Mänttä-Vilppula Kaupallinen asema ja kaupan kehittymismahdollisuudet Airix Ympäristö Oy 23.9.2010 1
SISÄLTÖ Selvityksen tavoite... 3 Kaupallinen asema... 3 Sijainti... 3 Väestö... 4 Kaupan tarjonta... 4 Kulutus ja ostovoima... 7 Kulutus... 7 Ostovoima... 8 Ostovoiman siirtymät... 9 Vapaa-ajan asukkaat... 11 Lisäpinta-alan tarve... 11 Kehittäminen... 12 Lähteet... 14 2
SELVITYKSEN TAVOITE Selvityksen tavoitteena on muodostaa arvio kaupan kehittymismahdollisuuksista. Kehittymismahdollisuuksia kuvaamaan tähän selvityksen on valittu kulutuksen kehittyminen, ostovoiman kehittyminen ja laskennallisen lisäliiketilatarpeen selvittäminen. Kaupallisista palveluista on lisäksi tehty karttaesitys. Tavoitteena oli tehdä pienimuotoinen kaupallinen selvitys Entreconin (2006) tekemän selvityksen pohjalta. Lisäksi työssä hyödynnettiin suurelta osin Entreconin (2010) Keuruulle tekemää kaupallisen aseman selvitystä. KAUPALLINEN ASEMA SIJAINTI Mänttä-Vilppula sijaitsee kahden maakuntakeskuksen, Tampereen ja Jyväskylän välissä. Etäisyysmaakuntakeskuksiin on noin 90 km. Lähietäisyydellä sijaitsee Keuruun ja Jämsän kuntakeskukset. Kaupunkia ympäröi maaseutuasutus. Sijainti kahden maakuntakeskuksen välissä asettaa omat haasteensa kaupungin omien kaupanpalvelujen kehittämiseksi, sillä ostovoimaa suuntautuu myös maakuntakeskuksiin. Jokapäiväistä asiointia ei kuitenkaan juuri suunnata maakuntakeskuksiin, sillä ajoetäisyys keskuksiin on noin 1,5 tuntia, lähes 90 kilometriä. Tämä on osaltaan varmasti vaikuttanut siihen, että Mänttään on muodostunut alueensa kaupan keskus, johon ostovoimaa saapuu myös ympäröivältä maaseudulta. (Entrecon 2006) Liikenteellisesti kunnan sijainti kantateiden 56 ja 58 risteyksessä on hyvä. Joukkoliikenneyhteydet mahdollistavat asiointiyhteydet kaupungista kuntakeskuksiin myös muille kuin autollisille; Mäntästä Tampereelle linja-autoyhteyksiä on suuntaansa toista kymmentä ja Jyväskylään lähes yhtä monta. Myös lähikunnista kaupunkiin on yhteyksiä. Etäisyydet valtateiltä 9, 23 ja 24 Mänttä-Vilppulaan on 30 40 kilometriä. KUVA 1. PIRKANMAAN 1. MAAKUNTAKAAVAAN MAHDOLLISTAMAT VÄHITTÄISKAUPAN SUURYKSIKÖIDEN SIJOITTUMISPAIKAT VASEMMALLA JA OTE MAAKUNTAKAAVASTA OIKEALLA (PIRKANMAAN LIITTO 2008). 3
2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 Väestöennuste 11535 11432 11337 11253 11174 11104 11038 10977 10917 10861 10810 10763 10719 10680 10648 10618 10590 10565 10537 10512 10488 10463 Mänttä-Vilppula 23. syyskuuta 2010 VÄESTÖ Tilastokeskuksen väestötilastojen mukaan vuonna 2009 Mäntsä-Vilppulassa oli asukkaita 11 535 (tilanne 31.12.2009). Vuonna 2009 Tilastokeskuksen tekemän väestöennusteen mukaan asukasmäärä tulee kaupungissa laskemaan. Vuoteen 2020 asukasmäärän ennustetaan laskevan noin 1000 asukkaalla (v. 2020: 10 763 as). Väestö tulee vähenemään myös useissa naapurikunnissa. Vuoteen 2030 nähden Keuruun, Jämsän, Ruoveden ja Virtojen väkimäärä tulee ennusteen mukaan vähenemään 6 9 %. Sen sijaan Juupajoen asukaskehityksen ennustetaan olevan pysyvän positiivisena (+ 5 % vuoteen 2030). Myös Tampereen ja Jyväskylän lähikunnissa väestöennusteet ovat myönteisiä, mutta kaupunkiseutujen väliin jäävillä kunnilla, Keuruulla, Jämsässä Mänttä-Vilppulassa ja Ruovedellä, väki tulee ennusteiden mukaan vähenemään kaupungistumisen ja vinon ikärakenteen myötä. Väestö ja työpaikat ovat keskittyneet Mäntsä- Vilppulassa Mäntän ja Vilppulan entisiin kuntakeskuksiin sekä Kolhoon. Mänttä-Vilppula Mänttä-Vilppulan väestöennuste 2009-2030 Vuosi KUVA 2. MÄNTTÄ-VILPPULA MÄNTTÄ-VILPPULAN VÄESTÖENNUSTE 2009-2030 (TILASTOKESKUS 2010, ENNUSTE VUODELTA 2009) KAUPAN TARJONTA Mänttä-Vilppulassa oli vuonna 2008 68 vähittäiskaupan toimipaikkaa, joista 18 on päivittäistavarakauppoja ja 50 erikoiskauppoja. Päivittäistavarakaupan liikevaihto oli noin 18 miljoonaa euroa ja erikoiskaupan osalta liikevaihto nousi 44 miljoonaa euroa, yhteensä liikevaihtoa kertyi 62 milj.. Liikevaihtoluvut on hyvin lähellä Keuruun vastaavia liikevaihtotietoja (Entrecon 2010). Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterissä olevat tiedot poikkeavat hieman edellä esitetyistä luvuista: toimipaikkoja 77 (henkilöstöä 299) ja liikevaihtoa 69,9 miljoonaa euroa. Kaupantarjonnan jakauma Mänttä-Vilppulassa ja suurimmissa naapurikunnissa on hyvin yhdenmukainen. Päivittäistavarakauppojen toimipaikkojen osuus kaikista vähittäiskaupan toimipaikoista on noin neljännes. Jämsän kaupan tarjonta toimipaikkojen lukumäärällä ja liikevaihdolla mitattuna on Mänttä-Vilppulaan verraten yli kaksinkertainen (140 toimipaikkaa 132 milj. ) 4
Mänttä- Vilppula Keuruu Jämsä 42 18 8 36 15 13 85 35 20 Virrat 13 34 8 Päivittäistavarakauppa + tavaratalo Tilaa vievä erikoiskauppa Muu erikoiskauppa KUVA 3. VÄHITTÄISKAUPAN TOIMIPAIKAT MÄNTTÄ-VILPPULASSA JA SUURIMMISSA NAAPURIKUNNISSA (TILASTOT ENTRECON 2010/TILASTOKESKUS). KUVA 4. VÄHITTÄISKAUPAN LIIKEVAIHTO MÄNTTÄ-VILPPULASSA JA MUISSA KEURUUN LÄHIKUNNISSA VUONNA 2008 (ENTRECON 2010/TILASTOKESKUS). Päivittäistavara- ja erikoistavarakaupan tarjonta alueella on runsasta. Kaupanpalvelut keskittyvät keskuksen alueelle, entisen Mäntän ja Vilppulan kuntakeskuksien lävistävän seututien 347 varrelle. Päivittäistavarakauppoja on myös Ukonselässä (K-extra Saarimäki ja Siwa Kohlo) sekä Pohjaslahdessa Tarjannevedellä (Kyläkauppa Tarjanne). Vähittäiskaupat - Valintatalo Vilppula - K-Market Järvinen - K-Market Ruokapaletti - Siwa Mänttä - Valintatalo Mänttä - S-Market Sokkari - Siwa Mustalahti - K-Extra Saarimäki - Siwa Kolho - Kyläkauppa Tarjanne Muut tavaratalot: - Rautia - Tokmanni - Myllyrannan ostoskeskus 5
KUVA 5. PÄIVITTÄISTAVARAKAUPPOJEN SIJOITTUMINEN MÄNTSÄ-VILPPULASSA. 6
KULUTUS JA OSTOVOIMA KULUTUS Ostovoimaa arvioitaessa on ensin laskettava asukkaiden laskennalliset kulutusluvut. Ostovoima arvioidaan asukkaiden kulutuslukujen ja väestömäärätiedon perusteella. Seuraavaan taulukkoon on laskettu Pirkanmaan asukkaiden laskennalliset kulutusluvut. Kulutusluvut kertovat asukkaan kulutuksesta vähittäiskauppaan yhtenä vuonna. Kulutuslukuarviot perustuvat Tuomas Santasalo Ky:n julkaisemiin tietoihin maakunnallisista kulutusluvuista. Vuosittaiset kasvuoletuksen perustuvat Entreconin arvioihin. Entrecon on käyttänyt kasvuoletusarvioita mm. Keuruun kaupallisen aseman selvityksessä (2010). Näiden kasvuoletuksien perusteella on päästy seuraavassa taulukossa esitettyihin vähittäiskaupan kulutuslukuarvioihin. Kasvuoletukset (prosenttia vuodessa) (Entrecon 2010): Vuosina 2009-2010: päivittäistavarakauppa 0,5 %, erikoistavarakauppa 1 % Vuosina 2010-2020: päivittäistavarakauppa 1,6 %, erikoistavarakauppa 3,2 % Vuosina 2020-2030: päivittäistavarakauppa 0,8 %, erikoistavarakauppa 2,4 % TAULUKKO 1. VÄHITTÄISKAUPAN KULUTUSLUVUT PIRKANMAALLA 2009, 2015, 2020, 2025 JA 2030 2009 2015 2020 2025 2030 Päivittäistavara ml. alkoholi 2927 3184,618 3447,671 3587,802 3733,629 Tilaa vaativa kauppa 1120 1324,152 1550,017 1745,164 1964,88 Muu erikoiskauppa pl. Alkoholi 1995 2358,646 2760,967 3108,573 3499,942 Erikoiskauppa yht. 3115 3682,798 4310,984 4853,736 5464,821 Vähittäiskauppa yhteensä 6042 6867,416 7758,655 8441,539 9198,45 Pirkanmaan kulutusluvut ja kulutuslukuennusteet (1000 /as/v.) 2 927 1 995 1 120 3 185 2 359 1 324 3 448 2 761 1 550 3 588 3 109 1 745 3 734 3 500 1 965 1 000 2009 2015 2020 2025 2030 Päivittäistavara ml. Alhokoli Tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa pl. Alkoholi KUVA 6. VÄHITTÄISKAUPAN KULUTUSLUVUT PIRKANMAALLA 2009, 2015, 2020, 2025 JA 2030 7
OSTOVOIMA Edellä esitettyihin laskennallisiin kulutuslukuihin perustuen on seuraavassa laskettu kunnan asukkaiden ostovoima. Ostovoimalla tarkoitetaan kunnan asukkaiden yhteenlaskettua ostopotentiaalia vuodessa. Arvio perustuu kulutuslukuun ja väestönmäärään. Kulutuslukuna käytetään Tuoman Santasalo KY:n määrittelemää maakunnallista kulutuslukua 2010 (Pirkanmaan maakunta). Tämä tarkoittaa sitä, että laskennallisesti kunnan vähittäiskauppojen myynti voi toteutua kyseisen suuruisena, jos kaikki asukkaat asioisivat omassa kunnassa paikallisissa myymälöissä. Mänttä- Vilppulan asukkaiden vähittäiskaupan laskennallinen ostovoima on ollut noin 70 miljoonaa euroa vuonna 2009. Tästä päivittäistavaran osuus on noin 34 milj. ja erikoiskaupan 36 milj.. Laskelmissa ei ole huomioitu ostovoiman siirtymää eli paikallisten asukkaiden ostoja muissa kunnissa, kesäasukkaiden ostovoimaa eikä kaupungissa pendelöijien tai ohikulkuliikenteen tuomaa ostovoimaa. Seuraavista taulukoista ensimmäinen perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen, jonka mukaan väestökehitys tulee olemaan kunnassa laskeva. Tästä huolimatta alueen asukkaiden yhteenlasketun ostovoiman voidaan ennustaa kasvavan alueella kulutuksen kasvaessa. Vuodesta 2009 vuoteen 2020 vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima kasvaa ennusteen mukaan lähes 14 milj.. Suurin osa kasvusta selittyy erikoiskaupan tavaran kulutuksen lisääntymisellä. Päivittäistavaran osalta kasvua vuoteen 2020 voi tulla yli 3 milj. ja erikoistavaran osalta yli 10 milj.. Jälkimmäisen taulukon laskentojen perusteena on kunnan tavoiteltu asukasluku. Väestötavoitteena on tässä väkiluvun laskemisen pysäyttäminen, eli tavoitteen mukaan vuonna 2020 kunnassa olisi edelleen noin 11 500 asukasta. Tavoitteeseen pääsy tarkoittaisi ostovoiman lisääntymistä lähes 20 milj. eurolla vuodesta 2009 vuoteen 2020. Erikoiskaupan ostovoima kasvaisi tuolloin noin 14 milj. ja päivittäistavarakaupan noin 6 milj.. TAULUKKO 2. MÄNTTÄ-VILPPULAN TILASTOKESKUKSEN VÄESTÖENNUSTEESEEN PERUSTUVA ASUKKAIDEN LASKENNALLINEN OSTOVOIMA VUONNA 2009 JA OSTOVOIMAENNUSTEET 2015, 2020, 2025 JA 2030. OSTOVOIMA MILJ. 2009 2015 2020 Erotus 2020-2009 Päivittäistavara 33,76 35,15 37,11 3,35 Tilaa vaativa kauppa 12,92 14,62 16,68 3,76 Muu erikoiskauppa pl. Alkoholi 23,01 26,03 29,72 6,71 Erikoiskauppa yht. 35,93 40,65 46,40 10,47 Vähittäiskauppa yhteensä 69,69 75,80 83,51 13,82 TAULUKKO 3. MÄNTTÄ-VILPPULAN KUNNAN VÄESTÖTAVOITTEESEEN PERUSTUVA ASUKKAIDEN LASKENNALLINEN OSTOVOIMA VUONNA 2009 JA OSTOVOIMAENNUSTEET 2015, 2020, 2025 JA 2030. 2009 2015 2020 Erotus 2020-2009 Päivittäistavara 33,76 36,73 39,77 6,01 Tilaa vaativa kauppa 12,92 15,27 17,88 4,96 Muu erikoiskauppa pl. Alkoholi 23,01 27,21 31,85 8,84 Erikoiskauppa yht. 35,93 42,48 49,73 13,8 Vähittäiskauppa yhteensä 69,69 79,22 89,50 19,81 8
120,00 Mänttä-Vilppulan Tilastokeskuksen väestöennusteeseen ja tavoitteeseen perustuva asukkaiden laskennallinen ostovoima (TAV) 100,00 milj. 80,00 60,00 40,00 20,00 0,00 2009 2015 2020 2025 2030 Päivittäistavara Päivittäistavara (TAV) Erikoiskauppa yht. Erikoiskauppa yht. (TAV) Vähittäis kauppa yhteensä Vähittäiskauppa yht. (TAV) KUVA 7. MÄNTTÄ-VILPPULAN TILASTOKESKUKSEN VÄESTÖENNUSTEESEEN PERUSTUVA ASUKKAIDEN LASKENNALLINEN OSTOVOIMA VUONNA 2009 JA OSTOVOIMAENNUSTEET OSTOVOIMAN SIIRTYMÄT Vaikkakin tarkastelualue sijaitsee maakuntakeskusten välissä, noin 1,5 tunnin päässä erinomaisesta kaupan tarjonnasta, tehdään päivittäiset ostokset silti suurelta osin kunnassa. Jonkin verran ostovoimaa suuntautuu Mänttä-Vilppulasta maakuntakeskusten lisäksi lähikuntiin, Keuruulle ja Jämsään. (Entrecon 2006). Keuruulla kaupan tarjonta on kuitenkin liikevaihdon osalta Mänttä-Vilppulan tasoa, mutta Jämsässä kaupan tarjontaa on enemmän, joten luonnollisesti ostovoimaa suuntautuu myös sinne. Todennäköisesti asukkaiden ostovoimaa suuntautuu lisäksi Töysän kyläkauppaan. Alueelle suuntautuu ostovoimaa myös muualta, todennäköisimmin lähialueilta (maaseutuasutus) ja muun muassa Keuruulta. Lisäksi ostovoimaa alueelle tuovat kesäasukkaat, kunnassa pendelöivät sekä ohikulkuliikenne. Esimerkiksi Keuruulla on arvioitu ohikulkuliikenteen ja kesäasukkaiden nostavan ostovoimaa noin 10 % (Entrecon 2010). Entreconin (2010) ostovoiman virtauslaskelmien mukaan Mänttä-Vilppulan virtausindeksi on 112, eli kaupungissa sijaitsevien vähittäiskauppojen myynti on suurempi kuin alueen asukkaiden ostovoima (virtausindeksin ollessa 100 ostovoima ja myynti ovat yhtä suuret). Kunta on näin ollen omavarainen ja ostovoiman virtaus on positiivinen, jolloin laskelman mukaan kaupungissa asioivat myös muut kuin omat asukkaat. Kaupungin ulkopuolelta tulevan ostovoiman suuruus on 8,7 milj. Naapurikunnista negatiivinen ostovoiman virtaus on ainoastaan Ruovedellä (-3,9 milj. ). Todennäköisesti ostovoimaa virtaa Ruovedeltä Mänttä-Vilppulaan. Ostovoiman virtauksen laskennan perusteena käytettävä vähittäiskaupan myynti-luku on laskettu toimipaikkojen liikevaihtotiedoista lisäämällä liikevaihtoon arvonlisävero (vaihtelee toimialoittain 8-22 %) (Entrecon 2010). 9
Keuruu Jyväskylä Ruovesi MÄNTTÄ- VILPPULA Jämsä Tampere Orivesi KUVA 8. OSTOVOIMAN VIRTOJA MÄNTTÄ-VILPPULASTA JA MÄNTTÄ-VILPPULAAN. KUVA 9. OSTOVOIMAN VIRTAUS MÄNTTÄ-VILPPULASSA JA LÄHIALUEEN KUNNISSA (ENTERCON 2010). 10
VAPAA-AJAN ASUKKAAT Ostovoimaa alueelle tuovat lisäksi kesäasukkaat. Vuonna 2009 Mänttä-Vilppulassa oli 1542 kesämökkiä. Vuosituhannen vaihteesta määrä on pysynyt lähes samana (2000: 1517 mökkiä) (Tilastokeskus 2010). Ulkopaikkakuntalaiset omistavat suurimman osan mökeistä (vuonna 2003 80 %.). Vähittäiskaupan omavaraisuutta ja lisätarvetta voidaan tutkia myös tarkastelemalla asukaskohtaisia liikevaihtotietoja. Asukasta kohden laskettu liikevaihto oli Mänttä-Vilppulassa vuonna 2008 (11645 as.) 5328 /asukas. Keskimääräinen liikevaihto asukasta kohden Suomessa oli kyseisenä vuonna 5900 /as (Entrecon 2010), eli suurempi kuin Mänttä-Vilppulassa. Vuonna 2004 asukasta kohden oleva liikevaihto on ollut vielä kokomaan keskiarvon tasoa (Mänttä ja Vilppula yht. 4470 /as.; koko maa 4755 /as.) Entreconin tekemän selvityksen (2006) mukaan. Liikevaihdon nousujohteinen kehitys (kulutuksen kasvu) on jäänyt Mänttä- Vilppulan alueella nähtävästi jälkeen Suomen keskimääräiseen kehitykseen verraten. Päivittäistavarakauppojen ja tavaratalojen asukaskohtainen liikevaihto oli Mänttä-Vilppulassa vuonna 2008 myös hieman alle Suomen keskiarvon (Mänttä- Vilppula: 2731 /as, koko maa 3269 /as. Sen sijaan tila vievän kaupan liikevaihto asukasta kohden oli kaupungissa yli valtakunnallisen keskiarvon (Mänttä- Vilppula 1054 /as. koko maa 905 /as.). (Tiedot: Entrecon 2010) Kesämökkibarometrin (2009) mukaan ulkokuntalaiset mökkiläiset tuovat huomattavasti ostovoimaa kesämökkikuntiin. Barometrin mukaan mökkitaloutta kohden päivittäistavaroihin käytettiin rahaa lähes 2000 euroa vuodessa. Muihin tavaroihin käytettiin mökkiä kohden keskimäärin yli 600 euroa vuodessa (mm. koneet, polttoaine, kalusteet, astiat, harrastusvälineet, puutarhanhoito). LISÄPINTA-ALAN TARVE Seuraavaan on laskettu ostovoiman kasvuarvioihin perustuvat vähittäiskaupan lisäpinta-alatarpeet vuoteen 2020. Laskennat perustuvat ostovoima-arvioiden (joissa on huomioitu kulutuksen kasvu) lisäksi myyntitehokkuuslukuihin (Entrecon 2010). Myyntitehokkuus vaihtelee kuitenkin toimialoittain (esimerkiksi erikoiskaupan sisälläkin) (Tuoman Santasalo Ky 2008), joten luvut ovat vain suuntaa antavia. Laskemat lisäpinta-alantarpeesta eivät huomio ostovirran siirtymää Mänttä-Vilppulasta muihin kuntiin tai Mänttä-Vilppulaan. Edellä esitettyjen ostovoimanvirtaustietojen mukaan Mänttä-Vilppulan tarjonta on tällä hetkellä suurempi kuin asukkaiden ostovoima. Muista kunnista tuleva ostovoima (etenkin kesämökkeilijät) lisäävät pinta-alan tarvetta kaupungissa. Tarvetta lisää myös muun muassa poistuva myymäläala, myymälöiden purkaminen Enimmäislisätarveluku eli bruttolisäpinta-ala kertoo vähittäiskaupanpalvelujen uudesta tilantarpeesta niin, että ostovoima toteutettaisiin ainoastaan uusissa toimitiloissa sekä olemassa olevien laajennuksina. Vähimmäistarpeen eli nettotilatarpeen laskemisessa on huomioitu, että suuri osa uudesta ostovoimasta toteutettaisiin nykyisten myymälöiden myynnin kasvuna. Laskelma perustuu Tuoman Santasalo Ky:n malliin (esim. 2008), jonka mukaan kolmasosa ostovoimasta toteutuu uusien myymälöiden myyntinä ja päivittäistavarakaupoissa vastaavasti puolet. Ensimmäisessä taulukossa arviot on laskettu Tilastokeskuksen vähenevän väestöennusteen perusteella. Jälkimmäisen taulukon laskennassa on sen sijaan käytetty tavoiteltavaa (vähimmäistavoite) väestökehitystä, eli tässä oletetaan että väestön väheneminen pysähtyy. Laskelman mukaan Mänttä-Vilppulassa on vuoteen 2020 mennessä vähittäiskaupan pinta-alatarvetta vähimmillään noin 2200 kerrosneliön verran (n. 1700 myynti-m2) ja enimmillään n. 4200 kerrosneliön verran (n. 3200 myynti-m2), kun muualta tulevaa ostovoimaa ei huomioida ja kun väestökehitys noudattelee Tilastokeskuksen ennustetta. Päivittäistavaran osalta tämä tarkoittaisi (vähimmillään) esimerkiksi yhtä isoa valintamyymälää ja erikoiskaupan osalta esimerkiksi yhtä tavarataloa (n. 1000k-m2) ja muutamaa pienem- 11
pää erikoisliikkeitä ja liikenneasemaa. Suurin osa lisätarpeesta koostuu siis erikoiskaupasta. Tilaa vaativan kaupan (ei keskustahakuinen) vähimmäislisätarve on noin 750 k-m2. vähimmäislisäala on tuolloin noin tuhat kerrosneliötä enemmän eli n. 3000 kerrosneliötä (n 2300 myyntim2) ja enimmäismäärä on noin 5800 kerrosneliötä (4400 myynti-m2). Tavoiteltuun väestökehitykseen perustuen lisäalaa tarvitaan luonnollisesti enemmän: Vähittäiskaupan TAULUKKO 4. LASKENNALLINEN LISÄPINTA-ALATARVE VUOTEEN 2020 MÄNTTÄ-VILPPULASSA (KASVUN MÄÄRÄ 2009 2020). ARVIO PERUSTUU TILASTOKESKUKSEN VÄESTÖENNUSTEESEEN. Ostovoiman kasvu 2009 2020, milj. Myyntitehokkuus /k-m2 Vähimmäis-/ enimmäistarve Päivittäistavara 3 344 342 7 000 478 66 % 315 Tilaa vaativa kauppa 3 763 629 2 500 1 505 50 % 753 Muu erikoiskauppa pl. Alkoholi 6 703 965 3 000 2 235 50 % 1117 Erikoiskauppa yht. 10 467 594 3 740 1870 Vähittäiskauppa yhteensä 13 811 936 4 218 2185 Enimmäislisätarve k-m2 (bruttotilantarve - lisätila suuntautuu uusille toimijoille ja laajennuksiin) Vähimmäislisätarve k-m2 (nettotilantarve: suuri osa kasvusta toteutuu nykyisissä myymälätiloilla) TAULUKKO 5. LASKENNALLINEN LISÄPINTA-ALATARVE VUOTEEN 2020 MÄNTTÄ-VILPPULASSA (KASVUN MÄÄRÄ 2009 2020). ARVIO PERUSTUU TAVOITTEELLISEEN VÄKILUKUUN (VÄKILUKU PYSYY VUODEN 2009 TASOLLA). Ostovoiman kasvu 2009 2020, milj. Keskitehokkuus /k-m2 Enimmäislisätarve k-m2 (bruttotilantarve - lisätila suuntautuu uusille toimijoille ja laajennuksiin) Vähimmäis- /enimmäistarve Päivittäistavara 6 005 944 7 000 858 66 % 566 Tilaa vaativa kauppa 4 960 242 2 500 1 984 50 % 992 Muu erikoiskauppa pl. Alkoholi 8 835 432 3 000 2 945 50 % 1473 Erikoiskauppa yht. 13 795 674 4 929 2465 Vähittäiskauppa yhteensä 19 801 618 5 787 3031 Vähimmäislisätarve k-m2 (nettotilantarve: suuri osa kasvusta toteutuu nykyisissä myymälätiloilla) KEHITTÄMINEN Kilpailukykyinen kaupallinen asema vaatii kaupungilta jatkuvaa kehittämistä. Kilpailukykyä luovat muun muassa laajat valikoimat, vertailumahdollisuus (esim. kauppakeskuksissa tuotteen vertailu on helppoa). Valikoimiin kaupunki ei voi kuitenkaan vaikuttaa, mutta voi kaavoituksellisilla valmiuksilla mahdollistaa uusien yksiköiden ja yksiköiden laajentamisen jouhevasti. Kehitystä tulisikin jo katsoa yli kymmenen vuoden päähän ja ennustaa etenkin maankäytöllisiä tarpeita hyvissä ajoin. 12
Asukkaiden kannalta on tärkeää, että matkaetäisyys päivittäistavarakauppoihin eivät ole pitkä. Kävelyetäisyyksiä lähikauppaan arvostetaan, mutta laajoilla ja harvoilla haja-asutusalueilla kävelyetäisyyden tavoitteleminen ei ole useinkaan järkevää. Sen sijaan kaupungin rooli joukkoliikenteen kehittämisessä voi olla merkittävä. Ydinkeskustan palvelut tulisi olla saavutettavissa kaupungin sisäisillä joukkoliikenneyhteyksillä vähintään arkisin, jotta ostovoimaa ei pakenisi ulospäin. Tärkeää on huolehtia myös siitä, että joukkoliikenneyhteydet etenkin Tampereelle ja Jyväskylään etenkin erikoiskaupan palveluihin pysyvät vastaavaisuudessakin toimivina, vaikkakin se tarkoittaisi ostovoiman virtausta kaupungista ulos. Pitkällä tähtäyksellä kyse on kuitenkin tyytyväisistä asukkaista ja huono saavutettavuus vaikuttaa osaltaan väestökehitykseen. Omat haasteensa kehittämiseen luo muun muassa väestön ikääntyminen. Ikääntyvän väestön palvelu ja tuotekysyntä eroaa luonnollisesti työssäkäyvistä perheistä. Myös liikkumiseen ja yhteyksiin kaupanpalveluihin on tästä näkökulmasta kiinnitettävä huomiota. 13
LÄHTEET Entrecon (2006). Mäntän Tokmanni. Kaupallinen selvitys ja vaikutusten arviointi. Entrecon (2010 ). Keuruu kaupallinen asema Pirkanmaan liitto (2008). http://www.pirkanmaa.fi/fileadmin/pirkanmaa/kuvat/kauppa.jpg Pirkanmaan liitto (2008). Maakuntakaava Tuomas Santasalo Ky (2008). Tampereen kaupunkiseutu Palveluverkkoselvitys. Tuomas Santasalo Ky (2010). Ostovoima maakunnittain. http://www.tuomassantasalo.fi/media/ostovoima/ov_maakunnat2009.htm Tilastokeskus (2010). Väestötiedot Tilastokeskus(2010). Toimipaikkarekisteri kunnittain. 14