Asemakaavan laajennus, korttelit

180 Sepänkylä, Gäddan alue Asemakaavan laajennus, korttelit 661 665 KAAVASELOSTUS Kaavoitusosasto Luonnos 3.5.2016 Asemakaava hyväksytty kunnanvaltuustossa xx.xx.xxxx xx

S i v u 1 Sisällys 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 Asemakaavan perustiedot ja nimi 2 1.2 Suunnittelualueen sijainti 2 1.3 Kaavan tarkoitus 2 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 2 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 3 1.6 Taustaselvitykset ja lähdemateriaali 3 2. YHTEENVETO... 3 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 3 2.2 Asemakaava 3 2.3 Asemakaavan toteutus 3 2.4 Asemakaavan oikeusvaikutukset 4 3. LÄHTÖKOHDAT... 4 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 4 3.1.1 Alueen yleiskuvaus 4 3.1.2 Luonnonympäristö 5 3.1.3 Rakennettu ympäristö 5 3.1.4 Palvelut 6 3.1.5 Liikenne 6 3.1.6 Virkistys 6 3.1.7 Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot 6 3.1.8 Tekniset palvelut 7 3.1.9 Maanomistus 7 3.2 Suunnittelutilanne 7 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 7 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET...14 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja suunnittelun käynnistäminen 14 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö 14 4.2.1 Osalliset 14 4.2.2 Vireilletulo 14 4.2.3 Osallistuminen kaavoitukseen ja vuorovaikutusmenettelyt 14 4.2.4 Viranomaisyhteistyö 15 4.3 Asemakaavan tavoitteet 15 4.3.1 Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet 15 4.4 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 16 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS...18 5.1 Kaavan rakenne 18 5.1.1 Mitoitus 18 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 18 5.3 Aluevaraukset 18 5.3.1 Korttelialueet 18 5.3.2 Muut alueet 18 5.4 Kaavan vaikutukset 19 5.4.1 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön 19 5.4.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön 19 5.4.3 Vaikutukset liikenteeseen 19 5.4.4 Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset 19 5.5 Kaavamerkinnät ja -määräykset 19 5.6 Nimistö 19 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS...20 6.1 Toteuttamisen seuranta 20

S i v u 2 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Asemakaavan perustiedot ja nimi Kunta: Mustasaari Kunnanosa: 180, Sepänkylä Kiinteistöt: Korsholm-Holm 6:204, Broäng 3:195, Amors Hem 6:214, Amors gård 6:215, Mellanäng 1:19, Öien 1:18 ja Holmqvist 2:495. Kaavan nimi: Asemakaavan laajennus, korttelit 661 665 Kaavan mittakaava: 1:2 000 Kaavatunnus: 499-633/14 1.2 Suunnittelualueen sijainti Asemakaava käsittää alueen, joka sijaitsee noin 1,3 kilometriä kunnan ydinkeskustasta Sepänkylästä itään. Alue sijaitsee niin kutsutulla Gäddan alueella Vanhakaupungintien pohjoispuolella Köyhäinmaidentien molemmin puolin. Alueen likimääräinen sijainti käy ilmi kuvasta 1. Kuva 1. Alueen likimääräinen sijainti. 1.3 Kaavan tarkoitus Asemakaavan tarkoituksena on luoda viihtyisä ja vetovoimainen omakotitaloalue. 1.4 Selostuksen sisällysluettelo Asemakaava koostuu kartasta, kaavamääräyksistä ja kaavaselostuksesta. Kaavaselostuksessa esitellään kaava-alueen lähtötiedot sekä asemakaavan tavoitteet ja perustelut.

S i v u 3 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Havainnekuva alueen toteutuksesta 3. Asemakaavan seurantalomake 1.6 Taustaselvitykset ja lähdemateriaali Kartat vesi- ja viemärijohdoista Sepänkylän kulttuuriympäristöselvitys 2014, Ruusa Viljanen Rossi Muistio työkokouksesta ely-keskuksessa 17.3.2016 Maaperätutkimus 2016 2. YHTEENVETO 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Toukokuu 2014 Maanomistaja jätti kuntaan hakemuksen alueen asemakaavoittamisesta. 16.4.2015 78 Yhdyskuntarakentamisen lautakunta hyväksyi kaavoituskatsauksen 2015, joten alueen suunnittelu voidaan käynnistää. 20.1. 19.2.2016 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä. xx.xx.2016 xx Yhdyskuntarakentamisen lautakunta päätti asettaa asemakaavaluonnoksen nähtäville valmisteluvaiheen kuulemista varten. xx.xx.xxxx Asemakaavaluonnos oli nähtävillä. xx.xx.xxxx xx Yhdyskuntarakentamisen lautakunta päätti asettaa asemakaavaehdotuksen nähtäville. xx. xx.xx.xxxx Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä. xx.xx.xxxx xx Yhdyskuntarakentamisen lautakunta hyväksyi asemakaavan. xx.xx.xxxx xx Kunnanhallitus hyväksyi asemakaavan. xx.xx.xxxx xx Kunnanvaltuusto hyväksyi asemakaavan. 2.2 Asemakaava Asemakaavalla pyritään luomaan viihtyisä ja vetovoimainen asuinalue terveelliseen, viihtyisään ja turvalliseen ympäristöön käyttäjiensä tarpeisiin. Kaavoituksella edistetään alueen maankäyttöä ja luodaan edellytyksiä tulomuutolle. Alueen asemakaavoittaminen on luonnollinen tapa kehittää alueen asutusta, ja kaavoituksella tuetaan olemassa olevia rakenteita. 2.3 Asemakaavan toteutus Koko alue on yksityisomistuksessa. Alueen toteuttaminen voidaan aloittaa heti kun kunnanvaltuusto on hyväksynyt kaavan ja päätös on saanut lainvoiman. Asemakaavan hyväksyminen edellyttää, että yksityisten maanomistajien kanssa tehdään maankäyttösopimus.

S i v u 4 2.4 Asemakaavan oikeusvaikutukset Rakennusta ei saa rakentaa vastoin asemakaavaa (rakentamisrajoitus). Muiden ympäristön muutostoimenpiteiden kohdalla asemakaava on otettava huomioon seuraavasti: Asemakaava-alueelle ei saa sijoittaa toimintoja, jotka aiheuttavat haittaa asemakaavassa osoitetulle muiden alueiden käytölle. Asemakaavaalueelle ei saa myöskään sijoittaa toimintoja, jotka ovat haitallisten tai häiriöitä aiheuttavien ympäristövaikutusten estämistä tai rajoittamista koskevien asemakaavamääräysten vastaisia. 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Asemakaava käsittää noin 3,4 hehtaarin alueen, joka sijaitsee hieman Sepänkylän keskustan ulkopuolella. Alue rajautuu asemakaavoitettuihin alueisiin lännessä, pohjoisessa ja idässä. Alue on alavaa ja tasaista. Alueella ei ole suuria korkeusvaihteluja. Alueen korkeuserot ovat noin 2 4 metriä. Alue on lähes kokonaan viljelysmaata pohjoisosan pientä metsikköä lukuun ottamatta. Kuva 2. Alueen likimääräinen rajaus.

S i v u 5 Kuva 3. Näkymä kaava-alueen länsiosasta. 3.1.2 Luonnonympäristö Koska alue on suurimmaksi osaksi viljelysmaata, kaava-alueella ei ole suuria luonnontilaisia alueita. Alueen pohjoisosassa on pieni metsikkö, jossa kasvaa pensaita sekä lehti- ja havupuita. Alueen eteläpuolella avautuvat laajat viljelysmaat. Alueen länsipuolella sijaitsee Lågfjärdsbäcken-niminen oja. Alueella tehdään luontoinventointi keväällä/kesällä 2016. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Kaava-alueella on kaksi rakennettua tonttia. Muilta osin kaava-alue on rakentamaton. Lähialueen asutus muodostuu iältään ja tyyliltään vaihtelevista pientaloista ja rivitaloista. Kuva 4. Rakennettua ympäristöä kaava-alueen pohjoispuolella.

S i v u 6 Kuva 5. Rakennettua ympäristöä kaava-alueen itäpuolella. 3.1.4 Palvelut Sepänkylän ydinkeskustassa noin 1,3 kilometrin päässä kaava-alueesta on laaja palvelutarjonta. Noin 1,1 1,4 kilometrin päässä kaava-alueesta on kouluja, päiväkoteja ja terveysasema. Laajempi palvelutarjonta löytyy seutukeskuksesta Vaasasta noin 2,5 4,5 kilometrin päässä kaavaalueesta. 3.1.5 Liikenne Liikenne alueelle tulee Köyhäinmaidentieltä, joka rajautuu etelässä Vanhakaupungintiehen, ja jatkuu pohjoiseen useille asemakaavakaduille, jotka johtavat Vesilaitoksentielle. Köyhäinmaidentiellä on kevyen liikenteen väylä. Köyhäinmaidentien nopeusrajoitus on 40 km/h. Sepänkylän ja Vaasan keskustan välinen joukkoliikenne käsittää koulupäivisin 10 bussivuoroa. Koulujen loma-aikoina liikennöi päivittäin 6 7 bussivuoroa. Lähimmät näiden vuorojen bussipysäkit sijaitsevat noin 1,1 kilometrin päässä kaava-alueesta. 3.1.6 Virkistys Liikunta- ja urheilumahdollisuuksia on asemakaava-alueen ulkopuolella. 3.1.7 Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Alue ei sijaitse seudullisesti tai valtakunnallisesti arvokkaalla kulttuurialueella tai valtakunnallisesti arvokkaassa rakennetussa ympäristössä. Alueella ei tiettävästi ole muinaisjäännöksiä tai muinaismuistoja. Kaava-alueen länsi- ja itäpuolella noin 300 500 metrin päässä on vanhempaa asutusta, joka on mainittu Sepänkylän kulttuuriympäristöselvityksessä 2014.

S i v u 7 3.1.8 Tekniset palvelut Osa vesi- ja viemärijohdoista sijaitsee kaava-alueeseen rajautuvilla tiealueilla. Nykyistä johtoverkkoa laajennetaan, kun alue toteutetaan. 3.1.9 Maanomistus Kiinteistöt Korsholm-Holm RN:o 6:204, Broäng RN:o 3:195, Amors Hem RN:o 6:214, Amors gård RN:o 6:215, Mellanäng RN:o 1:19 ja Öien RN:o 1:18 ovat yksityisomistuksessa. Kiinteistö Holmqvist RN:o 2:495 on Mustasaaren kunnan omistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista tuli voimaan 1.6.2001. Tavoitteita on osin tarkistettu, ja pääteemana on vastata ilmastonmuutoksen yhteiskunnallemme asettamiin haasteisiin. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Tavoitteet on ryhmitelty seuraaviin asiakokonaisuuksiin: toimiva aluerakenne eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Helsingin seudun erityiskysymykset luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Selvitys valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioimisesta asemakaavassa: Toimiva aluerakenne Alueidenkäytöllä edistetään kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutusta sekä kyläverkoston kehittämistä, joka perustuu alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Toimivan aluerakenteen yhtenä tärkeänä tekijänä on seudun kehittäminen hyviin liikenneyhteyksiin perustuvana kokonaisuutena. Asemakaava-alue käsittää pieniä niittyalueita tiheään rakennettujen asemakaava-alueiden ja avaran peltomaiseman taitepisteessä. Lähiympäristöä hallitsee tiheä pientaloasutus, jonka joukossa on joitakin vanhempia asuintaloja Vanhakaupungintien varrella, ja avoin maisema kaava-alueesta etelään. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Alueen suunnittelu on alueen luontevaa kehittämistä. Suunnittelulla edistetään alueen

S i v u 8 maankäyttöä, ja asutuksen tiivistäminen tapahtuu olemassa olevien rakenteiden puitteissa. Alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä huomiota ihmisen terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien haittojen poistamiseen. Asemakaavaan tehdyt uudet asutuksen aluevaraukset eivät sijaitse tulvariskialueilla. Asemakaavan lähtökohtana on oltava perusteltu väestönkehitysarvio. Kuva 6. Väestön kehitys Sepänkylässä 2005 2014. Tulomuutto Sepänkylään on ollut voimakasta viime vuosikymmenen aikana. Vuonna 2005 asukkaita oli 5 047, ja vuonna 2014 asukkaita oli 5 652. Näin ollen väestönkasvu on vuosina 2005 2014 ollut 12 prosenttia. Kymmenen viime vuoden perusteella kuntakeskuksen väestönkehityksen ennustetaan olevan positiivista jatkossakin. Vuosina 2012 ja 2014 asukasluku on muista vuosista poiketen laskenut. Asukasmäärän kasvaessa tarvitaan uusia asuinalueita, täydentävää palvelutarjontaa ja riittävästi päiväkoti- ja peruskoulupaikkoja, jotta kuntakeskukseen muuttaneiden tarpeisiin voidaan vastata. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Alueidenkäytöllä edistetään kulttuuri- ja luonnonperinnön säilymistä. Alueidenkäytöllä edistetään luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden ja arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään.

S i v u 9 Asemakaava-alueella tehdään luontoinventointi keväällä/kesällä 2016. Luontoinventoinnista käy ilmi, onko asemakaava-alueella arvokkaita ja herkkiä alueita. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Liikenneverkkoa suunnitellaan ja kehitetään asutusta ja toimintaedellytyksiä palvelevien liikennemuotojen kokonaisuutena. Hyvin suunnitellun yhteysverkon avulla halutaan myös vähentää henkilöautoliikennettä ja lisätä edellytyksiä ympäristöystävällisempien liikennemuotojen käytölle. Lisäksi liikenneturvallisuuden parantamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Yhteystarpeiden tyydyttämiseksi pyritään ensisijaisesti kehittämään olemassa olevia pääliikenneväyliä ja -verkkoja. Alueidenkäytössä on myös varattava riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä edistettävä verkostojen turvallisuutta ja laatua. Liikenne asemakaava-alueelle tulee etelästä Vanhakaupungintien ja Köyhäinmaidentien kautta, vaihtoehtoisesti pohjoisesta Vesilaitoksentieltä useiden pienempien kaavakatujen kautta Köyhäinmaidentielle ja kaava-alueelle. Köyhäinmaidentiellä on kevyen liikenteen väylä. Kaava-alueelta pääsee kulkemaan päiväkotiin ja kouluun suurimmaksi osaksi kevyen liikenteen väyliä pitkin (kaava-alueelta pohjoiseen). Vanhakaupungintiellä ei ole kevyen liikenteen väylää, mutta voimassa olevassa tien asemakaavassa väylälle on varattu riittävästi tilaa. Alueidenkäytössä pyritään edistämään uusiutuvien energialähteiden ja kaukolämmön käyttöedellytyksiä. Asutusta tiivistämällä edistetään energian säästämistä. Maakuntakaava Pohjanmaan maakuntakaava vahvistettiin ympäristöministeriön päätöksellä 21.12.2010. Maakuntakaava sisältää maakunnan tai sen osa-alueiden alueidenkäytön yleissuunnittelun. Maakuntakaava korvaa kaikki alueella voimassa olevat seutuvaihekaavat. Maakuntakaava sisältää seuraavat asiakokonaisuudet: maakunnan keskeiset kehittämisen kohdealueet tarkoituksenmukaisen alue- ja yhdyskuntarakenteen edellyttämät maankäyttövaraukset ympäristön ja talouden kannalta kestävät liikenteen ja teknisen huollon järjestelyt luonnonvarojen kestävän käytön edellyttämät vesi- ja maaainesvarat alueiden käytön ekologisen kestävyyden turvaavat suojelualueet maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimisen edellyttämät aluevaraukset sekä riittävät virkistysalueet.

S i v u 10 Taajamatoimintojen alue (A) Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan asemakaavoitettujen ja asemakaavoitettaviksi tarkoitettujen alueiden taajamatoiminta-aluetta. Suunnittelumääräys: Maankäytön suunnittelussa ja kaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä. Kaupunkikehittämisen vyöhyke (kk) Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan kaupunkimaisen kehittämisen vyöhykkeet. Kehittämisperiaatemerkinnät sisältävät taajamatoimintojen aluevarausmerkinnät sekä keskusten luokittelua kuvaavat alue- ja kohdemerkinnät sekä muita keskeisiä merkintöjä. Kaava-alue sijaitsee kohdealueella: Vaasan kaupunkiseutu (kk-1) Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan Vaasan seudun yhtenäisen yhdyskuntarakenteen aluetta, joka muodostaa maakuntakeskuksen ydinalueen. Alueella on tarvetta kuntien yhteistoimintaan alueidenkäytön suunnittelussa ja hankkeiden yhteensovittamisessa. Suunnittelumääräys: Vaasan asemaa valtakunnan osakeskuksena ja maakuntakeskuksena tulee edistää. Vaasan kaupunkiseudulla kasvu tulee kohdistaa ensisijaisesti kaupunki- ja kuntakeskuksiin sekä alakeskuksiin, missä kaupunki- ja taajamarakennetta tulee täydentää ja eheyttää. Uudet asuntoalueet tulee sijoittaa joukkoliikenteen kannalta edullisesti. Maankäytön suunnittelussa tulee huomioida arkeologisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat alueet ja kohteet. Kehitettäessä alueen vetovoimaa merenläheisenä asumisympäristönä tulee maankohoamisrannikolle ominaisten luonnon kehityskulkujen alueellinen edustavuus sekä virkistystarpeet turvata. Maakunnallisesti merkittävät palvelut tulee ohjata kaupungin keskustaan tai keskustan läheisyyteen niille alueille, jotka ovat hyvin saavutettavissa. Maankäytön suunnittelussa tulee kehittää kuntarajat ylittävää yhteistyötä ja mahdollista kuntien yhteistä yleiskaavoitusta. Kaupunki maaseutu-vuorovaikutusvyöhyke (kmk) Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan kaupunkiseutuun liittyvää vyöhykettä, jolla kehitetään erityisesti kaupungin, hyvien liikenneyhteyksien ja maaseudun vuorovaikutukseen perustuvaa elinkeinotoimintaa, etätyötä ja asumista. Suunnittelumääräys: Alueiden käytön suunnittelussa asutus, palvelut ja työpaikat tulee ohjata ensisijaisesti olemassa oleviin kuntakeskuksiin ja kyliin. Alueen uudisrakentamista on ohjattava siten, että se sijoittuu yhdyskuntarakenteen kannalta edullisesti olemassa olevan asutuksen, palveluiden sekä liikenneyhteyksien läheisyyteen. Suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota joukkoliikenteen kehittämiseen. Maankäytön suunnittelussa on turvattava joki- ja kulttuurimaiseman sekä hyvien ja yhtenäisten peltoalueiden säilyminen. Alueidenkäytöllä tulee

S i v u 11 jokilaaksojen valuma-alueilla tapahtuvat toiminnot ohjata niin, että edistetään vesistöjen tilan paranemista. Rakentamista ei tule osoittaa tulvaherkille alueille. Pyöräilyreitti Vanhakaupungintien varrella on varaus pyöräilyreitille. Kuva 7. Ote Pohjanmaan maakuntakaavasta. Yleiskaava Sepänkylän osayleiskaava hyväksyttiin kunnanvaltuustossa 25.4.2002 29. Osayleiskaavassa asemakaava-alueella on seuraavat aluevaraukset: pientalovaltainen asuntoalue (AP-2), virkistysalue (V) sekä maa- ja metsätalousvaltainen alue (M). Osayleiskaavan tarkistaminen on käynnissä. Tarkistettu kaavaehdotus pidettiin nähtävillä keväällä 2016. Tarkistetussa kaavaehdotuksessa alueella on seuraavat merkinnät: pientalovaltainen alue (AP). Osa kaava-alueesta sijaitsee myös Lågfjärdsbäckenin kuivatusalueella, mikä on otettava huomioon asemakaavoituksessa. Strateginen yleiskaava Kunnan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleisperiaatteiden ohjaamiseksi laadittu Mustasaaren kunnan strateginen yleiskaava hyväksyttiin kunnanvaltuustossa 10.6.2013 85. Asemakaava-alue sijaitsee asuntoalueella (A). Alue on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. Merkintää on käytetty kuvaamaan vahvoja palvelualueita, joihin suunnataan pääosa väestönkasvusta. Alueella on myös merkintä Alueen eheyttämis- tai tiivistämistarve.

S i v u 12 Kuva 8. Ote Sepänkylän osayleiskaavasta. Kuva 9. Ote tarkistetusta osayleiskaavaehdotuksesta (kevät 2016).

S i v u 13 Kuva 10. Ote Mustasaaren kunnan strategisesta yleiskaavasta. Asemakaava Kaava-alueeseen sisältyy osa Köyhäinmaidentiestä, ja se muodostaa tiealueen asemakaavassa, jonka lääninhallitus on vahvistanut 11.6.1987 päätöksellään BA 1523. Rakennusjärjestys Mustasaaren kunnan tarkistettu rakennusjärjestys on saanut lainvoiman 1.8.2013 kunnanvaltuuston päätöksen 10.6.2013 91 nojalla. Mustasaaren, Närpiön, Kaskisten ja Kristiinankaupungin ympäristönsuojelumääräykset Mustasaaren kunnanvaltuusto hyväksyi ympäristönsuojelumääräykset 22.9.2014 60, ja määräykset tulivat voimaan 3.11.2014. Pohjakartta Kaavaa laadittaessa on käytetty kunnan pohjakarttaa (1:2 000). Rasitteet Kiinteistörekisteriin ei ole merkitty kiinteistöä Korsholm-Holm RN:o 6:204 koskevia rasitteita, mutta kiinteistöllä on useita tierasitteita: Köyhäinmaidentie, Gäddanlaakso ja Lundströmsvägen.

S i v u 14 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja suunnittelun käynnistäminen Kiinteistön Korsholm-Holm RN:o 6:204 omistaja jätti kuntaan toukokuussa 2014 hakemuksen, jossa toivottiin asemakaavoituksen käynnistämistä kiinteistöllä. Maanomistaja haluaa, että alue kaavoitetaan niin, että alueelle olisi mahdollista rakentaa pientaloja. Alue on mukana Mustasaaren kunnan kaavoituskatsauksessa 2015, jonka yhdyskuntarakentamisen lautakunta hyväksyi 16.4.2015 78. Näin ollen alueen suunnittelu voidaan käynnistää. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman ollessa nähtävillä tuli hakemus myös naapurikiinteistön omistajalta, joka toivoo kiinteistönsä sisällyttämistä suunnitteluun. Yhdyskuntarakentamisen lautakunta ottaa kantaa hakemukseen kaavaluonnosvaiheessa. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö 4.2.1 Osalliset Asukkaat, maanomistajat ja kaikki ne, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa Mustasaaren kunnan hallintoyksiköt kunnanhallitus yhdyskuntarakentamisen lautakunta rakennuslautakunta ympäristöjaosto sivistyslautakunta sosiaalilautakunta vanhusneuvosto vammaisneuvosto Muut Etelä-Pohjanmaan ely-keskus Pohjanmaan pelastuslaitos Pohjanmaan liitto Pohjanmaan museo Vaasan Sähköverkko Oy Anvia 4.2.2 Vireilletulo Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettamisesta tiedotettiin Vasabladetissa ja Pohjalaisessa sekä kunnan verkkosivuilla www.mustasaaari.fi ja kunnan virallisella ilmoitustaululla virastotalossa. 4.2.3 Osallistuminen kaavoitukseen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 19.1. 20.2.2016. Nähtävilläoloaikana tuli kaksi mielipidettä. Toisessa mielipiteessä oli useita allekirjoituksia.

S i v u 15 Mielipiteissä nostetaan esiin se, että asemakaavoituksessa tulee säilyttää viheralue, joka on varattu kaava-alueen pohjoisosaan voimassa olevassa Sepänkylän osayleiskaavassa. Viheralue lisää viihtyvyyttä ja toimii puskurivyöhykkeenä Köyhäinkujan talojen ja nyt suunniteltavan alueen välissä. Lisäksi mielipiteissä tuodaan esiin se, että Sepänkylän osayleiskaavassa osoitetulla viheralueella on ekologista ja maisemallista merkitystä ja että viheralue on tärkeä alueen mikroilmastolle. Kaavaluonnos oli nähtävillä xx. xx.xx.xxxx. Kaavaluonnoksesta saatiin lausunnot xxxx. Asemakaavaehdotus oli nähtävillä xx. xx.xx.xxxx. Kaavaehdotuksesta saatiin lausunnot xxxx. 4.2.4 Viranomaisyhteistyö Kunnan hallintoyksiköiltä ja asianomaisilta viranomaisilta pyydetään lausunnot kaavaluonnoksesta ja tarvittaessa myös kaavaehdotuksesta. Asemakaavasta pidettiin työkokous Etelä-Pohjanmaan ely-keskuksessa 17.3.2016. Työkokouksessa esiteltiin aluetta yleisesti ja käytiin läpi osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saadut mielipiteet. Kokouksessa todettiin yleisesti, että asemakaavoitus noudattaa Sepänkylän osayleiskaavaa ja että olemassa olevien rakenteiden tiivistäminen on myönteistä. Alueen sijainnista Lågfjärdsbäckenin vieressä keskusteltiin ja tultiin siihen lopputulokseen, että kaavoitus pyytää ely-keskukselta lausunnon alimmasta perustamistasosta ennen asemakaavaluonnoksen laatimista. Tarvittaessa pidetään useampia työkokouksia/viranomaisneuvotteluja. 4.3 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavalla pyritään luomaan terveellinen, viihtyisä ja turvallinen ympäristö käyttäjiensä tarpeisiin. 4.3.1 Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet 4.3.1.1 Strategisen yleiskaavan mukaiset tavoitteet Strategisen yleiskaavan tavoitteena on, että Mustasaaren kunnassa on 10 000 uutta asukasta vuoteen 2040 mennessä. Tavoitteena on, että Sepänkylään ja sen pohjoispuolelle (Böle, Karperö ja Singsby) tulee 5 000 uutta asukasta. Kaava-alue sijaitsee strategisen yleiskaavan mukaan asuntoalueella (A). Alue on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. Alueella on myös merkintä Alueen eheyttämis- tai tiivistämistarve. Asemakaavan mahdollistama asutuksen tiivistäminen on näin ollen strategisen yleiskaavan tavoitteiden mukaista, sillä olemassa olevia rakenteita tuetaan ja kehitetään strategisesti tärkeällä palvelualueella, jossa tavoitteena on kunnan suurin kasvu vuoteen 2040 mennessä.

S i v u 16 4.3.1.2 Sepänkylän osayleiskaavan mukaiset tavoitteet Sepänkylän osayleiskaavan (hyväksytty 25.4.2002 29) yleistavoitteena on kehittää Sepänkylästä viihtyisä kuntakeskus, jossa on monipuolinen palvelutarjonta, sekä luoda mahdollisuuksia monipuoliselle asunto- ja tonttitarjonnalle. Uusien asuinalueiden mitoituksessa on varauduttu siihen, että väestö kasvaa 400 asukkaalla vuosina 2001 2010. Osayleiskaavassa asemakaava-alueella on seuraavat aluevaraukset: pientalovaltainen asuntoalue (AP-2), virkistysalue (V) sekä maa- ja metsätalousvaltainen alue (M). Sepänkylän osayleiskaavan tarkistaminen on käynnissä. Kunnan tavoitteena on, että Sepänkylän osayleiskaava 2030 toimii pohjana tulevalle asemakaavoitukselle perustuen kestävään kehitykseen ja ottaen huomioon etenkin kuntakeskuksen erityispiirteet. Kaupunkimainen keskusta ja selkeä ja puoleensavetävä kuntakeskus, joka on vetovoimainen asukkaiden ja yrittäjien kannalta, ovat muutamia osayleiskaavan tarkistamisen lähtökohtia. Suunnittelulla valmistellaan mahdollisuudet vielä noin 1 500 uudelle asukkaalle vuoteen 2040 mennessä (osayleiskaavan tavoitevuosi on 2030). Tarkistettu osayleiskaavaehdotus oli nähtävillä keväällä 2016. Tarkistetussa kaavaehdotuksessa alueella on seuraavat merkinnät: pientalovaltainen alue (AP). Osa kaava-alueesta sijaitsee myös kuivatusalueella, mikä on otettava huomioon asemakaavoituksessa. Voidaan todeta, että asemakaavoitus noudattaa näin ollen tarkistetun osayleiskaavan tavoitteita sekä tarkistetussa osayleiskaavaehdotuksessa osoitettuja aluevarauksia. 4.4 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Luonnosvaiheessa esitellään yksi asemakaavaluonnos. Kaavaluonnos on laadittu useiden hahmotelmien pohjalta. Hahmotelmat eroavat toisistaan kortteli- ja tonttirajojen jäsentelyn, vaihtoehtoisten tielinjausten sekä viheralueiden laajuuden osalta. Asemakaavaluonnoksen laatimisessa on otettu huomioon kaikki tekijät, esimerkiksi rakennettu ympäristö.

Kuvat 11 12. Vaihtoehtoisia hahmotelmia alueen maankäytöstä. S i v u 17

S i v u 18 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus Asemakaava käsittää erillispientalojen rakennuspaikkoja (AO). Lisäksi asemakaava sisältää lähivirkistysalueita (VL), tie- ja katualueita sekä ajoyhteyden (ajo). 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Asemakaavan sopeuttaminen mahdollisiin luontoarvoihin tapahtuu ehdotusvaiheessa, koska aluetta ei ole vielä inventoitu. Luontoinventointiraportti saadaan loppukesällä 2016. 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet Erillispientalojen korttelialue (AO) Asemakaavaluonnos sisältää yhteensä 15 erillispientalon rakennuspaikkaa, joista kaksi rakennuspaikkaa on rakennettu, korttelin 665 tontit 1 ja 2. AO-tonttien rakennusoikeus on osoitettu tehokkuusluvuilla e = 0,30, e = 0,25 ja e = 0,15. Tehokkuusluvut vaihtelevat tonttikoon mukaan. Kerrosluvuksi on ilmoitettu 1¾. Kahden rakennetun tontin pinta-alat ovat noin 2 600 3 000 m². Muut tontit ovat pinta-alaltaan noin 850 1 450 m², suurin osa noin 1 100 m². Tonttien yhteenlaskettu pinta-ala on 1,9759 hehtaaria. 5.3.2 Muut alueet Lähivirkistysalue (VL) Tähän tarkoitukseen on varattu asemakaavassa 1,0147 hehtaaria. Alueelle saa sijoittaa aluetta palvelevia yhdyskuntateknisiä, korkeintaan 10 m²:n suuruisia laitteita. Laitteet tulee sijoittaa vähintään 5 metrin etäisyydelle asuintonttien rajoista. Lundströmsvägen on osoitettu virkistysalueella ajoyhteytenä (ajo). Tie- ja katualueet Vanhakaupungintie osoitetaan asemakaavakaduksi kaava-alueen etelärajan myötäisesti. Asemakaavalla muodostetaan lisäksi kaksi uutta katua, joiden yhteispituus on noin 150 metriä. Tie- ja katualueisiin on varattu asemakaavassa yhteensä 0,3738 hehtaaria.

S i v u 19 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Alue on suurelta osin rakentamaton. Rakentamisella on luonnollisesti tietty vaikutus alueen luontoon ja luonnonympäristöön. Koska suurin osa alueesta on viljelysmaata, ihmisen toiminnan vaikutus näkyy jo alueella. Vain pieni osa alueesta on luonnontilainen, ja siitä alueesta osa säilytetään viheralueena. Hulevesien hallinnan on tapahduttava niin, ettei sillä ole haitallista vaikutusta ympäristöön. Hulevedet suodatetaan ensisijaisesti tonteilla ja johdetaan kaava-alueen pienempiä ojia pitkin suurempiin laskuojiin. Hulevedet imeytyvät tehokkaasti myös kaava-alueella olevien suurten viheralueiden ansiosta (yhteensä noin 30 prosenttia kaava-alueesta). 5.4.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Alueen toteuttaminen on luonnollinen tapa laajentaa ja tiivistää lähialueen asutusta. Asutukselle aiheutuvien häiriöiden vähentämiseksi Köyhäinmaidentien itäpuolelle on varattu noin 12 20 metriä leveät viheralueet rakennettuja alueita vasten kaava-alueen pohjois-, itä- ja eteläpuolella. Tiealueiden voidaan katsoa erottavan Köyhäinmaidentien länsipuolella olevat rakennetut alueet uusista asuintonteista, minkä vuoksi nykyisten teiden yhteyteen ei ole varattu viherkaistaleita. 5.4.3 Vaikutukset liikenteeseen Asemakaavan toteuttaminen lisää henkilöautoliikennettä, jalankulkua ja pyöräilyä Sepänkylän keskustan suuntaan. Alueen sisäisen liikenteen ei pitäisi vaikuttaa jo rakennettuun ympäristöön. 5.4.4 Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Tulomuuton lisääntyminen lisää automaattisesti myös muun muassa päiväkoti- ja peruskoulupaikkojen tarvetta, mikä on otettava huomioon. Pitkällä aikavälillä alueen toteuttamisen toivotaan kuitenkin tuovan alueelle lisää asukkaita ja lisää veronmaksajia kuntaan. 5.5 Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavamerkinnät esitellään kohdassa 5.3 Aluevaraukset. 5.6 Nimistö Alueen suunnitteleminen merkitsee, että alueelle muodostetaan kaksi uutta tietä. Mustasaaren kunnan tiennimistöryhmä käy läpi uusien teiden nimiehdotukset asemakaavan ehdotusvaihetta varten.

S i v u 20 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteuttamisen seuranta Toteutusta valvovat rakentamisen osalta rakennusvalvontaviranomaiset (rakentaminen ja puusto), kunnallistekniikan osalta yhdyskuntarakentamisen lautakunta (tiet, vesi- ja viemärijohdot) ja muilta osin ympäristöviranomaiset (ympäristönsuojelu, jätehuolto). Asemakaavan hyväksyminen kunnanvaltuustossa edellyttää, että yksityisten maanomistajien kanssa on tehty maankäyttösopimus. Maankäyttösopimuksessa kunnallistekniikan laajentamiselle esitetään alustava aikataulu. Kunnallistekniikan laajentaminen aloitetaan kunnanvaltuuston hyväksymän investointiohjelman mukaisesti. Mustasaaressa 3.5.2016 Kaavoitusosasto Kaavoituspäällikkö Barbara Påfs Kaavoittaja Martina Bäckman