Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen

Samankaltaiset tiedostot
NATURA VERKOSTO

Aluetyyppi (kohdetyyppi) METI 2014 EHDOTUS. Kansallispuisto 1A 1 II MH/LP Luonnonpuisto 1A 1 Ia MH/LP Soidensuojelualue 1A 1 IV (Ib) MH/LP

Ajankohtaista luonnonsuojelussa

Miten METSO-ohjelma turvaa luonnon monimuotoisuutta. Johanna Viljanen / Keski-Suomen ELY-keskus Riitta Raatikainen / Suomen metsäkeskus

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Suojelualueet, yleiskartta

Avoin paikkatieto viljelijän avuksi

Luontoselvitykset ja lainsäädäntö

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus HAKEMUS LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISEKSI

Kanta-Hämeen maakuntakaava Simo Takalammi

Rahjan saariston suojelu ja hoito

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä

SAC-työryhmän ehdotukset Kuuleminen Hallitusneuvos Satu Sundberg, Ympäristöministeriö

Sisällysluettelo. Luontoselvityksen tarkoitus. Tuulivoima-alueet. Tuulivoima-alueet ja kaava-alueen merkittävät luontokohteet

suojelustatus lainsäädännöllinen pohja vaikutus

Ajankohtaista luonnonsuojelussa

METSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö

Natura-2000 ohjelman huomioon ottaminen erilaisissa hankkeissa ja kaavoituksessa. Esko Gustafsson

Valtakunnalliset suojeluohjelmat ja Natura 2000 verkosto

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below

20. Yhdyskunnat, alueidenkäyttö ja luonnonsuojelu

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso Etelä-Karjala

METSO-ohjelma :

Maatalousluonnon monimuotoisuus- ja maisemanhoitosopimukset - kohteet ja niiden hoito

Luontopalvelut luonnonhoitajana ja ennallistajana

Ympäristösopimus suojelualueella. Katja Raatikainen Sopimuskäsittelijöiden koulutus

Monimuotoisuuden suojelu

Suoluonnon suojelu Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi

METSO-ohjelma

ELYt ja merialueiden suunnittelu

KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN

Soidensuojeluohjelman säädöspohja ja oikeusvaikutukset. Soidensuojelun täydennysohjelman aloitusseminaari SYKE Hallitusneuvos Satu Sundberg

Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (5) Kaupunginhallitus Asia/

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA

Metsäluonnonhoito. Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi. Reijo Suninen

Alueelliset erityispiirteet ja metsiensuojelun nykytilanne

Metsien suojelu

Metsien suojelu

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso

Kuuleminen SAC-työryhmän tehtävät. Satu Sundberg, YM/LYMO

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 822/ /2013

Soidensuojelutyöryhmän ehdotuksen luonnontieteellinen edustavuus

Viljelijöiden Ympäristöinfot Keski-Suomessa vuonna Projektisuunnittelija Ilona Helle Keski-Suomen ELY-keskus TARKKA! -hanke

Suoluonnon suojelu maakuntakaavoituksessa

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

Perinnemaisemien hoito

METSO-ohjelma - vapaaehtoista metsiensuojelua

EU-oikeuden vaatimukset Kuuleminen Lainsäädäntöneuvos Heikki Korpelainen, Ympäristöministeriö

Soidensuojelu Suomessa

Suomen ympäristökeskuksen ajankohtaiset. Teemu Rintala Suomen ympäristökeskus, BD-keskus LS-neuvottelupäivät Kuhmo

HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa

Soidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ

METSO-OHJELMAN TOTEUTUS Kokemuksia Keski-Suomesta

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO

METSO Pohjois-Pohjanmaalla ja tapaus Kraaseli. Eero Melantie Luonnonsuojeluyksikön päällikkö

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Kuva: Seppo Tuominen

Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016

Asia: Lausunto ehdotuksista laeiksi Liesjärven, Helvetinjärven ja Seitsemisen kansallispuistojen laajentamisesta

Muonio. VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3. Kaavaluonnoksen selostus

Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous

Erityispiirteinen Puruvesi Natura 2000-vesistönä PURUVESI-SEMINAARI

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia

Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8016 Saarvalampi ja sen lähimetsät, Lieksa, Pohjois-Karjala

MEKA-hanke. Alustavia huomioita hankkeesta Harry Berg

NATNET Life Lapin ELY-keskus, Noora Raasakka, luonnonsuojeluyksikkö

Metsäohjelman seuranta

Maatalouden ympäristötuen erityistuen ja laidunpankin mahdollisuudet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidossa

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma harjusinisiipi Kuva:Antti Below

Hallituksen esitys luonnonsuojelulain muuttamisesta. HE 146/2015 vp hallitusneuvos Satu Sundberg ympäristöneuvos Esko Hyvärinen

Tikkalan päiväkoti-koulun itäisen metsikön luontoselvitys

Länsi- Lapin luonnonsuojelualueiden perustaminen

Metsäohjelman seuranta

Käytännön haasteita ja esimerkkejä

Alue-/kohdevaraukset Rajausten ja varausten perusteet Määräykset

Metsäluonnon suojelu. Metsäakatemia Paloma Hannonen

Koodi FI Kunta. Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi. Pinta-ala ha. Aluetyyppi. SPA (sisältää SCI:n)

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)

Metsäohjelman seuranta

Karttojen kopiointi, käyttö ja tekijänoikeudet:

Strategian eväät soiden ennallistamiseen

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta

hakkuut rakent am ja monimuotoisuus

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö

Luonnonsuojelulaki ja sen keskeiset suojelusäännökset

HE 109/2018 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Urho Kekkosen kansallispuiston rajauksen muuttamisesta

Pohjavesiasioiden huomioonottaminen Metsähallituksen toiminnassa.

Vesipuitedirektiivin suojelu- ja erityisalueet

Soidensuojeluseminaari Näkökulmia ehdotuksen valmisteluun ja toimeenpanoon

Transkriptio:

Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen 1

LUONNONSUOJELUALUEET Suomen pinta-alasta suojeltu noin yhdeksän prosenttia luonnonsuojelu- ja erämaalailla. Lisäksi suojelutavoitteita tukevia muita alueita sisältyy mm. Natura 2000 -verkoston alueisiin, maankäyttö- ja rakennuslain mukaisiin kaavoihin sekä erilaisen rajoitetun metsänkäytön piirissä oleviin metsiin. Erämaalailla on perustettu erämaa-alueita, ja koskiensuojelulailla on suojeltu vesistöjä uusien voimalaitosten rakentamiselta. 2

LUONNONSUOJELUALUEET Luonnonsuojelualueiden perustamisen tavoitteena on, että ne edustavat kaikkia Suomessa tavattavia luontotyyppejä. Samalla ylläpidetään niille tyypillistä eläin- ja kasvilajistoa ja turvataan uhanalaisia lajeja. Valtioneuvosto on hyväksynyt seitsemän luonnonsuojeluohjelmaa: kansallis- ja luonnonpuistoohjelman sekä soiden, lintuvesien, harjujen, lehtojen, rantojen ja vanhojen metsien suojeluohjelmat. 3

LUONNONSUOJELUALUEET Valtaosa suojelualueista sijaitsee valtion mailla. Valtion suojelualueita hoitaa pääasiassa Metsähallitus. Valtionmailla luonnonsuojelualueita täydentävät Metsähallituksen alue-ekologisessa suunnittelussa säilytettäviksi varatut arvokkaat luonnonalueet. Myös yksityismailla on luonnonsuojelualueita. Suurin osa suojelualueistamme kuuluu EU:n Natura 2000 -verkostoon. 4

Luonnonsuojelualueet kpl pinta-ala (ha) koko maa P-K koko maa P-K Kansallispuistot 35 3 885 300 14 143 Luonnonpuistot 19 1 153 600 2 208 Soidensuojelualueet 600 43 488 565 27 500 Lehtojensuojelualueet 52 27 1 200 180 Vanhat metsät 91 74 282 900 10 100 Lintuvesialueet 287 24 83 530* 5 200 Hylkeidensuojelualueet 7 18 800 Muut valtion luonnonsuojelualueet 39 49 100 Metsähallituksen perustamat ls-alueet 24 800 Yksityismaiden luonnonsuojelualueet 7 191 387 225 900 11 639 Ahvenanmaan luonnonsuojelualueet 44 12 600 Luonnonsuojelualueet yhteensä 7 673 1 817 100 Erämaa-alueet 12 1 489 000 Luonnonsuojelu- ja erämaa-alueet yhteensä 7 685 3 306 100 *maapinta-alaa noin 25300 (Tilanne vuoden 2010 alussa) 5

LS-ALUEET JA LAIDUNNUS Erityistukea haettaessa etusijalla: Natura-alueilla sijaitsevat kohteet Arvokkaaksi luokitellut perinnebiotooppikohteet Arvokkailla maisema-alueilla sijaitsevat kohteet Lumo-yleissuunnitelmien pb-kohteet Lintuvesikohteet Vanhat kaskikoivikot YSA-alueilla ja Natura-alueiden ulkopuolisilla valtion mailla. 6

Natura-alueet: Natura 2000 verkostoon kuuluvalla alueella on toteutettava suojelutavoitteita vastaava suojelu. Suojelua toteutetaan alueesta riippuen muun muassa luonnonsuojelulain, erämaalain, maa-aineslain, koskiensuojelulain ja metsälain mukaan. Toteutuskeino vaikuttaa muun muassa siihen, millaiset toimet kullakin Natura-alueella ovat mahdollisia. Luonnonsuojelulailla on toteutettu niiden Natura-alueiden suojelu, joilla on voimakkaimmin rajoitettu tavanomaista maankäyttöä. 7

Suojelutoimenpiteitten on rajoitettava vain sellaisia hankkeita, jotka merkittävästi heikentäisivät Natura 2000 -verkostoon ehdotetulla tai hyväksytyllä alueella (Natura-alue) olevia yhteisön tärkeinä pitämiä luontotyyppejä tai lajien elinympäristöjä. Niin ollen Natura -alueiden suojelutavoitteiden saavuttaminen ei aina edellytä luonnonsuojelualueen perustamista eikä muutoinkaan koko alueen kattavaa suojelua. Naturan toteutustapa (rauhoitusmääräykset) vaikuttaa sallittuihin toimenpiteisiin. 8

Pohjois-Karjalan NATURA-2000 kohteet: Kokonais pinta-ala (ha) 115 999 Omistussuhteet maata 69 346 yksityinen 57 698 vettä 46 653 valtio 58 298 Natura 2000 alueita on Pohjois- Karjalassa kaikkiaan 128 kappaletta. Näistä luontodirektiivin mukaisia SCI alueita on 111 ja lintudirektiivin mukaisia SPA alueita 10. Sekä SCI että Spa alueita on 7 kappaletta. 9

LS-ALUEET JA LAIDUNNUS Suojeluohjelmakohteista lähinnä lintuvesiensuojeluohjelmakohteet: Vesiensuojelulliset näkökohdat Ranta-asukkaiden huomioiminen -> ei aidata veteen asti -> aidataan omaksi lohkokseen erilleen peltolaitumista -> negatiivinen ravinnetalous: perinnebiotoopilta poistuu enemmän ravinteita kuin sinne tulee. 10

LS-ALUEET JA LAIDUNNUS YSA-alueet: Lähinnä vanhat tikkakoivikot ja puustoiset perinnebiotoopit (METSO-kohteet) Lauman koon mukaan Varottava ylilaidunnusta (rauhoituksen perusteena olevat lajit eivät saa kärsiä laidunnuksesta). Maanomistajan suostumus Vuokrasopimus koko tukikaudelle Laiduntamissopimus voi olla myös tarpeellinen 11

Rauhoitusmääräykset: Lintuvedet: Määräykset yleensä lieviä, kiellettyjä yleensä vain alueiden luonnontilaa ja suojelutavoitteita heikentävät toimenpiteet, kuten kuivattaminen, säännöstely ja muut vesirakennushankkeet. Lehdot: Suojelutavoitteita vaarantavat toimet (esim. avohakkuut, maanpinnan muokkaus, kuusen istutus, ojitus ja rakentaminen) kiellettyjä. Alueiden perinteisiä käyttömuotoja, kuten laiduntamista tai tarvepuun ottoa, ei ole yleensä tarpeen rajoittaa. Pohjois-Karjalan ELY-keskus/Ympäristö ja luonnonvarat/hanna Keski-Karhu 28.4.2011 12

Rauhoitusmääräykset: Harjut: luonnontilaa ja maisemakuvaa peruuttamattomasti ja olennaisesti heikentävät toimet, kuten maa-ainesten otto kiellettyä. Toteutettu pääasiassa maa-aineslain ja -asetuksen perusteella. Rannat: Perustavoite on säilyttää ohjelman alueet rakentamattomina ja luonnontilaisina. Metsän käsittely sallittua TAPIOn ohjeiden mukaan. Pohjois-Karjalan ELY-keskus/Ympäristö ja luonnonvarat/hanna Keski-Karhu 28.4.2011 13

Rauhoitusmääräykset: YSA-alueiden määräyksistä lupa poiketa ELYkeskuksen luvalla -> edellyttää ELY-keskuksen hyväksymää hoitosuunnitelmaa. Pohjois-Karjalan ELY-keskus/Ympäristö ja luonnonvarat/hanna Keski-Karhu 28.4.2011 14

JA NÄIN SE HOMMA ETENEE: Yhteys ELY-keskukseen tai Metsähallitukseen Kohteen soveltuvuus laidunnukseen täytyy harkita tapauskohtaisesti Maanomistajan suostumus (sopimukset) Metsähallitus tekee myös ysa-alueille hoitosuunnitelmat ja hakee niille viranomaisen hyväksynnän alueellisesta elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta (ELY-keskus). Erityistuen hakeminen ELY-keskukselta Vuokrasopimus koko tukikaudeksi Pohjois-Karjalan ELY-keskus/Ympäristö ja luonnonvarat/hanna Keski-Karhu 28.4.2011 15