Ammatillisen koulutuksen uudistuminen, Autoala Yli-insinööri Timo Repo tuloksellisuuden ja laadun merkitys kasvaa, rahoitus määräytyy aikaisempaa vahvemmin sen perusteella Opettajuus muuttuu..
Palvelujen jatkuva kehittäminen, henkilöstön osaaminen ja toimintatavat Muutosvoimat Jokainen yritys ja muu yhteisö tarvitsee digistrategian Innovaatiot ja säädökset
Toimintaympäristön vaikutus toimintatapoihin Monimutkainen Syy- ja seuraussuhteita ei selkeästi hahmotettavissa Ulkoa tulevat virtaukset vaikuttavat enemmän kuin oma strategia keskinäisriippuvuudet Tiedettävissä Vaihtoehdot ohjaavat toimintaa Mukautumisen mahdollisuudet Lineaarisia muutoksia Kaaos Yllätyksiä Ei ennakoitavaa Selviytymisen edellytykset Yksinkertaiset käytännöt Tiedetään Tiedetään mitä tapahtuu Toiminta ennakoitavissa Pysyvyys ja jatkuvuus
Mitä on osaamisperusteisuus ammatillisessa koulutuksessa? Ammatillisen koulutuksen tärkein tehtävä on tarjota osaamista, jota työelämässä tarvitaan. Osaamisperusteisuus luo mahdollisuuden rakentaa yksilöllisiä opintopolkuja vastaamaan opiskelijoiden tarpeita. Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen 15.9.2015
Ajoitus Ammatillisen koulutuksen reformi, alustava valmisteluaikataulu Toimenpide 9/2015 Valmistelutyö käynnistetty 11/2015 Reformin seurantaryhmä asetettu 4/2016 Rake-toimenpideohjelma käynnistyy 4/2016 Toimintaprosessien kehittämistoimet (ml. digitalisointi) Käynnistyvät 4-5/2016 Tulosohjauspilotit käynnistyvät 3 + 9/2016 Rahoitusuudistuksen 1. vaiheen säädösmuutokset eduskunnalle (vuoden 2017 säästöt) 4-8/2016 Valmistelu eri foorumeilla (työpajat, netti ym.) 11/2016 Lakiesitykset lausuntokierrokselle 1/2017 Toimintalaki- ja rahoituslaki HE:t eduskunnalle 2-6/2017 Uusien järjestämislupien valmistelu 2-6/2017 Asetusten valmistelu 6-8/2017 Päätökset uusista järjestämisluvista 1/2018 Uudistettu lainsäädäntö voimaan
Liikennekaari toteutetaan kolmessa vaiheessa sen sisällöllisen laajaalaisuuden takia Ensimmäinen vaihe Liikennekaareen kootaan ja mahdollisuuksien mukaan yhtenäistetään erillisistä substanssilaeista liikennemarkkinoita ja -palveluja koskevat säädökset. Tällaisia lakeja ovat joukkoliikennelaki, taksiliikennelaki, laki kaupallisista tavarakuljetuksista, sekä nopeasti toteutettavissa olevin osin eräät kuljettajien ammattipätevyyksiä koskevat säännökset sekä ajoneuvolain eräät säännökset. Tavoitteena on myös mahdollistaa henkilö- ja tavarakuljetusten yhdistäminen nykyistä paremmin. Valmistelussa tavoitteena on myös turvata julkisen ohjauksen keinot tilanteisiin, joissa markkinaehtoisia liikennepalveluja ei voida pitää riittävinä. Tavoitteena on, että lain ensimmäinen vaihe saataisiin voimaan 1.1.2017.
Toisessa vaiheessa Liikennekaaren toisessa vaiheessa uudistetaan laajemmin liikennealan ammattipätevyys- ja kuljettajankoulutussääntelyä. Uusia opetustapoja mahdollistetaan edelleen. Kansainvälisen sääntelyn täytäntöönpanon yhteydessä määriteltyä kansallista lisäsääntelyä tarkastellaan kriittisesti. Toisessa vaiheessa myös yhtenäistetään sekä tarpeellisilta osin luodaan uutta sääntelyä liikennepalvelujen tiedon käytöstä ja luovuttamisesta sekä rekistereistä. Näitä kysymyksiä käsitellään osin jo ensimmäisessä vaiheessa. Myös liikennealan virastojen tehtäviä ja toimintavaltuuksia koskevia säännöksiä kootaan tarpeellisilta osin yhteen.
Kolmannessa vaiheessa Liikennekaaren kolmannessa vaiheessa varmistetaan, että liikennejärjestelmää ja siihen liittyviä digitaalisia palveluita koskevat tavoitteet ovat kattavasti tulleet huomioiduiksi. Hankkeen vaiheistusta ja aikataulutusta tarkistetaan tarvittaessa.
Ajokorttisäädökset Ajo-oikeuteen liittyvät säädökset ovat muuttumassa, lainsäädännön uudistus aloitettu
Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallista merkitystä. Uudistetaan koulutuksen rahoitusta ja rakenteita jatko-opintokelpoisuus säilyttäen. Huolehditaan alueellisesti kattavasta koulutuksesta sekä tiivistetään koulutuksen ja työelämän välistä vuorovaikutusta. osaamisperusteisuus, asiakaslähtöisyys, tuloksellisuus, tehokkuus, vaikuttavuus, laatu
Ammatillisia tutkintoja ovat ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto Ammatilliset tutkinnot koostuvat ammatillisista tutkinnon osista luovutaan nykyisistä ns. oppilaitosmuotoisesta perustutkinnon suorittamistavasta sekä näyttötutkinnoista ja kehitetään niistä uusi näyttöperusteinen malli Osaaminen osoitetaan pääasiallisesti aidoissa työelämän tilanteissa
Tutkintorakenteen kehittäminen parantaa ammatillisen tutkintorakenteen työelämävastaavuutta lisää mahdollisuuksia yksilölliseen suuntautumiseen tutkintojen uudistamisen nopeuttaminen tutkintorakennetta selkeytetään Työn tuloksena tutkintojen määrä muuttuisi: ammatillisessa peruskoulutuksessa 52 -> 42 ammattitutkinnoissa 177 -> 64 erikoisammattitutkinnoissa 122 -> 59 yhteensä 351 -> 165
Tutkintojen rakentuminen nykyisistä tutkinnoista
Autoala, perus- ja ammattitutkinnot Nykytilanne Autoalan pt Henkilöautomekaanikon at Raskaskalustomekaanikon at Metsäkoneasentajan at * Pienkonemekaanikon at Automyyjän at Varaosamyyjän at Autokorikorimekaanikon at Automaalarin at Rengasalan at Auto- ja kuljetusalan työnjohdon at Nimenmuutosta ajoneuvoalan pt:ksi selvitetään perusteita uudistettaessa. Ajoneuvoalan at * Metsäkoneasennuksen osaamisen sijoittuminen tutkintorakenteeseen-> metsäalan tutkintoon
Ajoneuvoalan ammattitutkinto, esimerkki muodostumisesta Osaamisala Ajoneuvotekniikan osaamisala Työkonetekniikan osaamisala Ajoneuvoalan myynnin osaamisala Vauriokorjauksen osaamisala Työnjohdon oa Mahdollinen tutkintonimike Automekaanikko Pienkonemekaanikko Autosähkömekaanikko Hyötyajoneuvomekaanikko Työkonemekaanikko Automyyjä Varaosamyyjä Autokorimekaanikko Automaalari Autoalan toimihenkilö
Autoala, erikoisammattitutkinnot Nykytilanne Autoalan myyjän eat Autokorimestarin eat Automaalarimestarin eat Automekaanikon eat Autoalan työnjohdon eat Ajoneuvoalan eat
Ajoneuvo- ja kuljetustekniikan perustutkinnot ja niiden suorittajamäärät Tutkinnot Autoalan pt 2 124 Lennonjohdon pt 13 Lentokoneasennuksen pt 111 Logistiikan pt 1 673 Merenkulkualan pt 104 Tutkinnon suorittaneet 2014
Ajoneuvo- ja kuljetustekniikan ammattitutkinnot ja niiden suorittajamäärät Tutkinnot Ajoneuvonosturinkuljettajan at 10 Auto- ja kuljetusalan työnjohdon at - Autokorimekaanikon at 21 Automaalarin at 5 Automyyjän at 0 Henkilöautomekaanikon at 106 Lentoasemapalvelujen at 7 Lentokonetekniikan at - Linja-autonkuljettajan at 45 Metsäkoneasentajan at 1 Pienkonemekaanikon at 20 Puutavaran autokuljetuksen at 47 Raskaskalustomekaanikon at 91 Varaosamyyjän at 63 Varastoalan at 57 Yhdistelmäajoneuvonkuljettajan at 139 Tutkinnon suorittaneet 2014
Ajoneuvo- ja kuljetustekniikan erikoisammattitutkinnot ja niiden suorittajamäärät Tutkinnot Autoalan myyjän eat 20 Autoalan työnjohdon eat 55 Autokorimestarin eat 28 Automaalarimestarin eat 1 Automekaanikon eat 31 Laivasähkömestarin eat - Lentokonetekniikan eat - Liikenne-esimiehen eat 15 Liikenneopettajan eat 170 Varastoalan eat 1 Tutkinnon suorittaneet 2014
Reformi, keskeistä tutkintojärjestelmän uudistaminen: osaamisperusteisuus, joustavuus, selkeys, vähemmän tutkintoja hakeutumisen painopistettä siirretään jatkuvaan hakuun yksi näyttöperusteinen tapa suorittaa tutkinto Ammattitaito ja osaaminen osoitetaan tekemällä käytännön työtehtäviä aidoissa työtilanteissa ja -prosesseissa (näyttö) henkilökohtaistaminen Henkilökohtaistamalla yksilölliset opintopolut kaikille tutkintoa tai sen osaa suorittaville koulutuksen järjestäjä myöntää tutkintotodistuksen kaikkiin tutkintoihin rinnakkaisen sääntelyn purkaminen
Henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (= HOS) kaikille eli yksi asiakirja johon kirjataan kaikki keskeiset asiat koskien tutkinnon tai valmentavan koulutuksen valintaa, aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista, tarvittavan osaamisen hankkimista sekä osaamisen osoittamista
Osaamisen arvioinnin toteuttavat ja siitä päättävät näytöissä koulutuksen järjestäjän edustaja ja työelämän edustaja yhdessä yhteisissä tutkinnon osissa ja valmentavien koulutusten osissa opettaja tai opettajat yhdessä työelämän vahva rooli osaamisen arvioinnissa ja laadunvarmistuksessa
Reformi Yksi järjestämislupa ammatillista koulutusta varten Työpaikalla tapahtuvan opiskelun kehittäminen: joko koulutussopimus tai oppisopimus Lähtökohtana ohjattu ja tavoitteellinen oppiminen työpaikoilla Koulutussopimus (ei-työsuhde) Oppisopimus (työsuhde)
Koulutussopimus opiskelija ei ole työsuhteessa työpaikkaan Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että työpaikalla tapahtuva oppiminen järjestetään siten, että opiskelijalle asetetut osaamistavoitteet saavutetaan Työpaikka ja koulutuksen järjestäjä molemmat nimeävät vastuuhenkilön työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjaamista varten, koulutuksen järjestäjällä päävastuu pedagogisesta prosessista Työpaikka vastaa opiskelijan työturvallisuudesta työpaikalla tapahtuvan oppimisen aikana. Päätoimisella opiskelijalla on koulutussopimuksessa oikeus opintotukeen ja koulumatkatukeen
Perustutkinto, kaikille yto Mitä vaikutuksia on Yto opintojen liittämisellä kaikille? Miten rahoitus muuttuu? Miten toimintaa tulee muuttaa, kun on yksi tapa suorittaa tutkinto? Muita huomioita?
Okm esitys HE kommenteilla, marraskuu http://www.minedu.fi/export/sites/default/opm/tapahtum akalenteri/2016/11/am_he_tyopajat_1511_2016_final.p df
Ennakkotehtävä teemat: - osaamisperusteisuus - opettajan osaamisen kehittäminen - miten tekniikan muutokset vaikuttavat osaamistarpeisiin - autokiltatoiminnan vaikutus oppimiseen - miten kehittäisin alan koulutusta ja tutkinnon perusteita 1. Mikä käsitys sinulla on tutkinnon suorittaneiden osaamisesta suhteessa työelämän tarpeisiin (mm. merkkikorjaamot vapaat korjaamot - raskaskalusto, muu)? Keräättekö oppilaitoksessa tähän liittyvää palautetta, jos niin miten? 2. Onko tutkinnon perusteissa tarvittavat sisällöt työelämässä vaadittavaan osaamiseen ja toimiiko tutkinnon perusteen rakenne (esim. pakolliset valinnaiset) Miten perustutkinto ammattitutkinto erikoisammattitutkinto? 3. Miten sinun oma osaamisesi riittää opiskelijoiden osaamisen kehittämisessä? Oletko tehnyt kehittämissuunnitelman osaamisesi kehittämiseksi? 4. Miten oppilaitoksesi auto-osastolla on huomioitu henkilöiden vahvuudet? Onko opiskelijoiden osaamisen kehittämisen kannalta osaston osaaminen järjestelty optimaalisesti? Onko osastolla kehittymissuunnitelmaa? 5. Mikä aiheuttaa ongelmia koulutuksen järjestämiseen (esim. kolme keskeisintä)? Oletteko ratkaisseet / koittaneet ratkaista tätä jotenkin? Mitä haasteita reformi (toiminta- ja rahoituslainsäädännön muutos) tuo tähän? 6. Teettekö yhteistyötä toisen (toisien) oppilaitosten kanssa? Onko se virallista, eli onko se esim. jotenkin sovittu säännölliseksi ja osaksi laadunhallintaa? Onko se epävirallisempaa, esim. henkilöiden välistä, tuttavuuteen tms. perustuvaa? Oletteko tehneet yhteistyöhön liittyen kehittymissuunnitelmaa? Oletteko kuulleet / osallistuneet vertaiskehittämiseen? Kenen / keiden kanssa teette tai voisitte tehdä yhteistyötä (tai vertaiskehittämisen toimenpiteitä) 7. Onko teillä käytössä virtuaalisia menetelmiä opiskelussa? Oletteko harkinneet niiden käyttöönottoa? Onko oppilaitoksessanne muilla aloilla käytössä vastaavia? Mitä käyttökokemuksia teillä on niistä? 8. Mikä muu askarruttaa?
Ohjauspyörä https://www.thinglink.com/scene/750747107433906 176