Uusi kieli luokkahuoneessa mullistaa kielellisen ekosysteemin Kielen oppimisen tulevaisuus / Koneen Säätiö ja Suomen Akatemia 27.8.2015 KLO 13 20, Kulttuuritehdas Korjaamon kulmasali Maria Kela
ti 13/9 ti 20/9 ti 27/9 ti 4/10 ti 11/10 ti 18/10 ti 25/10 ti 1/11 ti 8/11 ti 15/11 ti 22/11 ti 29/11 ti 17/1 ti 24/1 ti 31/1 ti 14/2 ti 28/2 ti 13/3 ti 20/3 ti 27/3 ti 10/4 ti 17/4 ti 24/4 haastattelut to 8/9 to 15/9 to 22/9 to 29/9 to 6/10 to 20/10 to 27/10 to 3/11 to 10/11 to 17/11 to 24/11 to 1/12 to 8/12 to 19/1 to 26/1 to 2/2 to 9/2 to 16/2 to 1/3 to 15/3 to 22/3 pe 13/4 to 19/4 haastattelut Long Second: Suomen kielen kehittyminen alakoulun valmistavalla luokalla LONGitudinal classroom data about children s development in Finnish as a SECOND language
http://blogs.helsinki.fi/kielen-ja-kirjallisuuden-didaktiikantutkimus/tutkimushankkeet/long-second/ 1) naturalistinen pienryhmäluokkatilanne 2) pitkittäisyys ja tiheys 3) multimodaalisuus 4) monenkeskisyys ja samanaikaisvuorovaikutus 5) osallistujien ikäjakauma (7 12) 6) osallistujien maahanmuuton äskettäisyys ja siihen liittyvä monikielisyys 7) keskittyminen viron- ja venäjänkielisiin suomenoppijoihin
Kaksi sosiaalimuotoa
Larsen-Freeman & Cameron 2008 (mukaillen) Kieliluokka ekosysteeminä -tarkastelun periaatteita KONTEKSTI on osa tarkastelua. KOMPLEKSISUUS ensimmäinen mieleen tuleva selitys ei välttämättä päde. Dynaamiset prosessit ja OSIEN VÄLISET MUUTTUVAT SUHTEET ovat keskeisiä. YHTEISSOPEUTUMINEN on tärkeä käsite. Identifioidaan KOLLEKTIIVISIA MUUTTUJIA Aikaulottuvuutta ei latisteta, vaan pyritään eri muuttujien PITKITTÄISTARKASTELUUN RINNAKKAIN. KESKIÖSSÄ ON VAIHTELU. Kehittyvä systeemi sisältää sekä stabiiliutta että variaatiota.
Esimerkki 1 Epäsymmetrisiä teemoja o Kehys: tehdään isänpäiväkortteja. Opitaan suomalaisia juhlapäiviä. o Kielenoppimistavoite (Täällä puhutaan suomea. Mitä sanot.) o Henkilökohtainen isä-teema (Minulla ei ole oikein isä.) o Sosiaalinen oikeudenmukaisuus, kanteleminen (Opetaja. He kolme nappia.) o Argumentointi, puolustautuminen (Because he gave me one.) o Kielellinen muotoneuvottelu (Anta minule. Antoi minulle.)
Huomio kieleen Rolan Opettaja Rolan Opettaja Rolan Opettaja Rolan Eetu Opettaja Rolan becaus::e:: he gave m(h)e o(h)ne mitä? because HE gave me one mitä hän mitä sanoit no HÄN on (0.7).mt hän hänegive m(h)e an-.hhh mina hän anta minulle niin antoi minulle joo antoi minule
Esimerkki 2: Indeksoitu anteeksi Aiii! 1 Anteek- si! 2 3 4 5 Eetu: Anteeksi.hh hehehe.hh
Esimerkki 3: Ilmiön ensiesiintymä avain tärkeisiin teemoihin Kehys: puhutaan kotimaasta ja sinne jääneistä sukulaisista ja kotieläimistä. Tunnelma on affektinen. Venäjänkielinen poika tuottaa ensimmäisen englanninkielisen ilmauksen. Tämän jälkeen englanti saa sijaa hänen puheessaan eräänlaisena oppimisen apukielenä.
20 Radimir ja yksi isä (1.3) ja poro 21 Opettaja yksi isä on sielä (vai) 22 Opettaja POroo. 23 Rolan ÄHÄ hä hhh hähä (.) ähhh 24 Ebba poro hahaha 25 Avustaja ohohhoo, 26 mikä on poro 27 Opettaja a-haa 28 Ebba (a kust,) (.) näed see garderoob seal 29 Avustaja mikä on poro 30 Eetu hirvi 31 Avustaja eläin vai 32 Rolan ÄHHH 33 Avustaja a::i 34 Opettaja (täällä yks) heh heh 35 Avustaja mheh heh heh 36 Ebba poro istme all 37 Radimir home eläin 38 Opettaja mikä 39 Radimir home eläin 40 Opettaja kotieläin MINkälainenen 41 Avustaja kotieläin 42 Eimar minulla (.) minulla on karhu (.) minulla on karhu 43 Avustaja poro:: kotieläimenä
Valmistavan opetuksen kehittäminen Opettajan ja oppilaan rooleissa tuotetaan erilaista kieltä. Valmistavasta ryhmästä puuttuu vertaisoppijan kielenkäyttömalli. Ekologisen viitekehyksen tukema päätelmä: kaikilla toiminnan tasoilla epäsymmetriset rinnastukset ovat luonnollisia. Rakentavan epäsymmetrian mahdollisuus: toiselle kieltä, toiselle muuta tukea pienryhmässä. Irti homogenisoidusta opetuksesta!
Tekeillä oleva väitös venäjänkielisen oppijan suomen oppimisesta Yli-Piipari, Marjo: Venäjänkielisen alakoululaisen suomen kielen kehittymisen alkuvaihe valmistavan luokan vuorovaikutustilanteissa, HY, OKL
Pro graduja Long Second - hankkeesta Valmiit Gustafsson, M. 2014: Opettaja, saaks sanoa? pitkittäistutkimus suomi toisena kielenä -oppilaiden oma-aloitteisesta suomen kielen käytöstä alakoulun perusopetukseen valmistavassa opetuksessa. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopiston Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos. Henriksson, A. 2014: Oppilaiden reagointitavat epätäydellisiin vastauksiin suomi toisena kielenä - oppitunnilla. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopiston Opettajankoulutuslaitos. Puonti, E. 2014 Tekeillä Järv, Marjaana: Vironkielisen suomen kielen oppijan suullisen kielitaidon kehittyminen: -ko/kö-kysymys. Tallinna Ülikool. Kuusisto, Laura: Omistusrakenteet s2-oppijoiden kielessä alakoulun valmistavalla luokalla. Helsingin yliopiston Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos. Nurme, Maili: Vironkielisen suomenoppijan kieltoverbin kehittyminen. Tarton yliopiston Viron kielen ja kulttuurin laitos. Mattila, Anni: Konjunktioiden kehittyminen valmistavan luokan aikana, HY, OKL Pohjoismäki, Heidi: Materiaalien käyttö kielenoppimisen tukena (työnimi), HY, OKL Sistonen, Jenni: Vironkielinen suomenoppija suomen kieltorakenteita omaksumassa. Helsingin yliopiston Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos.
Lähteitä Bronfenbrenner, U. 1977. Toward an experimental ecology of human development. American psychologist 32 (7), 513 531. Čekaitė, A. 2006. Getting started: Children s participation and language learning in an L2 classroom. Linköping Studies in Arts and Science No 350. Linköping: Department of Child Studies, Linköping University. Čekaitė, A. 2009. Soliciting teacher attention in an L2 classroom: Affect displays, classroom artefacts, and embodied action. Applied Linguistics 30.1: 26 48. Ellis, N. C & Larsen-Freeman, D. 2006. Language emergence: Implications for applied linguistics Introduction to the special issue. Applied Linguistics 27 (4), 558 589. Ellis, N. C & Larsen-Freeman, D. 2009. Constructing a second language: Analyses and computational simulations of the emergence of linguistic constructions from usage. Language Learning 59, 90 125. Halliday, M.A.K. 1994. An Introduction to Functional Grammar. 2 nd edition. London: Edward Arnold. Larsen-Freeman, D. 1997. Chaos/complexity science and second language acquisition. Applied linguistics 18 (2), 141 165. Larsen-Freeman, D. 2012. Complex, dynamic systems: A new transdisciplinary theme for applied linguistics? Language Teaching 45.02, 202 214. Larsen-Freeman, D. & Cameron, L. 2008. Complex systems and applied linguistics. Oxford University Press. van Lier, L. 1997. Approaches to observation in classroom research. Observation from an ecological perspective. Edited by P. A. Duff. Tesol Quarterly 31.4, 783 787. van Lier, L. 2000. From input to affordance: Social-interactive learning from an ecological perspective. Teoksessa J. P. Lantolf (toim.) Sociocultural theory and second language learning. Oxford: Oxford University Press, 245 259. Merke, S. 2012. Kielen opiskelu ja tunteet. Affekti jäsentämässä opiskelijoiden aloittamia kysymyssekvenssejä vieraan kielen oppitunneilla. Virittäjä 116 (2), 198 230. Norris, J. M., & Ortega, L. 2009. Towards an organic approach to investigating CAF in instructed SLA: The case of complexity. Applied Linguistics, 30 (4), 555 578. Spoelman, M. & Verspoor, M. 2010. Dynamic patterns in development of accuracy and complexity: A longitudinal case study in the acquisition of Finnish. Applied Linguistics 31 (4), 532 553. Tilma, C. 2014. The dynamics of foreign versus second language development in Finnish writing. Jyväskylä Studies in Humanities 233. Jyväskylä. Verspoor, M., De Bot, K. & Lowie, W. (eds.) 2011. A dynamic approach to second language development: Methods and techniques (Vol. 29). John Benjamins Publishing.