Vanhuspalvelulain toimeenpano ja ikääntyneiden kuntoutus - muutoksen mahdollistajana



Samankaltaiset tiedostot
Kyl määki yhres koto Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen Hannu Heikkilä Ylilääkäri, Fysiatria ja

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Työllisyyden hoito murroksessa - mikä muuttuu? Eveliina Pöyhönen

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä

Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Anitta Mikkola Kuntoutuksen kehittäjätyöntekijä SenioriKaste hanke, POSKE

Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä

Kuntoutuksen palvelujärjestelmän arviointia. Kuntoutuksen vaikuttavuus - kuulemmeko lapsen ja perheen äänen? Turku 4.11.

Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sote-uudistus ja sen vaikutukset kuntoutukseen Kommenttipuheenvuoro

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Sote järjestämislaki Kuopio. Kirsi Varhila osastopäällikkö, ylijohtaja Hanna Nyfors, ylitarkastaja sosiaali- ja terveysministeriö

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Kuntoutus ja ennaltaehkäisy. TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso

Sosiaali-ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus

Sote-uudistus Miten Kanta-palvelut tukevat Sotejärjestämislain

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset

Iäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Alustavia pohdintoja tulevan sote-alueen järjestämisvastuun, tuotannon ja rahoituksen haasteista

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö

Vanhustyö Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Kouvola Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto

Sairas- ja veljeskodit osana tulevaisuuden ratkaisuja

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.

Kuntous ja sote -uudistus

Sosiaali- ja terveydenhuoltolain. l - väliraportti Kirsi Paasikoski Osastopäällikkö Työryhmän puheenjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja Kuusankoskitalo

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä?

Terveyttä Lapista Kari Haavisto

Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän linjausten mukaisesti

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali ja terveydenhuollon tulevaisuuden palvelurakenne (~2017)

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma

I&O hallituksen kärkihanke

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miten hoitoketjut saadaan sujuvaksi uusissa sosiaalija terveydenhuollon rakenteissa?

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän työ

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet

Miten valtio tukee sotekehittämistä. tulevaisuudessa. Taina Mäntyranta STM terveyspalveluryhmä

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito

Ikääntyneiden palvelutarpeen arvioinnin prosessi

Sosiaalijohdon neuvottelupäivä

Lastenjalapsiperheiden palvelut sote-uudistuksessa

Laatusuositus ikäystävällisen Suomen asialla

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut monialaisessa yhteispalvelussa

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu

Sotemaku johtoryhmä VTM Anneli Saarinen, I&O muutosagentti, Etelä-Pohjanmaa

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

KEHITTÄMINEN KOKO PALVELURAKENTEESSA KEHITTÄMISEEN VUODEOSASTOLLA JA KOTIHOIDOSSA:

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

Laki ikääntyneen väestön. iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4.

SOTE-UUDISTUKSEN TILANNE

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Soten rakenteen ja rahoituksen vaihtoehdot Päivi Sillanaukee STM

Ika ihmisten kotihoidon kehitta minen - matkalla kohti tulevaa

Itsehallintoalueet. EPL seminaari Harri Jokiranta Projektinjohtaja Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa

Johtaminen työryhmän I kokous. Maanantaina klo 13-15

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Ikäihmisten palvelut

Hyvinvointi ja terveys strategisena tavoitteena

Sote-uudistus. Sote uudistus ja sen toimeenpano. Oulu Päivi Sillanaukee kansliapäällikkö STM

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista

Sote ja kuntoutus Kela, OYS ja järjestöt tapaaminen Anne Saari, LT, vs. ylilääkäri OYS Lääkinnällinen kuntoutus

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila

SOTE-palvelut, tilannekatsaus Johanna Patanen Projektipäällikkö, sote-koordinaattori p

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uusissa sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteissa

Transkriptio:

Vanhuspalvelulain toimeenpano ja ikääntyneiden kuntoutus - muutoksen mahdollistajana Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM Paasitorni 3.4.2014

Lain tarkoitus Tukea ikääntyneen väestön hyvinvointia sekä parantaa sen mahdollisuutta osallistua elinoloihinsa vaikuttavien päätösten valmisteluun ja palvelujen kehittämiseen kunnassa Parantaa iäkkään henkilön mahdollisuutta saada laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluja sekä vahvistaa hänen mahdollisuuttaan vaikuttaa hänelle järjestettävien palvelujen sisältöön ja toteuttamistapaan 2 3.4.2014 Hanna Nyfors

Tavoitteena ikäystävällinen yhteiskunta ja arvokas vanhuus Yhdenvertaisuus Voimavaralähtöisyys Hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn edistäminen - terve ikääntyminen on kannattava investointi Osallisuuden turvaaminen Oikeus kotiin ja hyvään arkeen Asiakaskeskeisyys, lähtökohtana yksilölliset tarpeet Ympärivuorokautisen hoidon/hoivan uudistaminen Suuriin palvelutarpeita aiheuttaviin tekijöihin varautuminen 3 3.4.2014 Hanna Nyfors

Vanhuspalvelulain toimeenpano Seuranta & arviointi STM:n toimeksiannosta THL & Valvira ovat tehneet kyselyn kuntiin sekä koti- & ympärivuorokautisen hoidon toimintayksiköihin toukokuussa 2013); kyselyt toistetaan syksyllä 2014 Tulokset raportoitu julkisesti: www.thl.fi/vanhuspalvelulainseuranta Valtionavustuksen kuntien kehittämishankkeisiin (n. 5 m ) Toimeenpanon aluekierrokset 12 paikkakunnalla tehty syksyllä 2013 STM:n verkkosivuilla runsaasti toimeenpanoa tukevaa materiaalia 4 3.4.2014 Hanna Nyfors

7.10.2013

Vanhuspalvelulain ohjausketju Lain säätäminen ja sen esityöt: STM ja asiantuntijat Lain vaikutusten ennakkoarviointi: THL Selvitys kuntien ja toimintayksiköiden lähtötilanteesta 2013: THL ja Valvira Laatusuositus: STM:n johdolla laajassa yhteistyössä Aluetilaisuudet ja materiaalituotanto: STM, Kuntaliitto THL, Avit ja Valvira sekä kunnat Valvonta: Avit ja Valvira Vaikutusten arviointi loppuvuodesta 2014: THL ja Valvira 6 3.4.2014 Hanna Nyfors

7.10.2013

Keskeiset iäkkäiden ihmisten asemaa ja palveluita koskevat sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntö- ja muut hankkeet 1 (3) Terveydenhuoltolaki (1326/2010) voimaan 1.5.2011 iäkkäiden neuvontapalvelut ja hyvinvointia edistävät kotikäynnit ( 20 siirtynyt nk. Vanhuspalvelulakiin 1.7.2013 alkaen) Omaishoidon tuen kehittäminen Omaishoidon kansallinen kehittämisohjelma (KOHO); työryhmän loppuraportti luovutettu peruspalveluministerille 19.3.2014 Sosiaalihuollon lainsäädäntöuudistus HE 2014 valmistelussa edelleen, voimaan 1.1.2015 Sosiaalinen kuntoutus 29 Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muutosesitys on viimeistelyssä palveluasumisen asiakasmaksuja koskevat säännökset kotipalvelun ja kotisairaanhoidon asiakasmaksujen perusteet 8 3.4.2014 Hanna Nyfors

Keskeiset iäkkäiden ihmisten asemaa ja palveluita koskevat sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntö- ja muut hankkeet 2 (3) Sote -uudistus ja järjestämislaki Lain valmistelu uudelleen käynnissä, Lausunnoille kesäkuussa, voimaan 1.1.2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan itsemääräämisoikeus työryhmän loppuraportti ministerille 4.4.2014 Ikäihmisten liikunnan kansallinen toimenpideohjelma Lähiliikuntapaikkojen saatavuus ja saavutettavuus Terveyttä edistävä ryhmämuotoinen liikuntaneuvonta Ikähoiva-työryhmän esitykset (STM selvityksiä 2010:28) ympärivuorokautisen hoidon rakenteen uudistaminen Kansallinen muistiohjelma julkistettu 8.5.2012, perustettu ohjausryhmä toimeenpanon tueksi 9 3.4.2014 Hanna Nyfors

Keskeiset iäkkäiden ihmisten asemaa ja palveluita koskevat sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntö- ja muut hankkeet 3 (3) Monialainen kuntoutusselvitys 2014 2015 Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmän poistaminen kunnan tehtävistä vanhusten laitoshoidon purkaminen Vireillä vanhuspalvelulain, kuntoutusselvityksen ja ns. toimiva terveyskeskusohjelman pohjalta: 1) STM, TEM, palvelualojen työnantajaliitot yms. Yhteishankkeen käynnistäminen julkisen ja yksityissektorin yhteistyönä vanhusten laitoshoidon vähentämisen edellyttämistä toimista kotona selviytymisen turvaamiseksi 2) Esiselvitys kotona asuvien iäkkäiden varhaiskuntoutusmallin kehittämiseksi 3) Suunnitelma kokeilusta terveyskeskuksen vuodeosastojen kehittämiseksi kuntouttavaksi yksiköksi

Mitä kuntoutuksesta kerrotaan Kuntoutusjärjestelmässä on monia ongelmia: viranomaisten väliset VASTUUNJAON EPÄSELVYYDET Saavatko iäkkäät henkilöt lainkaan systemaattisesti kuntoutusta? Järjestelmän toimivuus, kuten VIIVEET palveluun OHJAUTUMISESSA ja SAATAVUUDESSA KOORDINOINNIN puutteellisuus KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN laatimisessa ja sisällössä TIETOJEN KULUSSA KUNTOUTUSOHJAUS ei tarvittaessa toimi Kuntoutuksen jälkeen ei ole JATKUMOA tai tahoa, joka tukisi kuntoutumisen jälkeistä elämää Kuntoutusjärjestelmää säätelevä LAINSÄÄDÄNTÖ on MONITAHOINEN ja eri lakien säädösperustaa on uudistettu pala kerrallaan rahoitusjärjestelmä mahdollistaa OSAOPTIMOINNIN 11 3.4.2014 Hanna Nyfors

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet 1(3) Väestön terveyden, hyvinvoinnin ja sosiaalisen turvallisuuden edistäminen Yhdenvertaisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen turvaaminen koko maassa Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen vahvistaminen

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet 2(3) Mahdollisimman laaja integraatio sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuus (sekä perus- että erikoispalvelut) saman johdon ja budjetin alla ihmisten palvelutarpeet huomioidaan kokonaisuutena Samalla kun järjestämisvastuuta keskitetään lähipalvelut varmistetaan ministeriöiden ja Kuntaliiton yhteinen Lähipalveluprojekti käynnistetty

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet 3(3) Hallinnon ja rakenteiden tulee varmistaa hyvin toimiva sosiaali- ja terveydenhuolto palvelujen laaja integraatio selkeä ja tehokas hallinto

Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisen lyhyt historia 1(2) Kehittämisohjelmat Kansallinen terveyshanke (2002) Hoitotakuut - myös lääkinnällisessä kuntoutuksessa Sosiaalialan kehittämisohjelma (2003) Lastensuojelulain uudistaminen, sosiaalihuoltolain uudistaminen, sosiaalipäivystys Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (2007) Yksi ja yhtenäinen ohjelma sosiaali- ja terveydenhuoltoon Terveydenhuoltolaki (2010), sosiaalihuoltolaki Valinnan vapaus - koskee myös sairauden hoitoon liittyvää lääkinnällistä kuntoutusta

Kuntoutus terveydenhuoltolaissa muodostaa yhdessä tarpeenmukaisen hoidon kanssa toiminnallisen kokonaisuuden lääkinnällisen kuntoutuksen tarve, tavoitteet ja sisältö määriteltävä kirjallisessa yksilöllisessä kuntoutussuunnitelmassa kunta vastaa lisäksi kuntoutuspalvelun ohjauksesta ja seurannasta sekä nimeää tarvittaessa kuntoutuksen yhdyshenkilön. esitetty nyt myös kuntoutustakuuta?

Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisen lyhyt historia 2(2) Paras-hanke 2005 2016 Vähintään noin 20 000 asukkaan asukaspohja Sosiaali- ja terveydenhuolto yhtenä kokonaisuutena Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäjien määrä 240:stä noin 140:een

Uusi sote-palvelurakenne 5 sote-aluetta Sote-alue Sote-alue Sote-alue Sote-alue Sote-alue Valtio (sosiaali- ja terveysministeriö ja hallinnonala) - kansallinen ohjaus

Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen viidelle alueelle 1(3) (VN Tiedote 114/2014) Tarkoituksena on järjestää kaikki sote-palvelut viiden vahvan alueellisen järjestäjän toimesta. Alueet rakentuvat nykyisten erityisvastuualueiden pohjalta, ja ne tukeutuvat olemassa oleviin toimiviin rakenteisiin.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen viidelle alueelle 2(3) (VN Tiedote 114/2014) Uudet sosiaali- ja terveydenhuollosta vastaavat alueet muodostavat sote-palveluihin yksiportaisen ja selkeän hallinnon. Uusien järjestämisvastuussa olevien alueiden hallintomalli on kuntayhtymä. Niiden rahoitus tulee kunnilta ikärakenteella ja sairastavuudella painotetun asukasmäärään perustella (= painotettu kapitaatio).

Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen viidelle alueelle 3(3) (VN Tiedote 114/2014) Tavoitteena on ihmisen hyvinvoinnin ja terveyden kannalta tärkeä palveluketjujen saumaton kokonaisuus. Kunnat ovat jatkossakin mukana palvelujen tuottamisessa. Lähipalvelut, kuten terveyskeskukset, vanhusten kotipalvelut tai sosiaalihuollon palvelut säilyvät jatkossakin lähellä ihmistä.

Kansalaista lähellä toteutettavat palvelut Sähköiset palvelut 24 h Parantavat palvelujen alueellista saatavuutta (palvelutiedot, neuvonta, omahoito, ajanvaraus, etäkonsultaatio jne.) Kotiin tarjottavat palvelut Tukevat toimintakykyä ja arjessa selviytymistä (kotihoito, perhetyö, ensihoito, kotikuntoutus jne.) Liikkuvat palvelut Pyörien päällä terveystarkastukset, rokotukset, laboratorio-kokeet, hammashoitola, sairaanhoitajan, fysioterapeutin tai sosiaalityöntekijän vastaanotto jne. Lähellä tarjottavat palvelut Matalan kynnyksen palvelupisteet, neuvolat, perhekeskukset, hoitajan, lääkärin tai fysioterapeutin vastaanotto, sosiaalityö jne. Alueelliset keskitetyt palvelut? Kansallisesti keksitetyt palvelut?

Jatkotyössä selvitettävä ja aikataulu palvelujen tuotanto mitä on palvelujen tuottaminen ja kuntien rooli täydellisen integraatio varmistaminen omistamiseen ja henkilöstön asemaan liittyvät kysymykset Parlamentaarinen ohjausryhmä asetettu HE eduskuntaan lokakuussa 2014 Laki voimaan keväällä 2015 Uudet alueet aloittavat toimintansa 1.1.2017

Kuntoutus sote- alueella terveydenhuoltolaki on luonut vertikaalisen integraation edellytykset järjestämissuunnitelma; perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toiminnallinen kokonaisuus myös lääkinnällisessä kuntoutuksessa alueelliset apuvälinepalvelut erinomainen esimerkki vaikuttavat ja kustannustehokkaat kuntoutus- palvelut palvelujen yhteensovittaminen (oikea-aikaisuus ja resurssit) alueellisella työnjaolla edellytykset horisontaalinen integraatio sote-alueelle kuntoutuksen nelijako (?) yhteistyön lujittaminen lähtökohtaisesti lääkinnällinen(toimintakyky-kuntoutus?) ja sosiaalinen kuntoutus nyt lähempänä toisiaan kuntoutuksen asiakasyhteistyö sote-alueille?

mukaellen Huplia /EKSOTE Kuntoutustutkimusyksiköt SOTE vaativat kuntoutuspalvelut Lääkinnällisen ja sosiaalisen kuntoutuksen sote-alueen järjestämisyksiköt kuntoutumisen järjestämisyksiköt (työ- ja toimintakykyä tukevat yksiköt) perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut ja vaativat palvelut Apuvälinepalveluiden järjestäminen kuntouttavat lähisairaalat alueella kuntoutuksen osaaminen ja resurssit käytössä! lähipalvelut

Hallitusohjelman tavoitteet monialaiselle kuntoutusselvitykselle Kehittää kuntoutuksen palvelurakenne - ja prosessimalleja perustuvat asiakaslähtöisyyteen tähtäävät oikea-aikaisuuteen, saatavuuteen tukevat pidempiä työuria ja kokonaisvaltaista työ- ja toimintakykyä Selkiyttää järjestämis- ja rahoitusvastuita Vahvistaa perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, työterveyshuollon, sosiaalitoimen ja Kelan yhteistyötä 26 3.4.2014

Selvitys käynnistynyt Prof. Aila Järvikosken raportti Monimuotoinen kuntoutus ja sen käsitteet - STM:n verkkojulkaisu 2013:43 Selvitystyössä on selvitetty nykytilaa: johtava tutkija Anna-Liisa Salminen/Kela; Kuntoutuspalveluja käsittelevien tutkimusten, selvitysten ja hankkeiden tulokset - raportti tulossa Kelan sivuille maailmalla ja Suomessakin käytössä ICF viitekehys, johon myös Kela ja Duodecimin Käypä hoito ja kuntoutussuositukset nojaavat 27 3.4.2014 Hanna Nyfors

Aila Järvikoski: Monimuotoinen kuntoutus ja sen käsitteet, 2014 www.stm.fi

Monialainen kuntoutusselvitys teemat Kuntoutusosaamiseen vaikuttaminen ohjeistuksen avulla, kokeiluja 5. Kuntoutusosaamisen puutteiden ja kehittämistarpeiden kartoitus 2015 Työ- ja 1. Kuntoutuksen rahavirtojen kuvaaminen ja rahan kohdentuminen palveluihin 2014 jäsenet: HTO, STO, VAO, Kela, TEM, TTL ja THL seurantajärjestelmien asiantuntijakuulemisia: Kuntaliitto, toimintakyky Soste ja muut etujärjestöt Ohjeistukset Lainsäädännön muutostarpeet 4. Ammatillisen kuntoutuksen palvelujen vastuunjaon ja kehittämistarpeiden kuvaus 2014-3. Kuntoutuspalvelujen koordinointi ja integrointi soteuudistuksessa 2014- Säädöspohja, rahoituslähteet ja kustannusten jakautuminen 2. Kuntoutus- palvelujen kuvaus. 2014- (RAPO)Toimivien mallien levittäminen. Ohjeistusta. Kokeiluja, mm. vanhusten kuntoutus, moniammatilliset kuntoutuskeskukset, kuntouttavat lähisairaalat Kuntoutuksen valtakunnallinen (RAPO) monikanavarahoitusselvitys käynnistymässä Seurantajärjestelmän kehittämishankkeen käynnistäminen Mukaellen Outi Töytäri/THL

Selvitystehtävä 1. Kuntoutuksen rahavirtojen kuvaaminen ja rahan kohdentuminen palveluihin v. 2014 Tehtävänä on selvittää, kuinka paljon rahaa kohdennetaan tällä hetkellä kuntoutuksen eri osajärjestelmien kautta kuntoutuspalveluihin, jotta kuntoutustoiminnan kokonaistaloudellinen merkitys hahmottuu nykyistä paremmin rahoitusta ohjaavan monialaisen kuntoutuksen järjestelmien kuvaus (säädöspohja) rahamäärät ja rahoituslähteet yhteensovittaminen hallituksen rakennepoliittisen ohjelman STM:n monikanavarahoitusselvitykseen 3.4.2014

Selvitystehtävä 2. Kuntoutuspalvelujen seurantajärjestelmien kuvaus Tehtävänä on kuvata, mitä tietoja kuntoutuspalveluista tulisi seurata alueellisesti sote- alueilla /valtakunnallisesti palvelujen koordinaation ja ohjauksen tukemiseksi, jotta tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden seuranta on mahdollista miten tietoperustaa ja tilastointia tulisi kehittää minne tätä tietoa pitää koota, jotta kuntoutuksen vaikuttavuutta voisi seurata 3.4.2014

Selvitystehtävä 3. Kuntoutuspalvelujen koordinointi ja integrointi sote-uudistuksessa Tehtävänä on selvittää, miten ja mitkä julkisen sosiaalija terveydenhuollon kuntoutuspalvelut tulisi integroida sote-uudistuksessa. miten järjestelmää voidaan parantaa niin, että pidemmällä tähtäimellä päästään vaikuttamaan sosioekonomisiin terveyseroihin Minkälaisina kokonaisuuksina kuntoutuspalveluja tulisi järjestää? Mitä palveluja tulisi integroida horisontaalisesti ja mitä vertikaalisesti, esim. vanhusten kuntoutuspalvelut. 3.4.2014

Kuntoutuspalvelujen koordinointi ja integrointi sote- uudistuksessa - milloin tarvitaan lääkärin arviointia/ muiden tai moniammatillista suunnittelua - mitkä ovat sosiaaliset syyt kuntoutukseen pääsyn kriteereiksi - toimivatko nykyiset suunnitelmat/kuntoutussuunnitelma? - milloin tarvitaan kuntoutusyhdyshenkilöä? yhdyshenkilöä? Ks. myös Kinnula, Malmi & Vauramo 2014 (Aalto yo ja Sotera): Muodostetaan KUNTOUTTAVA LÄHISAIRAALA alueen terveyskeskusten akuuttihoidosta, pienistä aluesairaaloista ja sotainvalidien kuntoutusyksiköista - siihen liittyy ALUEELLINEN KUNTOUTTAVIEN yksiköiden verkko 33 3.4.2014 3.4.2014

Selvitystehtävä 5. Kuntoutusosaamisen puutteiden ja kehittämistarpeiden kartoitus Miten kuntoutusosaamista (sekä asiakaslähtöisyys että järjestelmätuntemus) voisi kehittää? Tavoite Saada tietoa, miten kuntoutusosaamista voitaisiin lisätä ja levittää sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla -Lääkäreiden ja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten (kotihoito) kuntoutusosaamisen lisääminen. Vaikuttaminen perusjatko- ja täydennyskoulutuksen järjestämiseen - virtuaaliyliopisto ja monialainen kuntoutusmoduuli, jossa mahdollisuus monialaisen kuntoutuksen opintojen suorittamiseen? 3.4.2014

Kuntoutus vanhuspalvelulaissa ( 10) ja Laatusuosituksessa Kuntoutus keskiöön osaksi kaikkea palvelua (1/2) kuntoutuksen oikea-aikaisuus; koti-, avo- tai laitoskuntoutuksena -iäkkäiden henkilöiden kuntoutukseen perehtyneiden kuntoutuksen ammattilaisten asiantuntijuus! Kuntoutus turvattava erityisesti erilaisten siirtymien, kuten kotiutusten yhteydessä kuntoutusta, erityisesti psykososiaalista kuntoutusta on lisättävä ennakoivana, tavoitteellisena iäkkään kodissa tai kuntoutusyksikössä veteraanien kuntoutuksessa kehitettyjä toimintamalleja ja käytäntöjä on hyödynnettävä muun ikääntyneen väestön kotona selviytymisen ja toimintakyvyn edistämiseen; veteraanikuntoutuslaitosten tarjoamia kuntoutuspalveluja voi hyödyntää osana iäkkäiden palvelukokonaisuutta 35 3.4.2014

Suosituksessa Kuntoutus keskiöön osaksi kaikkea palvelua (2/2) Toimintakykyä ja kuntoutumista edistävän työtavan käyttöä on lisättävä sekä kotihoidossa että tehostetussa palveluasumisessa ja laitoshoidossa; työyhteisössä sovitaan yhdessä sen vahvistamisesta ja sisällöstä Kuntoutusalan ammattilaiset tukevat työtavan käyttöä arjessa Työtapa on sisällytetään hoitotyöntekijöiden perus- ja täydennyskoulutukseen sekä perehdytysohjelmiin Muistisairaiden kuntoutusta on järjestelmällisesti lisättävä 36 3.4.2014

Laitoshoidon purkaminen edellyttää intensiivisiä kuntoutusjaksoja ja kotiin tuotavia palveluja: myös kotikuntoutusta 37 3.4.2014

Tanskan kotikuntoutuskokeilusta Odensessä kuntoutus käynnistyy välittömästi hoitojaksolla, 31 päivän ajan intensiivisenä harjoitteluna (väh. 2x pvä - keskimäärin 72, 3 h) tiimin päätöksellä kotihoidon asiakkaille fokus self-help toimintaa, kuntoutus arjen askareiden opettelua, omien tavoitteiden avulla, mikä motivoi pysymään kotona? halu muuttaa ja pitää saavuttaa jotakin uutta n. 25 % ei tarvinnut enää kotihoidon palveluja vuosittaiset säästöt 20 000/e 822 h/henkilö, joskin training -program vaati jkv alkuinvestointeja, pitkäaikaishoivasta lyhytaikaiseen kuntouttavaan hoitoon 38 3.4.2014 i

Pikkarainen, Vaara & Salmelainen Gerontologinen kuntoutus osaksi uudistuvia vanhuspalveluja/ Fysioterapia 1/2014 - ikääntyneen asiakkaan erityisyys kuntoutusprosessissa, kuntoutuksen hyviä käytäntöjä Suomen Lääkärilehti 5/2014 39 3.4.2014

Uudenlainen ote ikäihmisten hoitoon!

Tuetun kotona kuntoutumisen malli ikäihmisille (Valtiokonttorin malli veteraanikuntoutuksessa) ALUSTAVA ARVIO TUETUN KOTONA KUNTOUTUMISEN TARPEESTA KOTONA SELVIYTYMISEN ARVIOINTI Fysioterapeutin / toimintaterapeutin kotikäynti KOTIKUNTOUTUS Tuettu kotona kuntoutuminen KOTONA SELVIYTYMISEN ARVIOINTI JA KOTIKUNTOUTUMISSUUNNITELMAN TARKISTAMINEN Kotikuntoutumissuunnitelma liitteeksi palvelusuunnitelmaan K I R J A A M I N E N

Kotiuttava kuntoutus, esimerkkilaskelma Hoidon kustannukset yhtä iäkästä lonkkaleikkauspotilasta kohden (leikkauksen jälkeen) ESH Kuntoutus Kotiutus Yhteensä Vaihtoehto 1 (Yleinen malli) Siirtoviivepäivät 4 vrk. / potilas (á 600 /vrk.) TK-kuntoutus 30 vrk. / potilas (á 260 /vrk.) Kotiutusprosentti: 75 Raskaaseen hoitoon 25 (á 4 500 /kk) Kustannukset potilasta kohden*: 2 400 7 800 13 500 / vuosi 23 700 Vaihtoehto 2 (Kotiuttavan kuntoutuksen malli) Siirtoviivepäivät 0 vrk. / potilas - Intensiivinen kuntoutus 20 vrk. / potilas (á 300 / potilas) 6 000 Kotiutusprosentti: 85 Raskaaseen hoitoon 15 (á 4 500 /kk) 8 100 / vuosi Kustannukset potilasta kohden*: 14 100 Erotus 2 400 1 800 5 400 9 600 * Arvio potilaskohtaisesta keskiarvosta. Sairas- ja veljeskotien tulevaisuushanke, Olli Vitie 42 (BearingPoint)

Yhteistä kuntoutuskokeiluilla? moniammatillinen kuntoutustiimin osaaminen käytössä keskitetty kuntoutusyksikkö toiminnan ohjaukseen tähtäävät kuntoutusprosessit määritelty varmistaa kuntoutukseen ohjautumisen mahdollisimman varhainen käynnistys riittävä intensiteetti (kesto, useus, jakson pituus) akuutti kuntoutus osana hoitoa niin, että kuntoutus käynnistyy ennen kuin päätetään kotihoidon palveluista kuntoutus luonteva osa kokonaisuutta 43 3.4.2014

VAIKUTTAVAA KUNTOUTUSTA laajalla osaamisella ja oikea-aikaisuudella on merkitystä tuloksiin moniammatillisuus ja vastuunotto iäkkään kuntoutuskokonaisuudesta läpi hoitoketjun erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon ja sosiaalitoimeen! 44 3.4.2014 Hanna Nyfors