tonttijakoa. 3.4 Rakennusjärjestys ja pohjakartta Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Tampereen kaupungin rakennusjärjestyksen 18.8.2014 ja se on tullut voimaan 1.10.2014. Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittauksen laatima ja se on tarkistettu v. 2015. 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Kaavan laadinnalla tuetaan kaupungin täydennysrakentamistavoitetta osoittamalla asuntorakentamiseen soveltuvia alueita kantakaupungista. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 15
Tesoman taimiston ja Tuomarinkadun alue on kaavoitusohjelman 2015-2017 mukainen hanke. Pääosa Tuomarinkadun alueesta on esitetty käyttötarkoituksen muutosalueena EHYT selvityksessä 2011. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Naapurikiinteistöt (lähivaikutusalue) - Lähialueen asukkaat - Ikuri-Haukiluoman Omakotiyhdistys ry - Kaupunginosayhdistys Tesoma-seura ry - Länsi-Tampereen alueellinen työryhmä Länsi- Alvari - Alueella työskentelevät - Alueella toimivat yritykset - Alueella toimivat yhdistykset - Lähivaikutusalueen kiinteistöt ja asuntoyhtiöt - Kaupunkiympäristön kehittäminen viranomaisyksikköineen, tilaajaryhmän suunnittelu ja kehittäminen, hyvinvointipalvelujen tuotantoalueet: päivähoito ja perusopetus, toisen asteen koulutus ja kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut; joukkoliikenne, viherrakentaminen, kiinteistötoimi, asuntotoimi, esteettömyysasiamies - Kaupungin yhtiöt ja liikelaitokset: Tilakeskus Liikelaitos, Tampereen Kaukolämpö Oy, Tampereen Sähköverkko Oy, Tampereen Vesi Liikelaitos - Pirkanmaan maakuntamuseo - Pirkanmaan pelastuslaitos - Pirkanmaan ELY-keskus - Muut ilmoituksensa mukaan 4.3.2 Vireilletulo Asemakaavamuutos tuli vireille 9.4.2015, kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumisen ja yhteistyön järjestelyt on esitetty 9.4.2015 päivätyssä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, joka postitettiin nähtävillä oloaikana osallisille. Nähtävillä olosta julkaistiin kuulutus kaupungin ilmoitustaululla sekä ilmoituslehdessä (Aamulehti). Aineisto on ollut nähtävillä Palvelupiste Frenckellissä osoitteessa Frenckellinaukio 2 B sekä Tampereen kaavoituksen internet-sivuilla. Valmisteluvaiheen aineisto oli nähtävillä myös Tesoman kirjastossa. Osalliset ovat voineet toimittaa mielipiteet nähtävillä oloaikoina postitse tai sähköpostitse kirjaamoon. Kaupungin hallintokunnille ja muille avaintahoille on lähetetty lausuntopyyntö ja järjestetty neuvotteluja tarpeen mukaan. 16
Aloitusvaihe / osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 9.4. 30.4.2015. Palautteena saatiin 3 mielipidettä ja 5 lausuntoa. Mielipiteissä tuotiin esille seuraavia asioita: - metsäympäristö sekä siellä kulkevat latu- ja virkistysreitit tulee säilyttää - metsäisiä viheralueita ei saa pienentää tai muokata puistomaisiksi ympäristöiksi - Tesomajärven kuormitusta ei saa lisätä - viheralueiden asemesta täydennysrakentamisen tulisi painottua jo rakennetuille korttelialueille (esim. teollisuustontit) - kaava-alueen eteläosa tulisi osoittaa luonnonmukaisena säilytettäväksi viheralueeksi - pohjoisosan taimistoalueelle voisi osoittaa uutta rakentamista edellyttäen, että hulevesien käsittelylle löytyy ratkaisu (ei lisäkuormitusta Myllypuroon) Tampereen kaupungin eri hallintokunnat toivat näkökulmiaan esille seuraavasti: - Liikuntapalvelut pitää tärkeänä, että valaistu latu / ulkoilureitti säilyy Tesomajärven länsipuolella. Jotta reitti palvelisi hyvin myös hiihtoa, se tarvitsee riittävät suojaetäisyydet rakennettuun infraan. Tasoristeyksiä talvikunnossapidettävien väylien kanssa pitäisi välttää mahdollisuuksien mukaan. - Tilakeskuksen taholta ilmaistiin huolta Tuomarinkadun liikenteellisestä toimivuudesta uudessa tilanteessa ja mahdollisesta luvattomasta asukaspysäköinnistä uima- ja jäähallin pysäköintialueella. - Ympäristönsuojelu muistutti Natura-arviointiprosessin keskeneräisyydestä, yleissuunnitelmassa esitettyjen viheryhteyksien turvaamisesta, hulevesien viivyttämisestä tonteilla, asumisen suojaamisesta liikennemelulta sekä mahdollisten pilaantuneiden maiden puhdistustarpeesta - Pirkanmaan maakuntamuseolla ei ollut huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan. Muista viranomaisista lausuntonsa jätti Säteilyturvakeskus, joka suosittelee lausunnossaan, että lasten pysyvään oleskeluun tarkoitettuja tiloja ei tulisi rakentaa alueelle, jolla magneettivuon tiheys ylittää 0,4 µt. Säteilyturvakeskuksessa on tehty laskelma kaava-alueen läpi kulkevan 110 kv voimajohdon ympäristössä olevasta magneettivuon tiheydestä. Laskelma pohjautuu viime vuosina toteutuneeseen keskimääräiseen voimajohdon kuormitukseen (tieto Tampereen Sähköverkko Oy:ltä). Säteilyturvakeskuksen suositus suojaetäisyydeksi tämän kyseisen voimajohdon keskilinjasta on 20 m. Valmisteluvaihe Valmisteluvaiheessa asetettiin nähtäville suunnitteluaineisto kahdesta vaihtoehtoisesta ratkaisusta. Suunnitelmat esiteltiin havainnekuvin ja maankäyttökaavioin. Nähtävillä olon aikana 22.9.2015 järjestettiin karttatyöpaja, jossa osalliset voivat tutustua valmisteluaineistoon ja keskustella suunnittelijoiden kanssa. 17
Valmisteluvaiheen suunnitelmavaihtoehto 1 Valmisteluvaiheen suunnitelmavaihtoehto 2 Valmisteluvaiheen aineistosta käytiin lisäksi linjauskeskustelut ja pyydettiin lausuntoja keskeisiltä kaupungin toimialoilta sekä asianomaisilta viranomaistahoilta. Asemakaavan valmisteluaineistosta saatiin yhteensä 4 mielipidettä kirjaamon kautta ja noin kolmekymmentä karttakommenttia asukastilaisuudessa. 18
Lausuntojen sisällöt ja vastineet Lausuntoja antoivat Elisa Oyj, Tampereen Puhelin Oy ja Säteilyturvakeskus. Elisa Oyj:llä ei ollut huomautettavaa suunnitelmista. Tampereen Puhelin ilmaisi huolensa kaapelien jäämisestä rakentamisen alle. Karttatarkastelun perusteella voitiin todeta, että kaapelit eivät ole vaarassa. Säteilyturvakeskus totesi, että suunnittelualueen länsi- ja pohjoisreunoille asennettuna maakaapelin aiheuttama magneettivuon tiheys ei ylitä 0,4 µt paikoissa, joissa oleskellaan pysyvästi. Nähtävillä olon aikana saadut mielipiteet aiheittain ryhmiteltynä ja vastineet Asemakaavan muutos on vastoin voimassa olevaa kantakaupungin yleiskaavaa. Vastaus: Asemakaava pohjautuu Tesoman yleissuunnitelmaan, jonka ratkaisut poikkeavat kantakaupungin yleiskaavasta. Yleiskaavoituksessa on siksi tehty yleissuunnitelmasta yleiskaavallinen arviointi, jossa Tesoman yleissuunnitelmaa on arvioitu yleiskaavan sisältövaatimusten mukaisesti. Tarkastelussa on esitetty tavoitteina tarkemmalle suunnittelulle, että Myllypuronkadun ja Tesoman valtatien varrella asuinkorttelien melusuojaukseen tulee kiinnittää huomiota ja viheralueita tulee kehittää yleissuunnitelmassa esitetyllä tavalla. Kaava -alueen eteläosalle on osoitettava käyttötarkoitus VLL (luonnonmukainen lähivirkistysalue). Vastaus: Uima- ja jäähallin ympäristöön on nähty kaupunkirakenteen ja -kuvan kannalta tarpeelliseksi tuoda uutta asumista Tesoman yleissuunnitelman mukaisesti. Taimiston alueelle istutettavan puuston tulee olla sellaista, että se mahdollistaa liito-oravan sujuvan liikkumisen säästettävällä viheryhteydellä. Vastaus: Asemakaavaan on osoitettu Taimiston länsireunaan merkinnällä alue sl-13, jolle tulee istuttaa liito-oravan kulkureitiksi soveltuvaa puustoa. Taimiston alue tulisi rajata nykyiseen metsänrajaan. Vastaus: Maankäytön suunnittelussa käytyjen keskustelujen tuloksena linjattiin, että riittävän monipuolisten korttelialueiden aikaansaamiseksi rakentaminen on ulotettava metsän reunan yli. Korttelin rajalle on kuitenkin haettu valmisteluvaiheen ratkaisuun verrattuna luontevampaa linjausta. Metsän reunaan on osoitettu kehitettävä reunavyöhyke, jonka tarkoituksena on estää muutoksen aikaan saamia vaurioita olevassa puustossa. Suunnittelualueella olevat räme ja kuusikorpi tulisi säästää. Vastaus: Tesomanpuistossa sijaitseva kuusikorpi on osoitettu luonnontilaisena säilytettäväksi alueen osaksi (sl-12). Uima- ja jäähallin ympäristöön on kuitenkin nähty kaupunkirakenteen ja -kuvan kannalta tarpeelliseksi tuoda uutta asumista. Korttelialueet on sovitettu viheralueisiin siten, että liito-oravalle sopivat reitit on esitetty säästettäviksi. Tällöin räme menetetään. Länsiosan hulevesialtaan sijainti tulee tarkistaa, jotta altaan toteuttaminen ei aiheuta lisävahinkoa metsäympäristölle. 19
Vastaus: Hulevesialtaan sijainti on tarkistettu yhdessä Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluyksikön kanssa siten, että täysikasvuista puustoa ei jää altaan alle. Vierekkäiset virkistysreitti ja latu pirstoisivat ennestäänkin kapeaa metsäaluetta ja lisäisivät jälleen painetta luontoarvoja heikentäville harvennus- ym. hakkuille. Vastaus: Viheralueelle on valmisteluaineistosta poiketen esitetty vain ohjeellinen latureitti. Talviaikainen kävely pyritään ohjaamaan asuinkorttelien keskellä kulkevalle Neuvonraitille. Tuomarinkadun pohjoispuolella oleva lajirikas suo menetetään talojen alle. Suon rakentamisen sijaan Myllypuronkadun ja Tesoman valtatien kulmaukseen voisi osoittaa korkeampia rakennuksia. Toivoisin rakennuksiin rauhallisia seiniä, ei sellaisia kuin on Vuoreksessa. Vastaus: Uima- ja jäähallin ympäristöön on nähty kaupunkirakenteen ja -kuvan kannalta tarpeelliseksi tuoda uutta asumista. Korttelialueet on sovitettu viheralueisiin siten, että liito-oravalle sopivat reitit on esitetty säästettäviksi. Tällöin räme menetetään. Suuri määrä rakentamista Myllypuronkadun ja Tesoman valtatien kulmauksessa vaatisi rakenteellista pysäköintiä (pysäköintirakennus tai pihakannen alaiset paikat), joka on suuremmissa määrin arvioitu alueelle liian kalliiksi ratkaisuksi. Rakennuksiin on rakennustapaohjeessa suositeltu rauhallisia, laajoja julkisivun väripintoja. Vaihtoehdon 2 pitkä autokatos Tesoman valtatien suuntaisena on huono idea. Olisi ollut parempi, jos eteläinen rakennusmassa (Tuomarinkadun alueen itäreuna) olisi sijoitettu lähemmäs Tesoman valtatietä. Siisti rakennettu ja valaistu ympäristö lisää alueen turvallisuutta, pitkät ja pimeät autokatoksen takaseinät ja metsäkaistaleet eivät. Vastaus: Metsäkaistale Tuomarinkadun alueen itäreunalla on säästetty osana liito-oravan reittiverkostoa. Ehdotusvaiheessa Tuomarinkadun korttelit on ratkaistu niin, että pitkää pysäköintirakennusta ei tarvita. Suunnitelma vie lenkkeilijöiltä ihanan lintupolun. Tesoman palvelut (julkinen liikenne, kaupalliset palvelut) on laitettava kuntoon ennen kuin alueelle haalitaan lisää asukkaita. Vastaus: Tesomalla on käynnissä hankkeita, jotka tulevat parantamaan niin julkisia kuin kaupallisiakin palveluita. Asukasmäärän lisääntyminen tekee alueesta palveluyrittäjien näkökulmasta houkuttelevamman ja turvaa julkisen liikenteen palvelutasoa. Täydennysrakentaminen luo perusteita myös julkisen liikenteen kehittämiselle. Suunnittelualueelle on pyritty turvaamaan monipuolinen ulkoilureitistö. 20
Karttatyöpajan 22.9.2015 kommentit, joissa huomautettavaa / kysymyksiä kaava-aluetta koskevista asioista, sekä vastineet Metsäalueiden luonnonmukaisen monimuotoisuuden säilyminen tulisi varmistaa kaavamerkinnällä. Vastaus: Tesomanpuisto on osoitettu lähivirkistysalueeksi, jota tulee hoitaa ja kehittää alueen arvokkaat luonnonominaisuudet huomioonottavalla tavalla (VL-7). Lisäksi alueella on liito-oravan kulkureittien turvaamiseksi kiinnitettävä erityistä huomiota säilytettävän puuston laatuun ja laajuuteen (sl-3). Taimiston viheralueeksi jäävälle osuudelle voisi istuttaa hedelmäpuita tai marjapensaita. Olisiko tarvetta palstaviljelylle Taimiston alueella? Voisiko Taimisto profiloida pohjoisosan (Taimiston alueen) pihojen istutuksia? Hyötykasveja? Vastaus: Kaava-alueelle laaditaan viheralueiden yleissuunnitelma, jossa Taimiston istutettavaa aluetta suunnitellaan tarkemmin. Pihojen monipuolisesta istuttamisesta on esitetty kaavamääräys. Nuorten puisto: Isojen keinuja ja rulla- / luistinrata, vrt. Helsingin Rautatientori Vastaus: Tesomajärven ympäristö on kunnostettu vasta ja palvelee osittain tällaista tarvetta. Skeittipaikalle etsitään uutta sijaintia. Hiihtolatu tulee säilyttää. Miten huomioidaan risteävät kulkutiet (jotka hiekoitetaan talvisin). Miten vähälumisina talvina? Ennen kuin latu saadaan kuntoon Urheiluseura Lamminpään Korpi kumppaniksi hiihtolatujen suunnitteluun. Vastaus: Hiihtolatu on esitetty ohjeellisena ja sen tarkempi suunnittelu tapahtuu yleisten alueiden ja liikuntapalvelujen yhteistyönä. Vähälumisina talvina ladun pohja toimii ulkoilureittinä. Korttelipihat tulisi suunnitella yhteispihoina - lisää asumisen yhteisöllisyyttä. Vastaus: Yhteisistä korttelipihoista on esitetty asemakaavassa yleismääräys. Eri toteutustyyppejä (omistus, vuokra, asumisoikeus). Vastaus: Kaavalla on pyritty mahdollistamaan monipuolinen rakennustyypistö. Tarkemmin asuntojakauma määrittyy toteutusvaiheessa. Voimalinjan kaapelointi maksaa - ei rivitaloja Taimiston länsireunaan! Perustamiskustannukset asuntoa kohti ovat korkeat. Vastaus: Kaavalla on pyritty mahdollistamaan monipuolinen rakennustyypistö. Kokonaisuutena Taimiston alue on melko tehokkaasti rakennettu. Omakotitaloja/ rivitaloja / yhteisöllisiä kerrostaloja. Ei kaksikerroksisia asuntoja, koska ikääntyvät ihmiset muuttavat joko hissilliseen kerrostaloon tai yksitasoiseen rivitaloon. Vastaus: Kaavamääräykset ovat väljiä ja mahdollistavat monen tyyppiset ratkaisut. Taloihin perinteiset kylmäkellarit (viljely). Vastaus: Useimmille korttelialueille saa kaavassa esitetyn kerrosalan lisäksi toteuttaa asukkaiden yhteistiloja, teknisiä tiloja ja varastotiloja. 21
Ehdotusvaihe Palautteen perusteella sekä käytyjen neuvottelujen pohjalta on laadittu kaavaehdotus, joka on yhdistelmä valmisteluvaiheen vaihtoehdoista. Rakentamisen kokonaismäärää, kortteliratkaisuja, katuverkkoa sekä viheralueita koskevia määräyksiä ja hulevesien hallintaratkaisuja on tarkennettu valmisteluvaiheessa esitetyistä. Suunnitelmasta on laadittu asemakaavakartta merkintöineen ja määräyksineen. Ehdotusaineisto asetetaan nähtäville palvelupiste Frenckelliin, Tesoman kirjastolle ja kaupungin verkkosivuille. Kaavaehdotuksesta pyydetään tarvittavat lausunnot ja arvioidaan palautteen perusteella mahdolliset tarkistustarpeet. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Tuomarinkadun ja Taimiston asemakaavoitus on kaavoitusohjelman 2015-2017 mukainen hanke sekä EHYT täydennysrakentamis-ohjelman mukainen kohde. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on osoittaa paikkoja uudelle, monipuoliselle asuntorakentamiselle joukkoliikennereittien ja palvelujen tuntumaan, nykyistä kaupunkirakennetta jatkaen. Uudis- ja täydennysrakentamisen tulee sopeutua ympäröivään kaupunkirakenteeseen ja muodostaa turvallista ja viihtyisää asuinympäristöä huomioiden ympäristön luontoarvot ja virkistysyhteydet. Täydennysrakentaminen ei saa kasvattaa Myllypuron Natura-alueelle johtuvien hulevesien virtaamaa tai heikentää huleveden laatua. Kaavassa esitettävien huleveden hallintaratkaisujen tarkoituksena on estää nämä vaikutukset. 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Pirkanmaan 1. maakuntakaava Maakuntakaavan aluevarausmerkintöjä koskevat suunnittelumääräykset asettavat tavoitteita asemakaavahankkeelle seuraavasti: A Taajamatoimintojen alue Yksityiskohtaisessa kaavoituksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota yhdyskuntarakenteen edullisuuteen ja tarkoituksenmukaiseen toteuttamisjärjestykseen sekä elinympäristön laatuun. Erityisesti tulee välttää asutuksen sijoittamista alueille, joihin kohdistuu merkittäviäympäristöhäiriöitä (melu, haju yms.). Myllypuron Natura-alueeseen rajoittuvaan varaukseen liittyvä erityismääräys 5 (em5): A-, TP- ja T-alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja toteuttamisessa on huolehdittava siitä, että rakentaminen ei yksin tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa merkittävästi heikennä Myllypuron Natura-alueen vesitasapainoa. Myllypuron veden laadun säilymisestä on huolehdittava siten, ettei suojelun perusteena olevia luontotyyppejä merkittävästi heikennetä. Viheryhteystarve Yksityiskohtaisessa suunnittelussa tulee määrittää viheryhteyden tarkempi sijainti sekä varmistaa maastokäytävän riittävä leveys, jotta alueellinen viheralueiden muodostama verkosto voidaan toteuttaa riittävän yhtenäisenä kokonaisuutena. V Virkistysalue 22
Alue varataan yleiseen virkistykseen ja ulkoiluun. Alueen suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota virkistyskäyttöedellytysten ja virkistysalueverkoston turvaamiseen ja kehittämiseen sekä ympäristön laadun säilymiseen. Voimalinja Rakentamiskieltoalue on valtioneuvoston antaman lunastuspäätöksen mukainen. 400 kv linjojen osalta rakentaminen on kiellettyä johtoaukealle ja molemmilla puolilla johtoaukeaa olevilla 10 m reunavyöhykkeillä. 110 kv voimajohdoilla rakentamiskieltoalue on linjakohtainen ulottuen korkeintaan johtoalueen ulkoreunaan. Yleiskaava ja yleissuunnitelma Kantakaupungin 12.12.2000 vahvistetussa yleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu pääosin luonnonmukaiseksi lähivirkistysalueeksi, Tuomarinkadun tuntumassa on yleisten palvelujen ja hallinnon aluetta. Suunnittelualueelle on Tesoman täydennysrakentamisen yleissuunnitelmassa esitetty asumisen korttelialueita. Ratkaisu poikkeaa yleiskaavasta ja siksi yleissuunnitelmasta on tehty yleiskaavallinen tarkastelu, joka asettaa tavoitteita tarkemmalle suunnittelulle. Tarkastelussa on todettu, että suunnittelualueella on tärkeää varmistaa asuntojen suojaaminen liikennemelulta Myllypuronkadun ja Tesoman valtatien varrella sekä turvata pohjois-etelä suuntainen viherkäytävä yleissuunnitelmassa osoitetulla tavalla. 4.4.2 Suunnittelun aikana syntyneet tavoitteet Suunnittelun alkuvaiheessa alueelle on laadittu maaperäselvitykset (rakennettavuus ja pilaantuneet maa-ainekset), hulevesiselvitys ja meluselvitys. Kortteliratkaisuja koskevat tavoitteet ovat tarkentuneet selvitystiedon perusteella. Esirakentamisen tarve edellyttää rakentamiselta kohtuullista tehokkuutta, mutta toisaalta alueen hintataso sulkee pois mittavat rakenteelliset pysäköintiratkaisut. Pohjaveden pintataso määrittelee turvallisen perustamistason, hulevesien viivytykselle on varattava tilaa kortteleissa ja rakentaminen ei saa aiheuttaa pysyviä muutoksia pohjaveden pintatasoon. Myllypuronkadun eteläpuolisten korttelien suunnittelussa lähtökohtana on ollut Tampereen Sähköverkko Oy:n omistaman 110 kv voimalinjan kaapelointi. Kaavatyössä tarkennetaan kaapeloinnin edellytyksiä ja toimenpiteen vaikutuksia maankäyttöratkaisuihin. 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Kaupunkirakenne ja asuntotyypit Suunnittelualueelle on esitetty Tesoman yleissuunnitelman mukaisesti kahta kortteliryhmää, joita kutsutaan Taimiston ja Tuomarinkadun alueiksi. Näistä kahdesta Taimiston alue muodostaa kaupunkimaisen reunan Myllypuronkadun ja Tesomankadun varsille risteyksen tuntumaan. Tuomarinkadun alueella asemakaavalla tuodaan asumista Tesoman jää- ja uimahallin alueen jatkeeksi. 23
Asemakaavakartta Taimiston alueella on kuusi korttelia. Käyttötarkoitukset ovat asuinkerrostalojen korttelialueita (AK) on kaksi, asuinkerrostalojen, rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueita (AKR) kaksi ja erillispientalojen korttelialueita kaksi. Alueen ulkoreunoille, Myllypuronkadun ja Tesoman valtatien varrelle, saadaan rakentaa 4-6- kerroksisia rakennuksia. Alueen sisäosassa kerrosluvut vaihtelevat kahdesta neljään. Korttelitehokkuuksien vaihteluväli on noin 0,3-1,0. Perusajatuksena on muodostaa katuja vasten umpikorttelimaista rakennetta, jonka suojaan muodostuu rauhallisia oleskelupihoja. Alueen keskellä olevan Neuvonraitin varrelle tavoitellaan pienemmän mittakaavan kaupunkimaista ilmettä. Pysäköinti on osoitettu pääasiassa maan tasoon. Myllypuronkadun eteläpuoliseen kortteliin 3880 voidaan kaavan puitteissa tarvittaessa rakentaa pysäköintirakennus tai pysäköintipaikkoja pihakannen alle. 24
Tuomarinkadun alueella on neljä korttelia. Käyttötarkoitusmerkintöinä ovat kerrostalojen korttelialue (AK) ja asuinrakennusten korttelialue (A). Rakennusalat ovat väljästi esitettyjä, joten alueelle voidaan toteuttaa monenlaisia kortteleita. Havainnekuvan esimerkkiratkaisussa länsiosan korttelirakenne muodostuu pistetaloista ja itäosan korttelirakenne on puoliavoin. Korttelitehokkuuden vaihteluväli alueella on noin 0,5-1,0. Havainnekuva asemakaavaehdotuksesta 5.1.2 Liikenne ja pysäköinti Katuverkko ja pysäköinti 25
Taimiston alueelle johtaa kaksi uutta asuntokatua Tesoman valtatieltä. Pysäköinti on mitoitettu pääosin maan pinnalle. Pohjoisessa korttelissa 3880 kaiken kaavassa esitetyn rakennusoikeuden toteuttaminen edellyttää pysäköintirakennusta ja pysäköinnin rakentamista pihakannen alle. Kaava mahdollistaa nämä ratkaisut tietyin reunaehdoin. Tuomarinkadun alueelle johtava uusi asuntokatu liittyy Tuomarinkatuun noin viidenkymmenen metrin päässä Tesoman valtatiestä. Kaikki pysäköinti on mitoitettu maan pinnalle ja se on mahdollista sijoittaa asuinrakennusten tonteille. Kävelyn ja pyöräilyn reitit Pääreitti kaartaa Myllypuronkadun varrelta Pistokaspolkuna Taimiston asuinkorttelien keskelle ja jatkaa Neuvonraittina korttelien ja viheralueen läpi Tuomarinkadun alueelle ja edelleen uimahallin edestä Tesoman valtatielle. Taimiston korttelien kohdalla Tesoman valtatien varrella kulkee jalkakäytävä, joka jatkuu korttelien jälkeen nykyisenä polkuna. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Hanke tukee kaupungin täydennysrakentamistavoitetta. Täydennysrakentaminen liittyy elinympäristön laatuun siten, että uusi asutus palveluiden ja joukkoliikenteen vaikutuspiirissä vahvistaa niiden toimintaedellytyksiä. Lisäksi uudet asunnot tuovat monipuolisuutta asuntotarjontaan olemassa olevissa kaupunginosissa. Täydennysrakentaminen sovitetaan Ikurin ja Tesomajärven kaupunginosien olemassa olevaan ympäristöön siten, että huomioidaan luontoon, maisemaan ja virkistykseen liittyvät keskeiset arvot. 5.3 Aluevaraukset ja tekninen huolto Suunnittelun lähtöoletuksena on ollut Taimiston alueella kulkevan 110 kv voimajohdon kaapelointi yleisille alueille suunnittelualueen länsi- ja pohjoisreunoille erillisen suunnitelman mukaisesti. Kaava-alueelle osoitetaan paikat kahdelle puistomuuntamolle. 5.3.1 Korttelialueet Kaavoitettava pinta-ala on n. 11 ha. Asuinkerrosalan jakautuminen Taimiston alueella: Asuinkerrostalojen korttelialueilla (AK) Asuinkerrostalojen, rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueilla (AKR) Erillispientalojen korttelialueilla (AO) 10 150 k-m² 3490 k-m² 1440 k-m² Asuinkerrosalan jakautuminen Tuomarinkadun alueella: Asuinkerrostalojen korttelialueilla (AK) 10 400 k-m² Asuinrakennusten korttelialueilla (A) 7000 k-m² 26
Asuinkerrosalaa yhteensä AK 20 550 k-m² AKR 3490 k-m² A 7000 k-m² AO 1440 k-m² Yhteensä 32 480 k-m² / n. 650 asukasta Erillispientalojen korttelialueita lukuun ottamatta kaikilla korttelialueilla saadaan asemakaavassa esitetyn kerrosalan lisäksi toteuttaa asukkaiden yhteistiloja, teknisiä tiloja ja jätetiloja sekä varastotiloja. Nämä tilat eivät muodosta auto- ja polkupyöräpysäköintiä mitoittavaa kerrosalaa. Pysäköintipaikkojen määrässä on käytetty seuraavaa mitoitusta: Kerrostalot, rivitalot ja kytketyt pientalot, 1 ap / 95 k-m² asumista Erillispientalot, 1 ap / asunto Opiskelija-asuminen, 1 ap / 220 k-m² asumista Vuokra-asuminen (Valtion korkotukikohde), 1 ap / 120 k-m² asumista Pysäköinnin mitoituksessa on huomioitu alueen sijainti joukkoliikennereittien ja Tesoman aluekeskuksen kävelyvyöhykkeen läheisyydessä. 5.3.2 Yleiset alueet Viheralueet Noin 4,2 hehtaaria Tesomanpuistosta muodostetaan kaavamerkinnällä VL-7 lähivirkistysalueeksi, jota tulee hoitaa ja kehittää alueen arvokkaat luonnonominaisuudet huomioonottavalla tavalla. Tästä noin 0,2 hehtaarin suuruinen alue on säilytettävä luonnontilaisena (sl-12). Noin 0,9 hehtaarin osuus suunnittelualueen itäreunalla osoitetaan suojaviheralueeksi, jolla sijaitsee luonnonmonimuotoisuuden kannalta arvokas ekologinen yhteys (EVS). Suunnittelualueen eteläreunalle on osoitettu noin 0,3 hehtaarin laajuinen suojaviheralue, joka on merkittävä pintavalunnan purkureitti (EV-11). Alueelle laaditaan viheryleissuunnitelma, jossa esitetään kulkuväylien käsittely, kasvillisuuden istutus-, suojelu- ja hoitotoimenpiteet sekä toimenpiteet lisääntyvän kulutuksen aiheuttamien haittojen minimoimiseksi. Katualueet ja tekninen huolto Suunnittelualueelle on esitetty kolme asuntokatua. Yhteenlaskettu katupituus on noin 390 metriä. Myös pyöräilyn ja kävelyn pääreitit on osoitettu katualueina. Yhdyskuntateknisen huollon alueet Kaavassa on esitetty paikat kahdelle puistomuuntamolle. 27
Vesihuolto Kiinteistöt liitetään kaupungin vesihuoltoverkostoon. Asemakaavojen alueet liitetään Tampereen Veden toiminta-alueeseen ja saatetaan vesihuollon piiriin asemakaavan vahvistumisen jälkeen. Yleinen viettoviemäri suunnitellaan ja rakennetaan nykyisten verkostojen korkotasosta alkaen. Viemärin viettokaltevuus valitaan siten, että viemärilinjan toimivuus varmistuu asuinalueilla olevien tonttien kohdalle saakka. Hulevesijärjestelmä Täydennysrakentaminen ei saa kasvattaa Myllypuron Natura-alueelle johtuvien hulevesien virtaamaa tai heikentää huleveden laatua. Kaavassa on esitetty tonteille hulevesien viivytysvaatimus 1 m³ viivytystilavuutta jokaista 100 m² läpäisemätöntä pintaa kohti. Suunnittelualueen länsiosaan yleisille alueille on esitetty tilavaraus hulevesipainanteelle, joka toteutetaan erillisen suunnitelman mukaisesti. Lisäksi on esitetty tilavarauksia ojille. Lisäksi kaavan yleismääräyksissä todetaan seuraavasti: Tesomanluoman kautta Myllypuroon johtuvien pintavesien laatutasoa tulee varmistaa ennakoivalla hulevesirakentamisella. Kaava-alueelle Tesomanpuistoon (VL-7) ja Kaarensyrjän suojaviheralueelle (EV-11) osoitetut hulevesipainanteet ja ojat sekä kaava-alueen ulkopuolelle Ikurinpuistoon tarvittavat hulevesien viivytysrakenteet tulee toteuttaa ennen kortteleiden rakentamista valmistelevia maanmuokkaustöitä. Hulevesijärjestelyt toteutetaan hulevesisuunnitelman mukaisesti. Hulevesisuunnitelma on selostuksen liitteenä. Energiahuolto Korttelien kerrostalojen ja mahdollisesti muidenkin tehokkaammin rakennettujen osien on mahdollista liittyä kaukolämpöverkkoon. 6. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Ekologinen kestävyys Biologinen monimuotoisuus Virkistysalueiden luominen ja säilyttäminen Kantakaupungin ympäristö- ja maisemaselvityksessä 2008 suunnittelualueen merkittäviin viherverkon kohteisiin luettiin Tohloppi-järven ympäristö, Tesoman ja Haukiluoman viheryhteys sekä Myllypuron ympäristö. Tesoman yleissuunnitelmatyön yhteydessä tehty ympäristö- ja maisemaselvitys antaa suosituksia säilytettävistä ja kehitettävistä viheralueista ja yhteyksistä. Keskeisimpänä säilytettävänä viheralueena on nostettu esiin Tesomajärven-Tohloppijärven keskuspuisto. Viheryhteyksistä keskeisin on Myllypurosta Haukiluoman metsäselänteelle Tesomajärven kautta johtava yhteys. 28
Luonnonsuojelulain mukaiset suojellut luontotyypit ja metsälakikohteet Suunnittelualueelta ei ole löytynyt luonnonsuojelulain 29 :n mukaisia suojeltavia luontotyyppejä. Täydennysrakentaminen sijoittuu Myllypuron valuma-alueelle. Myllypuro on Natura-2000 alue. Haukiluoman ja Tesoman yleissuunnitelma-alueista on tehty Natura-arviointi. Arvokkaiden luontokohteiden säilyttäminen Tesoman luontoarvoja on kartoitettu yleissuunnittelualueen luontoselvityksessä vuonna 2011 (Virtanen ja Yrjölä). Luontoselvityksessä arvokohteiksi on tunnistettu uhanalaisuusluokituksen mukaiset luontotyypit ja metsälaissa mainittujen arvokkaiden elinympäristöjen kaltaiset kohteet. Uimahallilta koilliseen sijaitseva, mäntyä ja hieskoivua kasvava räme (kuvio 53) on suositeltu säilytettäväksi. Suunnitelman mukaisen rakentamisen myötä räme menetetään. Myllypuronkadun ja kaupungin taimiston eteläpuolella sijaitseva kosteapohjainen kuusimetsälaikku (kuvio 52), jonka säilyttämistä luontoselvityksessä on suositeltu, on mahdollista säilyttää. Uusi rakentaminen sijoittuu liito-oravalle mahdollisten kulkureittien tuntumaan etenkin Tesomajärven itäpuolella ja uimahallin pohjoispuolella. Kulkureitit on suunnittelussa pyritty huomioimaan kaavamerkinnöin. Arvokkaiden lajien elinympäristöt / elinpiiri Suunnitelmassa on säilytetty liito-oravien keskeisimmät kulkureitit ja esitetty tavoite pohjois-etelä- suuntaisen reitin parantamisesta metsittämällä. Ekologiset käytävät Etelä-pohjois suuntainen ekologinen yhteys kapenee, mutta säilyy. Viheralueen leveys on kuudestakymmenestä sataan metriä. Taimiston alueella suunnitelmassa esitetään yhteyden kehittämistä puuston istutuksin. Uimahallin pohjoispuolella liito-oravalle sopivaa ekologista käytävää voidaan kehittää esimerkiksi reuna-alueen puustoa koulimalla jo ennen rakentamista. Veden kulku luonnossa Lähtökohtana suunnittelualueella on Tampereen kaupungin hulevesiohjelman ja Tesoman yleissuunnitelmaa varten tehdyn hulevesisuunnitelman mukaisesti hulevesivirtaamien pysyminen nykyisellään. Hulevesisuunnitelmassa on esitetty suositukset korttelialueita koskevalle hulevesien viivytysvaatimukselle kaavamääräys (hule-9) on tehty suosituksen mukaisesti. Asemakaavassa edellytetään, ettei rakentaminen saa aiheuttaa pohjaveden pintatasoon pysyvää muutosta. Luonnonvarat Metsien ja puuston säilyminen Mikäli kaikki asemakaavan mahdollistama rakentaminen toteutuu, metsän määrä suunnittelualueella vähenee noin 3,2 ha. Metsitettäväksi on osoitettu noin 1 ha kaupungin taimistoa suunnittelualueen pohjoisosassa. Kiviainesten säilyminen (sora ja kalliot) Suunnittelualueen kalliopinta on yli 10 m maan pintaa alempana, joten louhintatarvetta ei ole. Suunnittelualueella ei ole soraesiintymiä. 29