Helsinki No YS 1087

YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Helsinki 6.9.2007 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS 2007 Y 121 113 No YS 1087 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee eläinsuojan toimintaa ja sen olennaista muutosta. LUVAN HAKIJA Latolan tila, Jyrki Peltola Hautjärventie 501 04840 Hautjärvi TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Pihattonavetta Latolan tila, Hautjärventie 501, 04840 Hautjärvi Latola 6:0, Hautjärvi, Mäntsälä Toimialatunnus: 01211 (TOL 2002) LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 ja 3 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentin kohta 11 a) LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentin kohta 10 a) ASIAN VIREILLETULO Hakemus on toimitettu Uudenmaan ympäristökeskukselle 9.3.2007. MAKSU 1570 A14 113 AT2179 Asemapäällikönkatu 14 PL 36, 00521 Helsinki Vaihde 020 490 101 Asiakaspalvelu 020 690 161 www.ymparisto.fi/uus Stinsgatan 14 PB 36, FI 00521 Helsingfors, Finland +358 20 490 101 Kundservice +358 20 690 161 www.miljo.fi/uus

2 (22) TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalle ei ole ympäristölupaa. Mäntsälän ympäristölautakunta on myöntänyt säilörehusiilojen rakentamiselle rakennusluvan 16.2.2005 ja pihattonavetan rakentamiselle rakennusluvan 27.6.2007. Uudenmaan TE keskuksessa on vireillä uuden pihaton ja lietelantasäiliön rakentamista koskeva investointitukihakemus. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään sopimuskaudeksi 1.5.2007 30.4.2012. Jyrki Peltola on tehnyt vuokrasopimuksen H. O. P:n perikunnan kanssa Mäntsälän Hautjärven kylässä sijaitsevan tilan Ainola RN:o 2:134 peltoalueesta 1,51 ha viljeltäväksi. Sopimuskausi alkoi 3.1.2006 ja sopimus on voimassa toistaiseksi. H. J. H:n kanssa Mäntsälän Hautjärven kylässä sijaitsevien tilojen Ahopelto RN:o 2:114 ja Ahola RN:o 2:132 peltoalueista, yhteensä 18,81 ha. Sopimuskausi alkoi 15.1.2006 ja päättyy 15.1.2010. J. A:n kanssa Mäntsälän Hautjärven kylässä sijaitsevien rekisteritilojen RN:o 1:20 ja RN:o 2:38 peltoalueista, yhteensä 6,69 ha. Sopimuskausi alkoi 15.1.2006 ja päättyy 15.1.2011. S. E. M:n kanssa Mäntsälän Hautjärven kylässä sijaitsevien rekisteritilojen Kivelä RN:o 2:110, Kivelänlisä RN:o 2:46 ja Ylöstalo RN:o 5:40 peltoalueista, yhteensä 7,66 ha. Sopimuskausi alkoi 15.1.2006 ja päättyy 15.1.2010. S. J:n perikunnan kanssa Mäntsälän Hautjärven kylässä sijaitsevien rekisteritilojen Papinmäki RN:o 1:18 ja Syrjälä RN:o 1:155 peltoalueista 8,54 ha viljeltäväksi. Sopimuskausi alkoi 15.1.2006 ja päättyy 15.1.2010. A. K:n kanssa Mäntsälän Hautjärven kylässä sijaitsevasta rekisteritilan Anttila RN:o 1:37 peltoalueesta noin 2,0 ha viljeltäväksi. Sopimuskausi alkoi 15.1.2006 ja päättyy 15.1.2010. M. K:n kanssa Mäntsälän Hautjärven kylässä sijaitsevasta rekisteritilan Kalliopelto RN:o 1:338 peltoalueesta noin 4,0 ha viljeltäväksi. Sopimuskausi alkoi 15.1.2006 ja päättyy 15.1.2010. I. V:n kanssa Mäntsälän Hautjärven kylässä sijaitsevan rekisteritilan Koivisto RN:o 1:10 peltoalueista noin 9,0 ha viljeltäväksi. Sopimuskausi alkoi 15.1.2006 ja päättyy 15.1.2010. Jyrki Peltola on tehnyt suullisen sopimuksen M L. J:n kanssa Mäntsälän kunnan Hautjärven kylässä sijaitsevista peltolohkoista 505 04213 96 ja 505 04215 01, yhteensä noin 1 ha. Sopimuskausi alkoi 1.1.2006 ja sopimuksen jatkamisesta sovitaan erikseen. Jyrki Peltola on tehnyt sopimuksen lannan luovuttamisesta peltolannoitteeksi H. P.n kanssa Mäntsälän kunnan Hautjärven kylässä sijaitseville peltoalueille noin 114 ha:lle. Sopimus on allekirjoitettu 25.4.2006 ja sopimuksen jatkamisesta sovitaan erikseen.

3 (22) Seutukaavassa tilakeskuksen alueelle ja sen koillis pohjoispuolelle on merkitty taajamatoimintojen alue. Muut ympäröivät alueet on merkitty maa ja metsävaltaiseksi alueeksi. Iilimäen ja Patamäen pohjavesialueet on merkitty tilakeskuksen koillis kaakkoispuolelle. Uudenmaan maakuntakaavassa (liitovaltuuston hyväksymä) tilakeskuksen alueella ei ole merkintöjä. Tilakeskuksen eteläpuolelle on merkitty kaasuputkilinja. Iilimäen ja Patamäen pohjavesialueet on merkitty tilakeskuksen koilliskaakkoispuolelle. Yleiskaavassa / osayleiskaavassa tilakeskuksen alueella ei ole merkintöjä. Alueella ei ole asemakaavaa. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Yleistä Talouskeskus sijaitsee Mäntsälän kunnan Hautjärven kylässä tilalla Latola RN:o 6:0 (kiinteistörekisteritunnus 505 401 0006 0000). Eläinsuoja sijaitsee peltoaukealla. Alue on maa ja metsätalousaluetta. Lähimmät häiriintyvät kohteet Samassa pihapiirissä eläinsuojan kanssa on luvan hakijan asuinrakennus. Lähimmän naapurin lomakiinteistö on tilakeskuksen pohjoispuolella lähimmillään noin 100 metrin etäisyydellä olemassa olevasta nuorkarjapihatosta ja lähimmillään noin 130 metrin etäisyydellä rakennettavasta pihattonavetasta. Seuraavaksi lähimmän naapurin asuinrakennus sijaitsee tilakeskuksen länsipuolella lähimmillään noin 135 metrin etäisyydellä suunnitellusta uudesta pihattonavetasta ja lähimmillään noin 115 metrin etäisyydellä suunnitellusta uudesta lietelantasäiliöstä. Seuraavaksi lähimmän naapurin asuinrakennus pihapiireineen on pohjoisessa lähimmillään noin 260 metrin etäisyydellä uudesta pihattonavetasta. Naapurit ottavat talousvetensä omista kaivoistaan. Muita lähialueilla huomioon otettavia kohteita ovat noin 1 km etäisyydellä oleva ala aste ja päiväkoti. YMPÄRISTÖN TILA JA LAATU Maaperä Tilakeskuksessa vanha navetta sijaitsee moreeni /kalliopaljastumien alueella. Nykyiset kuivalantalat ja virtsasäiliö sijaitsevat moreeni /kalliopaljastumien alueella ja osaksi saven päällä. Nuorkarjapihatto, rehuvarasto ja laakasiilo sijaitsevat savikkoalueella. Rakennettavat uusi pihatto ja lietelantasäiliö tulevat sijaitsemaan savikkoalueella. Tilakeskusta ympäröivät lähipellot ovat savikkoalueella, paitsi asuinrakennuksen pohjoispuolella on vettä läpäiseviä maalajeja. Pinnanmuodot ovat vaihtelevia. Suunniteltujen uuden pihattonavetan ja uuden lietelantasäiliön alueella ei ole tehty maaperätutkimuksia pohjasuhteiden selvittämiseksi. Alue on nykyisin laidunaluetta. Luvan hakijan mukaan pihattonavetta ja lietelantasäiliö perustetaan kuivakuorisavikerroksen varaan. Pihattonavetan kohdalla joudutaan tekemään enimmillään noin 3 metrin soratäyttö.

4 (22) Vesiolosuhteet Tilakeskuksen länsireunalla virtaa pohjoiseen päin oja, joka laskee Haukisuonojaan. Oja kuuluu Savijoen Rapuojan valuma alueeseen (18.071) ja Porvoonjoen vesistöalueeseen (18). Lähimmillään noin 170 metrin etäisyydellä tilakeskuksesta itään on Iilimäen II luokan pohjavesialue (0150515). Lähimmillään noin 320 metrin etäisyydellä tilakeskuksesta pohjoiseen on Patamäen II luokan pohjavesialue (0150514). LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Tilalla harjoitetaan maidontuotantoa vanhoissa rakennuksissa. Tilalle on tarkoitus rakentaa uusi pihattonavetta, lietelantasäiliö ja laakasiilo/rehuvarasto. Laakasiilon/rehuvaraston rakentaminen on aloitettu. Uuteen pihattonavettaan tulee eläinpaikat 95 lypsylehmälle ja 29 hieholle. Laajennuksen jälkeen vanhassa navetassa pidetään yhteensä noin 10 15 kpl vasikkaa (0 kk 4 kk). Vanhassa nuorkarjapihatossa pidetään 40 50 kpl eläintä (4 kk 24 kk). Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti Ruokinta ja kuivikkeet Vedenhankinta Lannanlevitysalat Tilalla on nykyisin 32 lypsylehmää, 23 hiehoa ja 15 nuorkarjaa alle 6 kk. Laajennuksen jälkeen tilalla tulee olemaan 90 lypsylehmää, 70 hiehoa ja 40 nuorkarjaa alle 6 kk. Tulevassa tilanteessa tilalla tuotetaan noin 800 000 kg/a maitoa. Käytettäviä rehuja ovat muun muassa säilörehu 1 100 t/a, vilja, rypsirouhe, tiivisteet ja vitamiinirehut. Kuivikkeina käytetään olkea noin 300 m 3 /a ja kutterinpurua noin 100 m 3 /a. Tilan käyttövesi otetaan omasta lähdekaivosta. Kaivo sijaitsee Rapuojan varressa. Veden riittävyydessä ei ole ollut ongelmia. Nykyisin käytössä olevat lannanlevitysalat ovat maastomuodoiltaan pääosin melko tasaisia ja savipeitteisiä. Välittömästi tilakeskuksen pohjoispuolella on kuitenkin pieni peltoala, jossa pinnassa maalaji on vettä johtavaa. 12 ha lannanlevitysaloista sijaitsee pohjavesialueilla (Iilimäki ja Patamäki). Vanhan kaupan edessä olevan lohkon pohjoiskulmalla on saven sekaista hietaa. Lannanlevitysalojen halki / vieritse kulkee Hau

5 (22) kisuonoja ja Rapuoja. Ojien varressa on "luonnon" suojakaistat. Sahajärven lähistöllä sijaitsevat lohkot eivät sijaitse aivan rannassa. Polttoaine ja öljysäiliöt ja muut kemikaalit Tilan käytössä on kolme 3 000 litran sekä yksi 5 000 litran polttoainesäiliö. Säiliöt sijaitsevat katoksessa. Säiliöitä ei ole tarkastettu. Kevyttä polttoöljyä käytetään tilan traktoreissa ja kuivurissa yhteensä noin 14 000 15 000 l/a. Tilalla on muita öljytuotteita (voiteluaineet) ja jäteöljyjä kerrallaan enintään 400 l. Ne säilytetään tynnyreissä ja kanistereissa konehallissa. Hallissa on betonilaatta. Kasvinsuojeluaineita ja pesuaineita käytetään 300 400 kg/a. Ne varastoidaan konehallissa ja navetassa enintään 100 kg kerrallaan. Luvan hakijan esittämä arvio parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta Luvan hakijan mukaan lannan käsittely separoimalla vähentää syntyviä hajuhaittoja sekä lannan varastoinnista että levityksestä. Se parantaa lannan "laatua" jatkokäsittelyä ajatellen. Kuivalannan ja lietteen levityksen hoitavat urakoitsijat tarkoituksenmukaisella ja nykyaikaisella kalustolla (letkulevitin, tarkkuuslevitin), jolloin levitysjälki ja määrät ovat tarkkoja. Viljanviljely tehdään suorakylvönä. Muilta osin luvan hakija ei ota kantaa parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Ympäristölupahakemuksen mukaan liikenne lisääntyy rehunteon ja lannanlevityksen aikana. Muuten ei suuria muutoksia päivittäiseen liikenteeseen tule. Talviaikainen rehupaalien haku pelloilta jää pois. Asuinpiha ja tuotantorakennusten piha alueet tulevat selkeämmin eroon toisistaan, jolloin vaaratilanteiden mahdollisuus pihapiirissä pienenee nykyisestä. Luvan hakija arvioi, että hajuhaitat eivät lisäänny toiminnan laajentuessa. Lannan separoinnin uskotaan vähentävän hajuhaittoja. Lisäksi tulevaisuudessa kuivalantalat katetaan ja varustetaan seinillä kolmelta puolelta. Jätevedet ja päästöt vesiin, viemäriin ja maaperään Toiminnassa syntyy maitohuonejätevesiä 175 m 3 /a ja muita pesuvesiä 25 m 3 /a, jotka johdetaan lietesäiliöön. Nykyisin eläinsuojan WC vedet johdetaan 3 saostuskaivon kautta salaojiin ja niistä edelleen ojaan. Tulevaisuudessa eläinsuojissa on kaksi käymälää, joista WC vedet johdetaan virtsasäiliöön ja separoidaan. Asuinrakennuksen WC vedet johdetaan saostuskaivoihin. Tarvittaessa, jos niin myöhemmin vaaditaan, asumajätevesille rakennetaan puhdistamo.

6 (22) Lannan, maitohuonejätevesien ja säilörehun puristenesteen käsittely ja varastointi Lietelantamenetelmä Lietelantamenetelmällä ovat pihattonavetassa 90 lypsylehmää ja 29 hiehoa. Lietelantaa syntyy laskennallisesti seuraavasti: 90 x 12/12 x 24 m 3 /a = 2 160 m 3 /a (lypsylehmät eivät laidunna) 29 x 12/12 x 15 m 3 /a = 435 m 3 /a (nämä hiehot eivät laidunna) eli yhteensä 2 595 m 3. Lietelannan separointi aloitetaan uuden navetan rakentamisen jälkeen. Separoinnilla saadaan lietteestä noin 30 % kuivaksi jakeeksi ja loput nestejakeeksi. Uudesta navetasta lietelanta pumpataan (pumppukaivo) entiseen virtsasäiliöön, jossa lietettä aika ajoin sekoitetaan tasalaatuisuuden varmistamiseksi. Tähän säiliöön johdetaan myös nesteet vanhasta navetasta ja lantalan kuormauslaatan sade ynnä muut vedet yhteensä 100 150 m 3 /a. Tästä säiliöstä liete pumpataan separaattorille. Separoinnin jälkeen nestemäinen jae johdetaan lietelantasäiliöön ja kiinteä jae sijoitetaan lantalaan. Nestemäistä jaetta syntyy noin 1 800 m 3 /a ja kiinteää jaetta 900 m 3 /a. Säilörehun puristenestettä syntyy laskennallisesti noin 50 m 3 /a. Eläinsuojan pesuvesiä syntyy noin 25 m 3 /a. Kattamattomaan virtsasäiliöön ja lietelantasäiliöön satavalle vedelle tarvitaan varastointitilavuutta noin 400 m 3. Maitohuonejätevesiä syntyy 175 m 3 /a. Yhteensä kaiken kaikkiaan virtsa ja lietelantasäiliöissä tarvitaan varastointitilavuutta nesteille 2 575 m 3 /a. Lietekuilut toimivat valutuksella. Etukaivon tilavuus on 60 m 3. Säilörehun puristenesteelle on 15 m 3 :n umpikaivo. Siitä neste kuljetetaan virtsasäiliöön. Virtsasäiliön tilavuus on 460 m 3 ja se on betonirakenteinen. Seinät on tehty betonielementeistä. Tilakeskukseen rakennettavan lietesäiliön tilavuus tulee olemaan 3 500 m 3. Lietteelle ja puristenesteelle käytettävissä olevat tilavuudet tulevat olemaan täten kaiken kaikkiaan yhteensä 4 035 m 3. Rakennettava lietelantasäiliö on muodoltaan suora ympyrälieriö. Säiliö perustetaan maapohjalle. Sen päälle tehdään ensin routimaton, hyvin tiivistetty kerros sorasta. Säiliön ympärille asennetaan salaojaputket. Salaojavesille rakennetaan tarkastuskaivo. Säiliön pohjalaatta ja seinät toteutetaan teräsbetonirakenteisina. Pohjalaatan paksuus on 120 mm. Seinät rakennetaan tehdasvalmisteisista elementeistä, joiden paksuus on 140 mm. Juuripalkki tiivistää elementin ja pohjalaatan sauman. Elementtitoimittaja toimittaa säiliön pystytettynä ja jälkikiristettynä. Lietesäiliö täytetään alta päin. Kuivikelantamenetelmä Kuivikelantamenetelmällä ovat 30 vasikkaa ja 30 hiehoa. Virtsa imeytetään kuivikkeisiin. Kuivikelantaa (kuivike + virtsa) syntyy laskennalli

7 (22) sesti yhteensä noin 420 m 3 /a. Kuivikelanta sijoitetaan lantaloihin. Niihin sijoitetaan myös mahdolliset pilaantuneet rehut. Yhteensä kaiken kaikkiaan kuivalannan varastointitilavuutta tarvitaan noin 1 320 m 3 /a. Olemassa olevia kuivalantaloita on kaksi yhteensä pinta alaltaan 310 m 2 ja hyötytilavuus yhteensä 1 130 m 3. vanhan navetan päädyssä oleva lantala, pinta ala on 180 m 2, reunojen korkeus 2,5 m, ajoluiskan korkeus 0,6 m, hyötytilavuus on noin 630 m 3 vanhan navetan kaakkoispuolella oleva lantala, pinta ala on 130 m 2, reunojen korkeus 2,5 m, ajoluiskan korkeus 0,6 m, hyötytilavuus on noin 500 m 3. Lantalat on perustettu soratäytön päälle. Lantaloiden ympärillä on salaojat. Tiivistetyn täytön päälle on valettu vähintään 150 mm betonilaatat pohjiksi. Lantaloissa ovat seinät betonia/valuharkkoa. Lantalat katetaan ja rakennetaan seinät. Lantaloiden kuormausalustan pohjamateriaali on betoni. Kuivikepohjamenetelmä Kuivikepohjamenetelmällä on nuorkarjaa nuorkarjapihatossa. Makuualueet ja ruokintapaikat ovat erilliset. Ruokinta alueet kolataan säännöllisesti. Kuivikepohja on osittainen lantavarasto. Kuivitetun alueen pintaala on 60 m 2, kuivikkeen paksuus on noin 50 cm ja reunojen korkeus on 70 cm. Lattiarakenteen materiaali on betoni. Reunojen alaosat ovat betonia ja yläosat puuta. Kuivikemateriaalina käytetään olkea. Kuiviketta ei käännetä. Poistettavaa kuivikepohjaa syntyy noin 40 m 3 /a (poistetaan kerran vuodessa), koska osa lannasta poistetaan päivittäin. Päivittäin poistettavan lannan tilavuus on laskettu mukaan kuivikelantaan. Poistettu kuivikepohja varastoidaan lantalassa ja levitetään sen jälkeen pellolle. Laidunnus ja jaloittelutarhat Hiehot ja ummessa olevat lehmät (yhteensä 30 40 kpl) laiduntavat. Laidunala on 11 ha. Laitumet sijaitsevat tilakeskuksen ympärillä noin 200 metrin säteellä tilakeskuksesta. Laitumet rajoittuvat vesistöön. Nautakarjaa pidetään laitumella 4 kk/a 5 kk/a (yötä päivää). Eläinten juottaminen laitumilla on järjestetty vesipisteillä (painevesi) ja vesivaunuilla. Laitumilla ei ole pysyvää eikä kiertävää ruokintapaikkaa. Tilalla ei ole jaloittelutarhaa eikä sellaista ole tarkoitus toteuttaa. Rehujen ja kuivikkeiden varastointi Säilörehua tehdään esikuivattuna laakasiiloon 1 000 t/a ja pyöröpaalataan 100 t/a. Pyöröpaalit varastoidaan tilakeskuksessa. Muut rehut varastoidaan rehuvarastossa tai erillisessä siilossa. Kutterinpurua ei tarvitse varastoida, koska sitä tilataan tarvittaessa. Olki varastoidaan ladoissa ja laakasiilossa kasan päällä.

8 (22) Lannan, virtsan ja puristenesteen levitys pellolle Päästöt ilmaan Kyseisellä eläinmäärällä tarvittava lannanlevitysala on 82,5 ha. Lannan levitykseen on käytettävissä peltoalaa 107 ha, josta omaa on 23 ha, vuokrapeltoa 63 ha ja sopimuspeltoa 21 ha. Levitysajankohdat ovat kevät (viikot 19 23), kesä (viikot 27 28) ja syksy (viikot 35 37). Lannasta levitetään keväällä 35 %, kesällä 40 % ja syksyllä 25 %. Lietelanta levitetään letkulevittimellä ja kuivalanta tarkkuuslevittimellä. Levitystyön tekee urakoitsija. Lannan patterointia saatetaan harjoittaa työteknisistä tai hygieenisistä syistä. Tällöin patteroinnista tehdään ilmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Pihattonavetassa on painovoimainen ilmanvaihto. Poistoilma johdetaan ylöspäin, katolle. Luvan hakijan mukaan pihattonavetan päätyovien ja / tai verhoseinien pitäminen avoinna ei merkittävästi lisää hajuhaittaa. Ilmavirtaukset pihaton läpi jakautuvat tehokkaasti siten, että niistä ei aiheudu merkittävää hajuhaittaa naapureille. Naapureille saattaa aiheutua hajuhaittaa lannan levityksestä. Separoidun lietelannan nesteosaa ei tarvitse sekoittaa lietelantasäiliön tyhjennyksen yhteydessä, joten siitä ei aiheudu erityistä haittaa. Hajuhaitta on lyhytkestoinen. Lietelantasäiliön kattaminen kiinteästi on vaativa työ, koska säiliön jänneväli on suuri. Jos hajuhaittoja joudutaan torjumaan, niin luvan hakijan mukaan kelluva kate olisi mahdollinen. Virtsasäiliöön kiinteä kate on tarvittaessa mahdollista rakentaa. Kuivalantaloihin ja laakasiiloon rakennetaan seinät ja katto, jotka myös ehkäisevät hajuhaittojen syntyä kuivalannan ja säilörehun varastoinnista. Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella Eläinsuojan toiminnasta ja siihen liittyvistä toiminnoista aiheutuva melu on normaalia työkoneista aiheutuvaa melua. Merkittävin melun aiheuttaja on traktorin käyttö. Traktoria käytetään päivittäin, mutta eniten lannanlevityksen aikaan. Luvan hakijan mukaan melusta ei kuitenkaan aiheudu merkittävää haittaa lähimmille naapureille. Suunnitelluille uudelle pihattonavetalle ja lietesäiliölle liikennöinti on järjestetty vanhan navetan vieritse sen länsipuolelta. Piha alueella on rehun ja lannan käsittelyä päivittäin. Maitoauto käy joka toinen päivä. Karja auto käy lähes viikoittain. Öljy, vilja ja rehukuljetuksia on pari kertaa kuukaudessa. Omaa ajoa on päivittäin. Lannanlevityksen aikaan liikennettä on eniten. Levitykset ajoittuvat keväästä syksyyn. Lantaa ajetaan levitysaloille keskimäärin 30 kuormaa päivässä noin kahden viikon ajan vuodessa. Tuorerehun tekoon ja pyöröpaalien kuljetukseen liittyvää liikennettä on kesällä kolme jaksoa ja kerralla kolme päivää. Olkea kuljetetaan puinnin jälkeen ja kutterinpurua noin kuusi kertaa vuodessa. Sekajätettä noudetaan kerran kuukaudessa. Raatoja noudetaan tilalta muutama kerta vuodessa. Kuljetusreitit ovat tilakeskuksesta Hautjärventielle ja Savijoentielle.

9 (22) Muut jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Lietelannan (02 01 06), kuivikelannan (02 01 06) ja kuivikepohjan (02 01 06) lisäksi toiminnassa syntyy seuraavia jätteitä: Metalliromua (02 01 10) syntyy noin 1 t/a, joka toimitetaan metallinkeräykseen. Muovijätettä (02 01 04) syntyy noin 0,5 t/a, josta lannoitesäkit keräykseen ja muu muovi laitetaan sekajätteiden joukkoon. Paperijäte, kuten säkit (20 01 01), kerätään ja hyödynnetään jätesäkkeinä tai toimitetaan sekajätteenä edelleen käsiteltäväksi. Sekajäte (20 03 01) noudetaan järjestetyn jätehuollon kautta kerran kuukaudessa. Loisteputket (20 01 21*) noin 20 kpl/a, akut (20 01 33*) noin 2 kpl/a, jäteöljyt (13 02 05*) noin 200 l/a ja torjunta aineet (02 01 08*) noin 10 l/a toimitetaan ongelmajätteiden keräykseen. Pilaantuneet rehut (02 01 03) noin 3 t/a sijoitetaan kuivalannan sekaan. Eläinkudosjätettä (02 01 02) syntyy noin 8 t/a. Raadot toimitetaan hävitettäviksi Honkajoki Oy:lle. Raadot noudetaan muutaman päivän sisällä. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Sähkökatko on vakavin poikkeuksellinen tilanne tilalla. Tällaisen tilanteen varalle hankitaan aggregaatti. Lietelantaa saatetaan johtaa käsittelemättömänä lietelantasäiliöön esimerkiksi pumppurikon yhteydessä. Uuden pihaton kokoojakuilusta tuodaan sulullinen putkilinja suoraan uuteen lietesäiliöön mahdollisten häiriöiden (pumppaus lietesäiliöön) varalle. VALVONTA JA TARKKAILU Tilalla on omavalvonta, jota varten laaditaan valvontaohje. Lähdekaivovedestä otetaan näyte kolmen vuoden välein. Viimeksi näyte on otettu vuonna 2005. Luvan hakijan mukaan veden laatu on täyttänyt tutkituilta ominaisuuksiltaan talousveden laatuvaatimukset. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty 2.5.2007 ja 31.8.2007. Lupahakemuksesta tiedottaminen Uudenmaan ympäristökeskus on tiedottanut asian vireilletulosta kuuluttamalla hakemuksesta Mäntsälän kunnan ilmoitustaululla ja Uudenmaan ympäristökeskuksen ilmoitustaululla 10.5. 8.6.2007 sekä ilmoittamalla kuulutuksesta Mäntsälän Uutiset ja Mäntsälä lehti nimisissä sanomalehdissä. Hakemuksesta on annettu erikseen tieto tiedossa oleville asian

10 (22) osaisille. Asiakirjat ovat olleet kuulutuksen ajan nähtävillä Mäntsälän kunnassa. Tarkastukset ja neuvottelut Lausunnot Eläinsuojakiinteistöllä on suoritettu tarkastus 3.8.2007. Samassa yhteydessä neuvoteltiin lupahakemukseen liittyvistä seikoista sekä täsmennettiin toiminnan asiatietoja. Tarkastus ja neuvottelumuistio No YS 957/6.8.2007 on liitetty asiakirjoihin. Hakemuksen johdosta on pyydetty lausunto Etelä Suomen lääninhallitukselta, Mäntsälän kunnanhallitukselta ja Mäntsälän ympäristölautakunnalta. Ympäristölautakunnan lausuntoon on pyydetty liittämään myös terveydensuojeluviranomaisen lausunto. Etelä Suomen lääninhallitus ilmoittaa 11.6.2007 päivätyllä kirjeellään, ettei se tässä vaiheessa käytä sille varattua mahdollisuutta lausunnon antamiseen. Lääninhallitus pitää tärkeänä, että kunnan terveydensuojeluviranomaiselle varataan mahdollisuus lausunnon antamiseen hakemuksesta. Mäntsälän ympäristölautakunta on antanut 13.6.2007 päivätyn lausunnon. Lausunnossa todetaan, että toiminta laajenee kohti lähintä häiriintyvää kohdetta, jonne etäisyys uudesta eläinsuojarakennuksesta jää alle 200 metriin. Ympäristölautakunta edellyttää, että ennen luvan myöntämistä selvitetään eläinsuojan ja lietesäiliön vaihtoehtoiset sijoituspaikat kiinteistöllä. Ympäristölautakunta katsoo, että lupa voidaan myöntää hakemuksen mukaisesti, mikäli suotuisampaa sijoituspaikkaa ei löydy kiinteistöltä. Tällöin on kuitenkin lupaehdoilla varmistettava, ettei toiminnasta aiheudu kohtuutonta rasitusta lähimmille naapureille. Ympäristölautakunta katsoo, että eläinsuojan jätevedet voidaan johtaa käsiteltäväksi lietelannan mukana, jos voidaan varmistaa niiden haitattomuus lietteen jatkokäsittelylle. Tilakeskuksen jätevedet tulee käsitellä erikseen ns. jätevesiasetuksen mukaisesti. Lannan separointi nopeuttaa lannan imeytymistä maahan ja vähentää ammoniakin haihtumista levityksen jälkeen. Sillä ei kuitenkaan ole merkitystä lannan hygieeniseen laatuun ja siksi separoinnin jälkeenkin tulee kiinnittää huomiota erotetun lantakompostin ja nesteen käsittelyyn. Lupaehdoin tulee varmistaa, ettei separoinnista ja lannan käsittelystä aiheudu haju tai hygieniahaittoja. Varajäsen J. A. jätti eriävän mielipiteen. Hän esitti, että ympäristölupa olisi myönnettävä hakemuksen mukaisesti. Ympäristölautakunta liittää lausuntoonsa vt. terveysvalvonnan johtajan 25.5.2007 antaman lausunnon.

11 (22) Mäntsälän perusturvapalvelukeskus / terveysvalvonnan johtaja on antanut 25.5.2007 päivätyn lausunnon. Sen mukaan pihaton suunnittelussa ja toiminnassa tulee kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin: pihaton yleiset vaatimukset, kuten pihaton rakenteet ja ilmanvaihto pihaton ja vasikka ja nuorkarjan tilojen tilavaatimukset, joilla varmistetaan muun muassa eläinsuojelulain ja sen nojalla säädettyjen asetusten ja päätösten vaatimukset rehu ja ruokintahygienia alkutuotantoasetus tautisuojaus työturvallisuus. Lupahakemuksessa viitataan asuinrakennuksen jätevesien mahdolliseen johtamiseen tulevaisuudessa navetan lietesäiliöön. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan taloudesta syntyvä saostuskaivoliete rinnastetaan puhdistamolietteeseen ja se on käsiteltävä ennen maatalouskäyttöä niin, että taudinaiheuttajien määrät vähenevät merkittävästi. Näin ollen saostuskaivon lietteen johtaminen käsittelemättömänä navetan lietesäiliöön ei ole sallittua. Puhdistamolietteen käsittelyvaihtoehtoja ovat kalkkistabilointi, terminen kuivaus, mädätys, kompostointi ja Kemicondmenetelmä. Lietteen käsittelyksi ei hyväksytä tiivistystä ja kuivausta, seostamista turpeen, hakkeen tms. seosaineen kanssa eikä mesofiilistä mädätystä. Navetan WC tilojen jäteveden johtaminen lietesäiliöön on sallittua. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole toimitettu muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Luvan hakijalle on 6.8.2007 päivätyllä kirjeellä varattu tilaisuus vastineen jättämiseen. Luvan hakija ei ole toimittanut vastinetta. Neuvottelussa 3.8.2007 luvan hakija luovutti kopion 23.6.2007 päivätystä viestistä, jonka se oli toimittanut Mäntsälän kunnan ympäristölautakunnalle. Viestissä selvitettiin uuden navetan sijoituspaikan valintaan liittyviä seikkoja. Neuvottelussa sovittiin, että viesti voidaan huomioida vastineena Mäntsälän ympäristölautakunnan antamaan lausuntoon ympäristölupahakemuksesta. Viestissä todetaan muun muassa seuraava: Toisen rakennuspaikan löytäminen käytettävissä olevalla kiinteistöllä on hyvin vaikeaa, koska asuinpaikan välittömässä yhteydessä oleva kiinteistö on rajallinen. Kylälle päin olevalle pellolle navetta kyllä juuri ja juuri kokonsa puolesta sopisi, mutta se tulisi parinkymmenen metrin päähän hyvin vilkkaassa käytössä olevasta kesäasunnosta. Lietesäiliö täytyisi tässä tapauksessa sijoittaa hyvin lähelle Rapuojaa sekä tilan kaivoa ja rakentaminen edellyttäisi paljon suurempia maansiirto ja maamassojen käsittelytöitä. Tämän rakennuspaikan etäisyys paritaloista ja entisen kaupan kiinteistöistä olisi noin 300 metriä.

12 (22) VIRANOMAISEN RATKAISU Ratkaisu Uudenmaan ympäristökeskus myöntää Latolan tila, Jyrki Peltolalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan eläinten pidolle eläinsuojassa, joka on tarkoitettu noin 90 lypsylehmälle, 70 hieholle ja 40 vasikalle (alle 6 kk). Eläinmäärää voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto ei ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Luvan hakija on vastineessaan vastannut sijoituspaikkaa koskevaan asiaan. Uudenmaan ympäristökeskus on huomioinut lausunnoissa esitetyt seikat lupamääräyksissä ja niiden perusteluissa ilmenevällä tavalla. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt vesiin ja viemäriin (YSL 43, 45, NaapL 17, JL 6, VNA 931/2000) 1.1. Vanhan navetan ja vanhan pihaton sekä uuden rakennettavan pihattonavetan pohjarakenteiden sekä lantavarasto ja virtsasäiliö, kouru ja laakasiilorakenteiden sekä lannan kuormausalustojen on estettävä lannan / lannan separoinnissa syntyvän kuivan lantajakeen, virtsan, säilörehun puristenesteen ja niistä aiheutuvien valumavesien joutuminen ojiin tai maaperään. 1.2. Toiminnassa syntyvä lietelanta / lannan separoinnissa syntyvä nestemäinen lantajae, lantavedet ja säilörehun puristeneste on johdettava tiiviiseen säiliöön, kuten lietelanta tai virtsasäiliöön taikka umpikaivoon. Lantaloihin kertyvät nesteet on koottava ja tarvittaessa siirrettävä / johdettava tiiviiseen säiliöön tai imeytettävä kuivikkeisiin. Maitohuonejätevedet ja muut pesuvedet on johdettava lietelantasäiliöön. Navettarakennuksissa olevien vesikäymälöiden jätevedet on johdettava lietelantasäiliöön tai ne on käsiteltävä muulla hyväksyttävällä tavalla. Päästöt ilmaan (YSL 6, 42, 43, NaapL 17 ) 2.1. Eläinten pito, eläinsuojien ilmanvaihto, lannan käsittely ja varastointi sekä rehujen käsittely ja varastointi on hoidettava siten, että toiminnoista ei aiheudu kohtuutonta rasitusta hajuhaittoina lähimmille ulkopuolisille naapureille. Lietelanta ja virtsasäiliöt on katettava vähintään kelluvalla katteella. 2.2. Levitettäessä lantaa eläinsuojien välittömään läheisyyteen on huolehdittava siitä, ettei lannan levityksestä aiheudu yhdessä eläinsuojien kanssa lähimmille ulkopuolisille naapureille kohtuutonta rasitusta hajuhaittana. 2.3. Eläinsuojakiinteistöllä tapahtuva lannan kuormaus, rehujen ja kuivikkeiden käsittely sekä liikenne on järjestettävä ja hoidettava siten,

13 (22) ettei niistä aiheudu kohtuuttomia haju tai pölyhaittoja lähimmille ulkopuolisille naapureille. Melu ja tärinä (YSL 43, NaapL 17 ) 3. Eläinsuojien toiminnasta, lannan, rehujen, kuivikkeiden ja muiden raaka aineiden käsittelystä sekä eläinsuojakiinteistöllä tapahtuvasta liikenteestä aiheutuva melu ei saa ylittää lähimmissä melulle alttiissa kohteissa päivällä kello 7 22 ekvivalenttimelutasoa 55 db (L Aeq ) eikä yöllä kello 22 7 ekvivalenttimelutasoa 50 db (L Aeq ). Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen (YSL 43, 45, JL 3, 6, JL 17, JA 3a, YMA 1129/2001) 4. Toiminnassa muodostuvat ongelmajätteet, kuten loisteputket, on toimitettava ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen. Hyötykäyttökelpoiset jätteet, kuten paperi, pahvi ja muovijäte sekä metalliromu, on toimitettava niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin. Muutoin jätteen käsittelyssä, hyödyntämisessä ja keräyksessä on noudatettava Mäntsälän kunnan jätehuoltomääräyksiä. 5.1. Eläinsuojissa syntyvä eläinjäte, kuten kuolleet naudat ja vasikat sekä niiden osat, on toimitettava mahdollisimman pian käsiteltäviksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. 5.2. Mikäli eläinjätettä joudutaan välivarastoimaan asianmukaisen kuljetuksen järjestämiseksi, on välivarastointi ja käsittely järjestettävä ja toteutettava hygieenisesti. Välivarastointi ei saa aiheuttaa terveyshaittaa ympäristön asutukselle eikä vaaraa ihmisten tai eläinten terveydelle. Eläinjätteen välivarastossa on oltava asianmukaiset tilat ja välineet välivarastointia ja käsittelyä varten. Astioiden ja säiliöiden on oltava tiiviitä ja helposti puhtaana pidettäviä. Välivaraston on oltava tiiviillä alustalla ja siten katettu ja suojattu, ettei jäte joudu kettujen, rottien tai muiden eläinten syötäväksi. Varastointi (YSL 43, 45, JL 6, NaapL 17, VNA 931/2000) 6.1. Toiminnassa syntyvä kuivikelanta, kuivikepohja ja lannan separoinnissa muodostuva kuiva lantajae on niiden poistamisen jälkeen varastoitava tiivisrakenteisissa lantaloissa. Varastoitava lanta on tarvittaessa peitettävä puhtaalla kuivikkeella. 6.2. Kuivikelannalle on oltava yhteensä vähintään 1 320 m 3 varastointitilavuutta. Lietelannalle / lietelannan separoinnissa syntyvälle nestemäiselle lantajakeelle, maitohuonejätevesille ja säilörehun puristenesteelle on oltava yhteensä vähintään 2 175 m 3 varastointitilavuutta. Kiinteästi kattamattomiin lietelantasäiliöihin on varattava ylimääräistä säiliökorkeutta 300 mm säiliön yläreunan tasossa eli noin 400 m 3.

14 (22) 6.3. Rakennettava lietelantasäiliö on suunniteltava ja rakennettava vesitiiviiksi. Lietelantasäiliö on perustettava kantavalle pohjalle. Seinäelementtien asennus ja saumojen tiivistys on toteutettava rakennesuunnittelijan esittämien vaatimusten mukaisesti. Lietelantasäiliö on varustettava riittävän korkealla ja tiheällä suoja aidalla. Lietelantasäiliön täyttöä varten on oltava tarpeelliset ja tarkoituksenmukaiset rakenteet ja laitteet. Säiliön salaojitus on toteutettava siten, että onnettomuustilanteessa salaojaveden pääsy valtaojaan voidaan tarvittaessa estää. 6.4. Suunnitelma puuttuvan kuivikelannan varastointikapasiteetin toteuttamisesta on toimitettava tiedoksi Uudenmaan ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen lannan separoinnin aloittamista. Rakennettavan lietelantasäiliön rakennesuunnitelmat on toimitettava tiedoksi Uudenmaan ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen lietelantasäiliön rakentamisen aloittamista. 6.5. Rakennettavan lietelantasäiliön tiiviit rakenteet on esitettävä Uudenmaan ympäristökeskuksen tarkastettaviksi ennen lietelantasäiliön käyttöönottoa. 7. Rehut, polttoaineet, kemikaalit ja jätteet on varastoitava kiinteistöllä siten, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, maaperän, pinta tai pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle tai naapureille. 8. Lannan varastointitilat on tyhjennettävä säännöllisesti mahdollisimman perusteellisesti vähintään kerran vuodessa. Tyhjennysten yhteydessä on tarkastettava varastointitilojen kunto ja havaitut puutteet on korjattava viivytyksettä. 9. Lannan kuormaus ajoneuvoon on tehtävä tiiviillä kuormausalustalla. Laitteiston ja kuljetuskaluston on oltava sellaisia, ettei täyttöjen, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse lantaa ympäristöön. Eläinsuojakiinteistön liikennöintialueet on oltava pinnoitetut siten, että kuljetuskaluston pyörät pysyvät puhtaina. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet (YSL 43, 62, YSA 30 ) 10. Mahdollisista häiriötilanteista sekä vahingoista ja onnettomuuksista, joista saattaa aiheutua merkittäviä päästöjä ympäristöön, on ilmoitettava viipymättä Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Mäntsälän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 11. Ympäristöön vahingon tai onnettomuuden seurauksena päässyt lanta ja muu ympäristöä kuormittava jäte tai aine on kerättävä välittömästi talteen. Toiminnan lopettaminen (YSL 43, JL 6, NaapL 17 ) 12. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä yksityiskohtainen suun

15 (22) nitelma vesiensuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. Muut toimet, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja (YSL 43 ) 13. Toiminnassa syntyvä lanta ja virtsa on ensisijaisesti hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Lannan peltolevitystä varten on toiminnanharjoittajalla oltava aina käytettävissään riittävästi asianmukaista lannanlevitysalaa. Lannan levitykseen on oltava käytettävissä luvan mukaiselle enimmäiseläinmäärälle levityspeltoa vähintään 82,5 hehtaaria. Mahdollisista uusista omista peltoaloista sekä pellon vuokraja lannanlevityssopimuksista on toimitettava tiedot / kopiot tiedoksi Uudenmaan ympäristökeskukselle. Tarkkailu ja raportointimääräykset (YSL 46, YSA 19, JL 51, 52 ) 14.1. Eläinsuojan toiminnasta on toimitettava edellistä vuotta koskeva raportti Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Mäntsälän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. Raportissa on esitettävä: tiedot eläinmääristä, vuotuinen tuotantomäärä (kpl/a, kg/a, l/a) sekä yhteenveto ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä huolloista ja tuotantohäiriöistä (syy, kestoaika, arvio päästöistä ja niiden ympäristövaikutuksista sekä suoritetut toimenpiteet) tiedot lantamääristä, eläinjätteistä, muista tavanomaisista jätteistä, ongelmajätteistä, niiden määristä, varastoinnista ja varastointipaikoista, hyödyntämisestä, edelleen toimittamisista, lannanlevitysaloista ja muista toimituskohteista tiedot lantavarastojen tyhjennysten yhteydessä tehdyistä rakenteiden kunnon tarkkailuista. 14.2. Eläinsuojan toiminnasta mukaan lukien lannan varastointi on pidettävä käyttöpäiväkirjaa ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toimenpiteistä. Siihen on merkittävä vähintään edellä esitetyt raportointia varten tarvittavat tiedot. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaisille. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty.

16 (22) Luvan myöntämisen edellytykset Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti eläinsuojan toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Eläinsuojat, lanta ja rehuvarastot sijaitsevat Hautjärven taajamaalueella. Tilakeskuksen eteläpuolella on maa ja metsätalousvaltaista alueetta. Lähimmän naapurin lomakiinteistö on tilakeskuksen pohjoispuolella lähimmillään noin 100 metrin etäisyydellä olemassa olevasta nuorkarjapihatosta ja lähimmillään noin 130 metrin etäisyydellä rakennettavasta pihattonavetasta. Seuraavaksi lähimmän naapurin asuinrakennus sijaitsee tilakeskuksen länsipuolella lähimmillään noin 135 metrin etäisyydellä suunnitellusta uudesta pihattonavetasta ja lähimmillään noin 115 metrin etäisyydellä suunnitellusta uudesta lietelantasäiliöstä. Seuraavaksi lähimmän naapurin asuinrakennus pihapiireineen on pohjoisessa lähimmillään noin 260 metrin etäisyydellä uudesta pihattonavetasta. Luvan hakija on pyrkinyt sijoittamaan tilakeskukseen suunnitteilla olevan pihattonavetan ja lietelantasäiliön poispäin lähimmästä häiriintyvästä kohteesta. Toisaalta taas tulevassa tilanteessa uusi pihattonavetta ja lietelantasäiliö tulevat entistä lähemmäksi seuraavaksi lähimmän naapurin asuinkiinteistöä. Tämän vuoksi Uudenmaan ympäristökeskus on lupamääräyksessä huomioinut pohjois ja länsipuolisten naapureiden läheisen sijainnin. Hakemuksen mukaisesta toiminnasta ottaen huomioon annetut lupamääräykset, ei voida katsoa etäisyyksien tai alueen aikaisemman käytön perusteella aiheutuvan merkittävää ympäristön pilaantumista eikä naapurustolle kohtuutonta rasitusta tai haittaa. Lupamääräysten perustelut Talouskeskuksessa on eläinsuojan toimintaa varten vanha navetta, vanha pihatto, kaksi lantalaa, virtsasäiliö ja muita varastointitiloja, kuten rehuvarastoja. Lisäksi rakennetaan uusi pihattonavetta ja lietelantasäiliö. Eläinsuojan toiminnasta syntyvä lietelanta / lietelannan separoinnista syntyvä nestemäinen lantajae kootaan ja varastoidaan tiivispohjaiseen ja reunaiseen lietelantasäiliöön. Kuivikelanta / lietelannan separoinnista syntyvä kiinteä lantajae varastoidaan lantaloihin. Lietelantasäiliö täytetään alakautta. Maitohuonejätevedet johdetaan lietelantasäiliöön. Rehut varastoidaan asianmukaisesti. Säilörehun puristeneste otetaan talteen ja varastoidaan umpikaivoon ja siirretään siitä edelleen virtsasäiliöön. Lantavarastot tyhjennetään vuosittain. Muut jätteet, kuten kuolleet eläimet, toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn. Eläinsuojan toiminnasta mahdollisesti aiheutuvat kohtuuttomat hajuhaitat ehkäistään. Toimittaessa tämän ympäristöluvan mukaisesti voidaan toiminnan katsoa edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa.

17 (22) Lanta, maitohuonejätevedet ja muut pesuvedet on johdettava ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Päästöjä vesiin saattaisi aiheutua lantavarastojen vuodoista, ylitäytöistä ja tyhjennyksistä sekä pesuvesistä, mikäli toimintaa ei harjoitettaisi riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella. (Määräykset 1. ja 6.) Ympäristönsuojelulain (86/2000) 11 :n nojalla on annettu valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000). Asetuksen 4 :n 2 momentissa säädetään, että lannan varastointitilojen tulee olla vesitiiviitä. Rakenteiden ja laitteiden tulee olla sellaisia, ettei lannan varastointitilan tyhjennyksen ja lannan siirron aikana tapahdu vuotoja. Jotta voidaan estää lannan ja jätevesien pääsy pinta ja pohjavesiin sekä maaperään, on niiden käsittelyn oltava asianmukaista ja huolellista. (Määräykset 1., 6. ja 8. 10.) Ympäristöministeriön ohjeen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta vuodelta 1998 mukaan kotieläinsuojien pohjarakenteiden tulee estää lannan, virtsan tai niistä aiheutuvien valumavesien joutuminen pinta tai pohjavesiin. (Määräys 1.) Lietelannan haju muodostuu anaerobisesta hajoamistoiminnasta. Kuivikelannan "palaessa" aerobisesti vapautuu hajutonta hiilidioksidia. Osa hajoamisesta on anaerobista, joten siitä vapautuu myös haisevia yhdisteitä. Luvan hakijan mukaan lietelannan käsittely separoimalla vähentää syntyviä hajuhaittoja sekä lannan varastoinnista että levityksestä. Lisäksi tulevaisuudessa kuivalantalat katetaan ja varustetaan seinillä. Lietelantasäiliö täytetään alakautta. Täten ehkäistään lannan varastoinnista syntyviä hajuhaittoja. Lisäksi säilörehu varastoidaan sisätiloissa tai muoviin käärittyinä pyöröpaaleissa. Uudenmaan ympäristökeskus edellyttää, että lietelantasäiliö ja virtsasäiliö on katettava vähintään kelluvalla katteella tai muulla katteella. Kattamisella voidaan saavuttaa samalla merkittävää ammoniakin haihtumisen vähenemistä. Hajuhaittojen torjuntatoimia on tarpeen mukaan lisättävä niin paljon, että lähimmissä häiriintyvissä kohteissa ei esiinny kohtuuttomia hajuhaittoja. (Määräys 2.) Valtioneuvoston päätöksessä melutason ohjearvoista N:o 993/1992 on asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito ja oppilaitoksia palvelevilla alueilla ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A painotetun ekvivalenttimelutason (L Aeq ) päiväarvoa (klo 7 22) 55 db eikä yöohjearvoa (klo 22 7) 50 db. Eläinsuojan toiminnasta aiheutuvia yö ja päiväaikaisia melutasoja on rajoitettu kyseisen valtioneuvoston ohjeen mukaisesti. (Määräys 3.) Jätelain 6 :n mukaan ongelmajätteen tuottaja ja kuljettaja ovat vastuussa siitä, että ongelmajätteet kuljetetaan lain mukaiseen paikkaan. Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. (Määräys 4.)

18 (22) Eläinsuojassa syntyy eläinjätettä, kuten kuolleita eläimiä, arviolta 8 t/a. Jätelain 6 :n mukaan jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätehuollossa on käytettävä parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveys ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Jätettä ei saa hylätä tai käsitellä hallitsemattomasti. Eläinjätteen käsittelystä säädetään yksityiskohtaisesti maa ja metsätalousministeriön asetuksessa eräitä eläimistä saatavia sivutuotteita käsittelevien laitosten valvonnasta ja eräiden sivutuotteiden käytöstä (850/2005). (Määräys 5.) Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) mukaan lannan ja virtsan varastointitilan tulee olla riittävän suuri, niin että siihen voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertynyt lanta lukuunottamatta samana laidunkautena eläinten laidunnuksen yhteydessä laitumelle jäävää lantaa. Varastotilan mitoituksessa otetaan huomioon myös pihattotyyppiset kuivikepohjat. (Määräykset 6.1. ja 6.2.) Polttonesteiden ja kemikaalien (esim. öljyt) varastoinnissa ja käytössä on otettava huomioon kunkin valmisteen käyttöturvallisuustiedotteessa annetut määräykset. Varastoastioiden ja säiliöiden on sovelluttava käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto on tarkastettava riittävän usein. Säilörehun säilytys ja käsittely tulee vesistöjä kuormittavien päästöjen ehkäisemiseksi järjestää siten, ettei niistä pääse valumaan mahdollisia puristenesteitä ympäristöön. (Määräys 7.) Lantavarastojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. Samalla rakenteet voidaan tarkastaa mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. (Määräys 8.) Häiriötilanteista tiedottaminen on tarpeen päästöjen valvonnan toteuttamiseksi. (Määräys 10.) Jotta vahingon tai onnettomuuden vuoksi ympäristöön päässeestä lannasta tai muusta ympäristöä kuormittava jätteestä tai aineesta aiheutuvat haitat olisivat mahdollisimman pienet, on onnettomuusmassat kerättävä talteen välittömästi. (Määräys 11.) Hyvissä ajoin ennen toiminnan lopettamista on esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista, kuten lantavarastojen tyhjentämisistä ja jätteiden edelleen toimittamisista. (Määräys 12.) Lannan hyödyntämisellä lannoitteena pelloilla tarkoitetaan lannan käyttöä siten, että ei tapahdu peltojen ylilannoitusta eikä aiheudu siitä tai virheelliseen ajankohtaan suoritetusta levityksestä johtuvaa ravinteiden huuhtoutumisriskiä. Peltoalavaatimus on laskettu siten, että käytettävissä on vähintään yksi peltohehtaari 1,5 lypsylehmää kohden, yksi peltohehtaari neljää yli 8 kuukauden ikäistä nautaa kohden ja yksi peltohehtaari kahdeksaa alle 8 kuukauden ikäistä nautaa kohden. Vaatimus perustuu karjanlannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäris

19 (22) töministeriön ohjeen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 mukaisesti. Lannanlevitysaloista 12 ha sijaitsee II luokan pohjavesialueilla (Iilimäki ja Patamäki). Osa näistä aloista sijaitsee pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella. Nyt kyseessä olevat lohkot ovat osaksi savipeitteisiä, mutta kerroksen paksuudesta tai vedenläpäisevyydestä ei ole tarkkaa tietoa. Joissakin kohdin lohkoilla on myös vettäläpäiseviä maalajeja. Näin ollen ei voida varmuudella tietää savikerroksen pohjavettä suojaavaa vaikutusta. Ympäristönsuojelulain 8 :n mukaan pohjaveden pilaaminen on kielletty. Lantaa ei saa levittää sellaiseen paikkaan, että tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai sen laatu muutoin olennaisesti huonontua. Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että kyseessä olevat II luokan pohjavesialueilla sijaitsevat lohkot eivät soveltune lannan levitykseen niiltä osin, jotka ovat pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella tai joiden maalaji on muutoin vettäläpäisevää. Uudenmaan ympäristökeskus ei kuitenkaan kiellä tämän ympäristölupapäätöksen määräyksellä lannan levitystä pohjavesialueilla sijaitsevilla lohkoilla, koska kyseessä olevat lohkot eivät ole tilakeskuksen välittömässä läheisyydessä ja koska lannan levitys ei ole luvanvaraista toimintaa. Lisäksi luvan hakijalla on käytettävissään riittävästi asianmukaisia lannanlevitysaloja pohjavesialueiden ulkopuolella siten, että ei ole pakottavaa tarvetta levittää lantaa pohjavesialueille. Toiminnassa on huolehdittava tulevaisuudessakin riittävistä asianmukaisista lannanlevitysaloista. Mäntsälän kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi tarvittaessa kieltää lannan levittämisen pohjavesialueella, mikäli siitä voi aiheutua pohjaveden pilaantumisen vaaraa. (Määräys 13.) Raportointia ja kirjanpitoa koskeva määräys on tarpeen viranomaisten tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen perusteella viranomainen voi seurata eläinsuojan toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Lannanlevitysalojen kirjaamisella ja raportoimisella varmistetaan, että käytössä olevien lannan levitysalojen määrä on aina riittävä suhteessa toiminnassa syntyvään lannan määrään. (Määräys 14.) Muutoin lannan käsittelyssä on noudatettava, mitä säädetään lannan varastoinnista ja levityksestä valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY N:o 1774/2002) muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä. Muutoin eläinjätteen käsittelyssä on noudatettava, mitä säädetään maaja metsätalousministeriön asetuksessa eräitä eläimistä saatavia sivutuotteita käsittelevien laitosten valvonnasta ja eräiden sivutuotteiden käytöstä (850/2005) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY N:o

20 (22) 1774/2002) muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa. (YSL 28 ) Lupamääräysten tarkistaminen Toiminnanharjoittajan on tehtävä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi 31.12.2015 mennessä. Hakemukseen on liitettävä tiedot päästöjen ja ympäristövaikutusten kehittymisestä ja niiden vähentämistoimista. (YSL 55 ). Asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56, YSA 19 ) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus Tämä päätös on lainvoimainen 31. päivänä päätöksen antamispäivästä, antamispäivää lukuunottamatta, mikäli päätöksestä ei valiteta. Toimintaa ei saa muuttaa ennen kuin lupapäätös on lainvoimainen. (YSL 100 ) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 6, 7, 8, 11, 28, 31, 35, 36, 37, 38, 41, 42, 43, 45, 46, 52, 53, 54, 55, 56, 62, 96, 100 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 11, 19, 30 Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 9, 15, 51, 52 Jäteasetus (1390/1993) 3 a Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Ympäristöministeriön asetus yleisempien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtion maksuperustelaki (150/1992)

21 (22) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 1570. Ympäristöluvan maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1387/2006) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista olevan maksutaulukon mukaisesti. Muu eläinsuoja, joka on tarkoitettu alle 150 lypsylehmälle, kiinteä maksu on 1 570. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Tiedoksi Ilmoitus päätöksestä Latolan tila, Jyrki Peltola Hautjärventie 501 04840 Hautjärvi Mäntsälän kunnanhallitus Mäntsälän kunnan ympäristölautakunta Mäntsälän kunnan terveydensuojeluviranomainen Etelä Suomen lääninhallitus Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Uudenmaan TE keskus, PL 15, 00241 Helsinki Ilmoitus päätöksestä lähetetään liitteessä 1. mainituille henkilöille ja tahoille. Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Uudenmaan ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Mäntsälän kunnan ilmoitustaululla ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti sekä ilmoittamalla Mäntsälän Uutiset ja Mäntsälä lehti nimisissä sanomalehdissä. (YSL 54 ) MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. (YSL 96 )