ASEMAKAAVAN SELOSTUS LIELAHTI, TEIVAALANTIE 3-5 JA TEIVAANKATU 2-8, TEOLLI- SUUSKORTTELIN MUUTTAMINEN ASUINKÄYTTÖÖN KAAVA NRO 8586 Asemakaavaehdotuksen selostus, joka koskee 7. päivänä huhtikuuta 2016 päivättyä ja 20.6.2016 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 8586. Asian hyväksyminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan. Lisätietoja osoitteessa: http://www.tampere.fi/cgi-bin/kaava/kaavadoc?8586 1
SISÄLLYS TIIVISTELMÄ 3 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 6 1.1 Tunnistetiedot 6 1.2 Kaava-alueen sijainti 6 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus 6 1.4 Luettelo kaavan liiteasiakirjoista 7 1.5 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 7 2. LÄHTÖKOHDAT 8 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 8 2.1.1 Alueen yleiskuvaus 8 2.1.2 Luonnonympäristö 8 2.1.3 Rakennettu ympäristö 8 2.1.4 Maanomistus 10 2.2 Suunnittelutilanne 10 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 10 3. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 15 3.1 Asemakaavan suunnittelun tarve 15 3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 15 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö 15 3.3.1 Osalliset 15 3.3.2 Kaavan vireilletulo (MRL 6 2mom) ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma 16 3.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt 16 3.3.4 Viranomaisyhteistyö 17 3.4 Asemakaavan tavoitteet 18 3.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet 18 3.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen 18 4. ASEMAKAAVAN KUVAUS 18 4.1 Kaavan rakenne 18 4.1.1 Mitoitus 18 4.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 19 4.3 Aluevaraukset 19 4.3.1 Korttelialueet 19 4.3.2 Muut alueet 20 4.4 Kaavan vaikutukset 20 4.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön 24 4.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön 25 4.5 Ympäristön häiriötekijät 25 4.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset 27 4.7 Nimistö 32 5. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 32 2
TIIVISTELMÄ Yleistä Asemakaavan muutos koskee Tampereen Lielahden kaupunginosassa sijaitsevan korttelin 2534 tontteja 1, 2, 4 ja 5 sekä katualuetta. Kaava-alueen sijainti ja luonne Alue sijaitsee noin kuusi kilometriä luoteeseen kaupungin keskustasta, Lielahden liikekeskuksen tuntumassa, Lielahden kaupunginosassa, osoitteessa Teivaalantie 3-5 ja Teivaankatu 2-8. Alue sijoittuu 2000-luvun alun uusien Lielahden Prisman ja Lielahtitalon naapuriin. Teivaalantien pohjoispuolella on Lielahden koulukortteli. Tavoitteet Asemakaavamuutoksen hakijan tavoitteena on rakentaa kaava-alueelle laaditun viitesuunnitelman mukaan Lielahden alakeskusten keskustatoimintoja ja palveluita tukevia asuinrakennuksia. Kaavoittajan tavoitteena on selvittää hakijan suunnitelmien toteuttamiskelpoisuus muutosalueella. Suunnittelussa otetaan huomioon alueen sijainti kaupunkirakenteessa ja kaupunkikuvallinen luonne. Uudis- ja täydentämisrakentaminen sovitetaan ympäröivään kaupunkirakenteeseen. Suunnitelma tukee kaupungin täydennysrakentamistavoitteita. Kaavaprosessin vaiheet Aloitteen asemakaavan muuttamisesta tonttien Lielahti-2534-1, 2, 4 ja 5 omistajat (diaarinumerotre:488/10.02.01/2015 pvm 19.01.2015). Kaava on tullut vireille osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) julkisen nähtäville asettamisen yhteydessä 24.9.2015. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläoloaikana 24.9. 15.10.2015 jätettiin viisi viranomaislausuntoa/kommenttia sekä neljä osallisten laatimaa mielipidettä, jotka ovat kaavaselostuksen liitteenä 5. OASista saadussa palautteessa kiinnitettiin huomiota mm. tarpeeseen varmistaa alueen liikenneturvallisuus. Esille tuotiin myös, että alueelle on tarpeen laatia hulevesisuunnitelma kaavahankkeen yhteydessä. Mahdollinen tonttijohtojen lisärakentaminen ja vastaavasti käyttämättömiksi jäävien tonttijohtojen poistaminen todettiin asemakaavan edunsaajalle tulevaksi kustannukseksi. Osallisten puolesta todettiin, että alueen koheneminen asuinrakentamisen keinoin on positiivista kehitystä. Lisäksi kiinnitettiin huomiota mm. riittävään polkupyöräpaikkojen määrään, ja toivottiin lisäkerroksia suunniteltuihin rakennuksiin. Valmisteluvaiheessa tutkittiin aloitusvaiheessa saatu palaute. Suunnitteluaineisto kehitettiin hankkeessa mukana olevien osapuolten kanssa yhteistyössä kaavaluonnokseksi. Kaavaluonnos asetettiin julkisesti nähtäville 7.4 5.5.2016 väliseksi ajaksi. Kaavan nähtävillä olon aikana 18.4.2016 järjestettiin avointen ovien tilaisuus, jossa esiteltiin kaavan sisältöä. Nähtävilläoloaikana jätettiin kahdeksan viranomaislausuntoa. Vastinekooste saadusta palautteesta on kaavaselostuksen liitteenä 6. Asemakaavaluonnoksesta saadussa palautteessa kiinnitettiin huomiota mm. alueen pilaantuneiden maiden puhdistustarpeeseen ja liikennemeluun, tonteille kulkuun, rakentamisen myötä tuleviin putki- ja johtosiirtoihin ja niiden kustannusten jakautumiseen sekä muuntamotarpeeseen. Suunnitelmaa tarkennettiin luonnosvaiheessa saadun palautteen perusteella edelleen kaavaehdotukseksi, jonka yhdyskuntalautakunta hyväksyy julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi. Nähtävilläoloaikana osallisilla on mahdollisuus jättää suunnitelmasta kirjallisia muistutuksia kaupungin kirjaamoon. Muistutukset käsitellään lain säätämässä järjestyksessä. 3
Kaavaehdotuksesta saatuun palautteeseen laaditaan tarvittavat vastineet, jonka jälkeen kaavaehdotus viedään yhdyskuntalautakunnan hyväksyttäväksi. Suunnittelun lähtökohdat ja tehdyt selvitykset Aloitteen asemakaavamuutoksesta on tehnyt tonttien Lielahti 2534-1, 2, 4 ja 5 omistajat yhteistyössä NCC Rakennus Oy kanssa. Suunnittelun yhteydessä on laadittu seuraavat selvitykset: Teivaankadun ja Teivaalantien liikennetarkastelut / Ramboll 21.3.2016 Teivaalantie asemakaava nro 8586, Asemakaavan muutoksen meluselvitys / Ramboll 11.2.2016 Teivaankadun ja korttelin 2534 asemakaavamuutoksen nro 8586 hulevesiselvitys / Ramboll 28.1.2016 Ympäristötekniset tutkimukset NCC Rakennus Oy, Teivaankatu / Vahanen 13.1.2012 Asemakaavan keskeinen sisältö Asemakaavassa korttelin Lielahti-2534 nykyisille tonteille 1, 2, 4 ja 5 muodostuu Lielahden alakeskusten keskustatoimintoja ja palveluita tukevia asuinrakennuksia. Korttelin 2479 tontit 19-24 osoitetaan asuinkerrostalojen korttelialueeksi, jolle saadaan rakentaa myös liike-, toimisto-, työ- ja palvelutiloja (AK-36). Tonteilla 19, 20, 22, 23 ja 24 kerrosluku on kahdeksan (VIII) ja tontilla 21 kuusi (VI). Rakennusoikeus on yhteensä 21 030 k-m 2 (e=1,66). Rakennusalat on osoitettu tonttikohtaisesti. Tonttien 19-24 rakennusalan ulkopuolelle saadaan rakentaa asuntokohtaiseen oleskelupihaan liittyviä tai yhteiskäyttöön tarkoitettuja talousrakennuksia kerrosalan puitteissa. Tonttien 23 ja 24 alueelle osoitetaan autokatoksen rakennusala (a-20), autokatos on toteuttava viherkattoisena. Tontit 25-26 osoitetaan autopaikkojen korttelialueiksi (LPA- 2), joille saa sijoittaa tonttien 2479/19-24 autopaikkoja. Alueelle saadaan rakentaa maanalainen autojen säilytyspaikka ja sen päälle pysäköimispaikka (p ma/a). Kortteliin länsiosaan osoitetaan myös kaksi autokatoksen rakennusalaa (a-20). Rakennusalojen yhteydessä oleva merkintä osoittaa rakennusalan sivun, jonka puoleisten rakennuksen asuintilojen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään rakennusalalla osoitetun dba-luvun mukainen (32 dba) sekä merkintä, joka osoittaa rakennusalan sivun jonka puoleisten parvekkeiden tai terassien tulee olla lasitettuja (las). Teivaalantiehen rajautuvien asuntojen tulee avautua myös hiljaiselle puolelle katuliikenteen aiheuttaman melun vuoksi. Kaavamääräysten mukaan autopaikkoja on rakennettava yksi jokaista 110 asuintilan kerrosalaneliömetriä kohti ja yksi jokaista 140 vuokra-asuntotilan kerrosalaneliömetriä kohti. Myös jokaista 100 liike-, toimisto- ja palvelutilan kerrosalaneliömetriä kohti on rakennettava yksi autopaikka. Jokaista 140 senioriasumisen kerrosalaneliömetriä kohti ja 400 palveluasumisen kerrosalaneliömetriä kohti on rakennettava yksi autopaikka. Jokaista 220 opiskelija-asumisen kerrosalaneliömetriä on rakennettava yksi autopaikka. Polkupyöräpaikkoja on rakennettava yksi jokaista 100 liike- ja toimistotilan kerrosalaneliömetriä kohti. Näistä vähintään puolet on rakennettava katetuiksi. Jokaista 40 asuintilan kerrosalaneliömetriä kohti ja 100 liike- ja toimistotilan kerrosalaneliömetriä kohti on rakennettava yksi polkupyöräpaikka ja näistä vähintään puolet on rakennettava katetuiksi. Rakennusalojen väliin jäävälle alueelle osoitetaan leikkiä ja oleskelua varten varattu korttelin tonttien yhteiseen käyttöön tarkoitettu, osittain istutettava alueen osa ja tonttien välille on järjestettävä sisäiset kevyen liikenteen kulkuyhteydet (le-14). Korttelin keskiosaan sijoittuu ohjeellinen alueelliselle hulevesijärjestelmälle varattu alueen osa, jonka kautta johdetaan ja viivytetään korttelien hulevesiä allas- ja ojarakentein (hule-31). Korttelin vettäläpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä tulee viivyttää alueella siten, että viivytyspainanteiden, -altaiden tai -säiliöiden mitoitustilavuuden tulee olla yksi kuutiometri jokaista sataa vettäläpäisemätöntä pintaneliömetriä kohden. 4
Viivytyspainanteiden, -altaiden tai -säiliöiden tulee tyhjentyä 12 tunnin kuluessa täyttymisestään ja niissä tulee olla suunniteltu ylivuoto (hule-9). Korttelialueen maaperän pilaantuneisuus tulee tutkia ja pilaantuneet alueet kunnostaa ympäristöviranomaisten hyväksymien suunnitelmien mukaisesti ennen rakennustöiden aloittamista (pima- 1). Rakennuksia ja rakenteita purettaessa pilaantuneet rakenteet on käsiteltävä ja/tai poistettava alueelta viranomaisten hyväksymällä tavalla (pirak-1). Teivaankuja ja Antti Possin kuja osoitetaan katualueiksi. Teivaalantie osoitetaan katualueen rajan osana, jonka kohdalta ei saa järjestää ajo-neuvoliittymää. Ohjeellinen yleiselle jalankululle varattu alueen osa sijoittuu korttelialueen sisälle. Korttelin läpi osoitetaan ohjeellisena kaksi pelastustiekäyttöön soveltuvaksi rakennettavaa alueen osaa (ptie). Asemakaavaa koskeviin yleismääräyksiin kuuluu ohjeita rakennuksista, porrashuoneista, pysäköintipaikoista sekä hulevesien käsittelystä, aidoista ja piha-alueiden toteutuksesta. Asemakaavan pinta-ala on 20 945 m 2. Tästä korttelialuetta (AK-36, LPA-2) on 17 349 m 2 ja katualuetta 3 596 m 2. rakennusoikeutta kaavalla muodostuu 21 030 k-m 2, e=1.66. Asemakaavan toteutus Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa sen saatua lain voiman. Käyttötarkoituksen muuttuessa ja katualueen osan siirtyessä osaksi korttelialuetta, edellyttää kaavan hyväksyminen maankäyttösopimusta. Viranomaismenettelyt Kaavaehdotuksesta liitemateriaaleineen pyydetään lausunnot asianomaisilta kaupungin toimialoilta ja muilta viranomaistahoilta. Ehdotuksen nähtävilläolon ja palautteen käsittelyn jälkeen järjestetään tarvittaessa ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu. 5
1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee: Asemakaavan muutos koskee Tampereen Lielahden kaupunginosassa sijaitsevan korttelin 2534 tontteja 1, 2, 4 ja 5 sekä katualuetta. Asemakaavalla no 8586 muodostuu: Tampereen Lielahden kaupunginosassa sijaitseva korttelin 2479 osa asuinkerrostalojen korttelialueeksi sekä katualueeksi. Kaavan tilaaja: Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön kehittäminen, projektiarkkitehti Jouko Seppänen. Kaavan laatija: Ramboll Finland Oy, Pakkahuoneenaukio 2, PL 718, 33101 Tampere projektipäällikkö arkkitehti Mikko Siitonen Vireilletulo: 24.9.2015 Dno TRE: TRE:488/10.02.01/2015 pvm 19.01.2015 1.2 Kaava-alueen sijainti Alue sijaitsee noin kuusi kilometriä luoteeseen kaupungin keskustasta, Lielahden liikekeskuksen tuntumassa, Lielahden kaupunginosassa, osoitteessa Teivaalantie 3-5 ja Teivaankatu 2-8. Alue sijoittuu 2000-luvun alun uusien Lielahden Prisman ja Lielahtitalon naapuriin. Teivaalantien pohjoispuolella on Lielahden koulukortteli. Kaava-alueen ja lähivaikutusalueen rajaus osoitekartalla 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus LIELAHTI 2534-1, 2,4 JA 5 TEIVAALANTIE 3-5 JA TEIVAANKATU 2-8, TEOLLISUUSKORTTELIN MUUTTAMINEN ASUINKÄYTTÖÖN KAAVA NRO 8586 6
ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupunginosa: Lielahti ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU Kaupunginosa: Lielahti Lielahden alakeskusten keskustatoimintoja ja palveluita tukevia asuinrakennuksia. TONTTIJAOLLA MUODOSTUU KAUPUNGINOSA: Lielahti Kortteli nro 2479 tontit nro 19-26 1.4 Luettelo kaavan liiteasiakirjoista 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 24.9.2015 2. Asemakaavakartta ja poistettava asemakaava 7.4.2016 ja 20.6.2016 tarkistettu 3. Viitesuunnitelma (Arkkitehdit A3 Oy) 17.6.2016 4. Asemakaavan seurantalomake 5. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatu palaute ja vastineet 5. Asemakaavamuutoksen luonnoksesta saatu palaute ja vastineet 1.5 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 1. Teivaankadun ja Teivaalantien liikennetarkastelut / Ramboll 21.3.2016 2. Teivaalantie asemakaava nro 8586, Asemakaavan muutoksen meluselvitys / Ramboll 11.2.2016 3. Teivaankadun ja korttelin 2534 asemakaavamuutoksen nro 8586 hulevesiselvitys / Ramboll 28.1.2016 4. Ympäristötekniset tutkimukset NCC Rakennus Oy, Teivaankatu / Vahanen 13.1.2012 5. Alueen kehitysvaiheet 7
2. LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 2.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue Alue sijaitsee noin kuusi kilometriä luoteeseen Tampereen kaupungin keskustasta, Lielahden liikekeskuksen tuntumassa, Lielahden kaupunginosassa osoitteessa Teivaankatu 2-8 ja Teivaalantie 3-5. Asemakaavan muutosta koskevan alueen kiinteistötunnus on 837-2534-1,2,4 ja 5. Toiminnoiltaan kortteli on pienteollisuusaluetta. Tarkastelualue Kaava-alueen ympäristö on Lielahden teollisuusalueesta liikekeskittymäksi ja paikalliseksi alakeskukseksi 1980-90 luvuilla muuttunutta 1-2 kerroksisten laajojen hallien aluetta. Korttelin länsipuolella sijaitsee vuonna 2014 valmistunut Lielahtitalo. Korttelin pohjoispuolelle sijoittuu Lielahden ja Harjuntaustan koulujen yleisten rakennusten aluetta sekä urheilukenttä puistoalueineen. Eteläpuoleisella naapuritontilla sijaitsee Lielahden Prisma. Kaava-alueen ja lähivaikutusalueen rajaukset Ilmakuva kaava-alueesta 2.1.2 Luonnonympäristö Kasvillisuus Suunnittelualue on maanpinnanmuodoiltaan tasaista eikä alueella sijaitse kasvillisuudeltaan luonnontilaisia osia. Teivaalantien vartta reunustaa osalta korttelialuetta puurivistö ja korttelialueen sisäosissa kasvaa jonkin verran puustoa. Pohja- ja pintavedet Alue kuuluu Näsijärven valuma-alueeseen. Suunnittelualueella ei ole pohjavesialueita. 2.1.3 Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Lielahden kaupallisten palvelujen keskittymä rajautuu kantatien 65 ja pohjoispuolella sijaitsevien asuntoalueiden väliin. Alun perin Lielahden suurteollisuuden kupeeseen 1970-luvulta alkaen rakentunut pienteollisuusalue on muuntunut Tampereen läntisen kaupungin kauppakeskittymäksi. Alueella sijaitsee useita vähittäiskaupan suuryksikköjä. Rakennukset ovat melko suuria teollisuushalleja tai varastoja, mutta joukossa on myös alun perin liikerakennuksiksi tarkoitettuja 1980- ja 90-8
luvuilla rakennettuja rakennuksia. Rakentamattomat tontin osat on pääsääntöisesti asfaltoitu pysäköintialueiksi. Alueen pääväylistä Lielahdenkadulla ja Enqvistinkadulla on ajoratojen ja kevyenliikenteen väylien välisillä alueilla istutettuja vyöhykkeitä ja koristepuita. Tällä hetkellä vireillä olevia merkittäviä kaupunkikehittämisen hankkeita ovat Niemenrannan asuntoalue, Lentävänniemen täydennysrakentaminen sekä Hiedanrannan tehdasalueen muuttaminen uudeksi kaupunginosaksi. Välittömästi suunnittelualueen itäpuolella sijaitsee Lielahden merkittävämpänä julkisena rakennuksena toimiva Lielahtikeskus, joka sisältää sekä julkisia että yksityisiä palveluita. Kaupunki- ja katukuva Lielahti on yksi Tampereen kaupungin neljästä alakeskuksesta, jonne on sijoittunut merkittävä määrä vähittäistavarakaupan suuryksikköjä ja palvelutoimintoja. Työpaikka-, teollisuus- ja varastoalueet sijoittuvat hieman etäämmälle ydinalueella sijaitsevasta kaupallisesta keskittymästä. Idän suunnasta alue rajautuu Näsijärveen ja etelässä kantatietä 65 myötäilevään Epilänharjuun. Lähimmät asuinalueet sijaitsevat Lielahden kauppakeskittymän pohjoispuolella. Alueen liikenne on vilkasta ja se muodostuu suurelta osin asiointiliikenteestä mutta myös läpikulkuliikenteestä kaupungin luoteisen suuralueen asuinalueille. Lielahden rakennukset ovat pääosin matalia yksi- ja kaksikerroksisia hallirakennuksia. Rakennuskanta Asemakaavan muutosta koskevalla suunnittelualueella on neljä yksikerroksista teollisuus-/varastorakennusta. Kiinteistöt ovat kuuluneet G. A. Serlachius Oy:n omistukseen 1960-1980 luvuilla, ja ne ovat muodostuneet samasta kantatilasta nimeltä Possila. G. A. Serlachius Oy:ltä alue siirtyi Metsä-Serlalle vuonna 1987. Kiinteistöillä on toiminut autokorjaamoja, autokauppoja, konepajoja sekä muita pieniä teollisuusyrityksiä. Kiinteistöt eivät tiettävästi ole olleet G. A. Serlachius Oy:n tai M-real Oy:n aikana sellutehtaan käytössä. Kiinteistöillä ei tiettävästi ole omia öljynerotuskaivoja tai öljysäiliöitä. Asuminen ja väestö Suunnittelualueella ei ole asuinkäytössä olevia rakennuksia. Lähimpiä asuinalueita ovat suunnittelualueen pohjoispuolella sijaitseva Ryydynpohjan ja Lintulammin sekä itäpuolella sijaitseva Hiedanrannan kaupunginosa. Palvelut Lielahti on pääosin yksityisten kaupan toimijoiden aluetta mutta alueella on myös teollista toimintaa harjoittavia yrityksiä. Suurimittakaavainen teollisuus on Lielahdessa kuitenkin väistymästä pois muiden toimintojen tieltä. Alueen julkiset palvelut on keskitetty vuonna 2014 valmistuneeseen Lielahtikeskukseen (terveysasema, kirjasto, lastenneuvola). Lielahden koulu sijaitsee suunnittelualueen kaakkoispuolella Lielahdenkadun varrella. Liikenne Liikennöinti suuntautuu kantatieltä 65 (Paasikiventie) Enqvistinkadun ja Lielahdenkadun kautta alueelle. Teivaalantie erkanee Lielahdenkadulta itään Lielahtikeskuksen pohjoiskulmasta. Paasikiventietä pitkin on suora yhteys Tampereen keskustaan ja lähimmille valtateille mm. Vaasan ja Jyväskylän suuntiin. Lielahdenkatu on alueen pääkatu, jota pitkin pääsee Lielahden pohjoispuolella sijaitseville asuinalueille Lentävänniemeen ja Niemeen sekä Niemenrannan alueelle. Linja-autoliikenne kulkee Lielahdenkatua ja Teivaalantietä pitkin. Lähimmät pysäkit sijaitsevat idässä Lielahtikeskuksen läheisyydessä sekä lännessä Viirapuistonkadun ja Teivaalantien risteyksessä. Molemmille pysäkeille on suunnittelualueelta matkaa noin 100 metriä. Tekninen huolto Suunnittelualue on liitetty alueellisiin vesihuolto-, energia- ja tietoliikenneverkostoihin. 9
Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Suunnittelualueella ei ole kaavoituksessa huomioon otettavia arvokkaita rakennuksia ja kulttuuriympäristöjä eikä muinaismuistoja. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Suunnittelualueelta on tehty maaperätutkimuksia ja alueelta otettu maaperänäytteitä. Tutkimuksessa näytepisteistä havaittiin kynnysarvon ylittävät pitoisuudet kuparia, kobolttia ja arseenia. Alueelta tulee poistaa maa-ainekset, joiden haitta-ainepitoisuus ylittää alemman ohjearvotason. Maaperän pilaantuneisuutta ei ole tutkittu rakennusten kohdalta, mikä tulee varmistaa rakennusten purkamisen jälkeen. Lielahdenkadun ja Teivaanlantien risteysalue on vilkkaasti liikennöity ja alueelta voi kantautua liikennemelua suunnittelualueelle 2.1.4 Maanomistus Suunnittelualue on yksityisessä omistuksessa. NCC Asuminen on maanomistajien valtuuttamana tehnyt aloitteen kaavamuutoksesta. Kaupungin ja yksityisen maanomistajan välillä laaditaan ennen asemakaavaehdotuksen kaupunginhallituksen käsittelyä MRL 91 b :n tarkoittama maankäyttösopimus. 2.2 Suunnittelutilanne 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 2.2.1.1 Maakuntakaava Pirkanmaan 29.3.2007 vahvistetun maakuntakaavan mukaan alue on taajamatoimintojen aluetta. Merkintä sisältää kaupan, palvelujen ja hallinnon ja työpaikkatoimintojen alueita sekä pienehköjä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattoman teollisuuden alueita. Samoin siihen sisältyy virkistys-, puistoja erityisalueita sekä pääväyliä pienempiä liikennealueita. Alueelle on merkitty myös viheryhteystarve. Merkinnällä osoitetaan taajamiin liittyviä olemassa olevia tai tavoitteellisia viheryhteyksiä, joilla on erityistä merkitystä alueellisen virkistysalueverkoston ja/tai ekologisten yhteyksien kannalta. Pirkanmaan uusi maakuntakaava Pirkanmaa 2040 on valmisteilla ja maankaavaluonnos oli nähtävillä 5.3.-10.4.2015. Maakuntahallitus käsitteli 14.3. kokouksessaan valmistunutta maakuntakaavaehdotusta ja päätti lähettää sen lausunnolle viranomaisille ja keskeisille sidosryhmille. Kaavaa ei kuitenkaan vielä aseteta nähtäville vaan kaavaehdotus valmistellaan kaksivaiheisesti. Suunnittelualue on maakuntakaavaehdotuksessa merkitty alakeskuksen alueeksi. Ruudutus tarkoittaa tiivistettävää joukkoliikennevyöhykettä. Hiekanvärisellä A-merkinnällä osoitetaan asumisen, kaupan ja muiden palvelujen, työpaikkojen sekä muiden taajamatoimintojen rakentamisalueet. Punainen C-merkintä, Keskustatoimintojen alueet: Merkinnällä osoitetaan valtakunnan osakeskus, kaupunkitasoiset keskukset ja Tampereen ydinkaupunkiseudun alakeskukset. Merkinnällä osoitetaan näiden keskusten keskustamaisen asumisen ja keskustahakuisten palvelu-, työpaikkaja muiden toimintojen alueet niihin liittyvine liikennealueineen ja puistoineen. 10
Vasemmalla ote Pirkanmaan 1. maakuntakaavasta ja oikealla maakuntakaavan 2040 ehdotuksesta. 2.2.1.2 Yleiskaava Lielahden osayleiskaava Suunnittelualueella on voimassa Tampereen kaupunginvaltuuston 19.4.2006 hyväksymä oikeusvaikutteinen Lielahden osayleiskaava, jossa alue on osoitettu työpaikka-alueeksi (TP-4). Ote Lielahden osayleiskaavakartasta 1, maankäyttö. 11
Ote Lielahden osayleiskaavakartasta 2. Asemakaavalla poiketaan voimassa olevasta osayleiskaavasta, joten hanketta on verrattava osayleiskaavan lisäksi maankäyttö- ja rakennuslain 39 :n mukaisiin yleiskaavan sisältövaatimuksiin. 2.2.1.3 Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa 3.2.1972 vahvistettu asemakaava nro 3845. Sen mukaan kortteli 2534 on pienteollisuusrakennusten korttelialuetta (TP), jonka tonttitehokkuus e= 0,5. Teivaankatu on katualuetta, jolle on merkitty johtorasitteita. 12
Ote voimassa olevasta asemakaavasta. 2.2.1.4 Muut suunnitelmat Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2040 Tampereen kaupunkiseudun kuntien ja kaupunkien yhdessä laatima Rakennesuunnitelma esittää tavoitteenaan kaava-alueen viereen joukkoliikenteen solmupistettä seutukeskukseen. Kohdassa risteävät Raitiotien 1. ja 2. vaihe ja seudullinen runkobussi. Kaava-alue on uuden merkittävästi kehitettävän asuinalueen rajalla. Ote Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmasta 2040 Tampereen kantakaupungin yleiskaava 2040 13
Tampereen kaupunki on käynnistänyt kantakaupungin yleiskaavan laatimisen vuonna 2014. Kaupunginhallitus ja -valtuusto ovat hyväksyneet syksyllä 2015 selvityksiin ja laajaan vuorovaikutukseen perustuvat tavoitteet, joiden pohjalta valmistellaan yleiskaavan luonnos ja myöhemmin valtuustokauden loppuun mennessä lopullinen hyväksyttävä yleiskaava. Ote Tampereen kantakaupungin yleiskaava 2014 tavoitteet (2015) Muut suunnitelmat ja selvitykset Viitesuunnitelma (Arkkitehdit A3 Oy, 1.4.2016) 14
Teivaanlantie 3-5 ja Teivaankatu 2-8 korttelialueen suunnittelun pohjaksi on laadittu alustava viitesuunnitelma, jonka mukaan kaava-alueelle on tarkoitus rakentaa Lielahden alakeskuksen keskustatoimintoja ja palveluita tukevia asuinrakennuksia. Tampereen Teivaankadun ja Teivaalantien liikennetarkastelut (Ramboll, esitys 21.3.2016 ja muistio 21.3.2016) Suunnittelualueelle laaditussa liikennetarkastelussa on selvitetty alueen nykytilanteen mukaiset liikenteelliset lähtökohdat ja laadittu liikenne-ennusteet ja toimivuustarkastelut viitesuunnitelman mukaiselle rakentamiselle. Tarkastelussa on huomioitu sekä joukkoliikenne että jalankulku- ja pyöräily-yhteydet. Asemakaava nro 8586, Tampere Asemakaavan muutoksen meluselvitys (Ramboll 11.2.2016) Suunnittelualueelle on laadittu meluselvitys melun laskentamallin avulla ja siinä on tarkasteltu ympäristömelun osalta liikenteen meluvaikutuksia. Teivaankadun ja korttelin 2534 asemakaavamuutoksen nro 8586 hulevesiselvitys (Ramboll, tammikuu 2016) Suunnittelukohteen rakentamisen tueksi tehdyssä hulevesiselvityksessä on tarkasteltu alueen hulevesien hallinnan erityispiirteitä sekä määritetty sinne soveltuvat hulevesien hallintaratkaisut sekä niiden tilantarve kaavoituksessa. Ympäristötekniset tutkimukset NCC Rakennus Oy, Teivaankatu (Vahanen 13.1.2012) Selvityksessä on tutkittu kaavoitettavan alueen maaperän pilaantuneisuutta sekä arvioitu puhdistustarvetta. 2.2.1.5 Tonttijako Tontti 2534-1 on merkitty tonttirekisteriin 24.5.1972, tontti 2534-1 on merkitty tonttirekisteriin 9.11.1973, tontti 2534-4 on merkitty tonttirekisteriin 15.12.1989 ja tontti 2534-5 on merkitty tonttirekisteriin 25.5.1990. 2.2.1.6 Rakennusjärjestys ja pohjakartta Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 6.9.2000 Tampereen kaupungin rakennusjärjestyksen. Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittauksen laatima ja se on tarkistettu vuonna 2016. 3. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavan muutos laaditaan tontinomistajien aloitteesta. Suunnittelun tavoitteena on mahdollistaa kaava-alueelle Lielahden alakeskusten keskustatoimintoja ja palveluita tukevia asuinrakennuksia. Hankkeen toteuttaminen edellyttää asemakaavan muuttamista. 3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Aloitteen asemakaavamuutoksesta on tehnyt tonttien Lielahti 2534-1, 2, 4 ja 5 omistajat yhteistyössä NCC Rakennus Oy kanssa. 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö 3.3.1 Osalliset Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukaan kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa 15
huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Osallisia tässä hankkeessa ovat mm.: Kaavamuutoksen hakija Naapurikiinteistöjen omistajat, asukkaat ja työntekijät (lähivaikutusalue) Lielahden yrittäjät Kaupungin eri toimialat, viranomaiset ja liikelaitokset (mm. kaupunkiympäristön kehittäminen, viranomaispalvelut, kiinteistötoimi, Pirkanmaan pelastuslaitos, Tampereen Kaukolämpö Oy, Tampereen Sähköverkko Oy, Tampereen Vesi Liikelaitos, Pirkanmaan Jätehuolto Oy) Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan maakuntamuseo Länsi-Alvari Ryydynpohjan Omakotiyhdistys ry Muut ilmoituksensa mukaan Osallisten luetteloa voidaan täydentää suunnittelutyön aikana. 3.3.2 Kaavan vireilletulo (MRL 6 2mom) ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaava on tullut vireille osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) julkisen nähtäville asettamisen yhteydessä 24.9.2015. 3.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin julkisesti nähtäville 24.9.-15.10.2015 väliseksi ajaksi. Nähtävilläoloaikana jätettiin kaksi viranomaislausuntoa/kommenttia sekä neljä osallisten laatimaa mielipidettä, jotka ovat kaavaselostuksen liitteenä 5. OASista saadussa palautteessa kiinnitettiin huomiota mm. tarpeeseen varmistaa alueen liikenneturvallisuus (Tampereen Tilakeskus Liikelaitos, Kiinteistökehitys). Osallisten puolesta todettiin, että alueen koheneminen asuinrakentamisen keinoin on positiivista kehitystä. Lisäksi kiinnitettiin huomiota mm. riittävään polkupyöräpaikkojen määrään, ja toivottiin lisäkerroksia suunniteltuihin rakennuksiin. Myös yksi lisätaho ilmoittautui osalliseksi (Ryydynpohjan Omakotiyhdistys ry). Asemakaavamuutoksen luonnos Valmisteluvaiheessa tutkittiin aloitusvaiheessa saatu palaute. Suunnitteluaineisto kehitettiin hankkeessa mukana olevien osapuolten kanssa yhteistyössä kaavaluonnokseksi. Kaavaluonnos (7.4.2016) asetettiin julkisesti nähtäville 7.4 5.5.2016 väliseksi ajaksi. Kaavan nähtävillä olon aikana 18.4.2016 järjestettiin avointen ovien tilaisuus, jossa esiteltiin kaavan sisältöä. Nähtävilläoloaikana jätettiin kahdeksan viranomaislausuntoa. Vastinekooste saadusta palautteesta on kaavaselostuksen liitteenä 6. 18.4.2016 järjestettyyn avointen ovien tilaisuuteen osallistui neljä osallista. Tilaisuuteen osallistuneiden kanssa keskusteltiin kaavamuutosalueen rakentamisen vaikutuksista sekä kaupunkikuvallisista muutoksista. Myös Lielahden muut vireillä olevat kaavahankkeet puhututtivat. Jouko Seppänen avasi kaavasuunnittelun problematiikkaa ja lähtö- sekä taustatietojen vaikutuksia varsinaisiin kaava-asiakirjoihin. Yleisilmapiiri tilaisuuden päätyttyä oli positiivinen ja hankkeelle myönteinen. Asemakaavaluonnoksesta saadussa palautteessa kiinnitettiin huomiota mm. alueen pilaantuneiden maiden puhdistustarpeeseen ja liikennemeluun (Ympäristönsuojelu), tonteille kulkuun (Kaupunki- 16
mittaus), rakentamisen myötä tuleviin putki- ja johtosiirtoihin ja niiden kustannusten jakautumiseen (Tampereen Sähkölaitos Oy, Elisa Oyj, Tampereen Vesi liikelaitos) sekä muuntamotarpeeseen (Tampereen Sähköverkko Oy). Asemakaavamuutoksen ehdotus Suunnitelmaa tarkennettiin luonnosvaiheessa saadun palautteen perusteella edelleen kaavaehdotukseksi, jonka yhdyskuntalautakunta hyväksyy julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi. Nähtävilläoloaikana osallisilla on mahdollisuus jättää suunnitelmasta kirjallisia muistutuksia kaupungin kirjaamoon. Muistutukset käsitellään lain säätämässä järjestyksessä. Kaavaehdotuksesta saatuun palautteeseen laaditaan tarvittavat vastineet, jonka jälkeen kaavaehdotus viedään yhdyskuntalautakunnan hyväksyttäväksi. Asemakaavatyön aikana aineistojen nähtävillä oloista julkaistaan kuulutukset kaupungin ilmoituslehdissä. Aineisto on nähtävillä Palvelupiste Frenckellissä osoitteessa Frenckellinaukio 2 B, josta saa opastusta kaavan valmisteluun liittyvistä asioista. Aineisto on lisäksi nähtävillä kaavoituksen Internet-sivuilla osoitteessa: http://www.tampere.fi/kaavatjakiinteistot/kaavoitus/kuulutukset.html. 3.3.4 Viranomaisyhteistyö Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on saatu viranomaiskommentit/lausunnot Kiinteistötoimelta, Tilakeskukselta, Tampereen Vesi liikelaitokselta, Tampereen Infra Suunnittelupalveluilta ja Pirkanmaan maakuntamuseolta. Palautteessa esitettiin seuraavia kommentteja: Kiinteistötoimella ei ollut kommentoitavaa, koska maininta maankäyttösopimuksen laatimisesta löytyi OAS:sta. Kaavatyön yhteydessä tulisi huomioida ja tutkia Teivaalantien liikenneturvallisuus koulun kohdalla. Ratkaisusta riippuen suojateitä hidasteineen ja välikorokkeineen tarvitaan nykyisillä risteysalueilla. Kaavahankkeeseen on laadittava hulevesisuunnitelma, koska kohde sijaitsee alueelle, jolla esiintyy hulevesitulvia. Asemakaavamuutoksen luonnoksesta on saatu viranomaislausunnot Tampereen Sähkölaitos Oy:ltä, Elisa Oyj:ltä, Tampereen Infra Suunnittelupalveluilta, Pirkanmaan maakuntamuseolta, Tampereen Sähköverkko Oy:ltä, Tampereen kaupungin Kaupunkimittaukselta ja Tampereen kaupungin Ympäristönsuojelusta. Palautteessa esitettiin seuraavia kommentteja: - Kaavoituksesta mahdollisesti aiheutuvien olemassa olevien kaukolämpöjohtojen siirtojen, rakentamisen aikaisen suojauksen ja tuennan tai muiden muutosten osalta kustannukset on kohdennettava muutoksen aiheuttajalle. - Alueella on Elisa Oyj:n tietoliikennekaapeleita joiden olemassaolo tarvitsee alueella toimijoiden tiedostaa ja huolehtia niiden riittävästä suojauksesta. Mikäli kaapeleita joudutaan siirtämään pitää siirron tarvitsijan olla hyvissä ajoin yhteydessä Elisaan ja tilata ao. siirto. Siirron kustannuksista vastaa siirron tarvitsija. - Alueelle on laadittu hulevesiselvitys. Ei kommentoitavaa. - Maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa eikä näin ollen tarvetta enää olla jatkossa siinä mukana. - Tampereen Sähköverkko Oy:llä on muuntamo kaava-alueeseen nähden Teivaalantien vastakkaisella puolella, urheilukentän tuntumassa. Muuntamon tuominen kaava-alueelle voi olla haastavaa, joten ehdottaisimme ET-alueen kaavoittamista em. urheilukentän tuntumaan Teivaalantien vastakkaiselle puolelle, lähemmäksi nyt käsiteltävää kaava-aluetta. Tarkoituksena olisi korvata nykyinen muuntamo, ie. rakentaa uusi ja purkaa nykyinen 17
muuntamo kun uusi on käyttöönotettu. Uusisimme samalla muuntamon kojeet sekä lisäisimme muuntotehoa vastaamaan kaava-alueen tarpeita. - Kuinka kulku tonteille on suunniteltu? Täyttyykö MRL 37.3 mukainen kulku yhden tontin kautta enintään kahdelle, AK-36 ja LPA-2 -tonttien suhteen? - Alueella on todettu pilaantuneita maita, jotka on tarkoitus poistaa rakentamisen yhteydessä. Tätä varten on kaavassa määräys pima-1, OK. - Rakennukset toimivat osittain toistensa sekä leikki- ja oleskelualueiden melusuojina. Vaiheittain rakentamisessa on otettava huomioon tarvittavat tilapäisetkin melusuojaukset. Tämä voisi olla hyvä esittää kaavamääräyksenä. - Leikki- ja oleskelualueilla ulkona sekä parvekkeilla on ulkomelulle annetut ohjearvot on alituttava. Alue tulkitaan uudeksi alueeksi. - Meluselvityksessä jää vielä epäselväksi, millä liikennemäärällä ja minkä vuoden tilanteessa (2030 vai 2040) melu on mallinnettu. - Kuten meluselvityksessä jo on suositeltu, on asuntojen avauduttava myös hiljaiselle puolelle katuliikenteen aiheuttaman melun vuoksi. Selvyyden vuoksi tämä on tarpeellista osoittaa kaavamääräyksin. - Korttelien 2479 ja 2534 viemäröinnit sekä kiinteistöille tuleva talousvesi on järjestetty Teivaalantien kautta ja niiden toimivuuden tulee säilyä. Kaavassa esitetty LPA-2 alue sijoittuu olemassa olevan tekniikan kohdalle, joten tulee huomioitavaksi miten vesihuolto olisi muulla tavoin järjestettävissä tai säilytettävissä. Huomioitavaksi keskimmäisen tontin 9 liittäminen muiden tonttien kautta Antti Possin kujan suuntaan. Kaavaehdotuksesta liitemateriaaleineen pyydetään lausunnot asianomaisilta kaupungin toimialoilta ja muilta viranomaistahoilta. Ehdotuksen nähtävilläolon ja palautteen käsittelyn jälkeen järjestetään tarvittaessa ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu. 3.4 Asemakaavan tavoitteet 3.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Asemakaavamuutoksen hakijan tavoitteena on rakentaa viitesuunnitelman mukaan kaava-alueelle Lielahden alakeskuksen keskustatoimintoja ja palveluja tukevaa asuinrakentamista. Asemakaavoituksella otetaan huomioon alueen sijainti kaupunkirakenteessa ja toteuttamisen osalta pyritään kaupunkikuvalliseen laatuun, toimintojen luontevaan sijoittumiseen sekä houkuttelevaan, esteettömään ja turvalliseen kevyen liikenteen liikkumisympäristöön. 3.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Kaavaprosessin aikana on tarkistettu suunnittelualueen ja sen vaikutusalueen kaupunkikuvallista tavoitteen asettelua. Viitesuunnitelmaa on esitelty kaupunkikuvatoimikunnalle 17.11.2015, jonka pohjalta on tarkistettu rakennusten kerroslukumääriä ja sijoittumista korttelialueella. Samaten meluselvityksen tulokset ovat vaikuttaneet Teivaalantien varren rakennusten muotoiluun ja sijoittamiseen. 4. ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Kaavan rakenne 4.1.1 Mitoitus poistettava kaava pinta-ala m2 rak.oik. kem2 TP 14 843 7 421 0.50 katualue 6 101 yht. 20 944 kaavaluonnos pinta-ala m2 rak.oik. kem2 e= e= 18
AK-36 12 697 21 030 1.66 2479 / 19 2 166,1 2479 / 20 2 117,4 2479 / 21 2 102,7 2479 / 22 2 107,0 2479 / 23 2 121,7 2479 / 24 2 082,2 LPA-2 4 652 0 0.00 2479 / 25 2 890,3 2479 / 26 1 762,2 korttelitehokkuus ek katualue 3 596 Antti Possin kuja 2 332,0 Teivaankuja 1 264,2 yht. 20 945 aluetehokkuus ea 21 030 1,2 1,0 4.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Alakeskuksen keskustaan sijoittuvan asuinkerrostalokorttelin yleisilmettä ohjataan kaavamääräyksillä ja rakentamistapaohjeistuksella. Kaavamääräyksillä on osoitettu korkeiden rakennusten merkitys Lielahden kaukonäkymässä sekä korostettu laadukkaan yhteiskäyttöisen piha-alueen toteuttamista. 4.3 Aluevaraukset 4.3.1 Korttelialueet AK -36 Asuinkerrostalojen korttelialue, jolle saadaan rakentaa myös liike-, toimisto-, työ- ja palvelutiloja. Asemakaavan muutoksella kortteliin on osoitettu kuusi tonttia, joille on mahdollista rakentaa asuinkerrostaloja. Asumiseen varattua rakennusoikeutta on 21 030 k-m 2. Tonteilla 19, 20, 22, 23 ja 24 kerrosluku on kahdeksan (VIII) ja tontilla 21 kuusi (VI). Kaava mahdollistaa enintään 5 % sallitusta kerrosalasta käytettäväksi liike- ja palvelutiloina, tontilla 24 10 % sallitusta kerrosalasta. Rakennusalan ulkopuolelle saadaan rakentaa asuntokohtaiseen oleskelupihaan liittyviä tai yhteiskäyttöön tarkoitettuja talousrakennuksia kerrosalan puitteissa. Asuinrakennukseen ja pihalle osoitettuihin talousrakennuksiin saadaan varsinaisen rakennusoikeuden lisäksi rakentaa yhteistiloja ja varastotiloja 12 % em. rakennusoikeudesta. Yhteistiloihin käytettyä rakennusoikeutta ei lasketa pysäköintilaskelmissa asuinkerrosalaan. Rakennuksiin saadaan esitetyn kerrosalan lisäksi toteuttaa ylimmän kerrosluvun yläpuolelle ja maantasokerrokseen sijoitettavia teknisiä- ja varastotiloja sekä saunaosaston. Korttelin keskeltä on osoitettu yhteiseen käyttöön leikkiä ja oleskelua varten osittain istutettava alueen osa. Korttelin Teivaalantien puoleiselta sivulta ei saa järjestää ajoneuvoliittymiä tonteille. Kaavamääräysten mukaan autopaikkoja on rakennettava yksi jokaista 110 asuintilan kerrosalaneliömetriä kohti ja yksi jokaista 140 vuokra-asuntotilan kerrosalaneliömetriä kohti. Myös jokaista 100 liike-, toimisto- ja palvelutilan kerrosalaneliömetriä kohti on rakennettava yksi autopaikka. Jokaista 140 senioriasumisen kerrosalaneliömetriä kohti ja 400 palveluasumisen kerrosalaneliömetriä kohti on rakennettava yksi autopaikka. Jokaista 220 opiskelija-asumisen kerrosalaneliömetriä on rakennettava yksi autopaikka. Polkupyöräpaikkoja on rakennettava yksi jokaista 100 liike- ja toimistotilan 19
kerrosalaneliömetriä kohti. Näistä vähintään puolet on rakennettava katetuiksi. Jokaista 40 asuintilan kerrosalaneliömetriä kohti ja 100 liike- ja toimistotilan kerrosalaneliömetriä kohti on rakennettava yksi polkupyöräpaikka ja näistä vähintään puolet on rakennettava katetuiksi. LPA-2 Autopaikkojen korttelialue Autopaikkarivien väliin ja niiden ympärille on istutettava puita ja pensaita, ellei autopaikkoja kateta. Osalle autopaikkojen korttelialueesta saa rakentaa maanalaisen autojen säilytyspaikan ja sen päälle pysäköimispaikan. Maanalaisia pysäköintitiloja saa rakentaa rakennusoikeuden estämättä niille osoitetuille rakennusaloille. Autopaikkojen korttelialueen asuinkerrostalojen korttelialueeseen rajautuvalle sivulle tulee toteuttaa vehreä kasviseinämä tai vehreä katosrakenne 4.3.2 Muut alueet Katualue Korttelin luoteisreunaan sijoittuu katualue, joka on kaavassa nimetty Teivaankujaksi ja kaakkoisreunaan katualue, joka on nimetty Antti Possin kujaksi. 4.4 Kaavan vaikutukset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Asemakaava-alue sijoittuu Tampereen alakeskukseen olemassa olevien infrarakenteiden ja joukkoliikenteen yhteyteen. Kaavamuutos tukee valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita parantamalla ympäristöä vähän kuormittavien liikennemuotojen käyttöedellytyksiä sekä kehittämällä Lielahden alakeskusta monipuolisena asumisen ja palvelujen alueena. Maakuntakaavan tavoitteet Asemakaava noudattaa maakuntakaavan tavoitteita. Valmisteilla olevassa Pirkanmaan uudessa maakuntakaavassa alue on osoitettu alakeskuksen alueeksi. Voimassa olevassa maakuntakaavassa alue on taajamatoimintojen aluetta. Asemakaavalla tuetaan maakuntakaavan Lielahden alakeskuksen tavoitteita osoittamalla lisää asukkaita alakeskuksen keskeiselle paikalle. Asemakaavan suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin Koska asemakaavalla poiketaan voimassa olevasta osayleiskaavasta, tarkastellaan asemakaavan vaikutuksia myös suhteessa MRL 39 :n mukaisiin yleiskaavan sisältövaatimuksiin. Yleiskaavallinen tarkastelu Yleiskaavallisen tarkastelun on laatinut maankäytön suunnittelun yleiskaavoituksen projektiarkkitehti Lotta Kauppila. Asemakaavan muutoksen kohteena oleva alue on osoitettu oikeusvaikutteisessa Lielahden osayleiskaavassa työpaikka-alueeksi (TP-4). Määräyksessä sanotaan, että alue varataan pääasiassa toimisto- ja työpaikkatiloille sekä niihin liittyville liike- ja varastotiloille. Alueelle ei saa sijoittaa MRL 114 :n mukaista vähittäiskaupan suuryksikköä eikä myyntipinta-alaltaan yli 400 m² suuruisia päivittäistavarakaupan myymälöitä. Myyntipinta-alaa voidaan rakentaa enintään 1/3 toimintojen kerrosalasta. Asemakaavan muutoksella alueen käyttötarkoitus muuttuu työpaikkatoimintojen alueesta asumisen alueeksi, asuntorakentaminen on tarkoitus toteuttaa kerrostaloina. Yleiskaavallisen tarkastelun tavoitteena on tavoitteena arvioida alueen soveltuvuutta asumiselle ja määritellä reunaehtoja alueen muuttamiseksi tähän käyttötarkoitukseen. Tarkastelu on tehty ottamalla huomioon maankäyttö- ja rakennuslaissa annetut säädökset yleiskaavan sisältövaatimuksista. Hanketta on arvioitu suhteessa MRL 39 :n 2. momentin kohtiin 1-9. 20
Hankkeen suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys Alue sijaitsee aivan Lielahden palvelukeskittymän ytimessä, jota osayleiskaavan tavoitteiden mukaisesti on pyritty kehittämään aluekeskukseksi. Korttelissa sijaitsee tällä hetkellä eriaikoina valmistuneita teollisuus- ja varastokäyttöön rakennettuja hallimaisia rakennuksia. Hankealueen ympäristössä on päivittäistavarakaupan suuryksikkö, Lielahden kaupallisten ja julkisten palvelujen keskus, Lielahtikeskus, Lielahden koulu, urheilukenttä ja pientaloja. Lielahden aluekeskus ei ole lähtenyt toteutumaan asumisen osalta suunnitellusti. Alueelle on keskittynyt paljon kauppaa ja palveluita. Jotta aluekeskus toimisi täysipainoisesti ja olisi kestävän yhdyskuntarakenteen mukainen tulisi asukasmääriä lisätä huomattavasti juuri Lielahden aluekeskuksen alueella. Hanke vastaa tähän kysyntään. 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö Hanke ei laajenna yhdyskuntarakennetta. Kyseessä on rakennetun korttelin käyttötarkoituksen muuttaminen alueen ympäristön kehityksen mukaiseen palvelujen keskittymään ja toiminnallisuuteen paremmin soveltuvaksi. Alue kytkeytyy olemassa oleviin yhdyskuntateknisiin verkostoihin. 3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus Alueella on erinomaiset palvelut. Asukkaiden lähipalvelut, mm. hammashoitola, ikäihmisten palvelukeskus, kirjasto, neuvola, sosiaali- ja terveysasema ja posti löytyvät vierestä Lielahti-keskuksesta. Tämän lisäksi keskuksessa on lukuisa määrä erilaisia kaupallisia palveluita. Palveluiden saavutettavuus kävellen ja pyöräillen on hyvä. Teivaalantien toisella puolella on Lielahden koulu, jossa on vuosiluokat 1-9. Alueen lähimmät päiväkodit ovat Lintulammen, Lielahden ja Niemenrannan päiväkodit, ja ne sijaitsevat 0,5 1 kilometrin etäisyydellä. Virkistys- ja puistoalueet ovat harvassa entiselle teollisuusalueelle rakentuneella Lielahden kaupallisella alueella. Katso lisää virkistysalueiden riittävyydestä kohdasta 9. 4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla Alueen muuttuminen asumisen alueeksi muuttaa liikennettä lähiympäristössä, työ- ja toimipaikkojen raskasliikenne muuttuu asukasliikenteeksi. Suuri osa liikenteestä suuntaa suoraan Lielahdenkadulle, joten olemassa olevia asuinkortteleita se ei häiritse. Liikenneturvallisuus voi parantua raskaan liikenteen vähentyessä, mutta turvallisuuteen Lielahden koulun ympäristössä on edelleen kiinnitettävä huomioita. Alue sijaitsee tällä hetkellä EHYT -hankkeen määritelmän mukaan intensiivisellä joukkoliikennevyöhykkeellä ja matkaa Lielahden bussipysäkeille on 200-300 metriä. Lisäksi raitiotien II-vaiheessa on tarkoitus rakentaa yhteys keskustasta Lentävänniemeen Lielahden kautta. Teivaalantiellä ja Lielahdenkadulla kulkee pyöräilyn pääreitti. Pyöräilyn seudulliselle laatukäytävälle Paasikiventielle on matkaa noin kilometri. Tulevaisuudessa pyöräily-yhteydet keskustaan paranevat, kun Näsijärven rantaan saadaan rakennettua yhtenäinen reitti. Energia-, vesi- ja jätehuollon verkostot ovat jo alueella. 21
5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön Asuinkäyttöön rakennettava kortteli rajautuu Lielahtikeskukseen ja Prisman päivittäistavarakaupan suuryksikköön. Osittain liiketilojen tavarankuljetusreitit avautuvat suoraan asuinkorttelille päin. Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuus on taattava tässä ympäristössä. Myös kuljetuksista aiheutuva melu ja muu häiriö varsinkin yöaikaan on otettava huomioon asuinkorttelia suunniteltaessa. Korttelin koillisreunalla Teivaalantien varressa päiväajan keskiäänitaso (LAeq 07-22) nousee osittain yli 60 db:n, mikä tulee ottaa huomioon piha-alueita suunniteltaessa. 6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset Alueelta poistuu tuotantovaltaista teollisuustoimintaa ja varastotiloja. Niiden toimijat ovat kuitenkin todenneet, että alue on muuttumassa vaikeaksi toimintaympäristöksi heidän toiminnan kannaltaan ja he ovat valmiita siirtämään toimintansa muualle. Kaupungin työpaikka-alueiden kokonaispinta-alaa ratkaisu tulee vähentämään. Alue ei ole tulevaisuudessa liikenteellisesti sopivaa aluetta tuotantovaltaiselle yritystoiminnalle, joka vaatii raskaiden ajoneuvojen liikkumista alueella. 7) ympäristöhaittojen vähentäminen Alueen rakentaminen asumiselle aiheuttaa lähinnä liikennettä lähialueen katuverkostossa eikä se aiheuta kohtuutonta häiriötä ympäristölle. Korttelin pohjoisreunalla Teivaalantien varressa päiväajan keskiäänitaso (LAeq 07-22) nousee osittain yli 60 db:n mikä tulee ottaa huomioon piha-alueita suunniteltaessa. Rakennusaikaista haittaa, johtuen olevien rakennusten purkamisesta ja tontin uudelleen rakentamisesta, voidaan lieventää hyvällä tiedottamisella. Suunnitelma-alueella on toiminut vuosikymmenien ajan erilaisia toimijoita, joiden toiminta on saattanut aiheuttaa maaperän pilaantuneisuutta. Pilaantuneisuuden tutkiminen ja mahdolliset toimenpiteet maaperän puhdistamiseksi on selvitettävä asemakaavatyön aikana. 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen Alueella sijaitsee neljä hallimaista teollisuus-/varastorakennusta. Suunnitelman toteuttaminen vaikuttaa myös kahteen läntisimpään teollisuustonttiin vaikka tontit eivät ole tässä asemakaavamuutoksessa mukana. Tonteilla ei ole tulevaisuudessa mahdollisuuksia kehittää nykyistä toimintaansa viereisen alueen asuinrakentamisen jälkeen. Asumisen aluetta voidaan myöhemmin laajentaa Possijärvenkadulle saakka (ks. ilmakuva). 22
Alueelta puretaan neljä olemassa olevaa rakennusta. Tulevaisuudessa asumisen alue tulee laajenemaan luoteeseen Possijärvenkadulle asti. (Blom 2014) Olemassa olevat teollisuusrakennukset on tarkoitus purkaa uuden rakentamisen tieltä. Rakennuksilla ei ole sellaisia arkkitehtonisia arvoja, jotka edellyttäisivät rakennusten suojelua. Alueen rakennettu lähiympäristö muodostuu eri rakennustyypeistä ja asteittain syntyneestä kokonaisuudesta, joka kestää uutta rakentamista ja vaihtelevuutta. Alue rajautuu puistoon ja pientalomaiseen alueeseen joihin suunnitelmat on sovitettava. Lisäksi Teivaalantien katujulkisivuun ja -tilaan tulee kiinnittää huomiota, koska se tulee rajaamaan koko aluekeskuksen tiiviimmin rakennetun alueen väljästä ja puistomaisesta pientaloalueesta ja urheilualueesta. Alue on jo ollut rakennuskäytössä eikä siellä ole todettu luontoarvoja. 9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys Alueen asukasmäärä kasvaa noin 400-500 asukkaalla. Se aiheuttaa jonkin verran lisääntyvää käyttöä lähialueen virkistysalueille. Virkistys- ja puistoalueita on vähän entiselle teollisuusalueelle rakentuneella Lielahden kaupallisella alueella. Vieressä on urheilukenttä pienine reunapuistoineen. Alueen lähimmät virkistysalueet ovat Lintulammen ja Ryydynpohjan pientalovaltaisilla alueilla, jonne on matkaa 300-500 metriä. Yhtenäinen virkistysalue on muodostumassa myös Niemenrannan alueelle. Lounaan suunnassa sijaitsee Epilänharjun ja Tohloppi-järven virkistysalueet. Sinne on matkaa noin kilometri, mutta välissä on Vaasantie (kantatie 65) ja rautatie. Niiden ali on rakennettu alikulkuja, mutta silti ne muodostavat esteen. Myös Epilänharju on itäreunaltaan erityisen jyrkkä. Virkistysalueille päästäkseen tulee kulkea meluisella Lielahdenkadulla noin kilometrin matkan. Läntisellä alueella Näsijärven ranta ja tulevaisuudessa rantareitti muodostaa merkittävän virkistysmahdollisuuden. Yhteydet korttelialueelta rantaan tulisi tehdä sujuviksi ja turvallisiksi. 23
Viheralueiden saavutettavuus. Tummalla vihreällä on merkitty vähintään 1,5 hehtaarin viheralueet, jossa liikennemelutaso on alle 55 db. Punaisella on merkitty alueet, joilta on yli 300 metrin matka näille viheralueelle Johtopäätös: Hankkeen ja asemakaavoituksen kohteena olevalla yleiskaavan TP-alueella ei ole nähtävissä edellytyksiä kehittyä tuotantovaltaisen yritystoiminnan alueena. Alueen muutos asuntoalueeksi tukee tavoitetta muodostaa Lielahteen yksi kaupungin aluekeskuksista. Asukkaiden kannalta alueella on erinomaiset palvelut, lähipalvelut löytyvät kävelymatkan päästä. Asuinkortteli rajautuu liikekortteleihin, jossa on paljon tavara- ja kuljetusliikennettä. Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuus on taattava tässä ympäristössä. Myös kuljetuksista aiheutuva melu ja muu häiriö on otettava huomioon asuinkorttelia suunniteltaessa. Korttelin koillisreunalla Teivaalantien varressa melu tulee ottaa huomioon piha-alueita suunniteltaessa. Suunnitelma-alueella on toiminut vuosikymmenien ajan erilaisia toimijoita, joiden toiminta on saattanut aiheuttaa maaperän pilaantuneisuutta. Pilaantuneisuuden tutkiminen ja mahdolliset toimenpiteet maaperän puhdistamiseksi on selvitettävä asemakaavatyön aikana. Alue soveltuu asumiselle. Voimassa oleva yleiskaava on siten tältä osin vanhentunut. Asemakaava voidaan laatia ja hanke toteuttaa muuttamatta voimassa olevaa yleiskaavaa, mutta muutos on otettava huomioon vireillä olevassa Kantakaupungin yleiskaava 2040 -työssä. Yleiskaavatyössä tulee tavoitella laadukkaita ja turvallisia reittejä alueelta virkistysalueille Epilänharjulle, Tohloppiin ja Näsijärven rantaan. Reittien tulee olla sujuvia, turvallisia ja houkuttelevia. Tämä tarkoittanee alikulkujen rakentamista Lielahdenkadun ali ja Lielahdenkadun profiilin muuttamista enemmän jalankulkijoita ja pyöräilijöitä houkuttelevaksi. 4.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Yhdyskuntarakenne ja kaupunkikuva Kortteli 2479 täydentyy ja tiivistyy uudisrakentamisen valmistuessa. Kaavamuutos tukee Lielahden alakeskuksen kehittämistä ja lisää viereisen Lielahtikeskuksen palvelujen lähikäyttäjien määrää merkittävästi. Teivaalantien katumiljöö muuttuu suunnittelualueen kohdalta kaupunkimaisemmaksi sekä umpikorttelin oloiseksi. 24
Korttelin 2479 uudisrakentaminen näkyy Lielahden kaukonäkymässä ympärillä olevien matalien rakennusten vuoksi. Kortteli näkyy ja osoittaa Lielahden keskusta-alueen sijaintia sekä tukee Lielahtikeskuksen alueellista asemaa tuomalla sen viereen tehokasta ja ympäröiville alueille näkyvää rakentamista. Asuminen ja väestö Kaava-alueelle on mahdollista toteuttaa asuntojen kokojakaumasta riippuen n. 220-320 uutta asuntoa. Uusien asukkaiden määrä on vastaavasti noin 400-500. Työpaikat ja elinkeinotoiminto Kaavan toteuttaminen vähentää pienteollisuuden työpaikkoja, mutta mahdollistaa sosiaali-, liikeja toimistotilojen toteuttamisen asuinkerrostalojen yhteyteen. Koko korttelialueelle on mahdollista sijoittaa sosiaali-, liike- ja toimistotiloja 5 % sallitusta kerrosalasta lukuun ottamatta tonttia 2479-19, jolle on mahdollista sijoittaa edellä mainittuja tiloja 10 % sallitusta kerrosalasta. Liikenne Kaava-alue liittyy olemassa olevaan liikenneverkkoon. Kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen yhteydet kaava-alueelta ovat hyvät. Mikäli keskusta-lentävänniemi -raitiotielinja toteutuu, alueen saavutettavuus joukkoliikenteellä paranee entisestään. Lielahtikeskukseen ja Prismaan suuntautuvasta huolto- ja muusta ajosta aiheutuvia haittoja on pyritty minimoimaan rajaamalla oleskelupihaa asuin- ja talousrakennuksilla sekä parvekelasitusta koskevalla kaavamääräyksellä. Uuden asuinkorttelin vaikutus ajoneuvoliikenteen toimivuuteen on hyvin pieni. Teivaankadun katkaisu parantaa liikenteen sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta. Tekninen huolto Kaava-alue on liitettävissä jo olemassa olevaan kunnallistekniseen verkostoon, joka kulkee pääosin ympäröivien katualueiden alla. Tampereen Sähköverkko Oy:llä on muuntamo kaava-alueeseen nähden Teivaalantien vastakkaisella puolella, urheilukentän tuntumassa. Tarkoituksena on korvata nykyinen muuntamo, uusia muuntamon kojeet sekä lisätä muuntotehoa vastaamaan kaava-alueen tarpeita. Tämä saattaa edellyttää ET-alueen kaavoittamista urheilukentän tuntumaan Teivaalantien vastakkaiselle puolelle lähemmäksi nyt käsiteltävää kaava-aluetta. 4.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Luonnonympäristö Kaavalla ei ole merkittäviä vaikutuksia luontoon tai luonnonympäristöön, koska alue on nykyäänkin pääosin rakennettua korttelimaata. Rakentamisen myötä korttelin keskelle tulee asuinkorttelin vehreä yhteiskäyttöpiha. Hulevedet Hulevesien hallintaperiaatteet on selvitetty kaavoituksen yhteydessä (Teivaankadun ja korttelin 2534 asemakaavamuutoksen nro 8586 hulevesiselvitys, Ramboll Finland Oy, tammikuu 2016). Korttelialueen rakennetun ja vettä läpäisemättömän pinnan määrä vähenee, kun korttelialueen keskelle toteutetaan asuintonttien yhteiskäyttöpiha jota hyödynnetään myös hulevesien hallinnassa. 4.5 Ympäristön häiriötekijät 25
Melu Laskentojen mukaan vuoden 2030 melutasot piha-alueilla jäävät alle ohjearvojen. Teivaalantiehen rajautuvilla kerrostaloilla Teivaalantien puoleisilla julkisivuilla päiväaikainen keskiäänitaso on enimmillään noin 62-64 db, mikä ei vielä edellytä julkisivulle kaavamääräystä. Mitoitusvuoden 2040 käyttäminen edellyttäisi Teivaalantien puoleisille julkisivuille korkeintaan 32 db kaavamääräystä. Muilla julkisivuilla kaavamääräys ei ole tarpeen. Asuinviihtyvyyden lisäämiseksi tulisi mahdollisimman monen asunnon avautua myös hiljaisen julkisivun puolelle. Rakennusten massoittelu on suunniteltu siten, että niissä on melun suuntaan "korvakkeet", minkä taakse muodostuu julkisivulle hiljaisempi katvealue. Parvekkeet ja terassit tulee lasittaa Teivaalantien varren taloissa sekä Antti Possin kujan eteläpäässä olevassa talossa, missä lasitustarve voidaan perustella myös esim. Lielahtikeskuksen tavara- ja huoltoliikenteellä. Suunnittelualueen eteläpuolisen hypermarketin toimintojen aiheuttamia meluvaikutuksia on tutkittu vuonna 2008 hypermarketin kaavoituksen yhteydessä. 26
Hypermarketin toiminnan aiheuttamat meluvaikutukset päivällä ja yöllä. Turvesuonkadun hypermarketin ympäristömeluselvitys (Ramboll Finland Oy 4.9.2008). Pilaantuneet maa-alueet Suunnittelualueelta on tehty maaperätutkimuksia ja alueelta otettu maaperänäytteitä. Tutkimuksesta saatujen tulosten perusteella kynnysarvon ylittävät pitoisuudet kahdesta näytepisteestä eivät aiheuta maaperän puhdistustarvetta. Maa-aineksia, joissa on todettu kynnysarvon ylittäviä pitoisuuksia yhdisteitä, voidaan käyttää kiinteistön sisäisesti. Kiinteistön ulkopuolelle vietäessä, maaainekset tulee toimittaa jätteenkäsittelykeskukseen jolla on lupa ottaa vastaan metalleilla pilaantuneita maa-aineksia. Maaperän pilaantuneisuutta ei ole tutkittu rakennusten kohdalta, mikä tulee varmistaa rakennusten purkamisen jälkeen. 4.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset 27
28
29
30