Keski-Suomen Aikajana 1/2017 Tilanne

Transkriptio

1 Keski-Suomen Aikajana 1/2017 Tilanne Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Aikajana 2/2017 julkaistaan huhtikuun alussa, tilanne Veli-Pekka Päivänen Olli Patrikainen Uljas Valkeinen

2 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä Keski-Suomen kasvu käynnistyi koko maata aiemmin. Talouskasvua on jokaisella seudulla ja jokaisella toimialalla. Kasvu on heijastunut myös työllisyyteen jokaisella toimialalla ja työttömyys laskee. Teollisuuden kasvua vielä odotellaan. Rakennusala on kasvun kärjessä. Kaupan kasvu on koko maata parempaa, samoin yksityisten palvelujen kasvu. Matkailussa liikevaihto on kääntynyt hyvään kasvuun. Jyväskylän seutu kasvaa koko maata paremmin ja seutu on Keski-Suomen veturi. Tarkasteluajanjakso syyskuun lopun 2016 tilanne.

3 Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto kääntyi Keski- Suomessa nousuun v lopussa ja kasvu on jatkunut. Koko maassa kasvu käynnistyi v 2016 alussa.

4 Jyväskylän seutu on maakunnan veturi ja kasvu on koko maata kovempaa. Jämsän ja Äänekosken seuduilla laskusuunta on jatkunut - > seurausta teollisuuden rakennemuutoksesta.

5 Keuruun seudun vahva kasvu taittui. Saarijärven-Viitasaaren seudulla on ollut pientä kasvua jo pari vuotta. Joutsan seudullakin käyrät kääntyneet ylös.

6 Yritysten henkilöstömäärät ovat kääntyneet kasvuun. Kehitys on näkynyt myös työttömyystilastoissa kevään aikana. Työttömyys on laskenut n 5 %, mutta on silti vielä erittäin korkealla tasolla. Työllisyyden parantuminen vaikuttaa verotuloihin ja ostovoimaan.

7

8 Kasvua on ollut miltei kaikilla päätoimialoilla. Palvelualojen ja rakentamisen kasvu on jatkunut vakaana. Teknologiateollisuuden liikevaihdot ovat kääntyneet myös hienoiseen nousuun.

9 Henkilöstömäärän kasvua on ollut lähes kaikilla päätoimialoilla. Palvelualojen ja rakentamisen kasvu on jatkunut vakaana. Teollisuuden henkilöstömäärien lasku on päättynyt?

10 Keski-Suomen vienti kääntyi nousuun vuoden 2016 alussa. Kasvu oli kovempaa kuin koko maassa. Yritysten tilauskanta on kohtuullinen. Viennin määrän heilahtelua selittävät laitetoimitusten ajankohdat.

11 Teknologiateollisuuden vienti on piristynyt. Syksyn tullitilastotkin kertovat viennin elpymisestä.

12 Mistä kasvua on tullut verrattuna koko maahan?

13 Rakennusalan kasvu on Keski-Suomessa 13,3 % ja koko Suomessa 9,5 % (tilanne 6/2016) Rakennusala on yleensä lähtenyt kasvuun muiden toimialojen jälkeen. Nyt se toimii yllättäen kasvun veturina.

14 Yksityisten palveluiden liikevaihdon kehitys on kiihtynyt ja kasvu on ollut kovempaa kuin koko maassa. Kasvu on Keski-Suomessa 6,0 % ja koko maassa 3,4 %. Syynä tähän on työttömyyden lasku Keski-Suomessa ja siitä johtuva ostovoiman lisäys.

15 Kaupan alan kehitys on ollut Keski-Suomessa ja varsinkin Jyväskylän seudulla selvästi koko maata parempaa. Keski-Suomessa kasvua on 3, 9 % ja koko maassa 0,7 %(tilanne 6/2016). Kaupan investoinnit jatkuvat ympäri Keski- Suomen, uusimmat investointiuutiset ovat Keuruulta, Laukaasta ja Seppälästä.

16 Teollisuuden liikevaihdot ovat laskeneet koko maassa jo 5 vuotta peräkkäin, syynä vientiteollisuuden heikko kilpailukyky ja maailmantalouden epävakaa tilanne. Lievä käänne parempaan tapahtui kevään 2016 aikana. Milloin teollisuuden investoinnit alkavat todenteolla?

17 KIBS-alojen kasvu on pysynyt viime vuodet vakiona, noin 6 % / vuosi ja kasvu näyttää jatkuvan myös tulevaisuudessa. Tänä vuonna kasvua on 7,6 %. KIBS-aloihin kuuluvat: tietojenkäsittelypalvelut, tutkimus ja kehittäminen, mainonta ja markkinointi, laki- ja talouspalvelut, tekniset palvelut (mm. suunnittelutoimistot) sekä yksityinen konsultointi ja koulutus. Milloin KIBS-alojen kasvu näkyy toimistorakentamisessa?

18 Matkailuyritysten liikevaihdon kasvua selittävät isot investoinnit matkailukeskuksiin sekä tapahtumamatkailun kehittyminen. Matkailu on kasvanut Keski- Suomessa hieman paremmin kuin koko maassa. Kasvua tänä vuonna 3 %. Henkilöstömäärän vähenemistä selittää lisääntynyt vuokratyövoiman käyttö, mikä näkyy KIBSalojen kasvussa. Himoksen kylpylä?

19 Tuoteseloste Tietojen lähteenä on Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Lisäksi tietoja on täydennetty muutamilla muilla Tilastokeskuksen tiedoilla (väestö, työttömyysaste sekä liikevaihto per asukas). Liikevaihto lasketaan ilman arvonlisäveroa. Kuvattava liikevaihto voi sisältää joitakin tuloslaskelman liikevaihtoon kuulumattomia eriä, kuten käyttöomaisuuserien myyntejä, muita tuottoja, satunnaisia eriä, käänteisesti verovelvollisia ostoja, tuotteiden omaa käyttöä ja agentuurien myyntiä. Poikkeukselliset erät poistetaan laskennasta. Henkilöstömäärä-indikaattorilla tarkoitetaan yritysten kokopäivätyöllisten määrää kalenterikuukauden aikana. Esimerkiksi kaksi puolipäiväistä työntekijää vastaa yhtä kokopäivätyöllistä. Henkilöstömääräindikaattori tuotetaan yritysrekisterin kahden vuoden takaisesta henkilöstömäärätiedosta sekä ansiotason muutoksesta puhdistetun palkkasummakehityksen perusteella. Yrittäjien henkilöstömäärä estimoidaan liikevaihdon kehityksen perusteella. Yrityksille, joilta ei ole kahden vuoden takaista henkilöstötietoa, lasketaan henkilöstömäärä jakamalla yrityksen palkkasumma toimialan keskipalkalla. Vientitiedot ovat osa liikevaihtoa. Vienti koostuu verottomasta liikevaihdosta, EU:n sisäisestä viennistä ja EUalueen ulkopuolisesta viennistä. Liikevaihdon tavoin vientiin ei sisällytetä arvonlisäveroa. Trendisarja kuvaa kehityksen suuntaa pidemmällä aikavälillä. Trendin loppupään tulkinnassa on hyvä noudattaa harkintaa, sillä trendikuvaajan loppuosa muuttuu usein tulevien kuukausitietojen päivittämisen jälkeen. Trendin rinnalla kannattaa tutkia myös alkuperäisen indeksin käyttäytymistä. Trendikuvaaja soveltuu hyvin myös eri toimialojen sekä alueiden väliseen vertailuun.