VAAJAKOSKEN ALUEEN KAAVOITUS LIIKENNETARKASTELUT

VAAJAKOSKEN ALUEEN KAAVOITUS LIIKENNETARKASTELUT MUISTIO 29.3.2016

SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖN SISÄLTÖ, TARKASTELUALUE JA LÄHTÖKOHDAT 3 2 LIIKENNEMÄÄRÄT 4 2.1 Nykyiset liikennemäärät... 4 2.2 Uusien kaava-alueiden tuottama liikenne... 5 2.3 Kaava-alueiden tuottaman liikenteen suuntautuminen... 8 2.4 Ennustetilanteen liikennemäärien muodostaminen... 10 3 LIIKENTEEN TOIMIVUUS 11 3.1 Nykyinen iltaruuhka... 11 3.2 Iltaruuhka uusien alueiden toteutumisen jälkeen... 13 3.2.1 Liikenteen toimivuus ilman parannustoimenpiteitä... 13 3.2.2 Suositeltavat toimenpiteet... 13 3.2.3 Liikenteen toimivuus parannustoimenpitein... 15 4 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET 18 Sivu 2/18

1 TYÖN SISÄLTÖ, TARKASTELUALUE JA LÄHTÖKOHDAT Vaajakosken alueella on käynnissä useita kaavoitushankkeita sekä Vaajakosken keskustassa että Vaajavirranrannassa ja Haapaniemen puolella. Hankkeista on aiemmin laadittu erillisiä liikenneselvityksiä. Tässä työssä on selvitetty hankkeiden yhteisvaikutusta liikenteeseen Vaajakosken katuverkolla ja VT4:lla Vaajakosken kohdalla. Kuva 1. Tarkastelualue, alueen kaavoituskohteet ja tarkastellut liittymät. Toimivuustarkastelut on laadittu Paramics-simulointiohjelmalla nykyisen ja ennustetilanteen iltaruuhkan liikennetilanteessa. Ennustetilanteessa nykyiseen liikennemäärään on lisätty uusien kaavojen tuoma lisäliikenne. Alueiden suunnitellut maankäyttömuutokset on esitetty seuraavassa taulukossa. Tarkasteltavan katuverkon sisään jäävien alueiden 1 3 osalta on esitetty myös nykytilanteen maankäyttö. Sivu 3/18

Taulukko 1. Vaajakosken kaavoitusalueiden maankäyttömuutokset. KORTTELI 1 Vaajala * Market purettu jo ennen 2016 liikennelaskentoja 2 Urheilutien pohjoispuolen kortteli 3 Savonmäentie 1 3 ja Huoltopolun ja Leppävedentien välinen alue yhteensä NYKYINEN MAANKÄYTTÖ YH- TEENSÄ (2016) k-m 2 MAANKÄYTTÖ YHTEENSÄ UUDEN KAAVAN JÄL- KEEN k-m 2 YHT. MUUTOS Asuntoja - Asuntoja 6 000 k-m 2 (+ 6 000) Päivittäistavarakauppa * 2 000 k-m 2 Päivittäistavarakauppa - ( 2 000) Palvelut - Palvelut (terv.asema) 1 000 k-m 2 (+ 1 000) Muuta (teollisuus ) - Erityisasuminen vanhukset 3 000 k-m 2 (+ 3 000) Asuntoja - Asuntoja (senioritalot) 4 700 k-m 2 (+ 4 700) Päivittäistavarakauppa - Päivittäistavarakauppa 2 300 k-m 2 (+ 2 300) Erikoistavarakauppa 1 000 k-m 2 Erikoistavarakauppa - ( 1 000) Asuntoja 260 k-m 2 Asuntoja 11 050 k-m 2 (+10 790) Toimistoja / toimitilaa 1 340 k-m 2 Toimistoja / toimitilaa 500 k-m 2 ( 840) KORTTELI 4 Vaajavirranranta 5 Varassaari 6-7 Haapaniemi ja Haapalahti * käyttämätön rak. oikeus oletettu toteutuvaksi tarkastelussa 8 Nordean kortteli ja terkkari molemmat yhteensä (Väkkärän alue) MAANKÄYTÖN MUUTOS KAA- VAN JÄLKEEN k-m 2 MUUTOS Asuntoja + 25 000 k-m 2 Toimistoja / toimitilaa + 6 000 k-m 2 Muuta (teollisuus) + 6 000 k-m 2 Asuntoja + 31 000 k-m 2 Toimistoja / toimitilaa + 5 000 k-m 2 Päivittäistavarakauppa + 500 k-m 2 Muuta (teollisuus) + 2 400 k-m 2 Asuntoja + 45 000 k-m 2 Muuta (teollisuus) * + 9 000 k-m 2 Asuntoja + 8 000 k-m 2 Toimistoja / toimitilaa + 700 k-m 2 Palvelut (terv.asema puretaan) 1 000 k-m 2 2 LIIKENNEMÄÄRÄT 2.1 Nykyiset liikennemäärät Vaajakosken keskustan osalta nykyiset iltaruuhkan liikennemäärät perustuvat kaupungin liikennelaskentoihin helmikuussa 2016. Urheilutien ja Leppävedentien sekä Huoltopolun liikennemäärät on laskettu FCG:n liikenneselvityksessä 2015. VT4:n liittymien osalta on sovellettu vuoden 2008 liikennelaskentoja. Laskentatulokset on sovitettu toisiinsa siten, että edellisestä risteyksestä poistuva liikennemäärä vastaa seuraavaan risteykseen saapuvaa liikennettä. Sovituksessa tuoreemmat laskennat ovat olleet määrääviä. Vuoden 2008 laskentoihin verrattuna Vaajakosken kiertoliittymän Leppävedentien haaran liikennemäärät ovat nykyään selvästi suuremmat (iltaruuhkassa 300 ajon/h enemmän Leppävedentielle menevää liikennettä ja 100 ajon/h Leppävedentieltä tulevaa liikennettä). Vaajakoskentien haaran liikenne on sen sijaan säilynyt 2008 tasolla (ero vuoden 2008 laskentoihin 0 50 ajon/h). Lähtökohtana käytetyt tuoreimpiin laskentoihin sovitetut iltaruuhkan liikennemäärät on esitetty seuraavassa kuvassa. Sivu 4/18

Kuva 2. Nykyiset iltaruuhkan liikennemäärät (ajon/h). Iltaruuhkan liikennelaskennoista on muodostettu nykytilanteen lähtö-määräpaikka -matriisi toimivuustarkasteluja varten. Toimivuustarkastelujen osalta on huomattava, että lasketut risteyskohtaiset liikennemäärät eivät toteudu sellaisenaan, koska simulointimallissa kuljettajat valitsevat edullisimmaksi katsomansa reitin (esim. VT4:ltä osa kuljettajista voi valita reitin Savonmäentielle pohjoiseen Vaajakoskentien kautta ja osa Leppävedentien ja Urheilutien kautta). Tämä koskee keskustakortteleita reunustavien risteysten kääntyviä virtoja. Malliin saapuvat ja poistuvat virrat vastaavat liikennelaskentoja. 2.2 Uusien kaava-alueiden tuottama liikenne Uusien kaava-alueiden liikennetuotokset on laskettu Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa (Suomen Ympäristö 27/2008) -selvityksen mukaisesti. Tuotoksissa on huomioitu poistuvat toiminnot ja alueelle rakennettavat uudet toiminnot. Liikennetuotoksen laskennan lähtöoletukset on listattu seuraavassa. ASUMINEN Vaajakosken alueen on oletettu olevan autovyöhykettä, mikä vaikuttaa ennusteessa käytettyyn kulkutapajakaumaan. Autovyöhykkeellä suurin osa (60 %) matkoista tehdään henkilöautolla. Matkojen tuotos on 5,18 matkaa (saapuvaa tai lähtevää) / 100 k-m 2. Erityisasumisen on arvioitu tuottavan noin puolet tavallisten asuntojen matkamääristä vuorokautta kohden. Koteihin tehtävien vierailumatkojen korjauskerroin on 1,22. Ajoneuvon kuormitus kotiperäisillä matkoilla on 1,56 hlö / ajon. Iltaruuhkan osuus saapuvasta liikenteestä 10 % ja lähtevästä liikenteestä 6 %. Sivu 5/18

TERVEYSASEMA KAUPPA Autovyöhykkeellä suurin osa (68 %) matkoista tehdään henkilöautolla. Terveysasemalla on vuorokaudessa 12,5 henkilökäyntiä/100 k-m 2 ja 0,7 raskaan liikenteen käyntiä/100 k-m 2. Ajoneuvon kuormitus on 1,3 hlö / ajon. Iltaruuhkan osuus saapuvasta ja lähtevästä liikenteestä 9 %. Erikoiskaupoissa liikennetuotoksen vaihteluväli on suuri riippuen siitä, mikä kauppa on kyseessä. Tässä työssä on käytetty arvoa vaihteluvälin keskeltä: 100 käyntiä vuorokaudessa per 100 k-m 2. Myös päivittäistavarakaupoissa käyntien vaihteluväli on suuri. Tässä on valittu keskiarvo, eli 210 käyntiä vuorokaudessa per 100 k-m 2. Kaupan kerrosalan on oletettu olevan noin 1,25 x myyntipinta-ala (tuotos laskettu myyntipinta-alan mukaan). Autovyöhykkeellä suurin osa (56 %) matkoista tehdään henkilöautolla. Ajoneuvon kuormitus päivittäiskauppamatkoilla 1,54 hlö / ajon ja erikoiskaupan matkoilla 1,84 hlö/ajon. Iltaruuhkan osuus saapuvasta liikenteestä 11 % ja lähtevästä liikenteestä 10 %. TEOLLISUUS JA TOIMISTOT TOIMISTOT Teollisuustoiminnot tuottavat vähän asiointiliikennettä, joten käyntejä noin 1 per työntekijä. Teollisuustoimipaikkojen osalta on arvioitu, että työntekijöiden määrä kerrosalaa kohden on 1 työntekijä per 100 k-m 2. Autovyöhykkeellä työmatkoilla henkilöautoliikenteen kulkutapaosuus on 0,83. Iltaruuhkan osuus saapuvasta henkilöautoliikenteestä 1 % ja lähtevästä liikenteestä 23 %. Raskaan liikenteen käyntejä on arvioitu olevan 0,67 per 100 k-m 2. Luku on peräisin Hämeenlinnan Moreenin teollisuusalueen liikennelaskennoista ja niiden suhteesta alueen teollisuustoimintojen kerrosneliömetreihin. Raskaan liikenteen huipputunnin on arvioitu olevan 7 % vuorokaudesta lähtevillä ja saapuvilla matkoilla. Toimistojen on arvioitu olevan vähän asiointiliikennettä tuottavia (ei esim. kaupungin virastoja tms. asiointipaikkoja), jolloin käyntien määrä on kolme per 100 k-m 2. Autovyöhykkeellä työmatkoilla henkilöautoliikenteen kulkutapaosuus on 0,83. Iltaruuhkan osuus saapuvasta henkilöautoliikenteestä 1 % ja lähtevästä liikenteestä 23 %. Näillä oletuksilla lasketut eri alueiden iltaruuhkan lisäliikennetuotokset on esitetty seuraavassa taulukossa. Sivu 6/18

Taulukko 2. KORTTELI 1 Vaajala Vaajakosken kaavoitusalueiden tuottama liikenne iltaruuhkassa. LIIKENNETUOTOS ILTARUUHKASSA ajon/h Saapuvaa Lähtevää Asunnot 16 9 Palvelut (terv.asema) 6 6 Erityisasuminen 4 2 Kortteli yhteensä 26 17 Saapuvaa Lähtevää 2 Urheilutien pohjoispuolen kortteli Asunnot + senioritalot 13 7 Päivittäistavarakauppa 148 141 Kortteli yhteensä 161 148 3 Savonmäentie 1 3 ja Huoltopolun ja Leppävedentien välinen alue yhteensä Saapuvaa Lähtevää Asunnot 30 16 Toimistot 0 2 Kortteli yhteensä 30 18 Saapuvaa Lähtevää Asunnot 69 36 4 Vaajavirranranta Toimistot 2 29 Muu teollisuus (sis. rekka- ja pakettiautokäynnit) 4 13 Kortteli yhteensä 75 78 Saapuvaa Lähtevää Asunnot 85 45 5 Varassaari Toimistot 0 2 Päivittäistavarakauppa 35 33 Muu teollisuus (sis. rekka- ja pakettiautokäynnit) 1 5 Kortteli yhteensä 121 85 Saapuvaa Lähtevää 6-7 Haapaniemi ja Haapalahti 8 Nordean kortteli ja terkkari (Väkkärän alue) Asunnot 124 66 Muu teollisuus (sis. rekka- ja pakettiautokäynnit) 5 19 Kortteli yhteensä 129 85 Saapuvaa Lähtevää Asunnot 22 12 Toimistot 0 3 Kortteli yhteensä 22 15 Sivu 7/18

Uusien kaavojen liikennekuorma painottuu Vaajavirranrantaan, Haapaniemeen ja -lahteen sekä Urheilutien varren päivittäistavarakaupan kortteliin. Muilta osin kaava-alueiden tuottama lisäliikenne jää suhteellisen vähäiseksi. Iltaruuhkan liikenne lisääntyy tarkastelualueella noin 4 000 ajon/h:sta noin 5 000 ajon/h:ssa. Kuva 3. Vaajakosken kaavoitusalueiden tuottama liikenne iltaruuhkassa (alueille saapuva ja sieltä lähtevä liikenne yhteensä, ajon/h). Urheilutien pohjoispuolen korttelin iltaruuhkan liikennetuotos on samaa tasoa kuin aiemmissa selvityksissä (lähtevä ja saapuva liikenne noin 150 ajon/h). Vaajalan korttelin liikenne on aiemmin arvioitu hieman pienemmäksi, mutta kokoluokka on sama ja vähäisen liikennetuotoksen vuoksi tällä ei ole juuri merkitystä katuverkon toimivuuteen kokonaisuutena. Muiden alueiden osalta vertailukelpoista liikennetuotosarvioita ei ole ollut työn aikana suoraan käytettävissä. 2.3 Kaava-alueiden tuottaman liikenteen suuntautuminen Uuden kaavoituksen tuottaman lisäliikenteen suuntautuminen on tehty asiantuntija-arviona. Työn aikana testattiin myös Jyväskylän liikenne-ennustemallin tuottamaa liikenteen suuntautumista, mutta sen katsottiin painottavan nykyisiin liikennelaskentoihin verrattuna liikaa VT4:n Jyväskylän suuntaa. Liikenne suuntautuu mallissa noin 60 80 %:sti Jyväskylään VT4:lle, kun taas liikennelaskennoissa esimerkiksi Jyväskylästä VT4:ltä Vaajakosken keskuskortteleihin kääntyvä liikenne (noin 120 ajon/h) on pienempi kuin Leppävedentieltä Leppäveden suunnasta kääntyvä liikenne yksinään (noin 200 ajon/h). Suuntautumisarviot on tehty kahdessa osassa. Haapaniemen ja Vaajavirranrannan lisäliikenne (alueet 4 7) on jaettu ensin VT4:n liittymän nykyisen suuntajakauman mukaan Jyväskylän (90 %) ja Kuopiontien/Helsingin suuntaan (10 %). Tämän jälkeen Jyväskylän puolen lisäliikenne (90 %) on jaettu nykyisten liikennelaskentojen mukaisien, tarkastelualueelta poistuvien ja sinne saapuvien liikennemäärien suhteessa. Sivu 8/18

Laskennassa ei kuitenkaan ole otettu huomioon Haapaniemen, Vaajavirranrannan, Huoltopolun ja Urheilutien pohjoispuolen korttelin nykyistä poistuvaa ja saapuvaa liikennettä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kaava-alueiden liikenteen on oletettu olevan kokonaan tarkastelualueen ulkopuolista, mikä kasvattaa arvioitua kokonaisliikennettä tarkastelualueella. Todellisuudessa osa liikenteestä olisi kaava-alueiden välistä (esim. Vaajavirranrannasta Urheilutien kaupalle), jolloin kaupan houkuttelema matka olisi samalla Vaajavirran asuinalueen tuottama matka, ja kokonaisliikenne jäisi vähäisemmäksi. Suuremman liikennemäärän käytöllä vältetään mahdollisten liikenneongelmien aliarviointia. Kuva 4. Haapaniemen ja Vaajavirranrannan lisäliikenteen (alueet 4 7) suuntautumisarvio iltaruuhkassa VT4:llä etelään ja Jyväskylän suuntaan ja edelleen kiertoliittymästä eri suuntiin. Keskustakorttelien (1 3 ja 8) saapuvan ja lähtevän liikenteen suuntautumisarvio perustuu pääpiirteittäin Vesmannintien, Urheilutien, Leppävedentien ja Vaajakoskentien rajaamalta alueelta nykylaskennoissa poistuvan ja sinne saapuvan liikenteen määrään. Keskustakorttelien osalta esim. vilkkaiden VT4:n päävirtojen huomioiminen aiheuttaisi VT4:n suunnan epärealistisen suuren painottumisen suuntautumisarviossa. Arvio ei perustu pelkästään suoraan laskentatuloksiin ja sitä on jouduttu korjaamaan asiantuntija-arviona, koska liikennelaskennoista ei pystytä erottelemaan tarkastelualueen saapuvan/poistuvan liikenteen alkuperäistä lähtö-/määräpaikkaa. Samasta epävarmuustekijästä johtuen keskuskortteleista lähtevälle ja sinne saapuvalle liikenteelle ei ole yritetty laatia suuntakohtaisia jakaumia, vaan saapuvalle ja lähtevällä liikenteelle on käytetty samaa suuntautumisarvioita. Toimivuustarkasteluissa on käytetty seuraavaa suuntautumisarviota. Sivu 9/18

Kuva 5. Toimivuustarkasteluissa käytetty keskustakorttelien (alueet 1 3, 8) lisäliikenteen suuntautumisarvio. 2.4 Ennustetilanteen liikennemäärien muodostaminen Nykytilanteen liikenteestä on ensin vähennetty se liikenne, mikä poistuu nykyisiä toimintoja purettaessa uuden tieltä. Urheilutien pohjoispuolen korttelista on vähennetty nykytilan laskettu liikenne ennen lisäliikennemäärän lisäämistä (noin 30 ajon/h sisään ja 30 ajon/h ulos) Huoltopolulta on vähennetty nykytilan laskettu liikenne ennen lisäliikennemäärän lisäämistä (noin 50 ajon/h sisään ja 50 ajon/h ulos). Käytännössä Huoltopolun liikenne pienenee nykyisestä. Urheilutien Jyväskylän puolen päästä (alue 8) nykyliikenteestä voitaisiin vähentää purettavan terveyskeskuksen liikennearvio (noin 5 ajon/h sisään ja 5 ajon/h ulos). Poistuva liikennetuotos on kuitenkin niin pieni, ettei sitä ole huomioitu. Vaajalan korttelin lisäliikenne on laitettu malliin sellaisenaan, koska korttelin market on purettu jo ennen nykytilan laskentoja. Tämän jälkeen nykytilanteen laskennoista muodostettuun iltahuipputunnin liikennematriisiin on lisätty kaavoituksen tuottama liikenne alueittain. Liikennemäärien yleistä kasvua esim. VT4:llä ei ole huomioitu, joten tulokset kuvaavat kaavahankkeiden vaikutuksia liikennetilanteeseen. Sivu 10/18

3 LIIKENTEEN TOIMIVUUS 3.1 Nykyinen iltaruuhka Liikenteen toimivuus on nykyisen iltaruuhkan aikana pääosin hyvä tai tyydyttävä. Jonkin verran ongelmia on kuitenkin liityttäessä VT4:lle Haapaniemen ja Vaajavirran suuntaisliittymässä. Lisäksi liikenne jonoutuu ajoittain Vaajakosken kiertoliittymässä sekä Urheilutiellä Leppävedentien risteyksessä. Kuva 6. Liikenteen toimivuus ja ongelmakohdat nykyisen iltaruuhkatunnin aikana. (1) Vaajakoskentien risteyksissä kiertoliittymän länsipuolella ei ole ongelmia. Myös Urheilutien risteykset (2) Leppävedentien länsipuolella toimivat hyvin. Tuloksissa on tosin huomioitava, että Paramics-ohjelma ei osaa käsitellä kunnolla tasa-arvoisia risteyksiä. Mallissa Urheilutie on asetettu etuajo-oikeutetuksi. (3) Urheilutieltä on hetkittäin hankala kääntyä Leppäveden suuntaan vasemmalle. Jonot yltävät maksimissaan Huoltopolun risteykseen. Keskimääräiset viivytykset ovat tyydyttävällä tasolla, mutta yksittäisillä autoilla voi olla pitkiä odotusaikoja. Urheilutien tulosuunta ei kestä kovin paljoa suurempaa liikennemäärää ilman toimenpiteitä. (4) Vaajakosken kiertoliittymän toimivuus on tyydyttävä. Pitkähköjä jonoja kertyy hetkittäin kaikille muille paitsi Leppävedentien tulosuunnalle. Jonot purkautuvat pääosin nopeasti, mutta VT4:n Kuopiontien/Helsingin tulosuunnalla on myös säännöllisempää jonoutumista. Vapaa oikea Jyväskylän suunnasta toimii hyvin, mutta on erittäin vilkas. Liikenteen kasvaessa geometria itsessään voi alkaa rajoittamaan välityskyvyn riittävyyttä. (5) Haapaniemen ja Vaajavirranrannan suuntaisliittymässä on ajoittain hankaluuksia liittyä Konttisentieltä VT4:lle Jyväskylän suuntaan. Jonojen purkautuminen voi välillä kestää pidempään ja yksittäisten autojen viivytykset voivat kasvaa pitkiksi. Liittymisongelmat riippuvat kuitenkin vahvasti siitä, mitä kaistaa VT4:n autot liittymässä käyttävät ja kuinka rohkeasti Konttisentieltä käännytään, jos VT4:n autoja lähestyy vain vasenta kaistaa pitkin ja oikealla kaistalla on tilaa. Sivu 11/18

Kuva 7. Hetkittäiset maksimijonopituudet ja ajoneuvoviivytykset palvelutasoluokittain nykyisen iltaruuhkatunnin aikana. Sivu 12/18

3.2 Iltaruuhka uusien alueiden toteutumisen jälkeen 3.2.1 LIIKENTEEN TOIMIVUUS ILMAN PARANNUSTOIMENPITEITÄ Liikenteen toimivuus heikkenee maankäytön aiheuttaman lisäliikenteen vuoksi. Ongelmat lisääntyvät niillä tulosuunnilla ja risteyksissä, jotka ovat jo nykytilanteessa kuormittuneita: Konttisentie ja liittyminen VT4:lle, Urheilutien ja Leppävedentien risteys sekä Vaajakosken kiertoliittymä. Urheilutie jonoutuu jatkuvasti yli Huoltopolun ja marketin liittymän, mikä jonouttaa varsinkin marketin pihan. Konttisentie voi jonoutua pitkästi, jos VT4:n liikenne painottuu oikeanpuoleiselle kaistalle, jolloin Konttisentieltä ei päästä liittymään VT4:lle. Jos koko tai lähes koko VT4:n liikenne käyttää liittymiskohdassa oikean puoleista kaistaa, jonoutuu Konttisentie yli Haapaniemen puolelta tulevan, VT4:n alittavan yhteyden. VT4:n alittava yhteys jonoutuu edelleen voimakkaasti. Kuten nykytilassa, jonoutumisriski riippuu VT4:n liikenteen jakautumisesta oikealle ja vasemmalle kaistalle. Vaajakosken kiertoliittymässä ongelmallisin suunta on Vaajakoskentie, joka jonoutuu Savonmäentien risteyksen yli. Tämä johtuu osittain simulointimallin reitinvalinnasta. Toisaalta Vaajakoskentien pään ruuhkaa kiertävät kuljettajat törmäisivät joka tapauksessa Urheilutien puolella Leppävedentien risteyksen jonoihin. Myös VT4:n Kuopiontien tulosuunta jonoutuu jatkuvammin ja pidemmin kuin nykyään, mutta kriittisen pääsuunnan välityskyky riittää vielä. Vaajakoskentien ja Urheilutien toimivuus säilyy muilta osin tyydyttävänä, jos edellä mainituista ongelmakohteista heijastuvia ongelmia ei huomioida. 3.2.2 SUOSITELTAVAT TOIMENPITEET Ongelmakohdista Urheilutien ja Leppävedentien risteys on parannettavissa suhteellisen yksinkertaisesti valo-ohjauksella. Konttisentien liittymisongelmat edellyttäisivät VT4:n liittymän kaista- ja/tai bussipysäkkijärjestelyjä. Vaajakosken kiertoliittymän toimivuuden parantaminen ei onnistu ilman merkittäviä toimenpiteitä. Toisaalta Urheilutien pään sujuvuuden parantaminen voi siirtää jonkin verran kuljettajia jonoutuvasta Vaajakoskentien päästä Urheilutielle, mikä parantaa Vaajakoskentien pään toimivuutta. Ongelmaksi jää joka tapauksessa suuri Vaajakoskentien ja/tai Leppävedentien suunnasta kiertoliittymän kautta VT4:lle Kuopiontien/Helsingin suuntaan pyrkivä liikenne. Sivu 13/18

Kuva 8. Parannustoimenpiteitä. Toimenpide A (suositellaan toteutettavaksi lähiaikoina tai vähintään varautumaan tilantarpeeseen kaavoituksessa): Urheilutien ja Leppävedentien risteyksen valo-ohjaus ja ryhmittymiskaista Urheilutieltä oikealle Vaajakosken kiertoliittymän suuntaan (noin 40 50 m tai marketin risteyksestä alkaen) Myös kiertoliittymä toimisi hyvin yksittäisenä risteyksenä, mutta kiertoliittymä lähellä VT4:n alueellisesti merkittävää kiertoliittymää voi aiheuttaa turhia riskejä yksittäisille suuremmille häiriöille. Valo-ohjauksella pystytään varmistamaan se, että Leppävedentien jono ei yllä Vaajakosken kiertoliittymään (esim. ruuhkanpurkutoiminnot poikkeustilanteita varten). Valo-ohjausta puoltaa myös se, että Leppävedentien kaistajärjestelyt ovat jo valmiiksi sopivat valo-ohjaukselle. Urheilutien ryhmittymiskaista oikealle parantaa selvästi valo-ohjauksen välityskykyä ja tarjoaa esim. poikkeusohjauksissa lisää mahdollisuuksia (oikealle kääntyvä suunta voi olla vihreänä, jos ruuhkanpurkua Leppäveden suuntaan jossain vaiheessa tarvitaan). Ryhmittymiskaistan ongelmana voivat olla Urheilutien pään eteläpuolen maastonmuodot, koska Urheilutien eteläpuolen tontin tasaus on korkeammalla kuin katu (tarve tukirakenteille tai kadun pään linjaaminen hieman pohjoisemmaksi) Lisäksi suositellaan tutkimaan oikealle Urheilutielle kääntyvää ryhmittymiskaistaa Leppäveden suunnasta, jos se onnistuu ilman merkittäviä toimenpiteitä Leppävedentien alikulkusillalle. Lyhytkin kaista lyhentäisi Leppäveden tulosuunnan jonoutumista ruuhkassa selvästi. Sivu 14/18

Toimenpide B: (harkittavaksi tarpeen mukaan tarkempaan suunnitteluun tai vaihtoehtojen ideointiin). VT4:n ja Konttisentien liittymän kaistajärjestelyjen muutos VT4:n pääkaista viedään Konttisentien haaran yli yhtenä kaistana. Konttisentieltä liittyy oma kaista pääkaistan oikealle puolelle. Bussipysäkkijärjestelyt ovat hankalat. Busseille tulisi sallia suoraan ajo erkanemiskaistalta Konttisentien haaran yli pysäkille, mikä edellyttää riittäviä saareke- yms. järjestelyjä. Konttisentien toimivuus paranisi selvästi ja liittymän kaistajärjestelyt selkeytyisivät (bussijärjestely pois lukien). Järjestelyt edellyttäisivät tarkempaa suunnittelua ELY-keskuksen kanssa. Toimenpidettä kannattaa harkita paikallisten havaintojen perusteella. Konttisentien liittymistoimenpiteiden sujuvuus on riippuvainen kuljettajien kaistanvalinnoista ja joustavasta ajotavasta. Jos 30 50 % VT4:n liikenteestä käyttää vasenta kaistaa ja Konttisentieltä tulijat käyttävät rohkeasti oikean kaistan ajoneuvovälit liittymiseen, toimivuus on tyydyttävä. Toisaalta 50/50 kaistajakauma on epätodennäköinen ja oikean kaistan aikavälit voi olla vaikea havaita, koska VT4:n vasen kaista aukeaa melko lähellä Konttisentien haaraa. Kevyempänä vaihtoehtona voisi toimia se, että VT4:n Kuopiontien suunnasta tuleva pääkaista johdetaan ajoratamerkinnöin vasemmalle kaistalle ja toinen kaista avataan oikean puoleiseksi kaistaksi. Tällöin VT4:n liikenne ohjautuisi luontaisesti vasemman puoleiselle kaistalle ja kaistajakauma muodostuisi varmemmin sellaiseksi, että Konttisentieltä tulijoille jää riittävästi aikavälejä liittyä oikean puoleiselle kaistalle. Toimenpide C: Urheilutien etuajo-oikeus (harkittavaksi) Yhtenäistäisi tilanteen Huoltopolun risteyksen kanssa. Huoltopolun ja marketin P-alueen on joka tapauksessa oltava väistämisvelvollisia. Toisaalta johtaa Urheilutien nopeuksien nousuun. Toimenpide? : Vaajakoskentien tulohaara Vaajakosken kiertoliittymässä Vaajakoskentien tulosuunta kärsii Vaajakosken kiertoliittymässä eniten VT4:n ja Leppävedentien liikenteen kasvusta, ja voimakas jonoutuminen on todennäköistä liikenteen kasvaessa. Kiertoliittymässä parannustoimenpiteitä ei käytännössä ole tehtävissä, vaan toimenpiteiden tulisi käytännössä olla verkollisia (uudet yhteydet voimakkaimmin kehittyville alueille). Lisäkaista VT4:lle kiertoliittymä Haapaniementie -välille ja kiertotilaan sallisi Vaajakoskentieltä kahden suoraan menevän kaistan, mutta tällöin VT4:n Jyväskylästä Helsinkiin menevän pääsuunnan liikenteen pitäisi vaihtaa kaistaa vapaan oikean jälkeen ennen Haapaniementien erkanemista. Samalla myös VT4:n silta pitäisi leventää. 3.2.3 LIIKENTEEN TOIMIVUUS PARANNUSTOIMENPITEIN Liikenteen toimivuus heikkenee nykytilasta. Erityisesti VT4:n kiertoliittymä toimii välityskyvyn rajoilla. Välityskyvyn riittävyys on kiinni simulointiajosta ja -asetuksista: ajosta ja reitinvalinnasta riippuen välityskyky joko riittää tai ylittyy Vaajakoskentien tai Vaajakoskentien ja Leppävedentien tulosuunnalla. Sivu 15/18

Kuva 9. Liikenteen toimivuus ja ongelmakohdat iltaruuhkatunnin aikana kaavahankkeiden lisäliikenteen kanssa. (1) Vaajakoskentien risteykset kiertoliittymän länsipuolella toimisivat tyydyttävästi, jos Vaajakosken kiertoliittymän jonot eivät yltäisi risteyksiin saakka. Nyt erityisesti Haapatien risteys on usein tukossa Vaajakoskentien jonouduttua, mikä aiheuttaa Haapatielle jonoja ja pitkät viivytykset. Jonoutumisongelmat näkyvät simulointiajosta riippuen Vesmannintiellä saakka. (2) Urheilutien risteykset Leppävedentien länsipuolella toimivat edelleen pääsääntöisesti hyvin tai kohtuullisesti. Pahimpina ruuhkahetkinä Leppävedentien risteyksen jonot voivat häiritä Huoltopolun ja marketin risteystä. (3) Urheilutien ja Leppävedentien valo-ohjaus toimii tyydyttävästi. Leppäveden tulosuunta jonoutuu kuitenkin herkästi, mikä johtuu paitsi valo-ohjauksesta, myös Urheilutien ja Vaajakosken kiertoliittymän välin jonoutumisesta Leppävedentiellä. Urheilutien puolella jonot mahtuvat pääsääntöisesti ryhmittymisalueelle, mutta yltävät hetkittäin Huoltopolun risteyksen yli. Vaajakosken kiertoliittymän puolella valoihin kertyvät jonot eivät uhkaa kiertoliittymän toimivuutta. (4) Vaajakosken kiertoliittymän liikennemäärät lähestyvät kapasiteetin rajoja ja välityskyky voi ajoittain ylittyä. Simuloinneissa välityskyky on riippuvainen simulointimallin säädöistä. Välityskyky uhkaa loppua ensimmäisenä Vaajakoskentien tulosuunnalla, mikä näkyy voimakkaana jonoutumisena ja pitkinä viivytyksinä. Jos lisäliikenne jakautuu toisin, välityskyky ylittyy Leppävedentien tulosuunnalla. Merkittävimmät, VT4:n pääsuunnat ovat kuitenkin vielä melko varmatoimisia, vaikka jonot kasvavat myös Kuopiontien/Helsingin tulosuunnalla. (5) Haapaniemen ja Vaajavirranrannan suuntaisliittymässä on ajoittain hankaluuksia liittyä Konttisentieltä VT4:lle Jyväskylän suuntaan. Kuten aiemmin on todettu, todelliset liittymisongelmat riippuvat VT4:n liikenteen toteutuvasta kaistajakaumasta (ja kaistajärjestelyjen selkeydestä) risteyksen kohdalla. Mallissa kaistajakauma on noin 30 % vasemmalla ja 70 % oikealla kaistalla, mikä jonouttaa Konttisentien ajoittain seuraavaan risteykseen saakka. Jos oikealle kaistalle jää enemmän autoja, on Konttisentien välityskyky vaarassa. Sivu 16/18

Kuva 10. Hetkittäiset maksimijonopituudet ja ajoneuvoviivytykset palvelutasoluokittain iltaruuhkatunnin aikana, nykyliikenne + kaavahankkeiden lisäliikenne. Sivu 17/18

4 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Vaajakosken liikenteen toimivuus on nykyisen iltaruuhkan aikana vielä tyydyttävä. Urheilutien ja Leppävedentien risteyksessä Urheilutien tulosuunta ei kuitenkaan enää kestä kovin paljoa enempää liikennettä ilman toimenpiteitä. VT4:lle Jyväskylään liityttäessä on jonkin verran ongelmia Haapaniemen ja Vaajavirranrannan suuntaisliittymässä. Vaajakosken kiertoliittymä on kuormittunut, mutta toimii vielä tyydyttävästi. Vaajakoskentien tulosuunnalla viivytykset voivat olla pitkät. Uusien kaavojen liikennekuorma painottuu Vaajavirranrantaan, Haapaniemeen ja -lahteen sekä Urheilutien varren päivittäistavarakaupan kortteliin. Muilta osin kaava-alueiden tuottama lisäliikenne jää suhteellisen vähäiseksi. Iltaruuhkan liikenne lisääntyy tarkastelualueella noin 4 000 ajon/h:sta noin 5 000 ajon/h:on. Valtaosa lisäliikenteestä kulkee Vaajakosken kiertoliittymän kautta. Kaavojen tuoma lisäliikenne heikentää liikenteen sujuvuutta. Ongelmallisinta on se, että Vaajakosken kiertoliittymän liikennemäärät lähestyvät kapasiteetin rajoja ja välityskyky voi ajoittain ylittyä. Välityskyky uhkaa loppua ensimmäisenä Vaajakoskentien tulosuunnalla. Toisaalta VT4:n pääsuuntien välityskyky riittää kuitenkin vielä. Vaajakosken kiertoliittymän toimivuuden parantaminen ei onnistu ilman merkittäviä toimenpiteitä. Urheilutien pään välityskyky voi ylittyä liikenteen kasvaessa kaavahankkeiden jälkeen, mutta tämä on vältettävissä Urheilutien ja Leppävedentien risteyksen valo-ohjauksella. Valo-ohjauksen yhteydessä kannattaa toteuttaa Urheilutien päähän oikealle kääntyvien ryhmittymiskaista. Normaalin kolmihaaraisen valo-ohjatun risteyksen toimivuus on tyydyttävä eivätkä jonot häiritse esimerkiksi Vaajakosken kiertoliittymää. Tarkemman suunnittelun yhteydessä kannattaa tutkia myös mahdollisuudet Leppäveden suunnasta oikealle kääntyvälle ryhmittymiskaistalle, vaikka alikulkusilta saattaa estää sen järkevän toteutuksen. Kaavoituksen jälkeisessä tilanteessa Konttisentien liikenne kasvaa selvästi. VT4:lle Jyväkylän suuntaan liittymisen sujuvuus riippuu siitä, kuinka suuri osa VT4:n liikenteestä käyttää Konttisentien kohdalla VT4:n oikean puoleista kaistaa ja kuinka hyvin autoilijat uskaltavat kääntyä oikealle kaistalle samalla, kun vasenta kaistaa lähestyy auto. Konttisentien kannalta suotuisan kaistajakauman kannalta olisi parempi avata VT4:n toinen kaista pääkaistan oikealle puolelle (nykyään vasemmalla puolella) tai tuoda Konttisentien liittyvä suunta omana kaistanaan VT4:n toiseksi kaistaksi. Toimenpiteen tarvetta ja toteutustapaa kannattaa arvioida maastohavaintojen ja VT4:n mahdollisten muiden suunnitelmien suhteen. Muilta osin liikenteen toimivuus Vaajakoskentiellä ja Urheilutiellä on tyydyttävä, jos Vaajakosken kiertoliittymän jonojen heijastusvaikutusta ei oteta huomioon. Tuloksissa on huomioitava se, että kaava-alueiden tuottaman lisäliikenteen on oletettu olevan kokonaan tarkastelualueen ulkopuolista, mikä kasvattaa arvioitua kokonaisliikennettä tarkastelualueella. Todellisuudessa osa lisäliikenteestä tulee olemaan kaava-alueiden välistä. Liikennemäärien kasvaessa iltaruuhkan ongelmaksi jää kuitenkin joka tapauksessa suuri Vaajakoskentien ja/tai Leppävedentien suunnasta kiertoliittymän kautta VT4:lle Kuopiontien/Helsingin suuntaan pyrkivä liikenne, jonka sujuvuuden parantaminen ei onnistu pienin toimenpitein. Sivu 18/18