Paston kultatutkimukset Etelä-Pohjanmaalla vuosina Henrik Wik, Jorma Isomaa

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS LSY Kokkola 24.03.2014 43/2014 Paston kultatutkimukset Etelä-Pohjanmaalla vuosina 2008-2013 Henrik Wik, Jorma Isomaa

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS LSY Kokkola 24.03.2014 43/2014 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro 24.03.2014/43/2014 Tekijät Henrik Wik Henrik.wik@gtk.fi Jorma Isomaa Raportin laji Malmitutkimusraportti Toimeksiantaja GTK Raportin nimi Paston kultatutkimukset Etelä-Pohjanmaalla vuosina 2008 2013. Tiivistelmä Paston tutkimuskohde sijaitsee Seinäjoen ja Alavuden kaupunkien rajalla Paston kylän N-puolella. Tutkimusalueen laajuuden takia alue on jaettu läntiseen Larvamäen (Seinäjoki) ja Leviäkallion (Alavus) tutkimuskohteisiin. Tutkimukset aloitettiin kansannäytteinä lähetettyjen kultaa sisältävien lohkareiden johdosta. Näytteiden kultapitoisuus vaihteli 1.1-11.2 ppm:n välillä. Kohteissa on suoritettu lohkare-etsintää, kallioperäkartoitusta, geofysikaalista maastomittausta, geokemiallista näytteenottoa, malmimineraalitutkimuksia ja syväkairausta. Kohteisiin on kairattu yhteensä 51R/3706,9 m. Tutkimuskohteisiin on haettu 3 valtauksia (Pasto 1, Pasto 2 ja Pasto 3), jotka tulivat voimaan vuoden 2013 alussa. Mineralisaation vallitsevina kivilajeina ovat mafiset ja intermediääriset vulkaniitit (porfyriitit), jotka ovat pienialaisina osueina kiilleliuskeiden joukossa. Leikkaavina juonikivinä tavataan kvartsi- ja pegmatiittijuonia. Malmimineraaleina esiintyy arseeni- ja magneettikiisua sekä paikoin vähän rikkikiisua. Kulta esiintyy hiertyneissä vyöhykkeissä arseenikiisun kanssa sekä paikoin kvartsijuonien yhteydessä. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Pasto, kultaesiintymä, geofysikaaliset tutkimukset, geokemialliset tutkimukset, kairaus, hiertovyöhyke Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Suomi, Seinäjoki, Alavus, Peräseinäjoki, Pasto, Larvamäki, Leviäkallio Karttalehdet 2221 12, UMT N344 Muut tiedot Arkistosarjan nimi Arkistotunnus 43/2014 Kokonaissivumäärä 32, 4 liitteitä Kieli Suomi Hinta Julkisuus Yksikkö ja vastuualue Länsi-Suomen yksikkö, VA 323 Allekirjoitus/nimen selvennys Henrik Wik Hanketunnus 2551013 Allekirjoitus/nimen selvennys Jorma Isomaa

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 43/2014 24.03.2014 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND DOCUMENTATION PAGE Date / Rec. no. 24.03.2014/43/2014 Authors Henrik Wik Henrik.wik@gtk.fi Jorma Isomaa Type of report Ore investigation report Commissioned by GTK Title of report Paston kultatutkimukset Etelä-Pohjanmaalla vuosina 2008 2013. Abstract The Pasto project is located on the border between the towns of Seinäjoki and Alavus north of the Pasto village. Because of the large project area it has been divided into the sub areas Larvamäki (Seinäjoki) and Leviäkallio (Alavus) respectively. The exploration work was initiated because of gold bearing layman samples from boulders. The samples contained 1.1-11.2 ppm Au. The work in the area comprises of boulder and bedrock mapping, ground geophysical surveys, geochemical sampling, ore mineral studies and diamond drilling. A total of 51 DDH/3706.9 m have been drilled in the area. GTK applied for 3 exploration permits (Pasto 1, Pasto 2 and Pasto 3) which were granted in 2013. The host rocks of the mineralization are mainly intermediate and mafic volcanic rock (porhyrites) which occur as intercalations with limited extension in the surrounding mica schist. The rocks are cross cut by quartz and pegmatite veins. Main ore minerals are arsenopyrite, pyrrhotite and locally pyrite. Gold occurs with arsenopyrite in shear zones and locally associated with quartz veins. Keywords Pasto, gold occurrence, geophysical survey, geochemical survey,drilling, shear zone. Geographical area Suomi, Seinäjoki, Alavus, Peräseinäjoki, Pasto, Larvamäki, Leviäkallio Map sheet 2221 12, UMT N344 Other information Report serial Total pages 32, 4 appendices Unit and section Länsi-Suomen yksikkö, VA 323 Signature/name Henrik Wik Language Finnish Archive code 43/2014 Price Project code 2551013 Signature/name Jorma Isomaa Confidentiality

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 43/2014 24.03.2014 Sisällysluettelo Kuvailulehti Documentation page 1 JOHDANTO 1 1.1 Sijainti ja luonnonolosuhteet 1 1.2 Valtaukset 3 1.3 Tutkimusten tausta ja aikaisemmat tutkimukset 4 2 SUORITETUT TUTKIMUKSET 5 2.1 Geofysiikka 5 2.2 Kallioperäkartoitus 8 2.3 Syväkairaus 9 2.4 Iskuporanäytteenotto 11 2.5 Kemian analyysit 12 3 TUTKIMUSTULOKSET 14 3.1 Tutkimuskohteen kallioperä 14 3.2 Iskuporanäytteenoton tulokset 15 3.3 Syväkairaustulokset 18 3.4 Vuoden 2009 kairaukset 20 3.5 Vuoden 2011 kairaukset 22 3.6 Vuoden 2012 kairaukset 23 3.7 Vuoden 2013 kairaukset 26 3.8 Tärkeimmät lävistykset 28 3.9 Malmigeologia 30 4 PÄÄTEMÄT, JATKOTOIMENPITEET JA AINEISTON TALLENUS 31 KIRJALLISUUSLUETTELO 32

1 1 JOHDANTO 1.1 Sijainti ja luonnonolosuhteet Tutkimusalue sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla Seinäjoen ja Alavuden kaupungin rajalla, Peräseinäjoen kylästä koilliseen. Alue jää Paston kylästä pohjoiseen (Ylijoentie tieno 17333) ja koilliseen (Sydänmaantie tieno 6942) lähtevien teiden välimaastoon (Kuva 1). Koska tutkimusalue on useita kilometrejä laaja ja tutkimuksia on tehty sekä alueen länsi- että itäosissa, on alue jouduttu jakamaan kahteen eri tutkimuskohteeseen. Länsiosaa kutsutaan Larvamäeksi, ja se sijoittuu Seinäjoen kaupungin alueelle. Itäinen tutkimuskohde sijoittuu Alavuden kaupungin alueelle, ja sitä kutsutaan Leviäkallioksi (Kuva 2). Tutkimusalue on karttalehdellä 2221 12 (UMT N344) ja painopisteen kkj-x-koordinaatti on 6953915 ja kkj-y-koordinaatti 3302372 Larvamäelle ja Leviäkalliolle vastaavasti kkj-x-koordinaatti on 6953549 ja kkj-y-koordinaatti 3302966. Alueen metsät ovat enimmäkseen osin hakattua, harvaa mänty- ja kuusimetsää, joukossa on myös koivikoita. Kuivemmilla alueilla vallitseva puulaji on mänty, joka paikoin on kitukasvuista. Maastollisesti alue on loivasti kumpuilevaa, ohuen moreeni- ja hiekkakerrosten ja sammaleen peittämää. Pieniä kalliopaljastumia esiintyy harvakseltaan kautta koko alueen. Muutamia suurempia kallioalueita tavataan myös. Alueen korkein kohta on 130 mpy. Suo- ja kosteat metsäalueet on ojitettu. Maastossa liikkumista vaikeuttaa metsäkoneurien vähyys ja suoalueiden ojitus. Vakituista asutusta on noin 0,5 1,0 km:n etäisyydellä tutkimuskohteista. Leviäkallion kohteen välittömässä läheisyydessä on yksi autiotalo. Ympäristön laajemmat suoalueet ovat turvetuotantoalueita. Tutkimusalueen läheisyydessä ei ole natura- eikä muita suojelualueita. Sikaharjun pohjavesialue sijaitsee noin 0,5-1,0 km päässä tutkimuskohteista.

2 Kuva 1. Paston tutkimuskohteen sijainti Seinäjoen ja Alavuden kaupunkien rajalla. Figure 1. The Pasto area is located on the border between the towns of Seinäjoki and Alavus.

3 Kuva 2. Tutkimuskohteiden, Leviäkallion ja Larvamäen sijainti Paston tutkimusalueella. Figure 2. Location of the sub areas Leviäkallio and Larvamäki respectively within the Pasto area. 1.2 Valtaukset Geologian tutkimuskeskus (GTK) jätti kaivoslain mukaiset valtaushakemukset syksyllä 2009. Haetut valtausalueet ovat nimeltään Pasto 1, suuruudeltaan 82,6 ha, Pasto 2, suuruudeltaan 80,2 ha ja suurin on Pasto 3, suuruudeltaan 100,0 ha (Taulukko 1 ja kuva 3). Alue kuuluu useammalle yksityiselle maanomistajalle. Valtaukset tulivat voimaan 2013 tammikuussa. Muita malminetsintäyhtiöiden tai yksityisten valtauksia tai varauksia kohteen läheisyydessä ei ole.

4 Taulukko 1. Paston valtausalueet. Table 1. The Pasto claims Valtauksen nimi Pinta-ala/ha Karttalehti Kaupunki/kylä Hakemus jätetty Pasto 1. 82,6 2221 12 Seinäjoki/Pasto 7.10.2009 Pasto 2. 80,2 2221 12 Seinäjoki/Pasto 7.10.2009 Pasto 3. 100,0 2221 12 Seinäjoki/Pasto 7.10.2009 Kuva 3. Paston tutkimusalueen valtausten Pasto 1-3 sijainti. Figure 3. The locations of the Pasto 1-3 claims 1.3 Tutkimusten tausta ja aikaisemmat tutkimukset Ensimmäiset lupaavat kultapitoiset näytteet Paston Larvamäen ja Leviäkallion alueelta GTK sai jo vuonna 1977. Myöhemmin vuonna 1982 sama kansannäytemies P. Hietala lähetti lisää kultapitoisia näytteitä samalta alueelta. Lupaavia arseenikiisupitoisia näytteitä saatiin kansannäytemies R. Perälältä Paston Larvamäen maastosta. Perälä oli kiinnittänyt huomiota Larvamäen alueella arseenikiisua sisältäviin lohkareisiin ja kalliopaljastumiin. GTK:n tekemien analyysien mukaan näytteiden todettiin sisältävän merkittäviä

määriä arseenia ja kultaa. Näytteet sisälsivät kultaa 2.2-11.2 g/tn. GTK:n ottamissa tarkistusnäytteissä kultapitoisuus vaihteli 0.5-6.1 ppm:n välillä. 5 Malmikaivos Oy teki Leviäkallion E-osassa kultatutkimuksia vuosina 1983 1984. Silloin kairattiin myös 3 kpl noin 100 m:n pituista syväkairausreikää. Kairasydämissä tavattiin jonkin verran arseenikiisua hierroissa. Kultapitoisuudet jäivät alhaisiksi. Sama yhtiö teki myös vähän iskuporanäytteenottoa ja litonäytteenottoa mini drill-kalustolla. 2 SUORITETUT TUTKIMUKSET Kansannäytteissä, jotka lähetettiin GTK:een, kultapitoisuus oli merkittävä. Kohteessa päätettiin aloittaa tutkimukset alueen kultapotentiaalin selvittämiseksi. Kohteeseen suunniteltiin geofysikaalinen maastomittaus, kallioperäkartoitus ja syväkairaus. Myöhemmin tehtiin myös laaja iskuporanäytteenotto. 2.1 Geofysiikka Maastomittauksia tutkimuskohteessa ja sen ympäristössä on tehty jo aikaisemmin. Laaja magneettinen maastomittaus toteutettiin vuonna 1978 (Kuva 4). Slingram- ja IP-mittaus toteutettiin vuonna 1989 lännempänä Ylijoen alueella. Valtakunnallinen matalalentomittaus on lennetty koko 1:100 000 karttalehden alueelta. Maastomittauksia tehtiin Pastossa 3 km²:n alueella vuosina 2007 2008 (Kuva 5). Mittaukset suunnitteli geofyysikko J. Lohva. Magneettinen profiilimittaus tehtiin 50 m:n linjavälillä ENVImag-laitteella. Magneettiset tulokset on korjattu maa-aseman tuloksilla. Linjakilometrejä kertyi 6.63 km ja pisteitä 6639 kpl. Samanaikaisesti tehtiin myös IP-mittaus Scintrex IPR-12-laitteella (IP= indusoitu polarisaatio, a=20, n=3). Mittausprofiilien kokonaispituus on 3.15 km, mittauspisteitä kertyi 1652 kpl (Taulukko 2). Mittaukset tehtiin KL-koordinaatistossa, mittauslinjojen suunnan ollessa 45 (Liite 2). Petrofysikaalisia mittauksia kairasydämistä ja muista näytteistä ei ole tehty. Ainoastaan kairasydänten raportoinnin yhteydessä on mitattu näytteen suskeptibilisuusarvo, joka on ilmoitettu kairasydänraportissa.

6 Pohjakartta MML ja Hallinnon tietotekniikkakeskus Kuva 4. Paston alueen aikaisemmat mittaukset. Punainen magneettinen ja slingram- mittaus 1978. Vihreä on IP-mittaus, ruskea magneettinen ja slingram- mittaus 1989 (ns Ruostesuon alue). Suorakaiteen muotoiset rajatut alueet ovat nykyisiä tutkimuskohteita. Figure 4. Historical geophysical ground surveys. Slingram, magnetic and IP-surveys from 1978 and 1989. The Larvamäki and Leviäkallio areas are boxed.

7 Pohjakartta MML ja Hallinnon tietotekniikkakeskus Kuva 5. Vuoden 2009 maastomittausalue. Figure 5. The 2009 survey area. Taulukko 2. Mittausmenetelmät ja määrät. Taulukko 2. Survey methods and quantity Mittauslaji Vuosi Mittauspisteiden Pisteväli Linjaväli Linjametrejä lukumäärä kpl m m m Magneettinen 1978 14393 10 25-50 264150 Slingram 1978 13772 10 25-50 264150 Magneettinen 2009 6639 10 50 66307 Slingram 2009 3220 20 50 31520 IP-mittaus 2009 1652 20 100 31520

8 2.2 Kallioperäkartoitus Pasto sijoittuu Jalasjärven 1:100 000 karttalehdelle. Alue on kartoitettu Lahden (Lahti et al 1990) toimesta ja karttalehti on julkaisu vuonna 1990. Karttalehtiselostus on samojen henkilöiden tekemä ja julkaisu 2004. Geologisella kartalla 2221 tutkimusalue sijoittuu laajan Pohjanmaan liuskevyöhykkeen kaakkoisreunaan. Vallitsevana kivilajina ovat kiillegneissi (paragneissi) ja liuske. Kiillegneissi on metamorfoitunut paikoin vaihtelevasti, amfiboliittifasieksesta granuliittifasiekseen. Peliittisessä yksikössä tavataan fylliittejä, ohuita mustaliuske-osueita, metagrauvakkaa, porfyroblastisia kiilleliuskeita ja gneissejä, kvartsiliuskeita ja suonigneissejä. Lähes konformisti kiilleliuskeiden ja gneissien joukossa esiintyy metavulkaniittejä. Synnyltään ne ovat olleet lähinnä emäksisiä tai intermediaarisia vulkaniitteja tai kerrosjuonia, jotka nykyisin ovat metamorfoituneita, jokseenkin homogeenisia amfiboliitteja (porfyriittejä). Kiilleliuskeita ja gneissejä leikkaavina juonina tavataan karkearakeisia graniitteja ja pegmatiittijuonia. Tutkimuskohde ja sen ympäristön kallioperää revidoitiin vuosina 2008-2009. Kartoittajina toimivat kausiapulainen Mirva Hellsten ja teknikko Kalevi Karttunen. Paston tutkikohteen kallioperä on heikosti paljastunut. Sieltä kyllä löytyy laajoja monotonisia kallioalueita. Edellä mainittujen lisäksi Larvanmäen ja Pahkamäen välisellä rämealueella on muutamia pienialaisia plagioklaasiporfyriittikallioita, joihin liittyy vähäistä ASKI-, MAGK-, SKII-pirotetta. Kvartsi- ja turmaliini-pegmatiittijuoniin liittyy vähäistä kiisupitoisuutta pesäkkeinä ja raitoina. Au-pitoisuus analysoiduissa näytteissä on parhaimmillaankin vain 1 ppm luokkaa. Leviäkallion alueella tehtiin litonäytteenotto mini drill-kalustolla kesällä 2011 tutkimusavustaja M. Pelkkalan toimesta. Kohteesta otettiin 23 litonäytettä satunnaisesti (Taulukko 3). Näyte pyrittiin ottamaan kalliopaljastumasta, jossa oli näkyvissä hiertymistä ja/tai kvartsijuonia.

9 Taulukko 3. Litonäytteenoton paikkatiedot. Table 3. Locations of litho geochemical samples Näytetunnus X Y Karttalehti Kohde Anal.til.no MMP$-11-03 6953,121 3303,641 N3444 (2221) Pasto/Leviäkallio 214090 MMP$-11-04 6953,152 3303,633 N3444 (2221) Pasto/Leviäkallio 214090 MMP$-11-05 6953,215 3303,295 N3444 (2221) Pasto/Leviäkallio 214090 MMP$-11-06 6953,222 3303,298 N3444 (2221) Pasto/Leviäkallio 214090 MMP$-11-07 6953,222 3303,299 N3444 (2221) Pasto/Leviäkallio 214090 MMP$-11-08 6953,152 3303,633 N3444 (2221) Pasto/Leviäkallio 214090 MMP$-11-09 6953,224 3303,302 N3444 (2221) Pasto/Leviäkallio 214090 MMP$-11-10 6953,225 3303,303 N3444 (2221) Pasto/Leviäkallio 214090 MMP$-11-11 6953,262 3303,316 N3444 (2221) Pasto/Leviäkallio 214090 MMP$-11-12 6953,262 3303,317 N3444 (2221) Pasto/Leviäkallio 214090 MMP$-11-13 6953,263 3303,316 N3444 (2221) Pasto/Leviäkallio 214090 MMP$-11-14 6953,237 3303,309 N3444 (2221) Pasto/Leviäkallio 214090 MMP$-11-15 6953,238 3303,309 N3444 (2221) Pasto/Leviäkallio 214090 MMP$-11-16 6953,270 3303,375 N3444 (2221) Pasto/Leviäkallio 214090 MMP$-11-17 6953,273 3303,374 N3444 (2221) Pasto/Leviäkallio 214090 MMP$-11-18 6953,307 3303,449 N3444 (2221) Pasto/Leviäkallio 214090 MMP$-11-19 6953,270 3303,374 N3444 (2221) Pasto/Leviäkallio 214090 MMP$-11-20 6953,760 3302,380 N3444 (2221) Pasto/Leviäkallio 214090 MMP$-11-21 6953,744 3302,399 N3444 (2221) Pasto/Leviäkallio 214090 MMP$-11-22 6953,747 3302,426 N3444 (2221) Pasto/Leviäkallio 214090 MMP$-11-23 6953,656 3302,444 N3444 (2221) Pasto/Leviäkallio 214090 MMP$-11-24 6953,601 3302,396 N3444 (2221) Pasto/Leviäkallio 214090 MMP$-11-25 6953,499 3302,469 N3444 (2221) Pasto/Leviäkallio 214090 2.3 Syväkairaus Vuosina 2009 ja 2011-2013 Paston tutkimuskohteisiin kairattiin 51 syväkairausreikää, yhteensä 3706,90 m (Kuvat 6 ja Taulukko 4). Kairaukset toteutettiin profiilikairauksena, 40-50 m:n reikävälillä. Kairaussuunta oli aluksi sekä Larvamäen että Leviäkallion työmaalla 180, mutta käännettiin myöhemmin suoraan pohjoiseen paremman leikkauskulman saavuttamiseksi. Reikien kaltevuus oli kaikissa rei issä 45.

10 Pohjakartta MML ja Hallinnon tietotekniikkakeskus Kuva 6. Vuosina 2009 ja 2011-2013 kairattujen reikien paikat. Figure 6. Location of the 2009 and 2001-2013 diamond drill holes. Kairasydämet on raportoitu Lopen kairasydänarkistossa GTK:n winkaira- ja kairaloggeriohjelmilla. Kairaukset aloitettiin syksyllä 2009 GTK:n POKA-koneella T-56 kalustolla. Tällöin kairattiin Larvamäen kohteeseen 11 reikää yhteismetrimäärältään 835,50 m. Reiät kairattiin N-S-suuntaisina profiileina, reikävälin vaihdellessa 40-50 m:n välillä. Reiät R322-R326 kairattiin suuntaan 180, mutta kairaussuunta käännettiin suuntaan 360 paremman lävistyskulman saamiseksi. Kaltevuus kaikissa kairarei issä oli 45. Kesällä 2011 jatkettiin Paston alueen kairauksia. Kairaukset toteutettiin GTK:n POKA-koneella T-56 kalustolla. Kairaukset kohdistettiin Leviäkallion kohteeseen. Kohteeseen kairattiin 16 reikää kokonaispituudeltaan 991,80 m. Reiät kairattiin suurimmaksi osaksi Leviäkallion E-osaan (Kuva 6). Muutamia reikiä kairattiin Hurjonmäen E-osaan ja kolme reikää Laitilan talon N-puolelle. Kairaussuunta oli enimmäkseen pohjoiseen. Yksi reikä kairattiin suuntaan 180 (R13) kallioperän rakenteen ja tektoniikan selvittämiseksi. Reikien kaltevuus oli kaikissa rei issä 45º.

11 Vuoden 2012 kairaukset kohdistuivat sekä Leviäkallion että Larvamäen kohteisiin (Kuva 6). Tarkoituksena oli selvittää kultapotentiaalisen kivilajivyöhykkeen laajuutta. Kairaus suoritettiin GTK:n POKAkoneella T-56-kalustolla. Leviäkallion kohteeseen kairattiin 7 reikää yhteispituudelta 611,50 m. Larvamäelle kairattiin 10 reikää yhteensä 767,50 m. Kairaussuunta oli 0º ja kaltevuus oli 45º. Yksi reikä (R29) kairattiin etelään. Loppukesällä 2013 kairattiin 7 reikää Larvamäen länsiosassa, yhteensä 500,6 m (Kuva 6). Tarkoitus oli selvittää jakson leveyttä sekä jatkoa länteen. Kairaukset toteutettiin GTK:n POKA-koneella elokuussa. Kairaussuunta oli 0 º ja kaltevuus 45 º. Taulukko 4. Kairausmäärät eri vuosina Paston tutkimuskohteissa. Taulukko 4. Drilled meterage in the Pasto area. Vuosi Reikänumero Kohde Kpl Metrimäärä Kairaaja 2009 M2221/2009/R322-R332 Larvamäki 11 835,50 GTK 2011 N3442011R9-R24 Leviäkallio 16 991,80 GTK 2012 N3442011R29-R35 Leviäkallio 7 611,50 GTK 2012 N3442011R36-R45 Larvamäki 10 767,50 GTK 2013 N3442013R46-52 Larvamäki 7 500,6 GTK Yhteensä 51 3706,90 2.4 Iskuporanäytteenotto Larvamäen ja Leviäkankaan alueella toteutettiin iskuporanäytteenotto. Näytteenoton suunnitteli ja tulokset tulkitsi geologi Aimo Hartikainen GTK:n Itä-Suomen yksiköstä (Hartikainen 2012). Näytteenotto toteutettiin kolmessa eri vaiheessa vuosina 2008 2010. Aluksi suoritettiin kohdentavaa näytteenottoa, myöhemmin tehtiin tiheämpää linjamuotoista näytteenottoa jo todetuissa anomaliakohteissa. Linjat suunniteltiin metsäautoteiden varsille ja avohakkuualueille. Näytteenotto toteutettiin GTK:n Terri-kalustolla käyttäen 35 mm:n tangostoa ja läpivirtausterää. Tihennetyssä näytteenotossa pisteväli oli 20 m. Jokaisesta pisteestä pyrittiin ottamaan kallionappinäyte (näytteiden keskisyvyys 4.3 m) ja toinen näyte otettiin puoli metriä kalliopintanäytteen yläpuolelta moreenista. Kaikista pisteistä ei saatu molempia näytteitä. Näytteitä otettiin kaikkiaan 644 pisteestä. Moreeninäytteitä analysoitiin 644 kpl ja kallionappi- tai rapakallionäytteitä 615 kpl. Näytteitä analysoitiin yhteensä 1259 kappaletta.

12 Kaikki näytteet käytiin läpi myös visuaalisesti (A. Hartikainen). Maaperänäytteistä määriteltiin maalaji, väri ja rakeisuus. Kallionappi- ja rapakallionäytteistä määriteltiin kivilaji, väri, rakeisuus ja poikkeavat mineraalit, etenkin malmimineraalit. Yksityiskohtaisemmat tulokset on selvitetty A. Hartikaisen raportissa (Hartikainen 2012). Pohjakartta MML ja Hallinnon tietotekniikkakeskus Kuva 7. Kohdentavan näytteenoton näytepisteet tihennyksineen. Figure 7. Location of the percussion drilling sampling sites 2.5 Kemian analyysit Kaikki näytteet on analysoitu Labtium Oy:n kemian laboratoriossa Otaniemessä, Kuopiossa ja Rovaniemellä. Analyysejä tehtiin lohkare-, moreeni- ja syväkairausnäytteistä. Iskuporanäytteenoton kallionapit ja kartoituksen yhteydessä kerätyt palanäytteet kuivattiin, murskattiin kromiteräsmurskaimella (menetelmät 10 ja 31), kahtioitiin ja jauhettiin hienoksi joko rengas- tai kiekkomyllyllä näytemäärästä riippuen hiiliteräsjauhinastiassa (menetelmä 40). Perusmetallit (28-30 alkuainetta, Ag, Al, As, B, Ba, Be, Ca, Cd, Co,

13 Cr, Cu, Fe, K, (La, Li), Mg, Mn, Mo, Na, Ni, P, Pb, S, Sb, Sc, Sr, Ti, V, Y ja Zn) on analysoitu Labtiumin menetelmällä 511P. Menetelmä perustuu kuningasvesiliuotukseen 90 C:n lämpötilassa ja induktiivisesti kytkettyyn plasma-atomiemissio-tekniikkaa (ICP-OES) käyttäen. Kultamääritykset tehtiin Labtiumin menetelmällä 521U. Menetelmä perustuu kuningasvesiliuotukseen 20 C:n lämpötilassa ja analysointi tapahtuu GFAAS-tekniikalla Hg-kerasakasta. Kairasydänten raportointi ja näytemerkkaus analyysiä varten on tehty GTK:n Lopen kairasydänarkiston näytekäsittelytiloissa. Kairasydämet ositettiin kivilajirajat huomioiden enimmäkseen metrin mittaisiksi näytteiksi. Sydämet halkaistiin timanttisahalla ja toinen puoli sydämestä jätettiin kairasydänlaatikkoon arkistoitavaksi. Analysoitavaksi tarkoitetut kairasydänpuolikkaat esikäsiteltiin jo edellä kuvatuilla menetelmillä 10, 31 ja 40. Perusmetallien pitoisuus analysoitiin Labtiumin menetelmällä 511P. Näyte liuotetaan kuningasveteen ja analysoidaan ICP-OES-menetelmää käyttäen. Pelkät jalometallimääritykset tehtiin Pb-Fire Assays-rikastusmenetelmällä 704P (näytemäärä 25g/10 ppb) ja 705P (näytemäärä 50g/5 ppb) näytemäärästä riippuen (ICP-OES-määritys). Kaikki iskuporanäytteenoton moreeninäytteet analysoitiin erikseen. Näytteet jauhettiin kokonaan, homogenisoitiin ja näytteestä otettiin otos analyysiä varten. Näytteistä (0,15g) analysoitiin ICP_OESmenetelmällä 31 alkuainetta (Labtium-menetelmä 511P). Kulta ja telluuri analysoitiin GFAAS:llä 5g punnituksella (menetelmä 521U).

14 3 TUTKIMUSTULOKSET 3.1 Tutkimuskohteen kallioperä Paston tutkimuskohteiden kallioperä on varsin heikosti paljastunut. Kohteissa sekä Larvamäellä että Leviäkalliolla tavataan laajoja kalliopaljastumia, mutta ne ovat monotonisia yhtä kivilajia sisältäviä. Larvamäellä suuressa mafisen kiven paljastumassa on nähtävissä leveitä pegmatiittijuonia. Muuten pieniä kalliopaljastumia on näkyvissä harvakseltaan. Alueella suoritettiin kallioperäkartoitusta kesällä 2008. Kartoituksen ja kairausten perusteella on pystytty jotenkin hahmottamaan alueen kallioperää. Alueen valtakivilajina ovat vaalean harmaat kiilleliuskeet ja gneissit. Liuskeisiin nähden konformisti esiintyvät metavulkaniitit, koostumukseltaan andesiittiset(?) plagioklaasi- ja uraliittiporfyriitit. Porfyriitit ovat kiilleliuskeissa-gneisseissä vaihtelevan paksuisina linsseinä ja kerroksina. Tutkimuskohteen reunaosissa tavataan laajoja nuorempia dioriitti-granodioriitti-intruusioita. Leikkaavina juonikivinä tavataan paksuja kvartsi-maasälpäpegmatiittejä, joissa esiintyy paikoin runsaasti mustaa turmaliiniä. Samoin ohuet kvartsijuoniverkostot ovat yleisiä. Alueen kallioperää kontroloi lähes SE-NW-suuntainen hiertoliuskeisuus. Hiertovyöhyke on seurattavissa Alavuden puolelta Peräseinäjoen Ylijoelle. Hierto ilmenee heikkoina magneettisuusarvojen muutoksena geofysikaalisissa mittauksissa. Liuskeisuus ja kerroksellisuus poikkeavat hierrosta ollen lähes itälänsisuuntainen. Kerroksellisuuden ja liuskeisuuden kaade on lähes pysty (180 /80 ). Litonäytteitä otettiin Leviäkallion tutkimuskohteen kalliopaljastumista 23 kpl mini drill-kalustolla. Näytteiden analyysitulokset jäivät vaatimattomiksi. Kullan keskipitoisuudeksi saatiin 128 ppb, mutta korkeimmat kultapitoisuudet vaihtelevat kuitenkin 200-749 ppb:n välillä. Leviäkallion kohteelle on ominaista myös paikoin vähäinen wolframipitoisuuden nousu. Litonäyteenoton tuloksena W-pitoisuus jäi kuitenkin vaatimattomaksi, parhaimmillaan 55-62 ppm.

15 Taulukko 5. Litonäytteenoton analyysituloksia. Table 5. Analythical results of the lithological samples Laboratorion Tilaajan As Au W S näytetunnus näytetunnus mg/kg µg/kg mg/kg mg/kg 515M 515M 515M 515P L11063240 MMP$-11-02 62,50 13,80 0,13 1710 L11063241 MMP$-11-03 1470,00 75,50 1,15 4980 L11063242 MMP$-11-04 148,00 164,00 11,60 1260 L11063243 MMP$-11-05 279,00 17,10 0,89 347 L11063244 MMP$-11-06 4020,00 183,00 62,30 4830 L11063245 MMP$-11-07 241,00 39,90 2,85 2610 L11063246 MMP$-11-08 60,10 15,20 0,52 570 L11063247 MMP$-11-09 1080,00 749,00 1,08 2830 L11063248 MMP$-11-10 38,80 90,60 3,85 1470 L11063249 MMP$-11-11 5740,00 336,00 2,33 5950 L11063250 MMP$-11-12 2320,00 71,80 0,17 8100 L11063251 MMP$-11-13 391,00 126,00 0,17 5260 L11063252 MMP$-11-14 12400,00 244,00 0,47 8930 L11063253 MMP$-11-15 943,00 64,50 3,07 8540 L11063254 MMP$-11-16 1230,00 56,10 0,74 5710 L11063255 MMP$-11-17 914,00 35,50 0,34 5590 L11063256 MMP$-11-18 1160,00 45,80 8,15 4900 L11063257 MMP$-11-19 391,00 24,30 0,50 3140 L11063258 MMP$-11-20 2010,00 114,00 55,40 4190 L11063259 MMP$-11-21 5530,00 336,00 5,12 12300 L11063260 MMP$-11-22 258,00 79,20 0,67 7540 L11063261 MMP$-11-23 109,00 23,20 0,28 1820 L11063262 MMP$-11-24 53,60 132,00 0,31 777 L11063263 MMP$-11-25 20,70 46,40 0,38 1310 3.2 Iskuporanäytteenoton tulokset Ensimmäisessä vaiheessa näytteenotto oli kohdentavaa, jossa näytteenottopisteiden väli oli noin parisataa metriä. Myöhemmin siirryttiin tiheämpään näytteenottoon ensimmäisessä näytteenottovaiheessa paikallistetuille anomalia-alueille. Tässä linjamuotoisessa vaiheessa näytepisteiden väli vaihteli 10-20 metrin välillä. Näytteenoton tuloksena saatiin anomaliakeskittymiä, jotka myöhemmin tarkistettiin syväkairauksella. Kuvissa 8 ja 9. on esitetty kalliopinta-, rapakallio ja moreeninäytteiden Au-As-pitoisuudet ja näytteenottopisteet.

16 Pohjakartta MML ja Hallinnon tietotekniikkakeskus Kuva 8. Paston tutkimuskohteen näytteenottopisteet ja Au-anomaliakohdat. Figure 8. Sampling sites and Au distribution Hartikainen (2012) on tutkinut Paston alueen korkeita Au-, As- ja Te-pitoisten näytteiden geokemiaa. Hän havaitsi, että näytteissä, joissa oli em korkeita pitoisuuksia, oli taas vastaavasti alhainen boori- ja antimonipitoisuus. Cu- ja Mo-pitoisuudet olivat satunnaisia, heikosti anomaalisia. Rikkipitoisuus oli alhainen, kun taas Fe-pitoisuus oli suhteellisen korkea (kts Taulukko 6, Kuva 9).

17 Pohjakartta MML ja Hallinnon tietotekniikkakeskus Kuva 9. Paston tutkimuskohteen näytteenottopisteet ja As-anomaliakohdat. Figure 9. Sampling sites and As distribution Taulukko 6. Eräiden alkuaineiden pitoisuudet valikoiduissa kallionpintanäytteissä (KA) ja moreenissa (MR). Au ja Te ppb:na, muut ppm:na. Analysoitu ICP-OES:lla (511P) ja GFAAS:lla (521U), kuningasvesiliuotus. KL=kiilleliuske, GB=gabro, AFB=amfiboliitti. Taulukko 6. Contents of some elements in selected rock (KA) and till (MR) samples. Au and Te in ppb, others in ppm. Analysed by ICP-OES (511P) and GFAAS (521U), aqua regia leaching. KL=mica schist, GB=gabbro, AFB=amphibolite. X Y Aines Kivilaji As_511P Cu_511P Fe_511P Mo_511P S_511P Au_521U Te_521U 6953558 3302967 KA KL 5710 99 32500 1.5 3340 139 250 6953864 3302455 KA KL 10200 50 27900 1.0 5490 171 225 6953442 3303288 KA GB 6090 287 52200 0.5 6980 69 1540 6953540 3302637 KA AFB 1440 70 34900 0.5 663 68 534 6953530 3302637 KA GB 1240 45 41900 0.5 538 372 463 6953384 3303505 MR 506 52 29400 2.0 1400 932 1000 6953492 3303104 MR 5570 797 29100 39.1 6920 169 1180

18 Pohjakartta MML ja Hallinnon tietotekniikkakeskus Kuva 10. Taulukossa 6 mainittujen näytteenottopisteiden sijainti (tähdet) ja GTK:n syväkairauspisteet (ympyrät). Kuva 10. Location of samples listed in Taulukko 6 (stars) and the collar location of the GTK diamond drill holes (circles). 3.3 Syväkairaustulokset Vuosien 2009-2013 aikana kairattiin Paston tutkimuskohteisiin yhteensä 51 syväkairausreikää, yhteispituudeltaan 3706.90 m. Näistä rei istä kairattiin Leviäkallion alueelle 23 reikää (1603,30m) ja loput 28 reikää (2103,60m) Larvamäen kohteeseen (Taulukko 7). Alkuvaiheessa kairaukset kohdistettiin iskuporanäytteenoton tuloksena saatuihin kultapitoisiin vyöhykkeisiin. Jatkossa siirryttiin systemaattiseen profiilikairaukseen. Kallioperätutkimusten yhteydessä havaittiin kohteiden kallioperässä ohuita kvartsijuoniparvia. Juonien pääasiallinen suunta oli 315. Kallioperästä havainnoidut hiertovyöhykkeet asettuvat jokseenkin samaan suuntaan kuin kvartsijuoniverkostotkin.

19 Taulukko 7. Kairareikäluettelo. Taulukko 7. List of drill holes. Reikätunnus Kohde X/kkj3 Y/kkj3 Z Suunta Pituus kaltevuus m M2221/2009/R322 Larvamäki 6953813 3302450 105.10 180/45 29.80 M2221/2009/R323 Larvamäki 6953834 3302450 104.10 180/45 31.50 M2221/2009/R324 Larvamäki 6953861 3302453 104.60 180/45 86.30 M2221/2009/R325 Larvamäki 6953908 3302455 104.00 180/45 100.10 M2221/2009/R326 Larvamäki 6953962 3302457 104.00 180/45 86.80 M2221/2009/R327 Larvamäki 6953819 3302450 104.70 0/45 89.40 M2221/2009/R328 Larvamäki 6953822 3302376 104.40 0/45 80.70 M2221/2009/R329 Larvamäki 6953872 3302379 104.00 0/45 82.80 M2221/2009/R330 Larvamäki 6953822 3302287 104.50 0/45 74.70 M2221/2009/R331 Larvamäki 6953872 3302288 104.10 0/45 77.70 M2221/2009/R332 Larvamäki 6953917 3302288 104.30 0/45 95.70 11R yhteensä 835.50 N3442011R9 Leviäkallio 6953405 3303505 101.29 0/45 64.40 N3442011R10 Leviäkallio 6953355 3303505 101.23 0/45 80.30 N3442011R11 Leviäkallio 6953437 3303290 102.24 0/45 41.50 N3442011R12 Leviäkallio 6953387 3303289 102.21 0/45 76.80 N3442011R13 Leviäkallio 6953395 3303289 102.15 180/45 96.80 N3442011R14 Leviäkallio 6953462 3303104 102.98 0/45 79.10 N3442011R15 Leviäkallio 6953508 3303104 102.67 0/45 41.80 N3442011R16 Leviäkallio 6953549 3302966 102.77 0/45 59.90 N3442011R17 Leviäkallio 6953600 3302964 102.75 0/45 26.90 N3442011R18 Leviäkallio 6953405 3302965 103.83 0/45 80.30 N3442011R19 Leviäkallio 6953481 3302636 105.07 0/45 80.90 N3442011R20 Leviäkallio 6953530 3302637 105.61 0/45 80.90 N3442011R21 Leviäkallio 6953577 3302637 105.68 0/45 29.90 N3442011R22 Leviäkallio 6953900 3302751 104.55 0/45 80.10 N3442011R23 Leviäkallio 6953948 3302753 104.88 0/45 50.30 N3442011R24 Leviäkallio 6953998 3302755 104.74 0/45 21.90 16R yhteensä 991.80 N3442012R29 Leviäkallio 6953356 3303284 125.74 180/45 80.40 N3442012R30 Leviäkallio 6953364 3303401 120.27 0/45 76.80 N3442012R31 Leviäkallio 6953325 3303399 120.88 0/45 67.70 N3442012R32 Leviäkallio 6953307 3303288 122.30 0/45 89.50 N3442012R33 Leviäkallio 6953265 3303289 122.33 0/45 73.60 N3442012R34 Leviäkallio 6953261 3303397 123.04 0/45 149.00 N3442012R35 Leviäkallio 6953220 3303289 125.17 0/45 74.50 N3442012R36 Larvamäki 6953970 3302191 122.61 0/45 71.00 N3442012R37 Larvamäki 6953919 3302190 121.61 0/45 74.40 N3442012R38 Larvamäki 6953870 3302190 122.83 0/45 77.50 N3442012R39 Larvamäki 6953969 3302288 124.37 0/45 71.50 N3442012R40 Larvamäki 6953915 3302372 122.33 0/45 101.50 N3442012R41 Larvamäki 6953929 3302453 122.46 0/45 74.50 N3442012R42 Larvamäki 6953911 3302549 122.39 0/45 71.40 N3442012R43 Larvamäki 6953861 3302550 122.48 0/45 74.50

20 N3442012R44 Larvamäki 6953810 3302549 123.01 0/45 74.50 N3442012R45 Larvamäki 6953824 3302189 122.79 0/45 76.70 17R yhteensä 1379.00 N3442013R46 Larvamäki 6954018 3302188 104.46 0/45 84.20 N3442013R47 Larvamäki 6954019 3302288 106.55 0/45 77.90 N3442013R48 Larvamäki 6954069 3302288 106.65 0/45 71.90 N3442013R49 Larvamäki 6954119 3302283 106.89 0/45 50.90 N3442013R50 Larvamäki 6954068 3302188 104.42 0/45 68.90 N3442013R51 Larvamäki 6954045 3302086 102.81 180/45 74.90 N3442013R52 Larvamäki 6954034 3302086 102.80 0/45 71.90 7R yhteensä 6913.20 3.4 Vuoden 2009 kairaukset Kairaukset aloitettiin Larvamäen kohteella vuonna 2009. Kohteeseen kairattiin 11 reikää kokonaispituudeltaan 835,50 m. Aluksi kairaussuuntana oli 180, mutta 5 ensimmäisen reiän jälkeen kairaussuunta käännettiin vastakkaiseen suuntaan (0 ). Vaikka kerroksellisuus on aika pysty, niin tällä uudella suunnalla saatiin parempi leikkauskulma. Reikien kairauskaltevuus pysyi ennallaan. Ensimmäisissä rei issä (R323-R326) ei ilmennyt mitään ihmeempää. Vaikka arseenikiisua näkyi jonkin verran, kultapitoisuudet jäivät alhaisiksi. Arseenipitoisuus nousi parhaimmillaan yli 9000 ppm:n, mutta kultapitoisuus pysytteli alle 1000 ppb:n. Reikä 327 antoi jo jotain merkkejä kullasta. Kultapitoisuus oli 4580 ppb 1 m:n matkalla. Vastaavasti Aspitoisuus oli vain 2570 ppm. Näyttää siltä, että arseenipitoisuudet eivät korreloi kultapitoisuuksien kanssa, koska samassa reiässä As-pitoisuus on 15100 ppm ja kultapitoisuus vain 650 ppb. Reiän R328 Au-pitoisuus pysytteli enimmäkseen alle 500 ppb, poikkeuksena muutama yli 500 ppb:n pitoisuus. Kultapitoisuus nousi yhdessä näytteessä (1 m:n matkalla) 1030 ppb arseenipitoisuuden ollessa 1850 ppm. Reiässä R329 lävistettiin useampia yli 1000 ppb ylittäviä osueita. Kohonneet kultapitoisuudet kairasydämessä olivat hajallaan 1 m:n mittaisissa näytteissä. Parhaimmat lävistykset olivat 1322 ppb kultaa 4 m:n matkalla ja 1325 ppb 2 m:n matkalla. Reiän R331 kultapitoisuus nousi useassa näytteessä yli 1000 ppb ollen parhaimmillaan 2180 ppb. Pituudella painotettuna saadaan 29,6 metriä, jossa kultapitoisuus on vielä 0.53 ppm. Arseenipitoisuus vaihtelee 1000 ja 16900 ppm välillä.

21 Reiän R352 osoittaa kullan satunnaista esiintymistä. Kultapitoisuus saattaa nousta paikoin korkeaksikin (parhaimmillaan 4670 ppb), mutta vain metrin matkalla. Kairasydämessä korkean kultapitoisuuden omaavien näytteiden viereisissä näytteissä kultapitoisuus saattaa olla taas alhainen tai lähes olematon. Suuret heitot on ainakin osittain selitettävissä ns hippuefektillä. Yhdestä kairasydämestä on tehty tuplaanalyysit ja analyysituloksissa huomattiin selviä pitoisuusvaihteluita. Taulukko 8. Reiän R332 kulta- ja arseenipitoisuuksia. Taulukko 8. Au and As results from hole R332. Tilaajan As Au Au Tilaajan As Au Au näytetunnus mg/kg µg/kg µg/kg näytetunnus mg/kg µg/kg µg/kg + 511P + 704P + 705P + 511P + 704P + 705P M2221/2009/R332/1.90-2.90 6790 195 M2221/2009/R332/57.00-58.00 nd 185 M2221/2009/R332/2.90-3.90 4510 308 M2221/2009/R332/58.00-59.00 2370 383 383 M2221/2009/R332/3.90-4.90 5970 410 M2221/2009/R332/59.00-60.00 677 349 349 M2221/2009/R332/4.90-5.90 3590 257 M2221/2009/R332/60.00-61.00 739 119 119 M2221/2009/R332/5.90-6.90 2730 387 M2221/2009/R332/61.00-62.00 2160 309 309 M2221/2009/R332/24.10-25.10 nd 1000 M2221/2009/R332/62.00-63.00 543 71 71 M2221/2009/R332/25.10-26.10 nd 449 M2221/2009/R332/63.00-64.00 1530 2450 2450 M2221/2009/R332/26.10-27.10 nd 54 M2221/2009/R332/64.00-65.00 2700 326 326 M2221/2009/R332/27.10-28.10 nd 54 M2221/2009/R332/65.00-66.00 1810 115 - M2221/2009/R332/28.10-29.10 nd 403 M2221/2009/R332/66.00-67.00 4850 204 - M2221/2009/R332/29.10-30.10 nd 437 M2221/2009/R332/67.00-68.00 14800 1040 - M2221/2009/R332/30.10-31.10 nd 217 M2221/2009/R332/68.00-69.00 2920 485 485 M2221/2009/R332/31.10-32.10 nd 155 M2221/2009/R332/69.00-70.00 425 185 185 M2221/2009/R332/32.10-33.10 843 118 118 M2221/2009/R332/70.00-71.00 772 136 136 M2221/2009/R332/33.10-34.10 410 85 85 M2221/2009/R332/71.00-72.00 2050 143 143 M2221/2009/R332/34.10-35.10 1200 4670 4670 M2221/2009/R332/72.00-73.00 3050 258 258 M2221/2009/R332/35.10-36.10 623 119 119 M2221/2009/R332/73.00-74.00 5800 1300 1300 M2221/2009/R332/36.10-37.10 537 299 299 M2221/2009/R332/74.00-75.00 2190 146 146 M2221/2009/R332/37.10-38.10 400 141 141 M2221/2009/R332/75.00-76.00 10700 972 972 M2221/2009/R332/42.00-43.00 620 86 86 M2221/2009/R332/76.00-77.00 2480 666 666 M2221/2009/R332/43.00-44.00 447 163 163 M2221/2009/R332/77.00-78.00 2920 233 233 M2221/2009/R332/44.00-45.00 471 382 382 M2221/2009/R332/78.00-79.00 777 67 67 M2221/2009/R332/45.00-46.00 611 129 129 M2221/2009/R332/79.00-80.00 3220 441 441 M2221/2009/R332/46.00-47.00 1050 118 118 M2221/2009/R332/80.00-81.00 1260 130 130 M2221/2009/R332/47.00-48.00 93 27 27 M2221/2009/R332/81.00-82.00 2980 242 242 M222120/09/R332/48.00-49.00 nd 235 M2221/2009/R332/82.00-83.00 2920 281 281 M222120/09/R332/49.00-50.00 nd 119 M2221/2009/R332/83.00-84.00 838 170 170 M2221/2009/R332/50.00-51.00 nd 56 M2221/2009/R332/84.00-85.00 3400 252 252 M2221/2009/R332/51.00-52.00 nd 2410 M2221/2009/R332/85.00-86.00 2730 231 231 M2221/2009/R332/52.00-53.00 nd 310 M2221/2009/R332/86.00-87.00 3260 320 320 M2221/2009/R332/53.00-54.00 nd 109 M2221/2009/R332/87.00-88.00 1930 554 554 M2221/2009/R332/54.00-55.00 nd 72 M2221/2009/R332/88.00-89.00 1710 457 457 M2221/2009/R332/55.00-56.00 nd 21 M2221/2009/R332/89.00-89.70 2250 138 138 M2221/2009/R332/56.00-57.00 nd 189

22 3.5 Vuoden 2011 kairaukset Vuoden 2011 kairaukset kohdistuivat Paston E-puoliselle Leviäkallion alueelle. Syy kairausten aloittamiseen olivat lupaavat iskuporanäytteenoton tulokset. Iskuporanäytteiden analyysituloksissa oli nähtävissä selvä kullan nousu. Reiät kairattiin N-S-suuntaisiin profiileihin. Profiileja kairattiin 5 kpl ja niiden väli vaihteli 180-330 m:n välillä. Jokaiseen profiiliin kairattiin 2-3 reikää. Alussa kairaussuunta oli etelään 45 :n kulmassa, mutta suunta käännettiin myöhemmin pohjoiseen paremman leikkauskulman saavuttamiseksi. Kairaus aloitettiin kohteen itäosasta edeten länteen päin. Kohteeseen kairattiin 16 reikää yhteispituudeltaan 991,80 m. Kairasydämistä analysoitiin ensisijaisesti hiertyneet, kvartsijuonia ja arseenikiisua sisältävät vyöhykkeet. Leviäkallion kairasydämistä on tehty vain vähän analyysejä. Tarkemman kuvan saamiseksi tarvitaan lisäanalyysejä. Vaikka iskuporanäytteenotontulokset olivatkin lupaavia, jäivät kulta- ja arseenipitoisuudet vaatimattomiksi kairasydämissä. Kairaustulokset osoittavat, että kohteen E-osa olisi kullan suhteen potentiaalisempi kuin W-osa. E-osassa tavattiin muutamia ohuita, mutta Au-pitoisia lävistyksiä. Kultapitoiset lävistykset osuivat hiertovyöhykkeisiin ja kvartsijuoniosueihin. Reiässä R9 tavattiin ohut hiertovyöhyke, jossa kultapitoisuudeksi saatiin 533 ppb kolmen metrin matkalla. Arseenipitoisuus oli parhaimmillaan 1870 ppm. Reiän R10 korkein kultapitoisuus oli 2350 ppb (taulukko 9). Reikä lävisti hierron, jossa keskimääräinen kultapitoisuus oli 1017 ppb/5m. Arseenipitoisuuden keskiarvo oli 1198 ppm, parhaimmillaan 8200 ppm. Korkein kultapitoisuus tavattiin reiässä R13, jossa 1 m:n matkalla pitoisuus nousi 6310 ppb:een. Kapeassa hierrossa saatiin keskimääräiseksi pitoisuudeksi 3770 ppb/2m. Arseenipitoisuus oli todella alhainen vaihdellen 30-3850 ppm:n välillä. Rei issä R14 ja R15 tavattiin heikkoja kultapitoisia lävistyksiä, joissa pitoisuudet 1 metrin matkalla vaihtelivat 753 ppb:n ja 852 ppb:n välillä. Reiän R15 heikossa hiertovyöhykkeessä kultapitoisuus oli 427 ppb/3m. Reiät R11, R12, R16, R18, R19, R21 olivat lähes tyhjiä kullan ja arseenin suhteen. Reiät on kairattu Leviäkallion pohjois- ja länsiosaan, jossa kallioperä muuttuu kiilleliuskeeksi ja gneissiksi. Myös pegmatiittijuonia tavattiin paljon. Vaikka kiilleliuskeessa, ja gneississä tavatiin hiertoja ja vähän arseenikiisua, niin kultapitoisuudet jäivät alhaisiksi. Pegmatiittijuonessakin on tavattu arseenikiisua, mutta kultapitoisuus oli olematon.

Rei issä R20 ja R22 tavattiin satunnaisesti heikkoa kultapitoisuutta. R20 pitoisuus oli parhaimmillaan 461 ppb. Reiän R22 kultapitoisuus oli 1 metrin matkalla 1140 ppb. 23 Taulukko 9. Reiän R10 kulta- ja arseenipitoisuuksia. Taulukko 9. Au and As results from hole R10. Tilaajan As Au Tilaajan As Au näytetunnus mg/kg µg/kg näytetunnus mg/kg µg/kg + 511P + 705P + 511P + 705P N344/2011/R10/ 6.50-7.05 18 N344/2011/R10/ 28.25-29.25 321 83 N344/2011/R10/ 7.05-8.05 20 N344/2011/R10/ 29.25-30.25 1200 124 N344/2011/R10/ 8.05-9.05 47 N344/2011/R10/ 30.25-31.25 191 30 N344/2011/R10/ 9.05-10.05 36 N344/2011/R10/ 31.25-32.25 76 151 N344/2011/R10/ 10.05-11.05 20 N344/2011/R10/ 32.25-33.25 18 32 N344/2011/R10/ 11.05-12.05 77 N344/2011/R10/ 33.25-34.25 23 220 N344/2011/R10/ 12.05-13.05 193 N344/2011/R10/ 34.25-35.25 18 84 N344/2011/R10/ 13.05-14.05 157 N344/2011/R10/ 35.25-36.25 104 141 N344/2011/R10/ 14.05-15.05 109 N344/2011/R10/ 36.25-37.25 562 92 N344/2011/R10/ 15.05-16.05 69 N344/2011/R10/ 37.25-38.25 195 55 N344/2011/R10/ 16.05-17.05 51 N344/2011/R10/ 38.25-39-25 30 36 N344/2011/R10/ 17.05-18.05 134 N344/2011/R10/ 39.25-40.25 136 109 N344/2011/R10/ 18.05-19.05 5900 1570 N344/2011/R10/ 40.25-41.25 100 67 N344/2011/R10/ 19.05-20.05 1120 469 N344/2011/R10/ 41.25-42.25 43 <5 N344/2011/R10/ 20.05-21.05 1710 253 N344/2011/R10/ 42.25-43.25 52 5 N344/2011/R10/ 21.05-22.25 8200 441 N344/2011/R10/ 43.25-44.25 1750 61 N344/2011/R10/ 22.25-23.25 3020 2350 N344/2011/R10/ 44.25-45.25 528 37 N344/2011/R10/ 23.25-24.25 877 110 N344/2011/R10/ 45.25-46.25 201 30 N344/2011/R10/ 24.25-25.25 200 53 N344/2011/R10/ 46.25-47.25 2310 77 N344/2011/R10/ 25.23-26.25 347 153 N344/2011/R10/ 47.25-48.25 414 27 N344/2011/R10/ 26.25-27.25 7250 278 N344/2011/R10/ 48.25-49.30 273 6 N344/2011/R10/ 27.25-28.25 539 58 N344/2011/R10/ 49.30-50.52 <10 <5 N344/2011/R10/ 50.52-51.02 625 16 3.6 Vuoden 2012 kairaukset Vuonna 2012 kairaukset kohdistettiin aluksi Leviäkallion itäosaan paikkaan, josta oli saatu muutamia lupaavia kultalävistyksiä. Kairauksilla yritettiin vielä lävistää kallionpinnalla esiintyviä juonikvartsiverkostoja. Kohteeseen kairattiin vielä 7 reikää yhteispituudeltaan 611,50 metriä. Kairaustulokset jäivät vaatimattomiksi. Muutamissa rei issä lävistettiin hiertovyöhykkeitä, joissa oli vähäistä kultapitoisuuden nousua. Reikä R29 lävisti kaksi ohutta hiertovyöhykettä, joissa toisessa kultapitoisuus oli 1160 ppb/m ja toisessa 1500 ppb/m. Kun huomioitiin viereisten näytteiden kultapitoisuudet, saatiin 563 ppb/3m ja vastaavasti 771ppb/2 m. Hiertovyöhykkeiden välillä oleva kivi sekä reiän loppuosa

24 jäivät analysoimatta, joten lävistyksien todelliset pituudet saattavat olla pitempiäkin Arseenipitoisuus kohosi parhaimmillaan 17300 ppm:ään. Reiässä R31 korkein kultapitoisuus oli 1320 ppb/1m, josta laimentaen saatiin 796 ppb/2m. Arseenipitoisuus oli varsin korkea, maksimissaan 18900 ppm. Reiässä R32 tavattiin kaksi ohutta kultapitoista hiertoa (taulukko 10). Ensimmäisessä kohdassa kultapitoisuus oli 2010 ppb ja toisessa 2700 ppb. Arseenipitoisuudet olivat jokseenkin korkeat, parhaimmillaan 19600 ppm. Reikien R34 ja R35 mainittavat kultapitoisuudet olivat 1 m:n mittaisissa näytteissä. Ensimainitussa oli pitoisuus 1320 ppb ja toisessa 791 ppb. Arseenikiisupitoisuudet olivat vastaavasti parhaimmillaan 11100 ppm ja 9210 ppm. Leviäkallion vuoden 2012 kairansydämiä on analysoitu vähän verrattuna muiden vuosien analysoituihin kairasydämiin. Lisänanalyysien tekeminen soveltuvien kohdin olisi välttämätöntä kultapitoisuuden kokonaiskuvan saamiseksi. Taulukko 10. Reiän R32 kulta- ja arseenipitoisuuksia. Taulukko 10. Au and As results from hole R32. Tilaajan As Au Tilaajan As Au näytetunnus mg/kg µg/kg näytetunnus mg/kg µg/kg + 511P + 705P + 511P + 705P N3442012R32 13.60-14.60 218 14 N3442012R32 40.60-41.60 4450 156 N3442012R32 14.60-15.60 725 27 N3442012R32 41.60-42.60 2940 116 N3442012R32 15.60-16.60 1200 49 N3442012R32 42.60-43.60 1060 58 N3442012R32 16.60-17.60 590 31 N3442012R32 43.60-44.60 558 27 N3442012R32 17.60-18.60 952 77 N3442012R32 44.60-45.60 1240 44 N3442012R32 25.60-26.60 322 17 N3442012R32 45.60-46.60 3870 82 N3442012R32 26.60-27.60 654 40 N3442012R32 46.60-47.60 7020 173 N3442012R32 27.60-28.60 1220 69 N3442012R32 47.60-48.60 1300 88 N3442012R32 28.60-29.60 934 41 N3442012R32 48.60-49.60 249 17 N3442012R32 32.60-33.60 687 37 N3442012R32 49.60-50.60 593 32 N3442012R32 33.60-34.60 19600 880 N3442012R32 50.60-51.60 117 22 N3442012R32 34.60-35.60 3920 2010 N3442012R32 51.60-52.60 92 18 N3442012R32 35.60-36.60 987 63 N3442012R32 52.60-53.60 431 32 N3442012R32 36.60-37.60 6020 200 N3442012R32 53.60-54.60 4380 2700 N3442012R32 37.60-38.60 1310 74 N3442012R32 54.60-55.60 2680 164 N3442012R32 38.60-39.60 2300 262 N3442012R32 55.60-56.60 1280 77 N3442012R32 39.60-40.60 1570 83 N3442012R32 56.60-57.60 572 230

25 Loput vuoden 2012 kairauksesta kohdistettiin Paston alueen länsiosaan Larvamäen alueelle. Sinne kairattiin 10 reikää yhteispituudeltaan 767,50 m. Lisäanalysointi olisi välttämätöntä myös Larvamäen kairasydämistä. Seuraavissa kappaleissa on kuvattu vain parhaimpia saatuja lävistyksiä. Reikä R37 lävisti kaksi kapeaa kultapitoista hiertovyöhykettä. Ensimmäisessä vyöhykkeessä kultapitoisuus oli 1300-1370 ppb. Laskettuna kultapitoisuus 6 metrin matkalle saatiin vielä pitoisuudeksi 881 ppb. Arseenipitoisuus oli alhainen vaihdellen 396-454 ppm välillä. Syvemmällä oleva hierto sisälsi kultaa 3510 ppb 1 metrin matkalla. Arseenipitoisuus oli sangen alhainen vain 445 ppm. Reiässä R39 tavattiin vain yksi lävistys, jossa kultapitoisuus nousi ollen 1170 ppb. Arseenipitoisuus samassa näytteessä oli korkea 10900 ppm. Reikä R40 oli paikoin voimakkaasti hiertynyt, ja arseenikiisua oli hyvin näkyvissä. Reiässä tavattiin useampia kapeita hiertyneitä osin kvartsipitoisia vyöhykkeitä, joissa kultapitoisuus nousi yli 1000 ppb (taulukko 11). Ensimmäisessä hierrossa kultapitoisuus oli 3070 ppm, mutta laskettuna keskipitoisuus 5 metrin matkalla saatiin kultapitoisuudeksi 1266 ppb. Syvemmältä tavattiin toinen hierto, jossa kultapitoisuudeksi saatiin 2460 ppb. Keskipitoisuus laskettuna 10 metrin matkalle saatiin kultapitoisuudeksi 903 ppb. Arseenipitoisuus vaihteli 1120-12200 ppm välillä. Yksittäisiä yli 1000 ppb kultapitoisuuksia metrin matkalla tavattiin edellä mainittujen lisäksi useita. Taulukko 11. Reiän R40 kulta- ja arseenipitoisuuksia. Taulukko 11. Au and As results from hole R40 Tilaajan As Au Au Tilaajan As Au Au näytetunnus mg/kg µg/kg µg/kg näytetunnus mg/kg µg/kg µg/kg + 511P + 704P + 705P + 511P + 704P + 705P N3442012R40 10.50-11.50 192-170 N3442012R40 2.70-3.50 192 N3442012R40 52.50-53.50 3620-251 N3442012R40 3.50-4.50 143 N3442012R40 53.50-54.50 12100 2180 - N3442012R40 4.50-5.50 149 N3442012R40 54.50-55.50 4110 143 - N3442012R40 5.50-6.50 60 N3442012R40 55.50-56.50 363-76 N3442012R40 6.50-7.50 164 N3442012R40 56.50-57.50 128-24 N3442012R40 7.50-8.50 385 N3442012R40 57.50-58.50 2490 250 - N3442012R40 8.50-9.50 167 N3442012R40 58.50-59.50 1080-133 N3442012R40 9.50-10.50 312 N3442012R40 58.50-59.50 1000 152 - N3442012R40 10.50-11.50 219-165 N3442012R40 59.50-60.50 436-135 N3442012R40 11.50-12.50 234-662 N3442012R40 60.50-61.50 961-191 N3442012R40 12.50-13.50 44-615 N3442012R40 61.50-62.50 312-209 N3442012R40 13.50-14.50 16-176 N3442012R40 62.50-63.50 1230-164 N3442012R40 14.50-15.50 13-477 N3442012R40 63.50-64.50 647-138

26 N3442012R40 15.50-16.50 59-111 N3442012R40 64.50-65.50 357 168 - N3442012R40 16.50-17.50 50-259 N3442012R40 65.50-66.50 105 92 - N3442012R40 17.50-18.50 45-530 N3442012R40 66.50-67.50 3360-331 N3442012R40 18.50-19.50 2130-3070 N3442012R40 67.50-68.50 792 361 - N3442012R40 19.50-20.50 297-599 N3442012R40 68.50-69.50 1120-561 N3442012R40 20.50-21.50 519 N3442012R40 69.50-70.50 5530-1420 N3442012R40 21.50-22.50 1610 N3442012R40 70.50-71.50 2260-575 N3442012R40 22.50-23.50 113 N3442012R40 71.50-72.50 2120-153 N3442012R40 23.50-24.50 75 N3442012R40 72.50-73.50 5090-2460 N3442012R40 24.50-25.50 82 N3442012R40 73.50-74.50 2870-276 N3442012R40 25.50-26.50 54 N3442012R40 74.50-75.50 2290-409 N3442012R40 26.50-27.50 95 N3442012R40 75.50-76.50 3060-429 N3442012R40 26.50-27.50 111 N3442012R40 76.50-77.50 2530 443 - N3442012R40 27.50-28.50 91 N3442012R40 77.50-78.50 12200-2300 N3442012R40 28.50-29.50 468 122 - N3442012R40 78.50-79.50 2460-271 N3442012R40 29.50-30.50 338-961 N3442012R40 78.50-79.50 2540-391 N3442012R40 30.50-31.50 1000 104 - N3442012R40 79.50-80.50 4320-507 N3442012R40 31.50-32.50 1990 170 - N3442012R40 80.50-81.50 3870-414 N3442012R40 32.50-33.50 899 249 - N3442012R40 81.50-82.50 11300 2750 - N3442012R40 33.50-34.50 234 540 - N3442012R40 82.50-83.50 3400 394 - N3442012R40 34.50-35.50 919 353 - N3442012R40 83.50-84.50 3820-220 N3442012R40 35.50-36.50 484-225 N3442012R40 84.50-85.50 8680 351 - N3442012R40 36.50-37.50 1240 156 - N3442012R40 85.50-86.50 2170-310 N3442012R40 37.50-38.50 138-109 N3442012R40 86.50-87.50 1040-229 N3442012R40 38.50-39.50 232-62 N3442012R40 87.50-88.50 3980-520 N3442012R40 38.50-39.50 204-64 N3442012R40 88.50-89.50 1450-503 N3442012R40 39.50-40.50 7550 - - N3442012R40 89.50-90.50 49-505 N3442012R40 40.50-41.50 3410-472 N3442012R40 90.50-91.50 80-184 N3442012R40 41.50-42.50 466-62 N3442012R40 91.50-92.50 230-88 N3442012R40 42.50-43.50 197-496 N3442012R40 92.50-93.50 664-184 N3442012R40 43.50-44.50 280-46 N3442012R40 93.50-94.50 126-115 N3442012R40 44.50-45.50 497-48 N3442012R40 94.50-95.50 1970-1570 N3442012R40 45.50-46.50 665-101 N3442012R40 95.50-96.50 2080-722 N3442012R40 46.50-47.50 2820-303 N3442012R40 96.50-97.50 2110-322 N3442012R40 47.50-48.50 640-41 N3442012R40 97.50-98.50 1880-226 N3442012R40 48.50-49.50 781-44 N3442012R40 98.50-99.50 1060-141 N3442012R40 49.50-50.50 1540-42 N3442012R40 98.50-99.50 981-142 N3442012R40 50.50-51.50 680-71 N3442012R40 99.50-100.50 455-112 N3442012R40 51.50-52.50 1770-151 N3442012R40 100.50-101.50 493-41 3.7 Vuoden 2013 kairaukset Alustavien suunnitelmien mukaan Paston tutkimuskohteilla oli tarkoitus toteuttaa 1000 metriä syväkairausta vuonna 2013. Kokonaismetrimäärästä oli tarkoitus kohdistaa 500 metriä Leviäkallion alueelle ja 500 metriä Larvamäen kohteeseen. Molempiin kohteisiin olisi saatu noin 5-6 syväkairausreikää. Leviäkallion alueella olisi ollut vielä muutamia kohteita, jotka olisi pitänyt kairauksilla tarkistaa. Kairausmetrimäärän vähentäminen vuonna 2013, supisti myös Paston alueen kairausmetrejä. Kohteisiin saatiin syväkairausmetrejä vain 500 m, joten saatu metrimäärä päätettiin kohdistaa Larvamäen kohteeseen.

27 Näin ollen vuoden 2013 kairaukset kohdistettiin Larvamäen länsiosiin. Tarkoitus oli selvittää jakson leveyttä ja jatkuvuutta länteen ja luoteeseen. Yhteensä kairattiin 7 reikää (500,60 m) käyttäen GTK:n PO- KA kaira T-56. Kairaukset toteutettiin elokuun 6 ja 28 välisenä aikana. Reikä R46 oli visuaalisesti lupaavan näköinen lävistäen voimakkaasti kvarsiutuneita ja arseenikiisupitoisia (As 1000 2000 ppb) hiertoja. Kulta pitoisuudet jäivät kuitenkin alhaisiksi. Paras lävistys saatiin välille 80,80-82,93 m, jossa Au-keskipitoisuus oli 200 ppb. Reikä R47 oli kullan suhteen kairausohjelman paras reikä, missä tavattiin kaksi merkittävää lävistystä. Ensimmäisessä lävistyksessä saatiin laskettu keskipitoisuus 4,75 metrin matkalle 1580 ppb Au, arseenipitoisuus vaihdellen 350-4710 ppb välillä. Syvemmällä oleva hierto sisälsi kultaa 510 ppb 14,72 metrin matkalla. R47:n analyysitulokset (Au ja As) tarkemmin taulukossa 12. Reikä R48 lävisti 25 m kohdalla hierron, jossa oli Au 610 ppb 3,42 metrin matkalla sisältäen 0,78 m kultapitoisuudella 1570 ppm. Reiät R49 ja R51 eivät sisältäneet merkittävää Au-pitoisuutta paitsi yksittäisiä näytteitä, joissa kultapitoisuudet vaihtelivat 200-500 ppb välillä Reikä R50 lävisti 40 m kohdalla hiertynyttä dioriittia, jossa oli runsaasti kvartsijuonia ja areenikiisua. Lävistyksen keskipitoisuus oli 950 ppb Au 4,97 m matkalla. Reikä R52 lävisti pintaosissa hieman hiertynyttä plagioklaasiporyyriä, missä oli muutama kvartsijuoni. Au pitoisuus jäi kuitenkin alhaiseksi (n. 200 ppb). Reiän lopussa oli yksittäisiä pätkiä, missä kultaa oli n. 500 ppb. Taulukko 12. Reiän R47 kulta- ja arseenipitoisuuksia Table 12. Au- and As results from hole R47. Tilaajan As Au Au Tilaajan As Au Au näytetunnus mg/kg µg/kg µg/kg näytetunnus mg/kg µg/kg µg/kg + + + + 511P 704P 705P 511P + 704P + 705P N3442013R47 8.53-10.16 47-55 N3442013R47 36.35-37.38 412-60 N3442013R47 10.16-11.06 73-34 N3442013R47 37.38-38.8 396-62 N3442013R47 11.06-12.21 <10-21 N3442013R47 38.8-40 4710-4930 N3442013R47 12.21-13.39 15-82 N3442013R47 40-41.24 578-242 N3442013R47 13.39-14.47 99-83 N3442013R47 41.24-42.2 350-794 N3442013R47 14.47-15.42 66-32 N3442013R47 42.2-43.55 1170-384 N3442013R47 15.42-17 82-43 N3442013R47 43.55-44.98 350-61

28 N3442013R47 17-18.34 76-29 N3442013R47 44.98-46.4 379-40 N3442013R47 18.34-19.45 362-100 N3442013R47 55.59-56.76 1800-181 N3442013R47 19.45-20.35 130-33 N3442013R47 56.76-57.95 2020-146 N3442013R47 20.35-21.66 1420-120 N3442013R47 57.95-59.18 511-105 N3442013R47 21.66-22.63 1090-125 N3442013R47 59.18-59.88 4110-195 N3442013R47 22.63-24.07 744-537 N3442013R47 59.88-61.54 944-506 N3442013R47 24.07-25.14 133-34 N3442013R47 61.54-62.89 1020-862 N3442013R47 25.14-26.19 2420-287 N3442013R47 62.89-64.34 778-1180 N3442013R47 26.19-27.43 357-48 N3442013R47 62.89-64.34 791-1110 N3442013R47 27.43-28.74 817-160 N3442013R47 64.34-65.4 402-292 N3442013R47 27.43-28.74 839-140 N3442013R47 65.4-65.98 4180-296 N3442013R47 28.74-29.59 190-60 N3442013R47 65.98-67.27 413-98 N3442013R47 29.59-30.08 3770-605 N3442013R47 67.27-68.77 520-98 N3442013R47 30.08-31.49 267-53 N3442013R47 68.77-69.69 418-1480 N3442013R47 31.49-32.54 211-25 N3442013R47 69.69-70.7 110-42 N3442013R47 32.54-33.36 901-75 N3442013R47 70.7-71.88 600-276 N3442013R47 33.36-34.55 633-100 N3442013R47 71.88-73.22 663-167 N3442013R47 34.55-35.42 189-35 N3442013R47 73.22-74.6 1780-773 N3442013R47 35.42-36.35 1030-110 N3442013R47 74.6-75.58 2620-119 3.8 Tärkeimmät lävistykset Paston kultapitoisuudet ovat pääasiassa melko alhaisia. Ainoastaan noin 3 % näytteistä on kultapitoisuus korkeampi kuin 1 ppm. Silti muutama vyöhyke, missä on varteenotettavia kulta-pitoisuuksia, on lävistetty kairauksissa. Tärkeimmät lävistykset ovat listattuna taulukossa 13. Keskipitoisuuksien laskentaa vaikeutti muutamassa tapauksessa se, että osa kairasydämistä oli jätetty analysoimatta. Tämä koskee pääosin vuoden 2009 näytteenottoa. Kairauksissa otettiin alussa suunnattuja kairasydännäytteitä ja sen takia ajon ylin osa (5-40 cm) jätettiin analysoimatta suuntamerkin säilyttämisen takia. Myös vuoden 2012 analyyseistä on vaikea saada täydellistä kuvaa kultalävistyksistä kun sinä vuonna otettiin tavanomaista vähemmän näytteitä.

29 Taulukko 13. Paston tutkimuskohdan tärkeimmät lävistykset. Table 13. Significant interceptions in the Pasto drilling. Au ppm Vuosi Kohde Reikänro. From To Interval (pituudella painotettu keskiarvo) Larvamäki R325 46.00 48.00 2.00 7,83 Larvamäki R326 9.00 15.00 6.00 1.02 Sisältäen 10.00 11.00 1.00 4.65 Larvamäki R327 26.25 27.25 1.00 4.58 Larvamäki R328 63.00 67.00 4.00 0.53 Larvamäki R328 71.00 77.00 6.00 0.50 Larvamäki R329 24.90 36.90 12.00 0.50 2009 Larvamäki R329 48.10 61.10 13.00 0.79 Sisältäen 48.10 52.10 4.00 1.21 Larvamäki R329 66.00 70.00 4.00 0.92 Larvamäki R330 64.00 70.00 6.00 0.70 Larvamäki R331 17.30 46.90 29.60 0.53 Larvamäki R332 2.90 10.90 8.00 0.57 Sisältäen 9.90 10.90 1.00 2.96 Larvamäki R332 51.00 89.00 38.00 0.43 Leviäkallio N3442011R10 18.05 23.25 5.20 0.99 2011 Leviäkallio N3442011R13 93.50 95.50 2.00 3.77 Leviäkallio N3442011R9 59.80 62.80 3.00 0.53 Leviäkallio N3442012R31 59.10 61.10 2.00 0.80 2011 Leviäkallio N3442012R32 33.60 35.60 2.00 1.14 Leviäkallio N3442012R32 53.60 54.60 1.00 2.70 Leviäkallio N3442012R34 91.50 93.50 3.00 0.88 Larvamäki N3442012R37 12.50 25.50 13.00 0.54 Sisältäen 19.50 21.50 2.00 1.34 2012 Larvamäki N3442012R37 62.50 66.50 5.00 0.89 Sisältäen 62.50 63.50 1.00 3.51 Larvamäki N3442012R39 31.50 36.50 5.00 0.46 Larvamäki N3442012R40 11.50 22.50 11.00 0.78 Sisältäen 18.50 19.50 1.00 3.07 Larvamäki N3442012R40 29.50 98.50 69.00 0.42 Sisältäen 68.50 82.50 14.00 0.94 Larvamäki N3442013R47 38.80 43.55 4.75 1.58 Sisältäen 38.80 40.00 1.2 5.92 Larvamäki N3442013R47 59.88 74.60 14.72 0.51 2013 Larvamäki N3442013R48 24.38 27.80 3.42 0.61 Sisältäen 24.28 25.16 0.78 1.57 Larvamäki N3442013R50 40.05 45.02 4.97 0.95 Sisältäen 42.96 43.90 0.94 3.95

30 3.9 Malmigeologia Paston kallioperäkartoitusten yhteydessä kiinnitettiin huomiota kalliopaljastumissa esiintyviin malmimineraaleihin. Sulfidi- ja oksidimineraaleja todettiin esiintyvän epäsäännöllisesti, paikoin enemmän, paikoin vähemmän. Paljastumissa, joissa on tapahtunut hiertymistä, ja joita lävistävät ohuet harmahtavat kvartsijuonet, tavataan useimmiten myös erilaisia malmimineraaleja. Myös kairasydänten raportoinnin yhteydessä huomioitiin malmimineraalien esiintyminen. Näkyvimpinä sulfidimalmimineraaleina esiintyi arseenikiisu, vähässä määrin magneetti- ja rikkikiisu. Magnetiittia ja vähän kuparikiisua tavattiin satunnaisesti. Kuparikiisu esiintyi yhdessä magneettikiisun kanssa. Magnetiittia tavattiin heikkona pirotteena ja pieninä kasaumina. Leviäkallion E-osassa havaittiin kallioperässä satunnaista wolframin nousua. Wolframin esiintymistä kairasydämissä ei ole enempää tutkittu, koska wolframianalyysi ei sisältynyt yleisesti käytettyyn analyysipakettiin. Arseenikiisun todettiin liittyvän kallioperässä voimakkaasti hiertyneihin kohtiin. Usein näihin hiertymiin liittyi vaihtelevan paksuisia, vaalean harmaita kvartsijuonia ja kvartsiutuneita osueita. Kiisu esiintyi enimmäkseen emäksisissä ja intermediaarisissa metavulkaniiteissa (porfyriitit) ohuina hiusjuonina, pirotteena tai suurina kasaumina (1-2 cm). Arseenikiisua on tavattu myös kiilleliuskeessa, dioriitissä ja pegmatiittijuonessa. Kulta näyttää (visuaalisesti) esiintyvän oleellisesti arseenikiisun yhteydessä. Näkyvää kultaa ei ole havaittu kalliopaljastumissa eikä kairasydämissä. Näytteissä, joissa on arseenikiisua, on myös kultaa. Muutamia poikkeuksiakin havaittiin. Tosin kulta korreloi tilastollisesti heikosti arseenikiisun kanssa. Laskettu korrelaatiokerroin näytteistä, joissa kultaa on vähintään 0,5 ppm, jää alle 0,20. Kullan määrä suhteessa arseenikiisuun on suurempi kuin useimmissa analysoiduissa näytteissä (Kuva 10). Ilmiö johtunee ns hippuefektistä, johon kultatutkimuksissa lähes aina törmätään.

31 Kuva 11. Arseenin ja kullan korrelaation rei ässä R40. Figure 11. Correlation between gold and Arsenic in drill hole R40 4 PÄÄTEMÄT, JATKOTOIMENPITEET JA AINEISTON TALLENUS Paston alueella esiintyy kultaa hierroissa ja niihin liittyvissä kvartsijuonissa useammassa eri kivilajissa. Hierrot ovat yleensä melko kapeita ja kultapitoisuudet jäävät tavallisesti matalaksi. Muutamassa kohdassa on lävistetty hiertoja, missä kullan keskipitoisuus nousee päälle 1 ppm muutaman metrin matkalla, mutta vyöhykkeiden laajuutta, kulku- ja syvyyssuunnassa, on vaikea seurata. Täydellisen kuvan saamiseksi esiintymän laajuudesta vaaditaan lisää kairausta ja jossain määrin täydentävää näytteenottoa varsikin vuoden 2012 kairatuista sydämistä. Todennäköisesti kuitenkin pitoisuudet ja volyymit jäävät liian alhaiseksi malmiaiheeksi. Näin ollen on päätetty luopua Paston malminetsintäluvista. Tutkimusaineisto mm kairasydänraportit, analyysitulokset, ja havainnot ovat tallennettu Geologian tutkimuskeskuksen geotietoytimeen. Kairasydämet on lähetetty Lopella sijaitsevaan GTK:n kairasydänarkistoon. Muu tutkimuskohteita koskeva paperiaineisto säilytetään kansioissa Länsi-Suomen yksikössä.

32 KIRJALLISUUSLUETTELO REFERENCES Hartikainen, A., 2012 teoksessa Gold in Southern Finland: Results of GTK studies 1998-2011. Grönholm, Sari; Kärkkäinen, Niilo (eds.) 2012.. Geological Survey of Finland, Special Paper 52, 276 p. Huuskonen, Matti 1991. Luettelo Geologian tutkimuskeskuksen Etelä-Pohjanmaan tutkimusalueen Au-pitoisista lohkare- ja paljastuma-aiheista. 23 s. + 1 liitekartta Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M10/-91/3. Lahti, Seppo I.; Mäkitie, Hannu 1990. Jalasjärvi. Kallioperäkartta 1: 100 000, 2221. Mäkitie, Hannu; Lahti, Seppo I. 2004. Jalasjärven kartta-alueen kallioperä. Summary: Pre- Quarternary rocks of the Jalasjärvi map-sheet area. Kallioperäkartan selitys 1: 100 000, 2221. Liitteet Appendices 1. Kairareikäluettelo ja analyysitilausnumerot List of drillholes and analytical report numbers 2. Geofysikaaliset maastomittauskartat Geophysical maps 3. Kallionappi- ja moreeninäytteiden kulta-, arseeni- ja telluuripitoisuuskartat. Map showing the gold, arsenic and tellurium contents in till and bedrock samples 4. Poikkileikkaukset Cross sections

33 Liittyy Related material 1. Analyysit 1.1. Moreeni/rapakallio/kallio: tilausnumero 220194 (pistenumerot 08 32001-08 32188); 220261 (08 32189-08 32300); 220282 (08 32301-0832490); 2202381 (09 38001-38200); 220432 (09 38001-38200); 220467 (09 38201-383287) 1.2. Litonäytteet: tilausnumero 214090 (MMP$-11-01 MMP$-11-25) 1.3. Paljastumat: tilausnumero 212645RPT (152-MSHE-08 158-MSHE-08, 162-MSHE-08, 169-MSHE-08, 180-MSHE-08 184-MSHE-08) 1.4. Kairaukset: tilausnumero 42517, 218371, 218372, 218374, 218375, 218376, 11257, 506266, 506267, 506268, 112258, 42518, 40005, 40006, 40007, 40008, 42531 2. Havainnot 2.1. Kallioperähavainnot: MSHE-2008-152 MSHE-2008-176, MSHE-2008-180 MSHE- 2008-184, LETU-2011-103 LETU-2011-119

Kairareikäluettelo ja analyysitilausnumerot. Liite 1_1. List of drill holes and analytical order numbers Reikänro Kohde X Y Z Suunta / Pituus Anal.til.no kaltevuus m M2221/2009/R322 Larvamäki 6953813 3302450 105.10 180/45 29.80 M2221/2009/R323 Larvamäki 6953834 3302450 104.10 180/45 31.50 218371 M2221/2009/R324 Larvamäki 6953861 3302453 104.60 180/45 86.30 42517 218371 M2221/2009/R325 Larvamäki 6953908 3302455 104.00 180/45 100.10 42517 218372 M2221/2009/R326 Larvamäki 6953962 3302457 104.00 180/45 86.80 42517 218372 M2221/2009/R327 Larvamäki 6953819 3302450 104.70 0/45 89.40 42517 218373 M2221/2009/R328 Larvamäki 6953822 3302376 104.40 0/45 80.70 42517 218373 11257 M2221/2009/R329 Larvamäki 6953872 3302379 104.00 0/45 82.80 42517 218374 11257 M2221/2009/R330 Larvamäki 6953822 3302287 104.50 0/45 74.70 42517 M2221/2009/R331 Larvamäki 6953872 3302288 104.10 0/45 77.70 42517 218375 11257 M2221/2009/R332 Larvamäki 6953917 3302288 104.30 0/45 95.70 42517 218376 11257 11R 835.50 N3442011R9 Leviäkallio 6953405 3303505 101.29 0/45 64.40 506266 N3442011R10 Leviäkallio 6953355 3303505 101.23 0/45 80.30 506266 112258 N3442011R11 Leviäkallio 6953437 3303290 102.24 0/45 41.50 112258 N3442011R12 Leviäkallio 6953387 3303289 102.21 0/45 76.80 506266 112258 N3442011R13 Leviäkallio 6953395 3303289 102.15 180/45 96.80 506267 112258 N3442011R14 Leviäkallio 6953462 3303104 102.98 0/45 79.10 506267 112258 N3442011R15 Leviäkallio 6953508 3303104 102.67 0/45 41.80 506267 N3442011R16 Leviäkallio 6953549 3302966 102.77 0/45 59.90 506268 112258 N3442011R17 Leviäkallio 6953600 3302964 102.75 0/45 26.90 N3442011R18 Leviäkallio 6953405 3302965 103.83 0/45 80.30 506268 112258 N3442011R19 Leviäkallio 6953481 3302636 105.07 0/45 80.90 506268 112258 N3442011R20 Leviäkallio 6953530 3302637 105.61 0/45 80.90 506268 112258 N3442011R21 Leviäkallio 6953577 3302637 105.68 0/45 29.90 112258 N3442011R22 Leviäkallio 6953900 3302751 104.55 0/45 80.10 506268 N3442011R23 Leviäkallio 6953948 3302753 104.88 0/45 50.30 N3442011R24 Leviäkallio 6953998 3302755 104.74 0/45 21.90 16R 991.80

Liite 1_2. Reikänro Kohde X Y Z Suunta / Pituus Anal.til.no kaltevuus m N3442012R29 Leviäkallio 6953356 3303284 125.74 180/45 80.40 40005 N3442012R30 Leviäkallio 6953364 3303401 120.27 0/45 76.80 N3442012R31 Leviäkallio 6953325 3303399 120.88 0/45 67.70 40005 N3442012R32 Leviäkallio 6953307 3303288 122.30 0/45 89.50 40005 N3442012R33 Leviäkallio 6953265 3303289 122.33 0/45 73.60 40005 N3442012R34 Leviäkallio 6953261 3303397 123.04 0/45 149.00 40006 N3442012R35 Leviäkallio 6953220 3303289 125.17 0/45 74.50 40006 N3442012R36 Larvamäki 6953970 3302191 122.61 0/45 71.00 42518 40006 N3442012R37 Larvamäki 6953919 3302190 121.61 0/45 74.40 42518 40007 N3442012R38 Larvamäki 6953870 3302190 122.83 0/45 77.50 42518 40007 N3442012R39 Larvamäki 6953969 3302288 124.37 0/45 71.50 42518 40007 N3442012R40 Larvamäki 6953915 3302372 122.33 0/45 101.50 42518 40008 N3442012R41 Larvamäki 6953929 3302453 122.46 0/45 74.50 42518 40008 N3442012R42 Larvamäki 6953911 3302549 122.39 0/45 71.40 40008 N3442012R43 Larvamäki 6953861 3302550 122.48 0/45 74.50 40005 N3442012R44 Larvamäki 6953810 3302549 123.01 0/45 74.50 40006 N3442012R45 Larvamäki 6953824 3302189 122.79 0/45 76.70 42518 40006 17R 1379.00 N3442013R46 Larvamäki 6954018 3302188 104.46 0/45 84.20 42531 N3442013R47 Larvamäki 6954019 3302288 106.55 0/45 77.90 42531 N3442013R48 Larvamäki 6954069 3302288 106.65 0/45 71.90 42531 N3442013R49 Larvamäki 6954119 3302283 106.89 0/45 50.90 42531 N3442013R50 Larvamäki 6954068 3302188 104.42 0/45 68.90 42531 N3442013R51 Larvamäki 6954045 3302086 102.81 180/45 74.90 42531 N3442013R52 Larvamäki 6954034 3302086 102.8 0/45 71.90 42531 7R 3258.6

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 43/2014 Liite 2 14.04.2013 Magneettinen maastomittaus. Ground magnetics

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 43/2014 Liite 2 14.04.2013 Sähköinen (reaali) maastomittaus. Electromagnetics (real)

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 43/2014 Liite 2 14.04.2013 Ominaisvastus maastomittaus. Resistivity, ground survey

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 43/2014 Liite 2 14.04.2013 IP-maastomittaus. IP ground survey

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 43/2014 Liite 3 14.04.2013 Kallio- ja rapakallionappinäytteiden kulta-, arseeni- ja telluuripitoisuus. Au-, As- and Te-content in the bedrock and weathered bedrock