Kuntoutuksen palvelujärjestelmän arviointia. Kuntoutuksen vaikuttavuus - kuulemmeko lapsen ja perheen äänen? Turku 4.11.

Transkriptio

1 Kuntoutuksen palvelujärjestelmän arviointia Kuntoutuksen vaikuttavuus - kuulemmeko lapsen ja perheen äänen? Turku Heidi Paatero

2 Mistä kuntoutusjärjestemä muodostuu? Kuntoutusta ohjaava lainsäädäntö, muut normit ja standardit Kuntoutuksesta vastaavat ja niitä rahoittavat viranomaiset ja tahot Palveluja tuottavat organisaatiot Kuntoutuksen ammattihenkilöstö Kuntoutusasiakkaat

3 Palvelujärjestelmän toimijat - PPP malli professionals people providers

4 Monialainen, monimuotoinen ja moniammatillinen kuntoutus Monialainen: monta hallinnonalaa, osaaluetta, monta tieto- ja tiedeperustaa Monimuotoinen: monenlaisia ilmenemismuotoja, käsitteitä ja käsityksiä Moniammatillinen: monen eri ammattilaisen toimintaa Kaikki edellyttävät yhteistyötä ja yhteistä näkemystä asiakkaan kuntoutuksesta

5 Mitä kuntoutuksen vaikuttavuudella tarkoitetaan? Vaikuttavuudella tarkoitetaan kuntoutukselle asetettujen odotusten ja tavoitteiden saavuttamista Kuntoutujan tavoitteet voivat olla hyvä toimintakyky, oman elämän hallinta ja osallisuus ympäristön toimintaan Yhteiskunnan tavoite voi olla toimintakykyinen, osaava ja hyvinvoiva väestö

6 Kuntoutuksen vaikuttavuuden arviointi Kuntoutuksen vaikuttavuutta on kyseenalaistettu monessa yhteydessä Kuntoutuksen vaikuttavuudesta laaja selvitys kuntoutusselonteossa v. 2002: Kuntoutuksen vaikuttavavuudesta on tieteellistä näyttöä useasssa sairaus- ja ongelmaryhmässä koko järjestelmän vaikuttavuutta tutkittu vähemmän

7 Kuntoutuksen vaikuttavuuden yleiset edellytykset selonteko 2002 Kuntoutus aloitetaan oikeaan aikaan (yleensä riittävän varhain) Kuntoutus toteutuu kuntoutujan yksilöllisten tarpeiden perusteella Kuntoutus järjestetään moniammatillisen toimintamallin mukaan Kuntoutus liittyy kuntoutujan ympäristöön, perheeseen ja lähiyhteisöön

8 Nykyisen kuntoutusjärjestelmän perusta 1991 lainsäädäntö Sosiaali- ja terveydenhuollon, työhallinnon ja sosiaalivakuutuksen kuntoutustehtävät ja työnjako määritelty laeissa, kaikilla yhteistyö- ja ohjausvelvoite Lisäksi lakisääteiset asiakasyhteistyöryhmät kuntatasolla, yhteistyötoimikunnat aluetasolla ja kuntoutusasian neuvottelukunta valtakunnan tasolla

9 Mitä vikoja järjestelmässä? Liian paljon järjestäjiä, koordinaatio huono, vastuunjako epäselvä Ei reagoi tarpeeksi varhain Kuntoutusprosessi takkuilee Ei vastaa yksilön ja väestön tarpeisiin Ei riittävää näyttöä tuloksista Muuttuu hitaasti jos olleenkaan

10 Kuntoutusjärjestelmän ongelmiin ovat puuttuneet mm. Kuntoutusselonteot 1994, 1998 ja 2002 Lukuisat järjestelmän tutkijat OECD 2008 Valtiontalouden tarkastusvirasto 2009 ja 2013 Eduskunnan tarkastusvaliokunta (10/2013 vp)

11 Miksi järjestelmä ei ole muuttunut? Nykyjärjestelmän rakenne vakiintunut pitkän ajan kuluessa, kiveen hakattu Sektorikohtaiset muutokset usein huonosti koordinoitu kokonaisuuteen Olemassa olevien organisaatioiden vahva asema ja intressit Kuntoutuksen sisällön ja rakenteen ristiriita

12 Kuntoutuksen rakenne ja sisältö Rakenne Järjestäjien velvoitteet, vastuunjako ja toimintaperiaatteet Järjestäjien päätöksenteko- ja sisäiset ohjausjärjestelmät Palvelujen hankintaja organisointitavat Sisältö Menetelmät, osaaminen, tuotteet Hyvät käytännöt, toimintatavat, kuntoutujan asema Kuntoutusprosessin eteneminen ja yhteistyösuhteet

13 Hallitusohjelma Tavoitteet kuntoutukselle Asiakaslähtöiset palvelurakenteet ja prosessimallit Palvelujen oikea-aikaisuus ja saatavuus tukemaan työurien pidentämstä ja kokonaisvaltaista työ- ja toimintakykyä Järjestämis- ja rahoitusvastuun selkeyttäminen ja eri osapuolten yhteistyön vahvistaminen

14 Kuntoutuksen muutokset hallituspolitikan osana Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma, mm. kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä annetun lain kumoaminen Sote-uudistuksen vaikutus kuntoutuksen organisointiin, laki voimaan , alueet toiminnassa Monialainen kuntoutusselvitys , siirtyy osittain seuraavalle hallitukselle

15 Kuntoutuksen asiakasyhteistyölain kumoaminen VM:n aloite, liittyy työhallinnon monialaisen yhteispalvelun (TYPien) lakisääteistämiseen Kunnilta poistuu velvoite ylläpitää kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmiä AVI:lta poistuu velvoite asettaa alueelliset kuntoutuksen asiakasyhteistyötoimikunnat Kuntoutusasiain neuvottelukunta jatkaa asti

16 Mitä kuntoutuksen asiakasyhteistyölain tilalle? Hyvät yhteistyökäytännöt jatkuvat, kunnissa lukuisia yhteistyöverkostoja erilaisille asiakasryhmille (mm. lapset ja nuoret), yhteistyövelvoite edelleen erityislaeissa Aluetason yhteistyö organisoidaan uudelleen sote-alueilla, alueelliset osaamiskeskukset? Valtakunnan tason ohjaukseen ja koordinointiin etsittään uusia malleja

17 Monialainen kuntoutusselvitys Suunnitelma vuosille Taustalle lukuisia selvityksiä ja esimerkkejä hyvistä vaikuttavista käytännöistä mm. Kuntoutuspalveluun ohjautumisen ja kuntoutusprosessien kehittämistarpeet, mm. ammatillisessa kuntoutuksessa Kuntoutuspalvelujen koordinointi ja integrointi sote-uudistuksessa Kuntoutuksen rahavirtojen kuvaaminen

18 Monialainen kuntoutusselvitys Kuntoutusosaamiseen vaikuttaminen ohjeistuksen avulla, kokeiluja teemat STO, VAO, Kela, TEM, TTL ja THL ulemisia: Kuntaliitto, Soste ja muut Työ- etujärjestöt ja Ohjeistukset Lainsäädännön muutostarpeet 5. Kuntoutusosaamisen puutteiden ja kehittämistarpeiden kartoitus Ammatillisen kuntoutuksen palvelujen vastuunjaon ja kehittämistarpeiden kuvaus Kuntoutuksen rahavirtojen kuvaaminen ja rahan kohdentuminen palveluihin 2014 toimintakyky 7. Apuvälineselvitykset (autot & koirat) 6. Kuntoutuksen yhteistyömallit 3. Kuntoutuspalvelujen koordinointi ja integrointi soteuudistuksessa Säädöspohja, rahoituslähteet ja kustannusten jakautuminen 2. Kuntoutus- palvelujen seurantajärjestelmien kuvaus (RAPO) Laitoshoidon purku. Kokeiluja, mm. vanhusten kuntoutus, nuorten sosiaalinen kuntoutus, moniammatilliset kuntoutuskeskukset, kuntouttavat lähisairaalat Kuntoutuksen valtakunnallinen (RAPO) monikanavarahoitusvaihtoehtojen selvitys (RAPO) säädösmuutokset; kuntien tehtävien vähentäminen Seurantajärjestelmän kehittämishankkeen käynnistäminen

19 Valmistuneita selvityksiä Järvikoski A. Monimuotoinen kuntoutus ja sen käsitteet, STM:n raportteja ja selvityksiä 2013:43 Salminen A-L, Rintanen S. Monialainen kuntoutus. Kartoittava kirjallisuuskatsaus. Kela, työpapereita 55/2014 Toim. Ashorn U, Autti-Rämö I, Lehto J, Raevaara M. Kuntoutus muuttuu entä kuntoutusjärjestelmä? Kelan tutkimusosasto, Helsinki 2013

20 Kuntoutukäsityksen muutos ja asiakkuuden muotoutuminen Järvikoski A, Härkäpää K. Kirjassa Kuntoutus 2008 Kuntoutustarpeen arviointi ja kuntoutussuunnitelman teko yhdessä motivaatio ajan funktiona Asiakkaan elämäntilanne, sen haltuunotto ja ratkaisujen löytäminen empowerment Asiakkaan vaikutusmahdollisuudella suuri merkitys prosessin etenemisen ja vaikutusten kannalta dialogisuus

21 Kuntoutusparadigman muutos Järvikoski A. Monimuotoinen kuntoutus ja sen käsitteet. Vajavuusparadigman muutos kohti valtaistavaa ja ekologista (toimintaympäristöstä riippuvaa) paradigmaa (kuntoutuskäsitystä) Asiakkaan roolin vahvistuminen kuntoutuksen suunnittelussa ja päätöksenteossa Kuntoutuksen pitäisi toteutua niin pitkälle kuin mahd. kuntoutujan omassa ympäristössä, ulottua arkielämään saakka (WHO Community Based Rehabilitation, CBR)

22 Monialainen kuntoutus Salminen A, Rintanen S. Kartoittava kirjallisuuskatsaus Kuvaa kuntoutusta koskevaa kotimaista tutkimus- ja kehittämistyötä 2000-luvulla Tarkastelee palvelurakenteita, palveluprosesseja, järjestämistä ja rahoitusta Yhteensä 204 julkaisua, joista 19 julkaisua koskee lasten ja nuorten kuntoutusta

23 Lasten kuntoutuksen toimintamalleja Salminen A, Rintanen S Tavanomaiset kuntoutusmallit eivät sovi lasten kuntoutukseen Asiantuntijaverkoston ja hoitoketjun sijaan toiminnallinen verkosto Perhelähtöinen lapsen kuntoutuksen prosessimalli, perheille matalakynnyksinen toimintamalli Kuntoutus ja muut tukitoimet tuotava lapsen arkeen, paikallinen ns. horisontaalinen malli

24 Yhteenveto Kuntoutuspalvelujärjestelmässä on nyt muutoksen mahdollisuus Selvitysten pohjalta on tehtävä rohkeita ratkaisuja Näkökulma tulee olla erilaisten asiakasryhmien kuntoutusprosessin onnistumisessa, palvelujärjestelmän rakenteet ja toimintamallit kehitettävä sen mukaan