RÄÄKKYLÄN KUNNAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA

RÄÄKKYLÄN KUNNAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA Hyväksytty Rääkkylän kunnanvaltuustossa xx.01.2014

SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 SUUNNITELMAN LÄHTÖKOHTA... 4 3 LASTENSUOJELUN PALVELUJÄRJESTELMÄ... 5 3.1 Hyvinvoinnin edistäminen ja ongelmien ehkäiseminen... 6 3.2 Ehkäisevä lastensuojelu... 7 3.3 Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu... 7 3.4 Yhteenveto palvelujärjestelmästä... 9 4 VÄESTÖRAKENNE RÄÄKKYLÄSSÄ... 9 4.1 Kunnan väestörakenne... 9 4.2 Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima... 11 4.3 Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet kunnassa... 11 4.4 Nuoret ja nuoret aikuiset kunnassa... 12 5 PERUSPALVELUT RÄÄKKYLÄSSÄ... 12 5.1 Terveydenhuollonpalvelut lapsille, nuorille ja vanhemmille... 12 5.2 Päivähoito... 13 5.3 Opetus ja koulutus... 14 5.4 Vapaa-aikatoimi... 15 5.5 Harrastustoiminta... 15 6 ENNALTAEHKÄISEVÄ JA VARHAINEN TUKI... 15 7 KORJAAVA TUKI... 16 8 LASTEN HYVINVOINNIN TULEVAISUUS RÄÄKKYLÄSSÄ... 18 Liite 1: lastensuojeluilmoitus 2

1 JOHDANTO Vanhemmilla on ensisijainen oikeus ja vastuu huolehtia lapsen hyvinvoinnista. Lasten ja perheiden kanssa toimivien viranomaisten on tuettava vanhempia ja huoltajia heidän kasvatustehtävässään ja tarjottava perheelle tarpeellista apua riittävän varhain sekä ohjata lapsi ja perhe tarvittaessa käyttämään lastensuojelun palveluja. Lastensuojelulain tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Lastensuojelu tukee vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lapsen kasvatuksessa ja huolenpidossa järjestämällä tarvittavia palveluja ja tukitoimia. Vuoden 2008 alussa voimaan astunut lastensuojelulaki velvoittaa kuntia laatimaan lastensuojelun suunnitelman (lastensuojelulaki 12 ). Suunnitelma on lakisääteinen väline ohjata, johtaa ja kehittää lasten ja nuorten hyvinvointityötä kunnassa. Suunnitelma on väline linjata lastensuojelua sekä koota kokonaisnäkemys lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilasta ja kehittämistarpeista kunnassa. Suunnitelman tavoitteena on kehittää lastensuojelua niin, että se vastaa mahdollisimman hyvin lasten ja nuorten tarpeisiin sekä tukee vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lasten hoidossa ja kasvatuksessa. Suunnitelman tavoitteena on myös antaa kuntapäättäjille, palveluiden toteuttajille ja palveluiden asiakkaille aiempaa parempi kokonaiskäsitys lasten ja nuorten kasvuoloista, käytettävissä olevista palveluista ja niiden käytössä olevista voimavaroista. Lastensuojelulain mukaan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tulee sisältää tiedot lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilasta, lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä sekä ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista, lastensuojelun tarpeesta kunnassa, lastensuojeluun varattavista voimavaroista, lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä olevasta lastensuojelun palvelujärjestelmästä, yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien järjestöjen ja laitosten välillä sekä suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta. Kunta järjestää lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ehkäisevää lastensuojelua sekä lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua. Ehkäisevällä lastensuojelulla edistetään ja turvataan lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta. Lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun tarvetta voidaan vähentää havaitsemalla varhain lasten ja nuorten huolenpitoon ja kasvatukseen liittyvät ongelmatilanteet sekä tarjoamalla jo peruspalveluissa perheille varhaista tukea niistä selviytymiseksi. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on tehty lapsiperhepalveluja tuottavia toimijoita, niitä suunnittelevia ja niistä päättäviä henkilöitä sekä lapsiperheitä varten. Suunnitelmassa kuvataan lapsen ja nuoren sekä hänen perheensä käytettävissä olevia kunnan eri hallinnonalojen lapsille, nuorille ja perheille tarjoamia palveluja sekä järjestöjen, seurakuntien ja muiden toimijoiden tarjoamia lapsiperhepalveluja. 3

Peruspalvelut muodostavat keskeisimmän hyvinvoinnin tuen, ennaltaehkäisevät, varhaisen puuttumisen ja korjaavan tuen palvelut täydentävät peruspalveluita. Lastensuojelusuunnitelman avulla voidaan tarkastella lapsiperhepalveluita kokonaisuutena, sitä voidaan käyttää keskustelun välineenä sekä päättäjien, viranhaltijoiden ja toimijoiden sekä palveluiden käyttäjien perehdyttämisessä lapsiperhepalveluiden kokonaisuuteen Rääkkylän lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tavoitteena on - antaa päättäjille, palvelujen suunnittelijoille ja käytännön työn toteuttajille kokonaiskäsitys lasten ja nuorten kasvuoloista ja hyvinvoinnin tilasta sekä käytössä olevasta palvelujärjestelmästä - antaa kokonaiskäsitys käytössä olevista ja tarvittavista voimavaroista - auttaa luomaan poikkihallinnollista ja monitoimijaista yhteistyöverkostoa palveluiden kehittämiseksi - edistää eri hallintokuntien, ammattikuntien, järjestöjen, seurakuntien ja muiden yhteisöjen yhteistyötä lasten, nuorten ja perheiden palveluiden suunnittelussa ja toteuttamisessa - välittää tietoa lapsiperheille heitä tukevasta palvelujärjestelmästä sekä antaa perheille mahdollisuus palvelujen kehittämiseen. - lisätä keskustelua toimijoiden, päättäjien ja palveluiden käyttäjien välillä lapsiperhepalveluiden kehittämiseksi Lastensuojelu suunnitelmaa ovat olleet kokoamassa henkilöt koulutoimesta, päivähoidosta, nuorisotoimesta, terveydenhuollosta, seurakunnasta, päihde ja mielenterveysyksiköstä sekä sosiaalitoimesta. Lastensuojelulain 12 :n mukaan kunnanvaltuusto hyväksyy lastensuojelun suunnitelman. Suunnitelma tarkistetaan joka neljäs vuosi. Lastensuojelusuunnitelman tarkastamisesta vastaa kunnan sosiaalitoimi. Lastensuojelun suunnitelman vahvistaa kunnanvaltuusto. 2 SUUNNITELMAN LÄHTÖKOHTA Lapsen, nuoren ja hänen perheensä hyvinvointi on lastensuojelusuunnitelman lähtökohta. Painopistealue on ennaltaehkäisevissä palveluissa. Ongelmien tunnistaminen ja niihin puuttuminen mahdollisimman aikaisin on sekä inhimillisesti, että taloudellisesti paras vaihtoehto. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen periaatteen mukaan lapsella on oikeus suojeluun ja huolenpitoon, oikeus osuuteen yhteiskunnan voimavaroista sekä oikeus osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon. Lastensuojelulaki painottaa ennalta ehkäisyä, varhaista puuttumista ja kunnan kaikkien toimijoiden roolia lasten suojelussa ja hyvinvoinnin edistämisessä. Kunnan kaikkien toimijoiden yhteisvastuullisuudella, varhaisella tuella ja puuttumisella ongelmakohtiin jo peruspalveluissa pystytään vähentämään lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun tarvetta. 4

Ennaltaehkäisevän työn tarkoituksena on havaita lasten ja perheiden ongelmat jo peruspalveluissa. Tukemalla perhettä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa voidaan ehkäistä varsinaisen lastensuojelun tarve. Lasten ja nuorten tarpeet otetaan huomioon myös aikuisille suunnatuissa palveluissa, erityisesti päihdehuolto- ja mielenterveyspalveluissa. Vanhemman päihde- tai mielenterveysongelman vuoksi voidaan joskus havaita, että hänen kykynsä huolehtia lapsesta on heikentynyt. Tällöin tuen tarve ja aikuisen kyky huolehtia lapsesta tulee selvittää ja turvata. Ehkäisevällä lastensuojelulla edistetään ja turvataan lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta. Ehkäisevää lastensuojelua toteutetaan kunnan peruspalveluissa, kuten äitiys- ja lastenneuvolassa, päivähoidossa, opetuksessa ja nuorisotyössä. Ehkäisevän lastensuojelun voidaan sanovan ulottuvan kaikkiin lapsiin ja perheisiin kunnassa. Lastensuojelua on lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu. Lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua ovat lastensuojelutarpeen selvitys, avohuollon tukitoimet, lapsen kiireellinen sijoitus ja huostaanotto sekä niihin liittyvä sijaishuolto ja jälkihuolto. Rääkkylän kunnassa lapset ja nuoret ovat kohderyhmä johon erityisesti panostetaan kunnan palveluissa. Avainsana on ennaltaehkäisy. Kunnassa pyritään laaja-alaisesti huomioimaan lapsia ja nuoria koskevia asioita, jotka ovat merkityksellisiä heidän ja heidän perheiden terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Ehkäisevää lastensuojelua Rääkkylän kunnassa toteutetaan hyvin toimivien peruspalvelujen avulla. Lapsi- ja nuorisotyön merkitys korostuu erityisesti syrjäytymisen ehkäisynä lasten ja nuorten tilanteissa. Valtakunnallisissa tavoitteissa on nostettu uudelleen esille lapsiperheille suunnatun kotipalvelun merkitys, esim. STM Hyvinvointi 2015 ohjelma. Lapsiperheillä on mahdollisuus saada ennaltaehkäisevää perhetyön tukea perheeseen arjen sujumisen helpottamiseksi. Tukea voi hakea suoraan perhetyöstä vastaavalta viranhaltijalta tai asian voi ottaa puheeksi neuvolan terveydenhoitajan tai päivähoidon henkilön kanssa. Lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua toteutetaan kunnassa lastensuojelulain mukaisesti. Rääkkylän kunnan etuna on pienen kunnan mahdollistamana moniammatillisen yhteistyön vaivaton toteuttaminen. Moniammatillinen yhteistyö toteutuu ennaltaehkäisevässä perhetyössä, oppilashuoltoryhmässä ja lastensuojelutyön asiantuntijaryhmässä. Lähtökohtana on avoin yhteistyö lapsen, nuoren ja perheen kanssa. Hallintolaki (10.1 ) velvoittaa viranomaisia tekemään yhteistyötä asian nopean ja joustavan hoitamisen kannalta viranomaisen toimintavaltuuksien ja salassapitosäännösten rajoissa (Seppänen, 9). Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu on sosiaalitoimen vastuulla, mutta myös muut hallintokunnat ovat tärkeässä roolissa lasten ja nuorten palveluverkon kehittämisessä. 3 LASTENSUOJELUN PALVELUJÄRJESTELMÄ Lastensuojelu tukee vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä järjestämällä tarvittavia palveluja ja tukitoimia. Palvelut ja tukitoimet muodostavat yhdessä toimivan palveluverkoston, jonka avulla vastataan lasten, nuorten ja perheiden palvelutarpeisiin. 5

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin palvelukokonaisuus muodostuu hyvinvoinnin edistämiseen liittyvistä palveluista, ehkäisevästä lastensuojelusta sekä lapsi- ja perhekohtaisesta lastensuojelusta. Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu etenee prosessin mukaan, jonka käytäntöjä säätelee lastensuojelulaki. HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN JA ONGELMINEN EHKÄISEMINEN Kunnan kaikissa hallintokunnissa, seurakunnissa. järjestöissä, yhteisöissä tehtävä lasten, nuorten ja perheiden hyvän elämän edellytysten turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi sekä ongelmien ehkäisemiseksi tehtävä työ. EHKÄISEVÄ LASTENSUOJELU Edistää ja turvata lapsen kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tukea vanhemmuutta. Erityinen tuki sosiaalihuollossa, äitiysja lastenneuvolassa, muussa terveydenhuollossa, päivähoidossa, opetuksessa ja nuorisotyössä LAPSI- JA PERHEKOHTAINEN LASTENSUOJELU Lastenuojelulaki säätelee ja määrittää Perusturvalautakunta vastaa kuvio 1. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin palvelukokonaisuus 3.1 Hyvinvoinnin edistäminen ja ongelmien ehkäiseminen Hyvinvoinnin yhtenä lähtökohtana voidaan pitää aineellisia oloja ja taloudellista toimeentuloa. Hyvinvointiin vaikuttaa henkilön terveydentila, sosiaaliset suhteet, itsensä toteuttaminen ja onnellisuuden kokemus. (Lammi-Taskula, Karvonen, Ahlström 2009, 11.) Hyvinvoinnin edistämiselle antaa suuntaviivoja YK:n lapsen oikeuksien sopimus, joka velvoittaa niin valtiota, kuntia, lasten vanhempia kuin muitakin lasten kanssa toimivia aikuisia. Sopimuksen sisältö voidaan tiivistää kolmeen eri teemaan: 1. lapsella on oikeus erityiseen suojeluun ja hoivaan 2. lapsella on oikeus riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista 3. oikeus osallistua ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti itseään koskevaan päätöksentekoon Oikeus erityiseen suojeluun ja huolenpitoon toteutuvat viime kädessä niin, että yhteiskunta ottaa vastuun lapsen ja nuoren hyvinvoinnista tilanteissa, joissa vanhempien voimavarat eivät riitä sitä turvaamaan. Lapsi on oikeutettu suojeluun laiminlyöntiä, ruumiillista ja henkistä väkivaltaa, riistoa, syrjintää ja epäinhimillistä kohtelua vastaan. Oikeus riittävään osallisuuteen yhteiskunnan voimavaroista merkitsee sitä, että lapsille taataan sekä riittävän laadukkaat palvelut kuten päivähoito, terveydenhuolto ja koulutus, että kehityksen kannalta riittävä elintaso. Lapsella on lisäksi oikeus osallistua ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti itseään koskevaan päätöksentekoon ja yhteiskuntapolitiikkaan. Lapsia kunnioitetaan perheen, yhteisön ja yhteiskunnan aktiivisina jäseninä ja vaikuttajina, heitä kuul- 6

laan ja heillä on oikeus saada riittävästi tietoa omista asioistaan, jotta he pystyvät vaikuttamaan niiden käsittelyyn. (Sosiaaliportti 2013.) Kunnan sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen ja muidenkin kunnan viranomaisten on yhteistyössä seurattava ja edistettävä lasten ja nuorten hyvinvointia sekä poistettava kasvuolojen epäkohtia ja ehkäistävä niiden syntymistä. Kunnan on panostettava ongelmien ehkäisyyn. Kunnan eri viranomaisten tehtävänä on tunnistaa ongelmat ja rakentaa joustava järjestelmä palvelujen ja tuen järjestämiseksi niin, että perheen tai lapsen ongelmiin voidaan vastata mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kunnan viranomaisilla on velvollisuus järjestää ja kehittää lapsiperheidenpalveluja siten, että he ottavat samalla huomioon lasten vanhemmille kuuluvan oikeuden ja velvollisuuden päättää ja huolehtia lapsensa hoidosta ja kasvatuksesta. (Räty 2008, 33 35.) 3.2 Ehkäisevä lastensuojelu Ehkäisevällä lastensuojelulla edistetään ja turvataan lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta silloin kun lapsi ei vielä ole lastensuojelun asiakas. Ehkäisevä lastensuojelutyö on mm. lapsille ja nuorille järjestettävää informaatiota, neuvontaa, perhepalveluja, perhetyötä, vertaistukea, yhteisön tukea, oppilashuoltoa, tehostettua tukea päivähoidossa ja neuvolassa. Ehkäisevää lastensuojelua on myös kunnan muiden palvelujen sisällä, kuten äitiys- ja lastenneuvolassa sekä muussa terveydenhuollossa, päivähoidossa, opetuksessa ja nuorisotyössä annettava erityinen tuki silloin, kun lapsi tai perhe ei ole lastensuojelun asiakkaana. Lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun tarvetta voidaan vähentää havaitsemalla varhain lasten ja nuorten huolenpitoon ja kasvatukseen liittyvät ongelmatilanteet sekä tarjoamalla jo peruspalveluissa perheille varhaista tukea niistä selviytymiseksi. (Sosiaaliportti 2013.) 3.3 Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu Lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua ovat lastensuojelutarpeen selvitys, avohuollon tukitoimet, lapsen kiireellinen sijoitus ja huostaanotto sekä niihin liittyvä sijaishuolto ja jälkihuolto. Usein lastensuojelun asiakkuus alkaa lastensuojeluilmoituksella (liite 1.) ja sen jälkeen tehtävällä lastensuojelutarpeen selvityksellä tai kiireellisellä lastensuojelutoimella. Lastensuojeluilmoituksen voi tehdä kuka tahansa, sen voi tehdä myös nimettömänä, mutta monilla virnaomaisilla on siihen myös salassapitosäännöksistä riippumaton velvollisuus. Lastensuojeluviranomaisen on ilmoitettava poliisille, mikäli on syytä epäillä rikoslain (39/1889) 20 tai 21 luvussa rangaistavaksi säädettyä vakavaa tekoa. Lastensuojeluilmoitus ei välttämättä johda lastensuojeluasiakkuuden alkamiseen. Lastensuojelun asiakkuus voi alkaa myös vanhempien aloitteesta tai työntekijän huolen perusteella. Lastensuojeluasiakkuuden alkamisesta päättää lastensuojelun sosiaalityöntekijä. Lastensuojelutarpeen selvitys tehdään viivytyksettä ja siinä arvioidaan lapsen kasvuolosuhteita, huoltajien tai muiden lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavien henkilöiden mahdollisuuksia huolehtia lapsen hoidosta ja kasvatuksesta sekä lastensuojelutoimenpiteiden tarvetta. Avohuollon tukitoimet ovat ensisijaisia 7

lastensuojelun toimenpiteitä. Tukitoimien on oltava lapsen edun mukaisia, huolenpidon toteuttamisen kannalta riittäviä, sopivia ja mahdollisia. Avohuollon järjestämisestä vastaa lapsen kotikunta. Avohuollon tukitoimia voivat olla mm. toimeentulon ja asumisen turvaaminen, tuki lapsen ja perheen ongelmatilanteen selvittämiseksi, tukeminen koulunkäynnissä, ammatin ja asunnon hankkimisessa, työhön sijoittumisessa, harrastuksissa tai läheisten ihmissuhteiden ylläpitämisessä, tukihenkilötoimintaa, kuntoutumista tukevaa hoitoa ja terapiaa, perhetyötä, koko perheen sijoitusta perhe- tai laitoshoitoon, vertaisryhmätoimintaa, loma- ja virkistystoimintaa tai lapsen sijoitus avohuollon tukitoimena. (Lastensuojelulaki 2007/ 417 27, 34-37.) Lapsen kiireellinen sijoitus tehdään jos lapsi on välittömässä vaarassa tai muutoin kiireellisen sijoituksen tai sijaishuollon tarpeessa. Huostaanotto on tehtävä jos puutteet lapsen huolenpidossa tai muut lapsen kasvuolosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä tai lapsi vaarantaa vakavasti terveyttään tai kehitystään käyttämällä päihteitä, tekemällä muun kuin vähäisenä pidettävän rikollisen teon tai muulla vastaavalla käytöksellä. Sijaishuolto voidaan järjestää perhehoitona, laitoshuoltona tai muulla lapsen tarpeiden edellyttämällä tavalla. Sijaishuollon päättymisen jälkeen lapselle tai nuorelle on järjestettävä jälkihuoltoa. Kunnan velvollisuus jälkihuollon järjestämiseen lakkaa viiden vuoden kuluttua sijoituksen päättymisestä. Jälkihuollossa tuetaan lasta, nuorta sekä hänen vanhempiaan ja huoltajiaan pääsääntöisesti samoilla keinoilla kuin avohuollon tukitoimissa. (Lastensuojelulaki 2007/417 40 44, luku 10, 12.) LASTENSUOJELUILMOITUS /lastensuojeluasian vireille tulo Ilmoitus ei johda toimenpiteisiin LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITYS lastensuojeluasiakkuus alkaa Selvitys ei anna aihetta huoleen...asiakkuus päättyy. lastensuojeluasiakkuus jatkuu.. AVOHUOLLON TUKITOIMET Lastensuojeluasiakkuus päättyy HUOSTAANOTTO LAPSEN KIIREELLINEN SIJOITUS SIJAIS- HUOLTO KUN- NAN PERUS- PAL- VELUT JÄLKIHUOLTO kuvio 1. lastensuojeluprosessin kulku 8

3.4 Yhteenveto palvelujärjestelmästä Lasten ja nuorten hyvinvointia tuetaan ensisijaisesti hyvin toimivilla ja riittävillä peruspalveluilla sekä vapaaehtoisjärjestöjen toiminnalla. Lastensuojelun painopiste on ehkäisevissä palveluissa ja tukitoimissa sekä varhaisessa ja kuitenkin oikea-aikaisessa puuttumisessa. Lisäksi korostuvat seuraavat periaatteet: - perheiden ensisijainen kasvatusvastuu - lapsen, nuoren ja perheen osallisuus ja kuuleminen - riittävä ja oikea-aikainen ohjaus, tuki ja tarvittaessa puuttuminen - eri toimijoiden sujuva yhteistyö, toimivat palvelukokonaisuudet ja yksilöllinen asiakasprosessi - ennalta ehkäisevät toimet, hyvät peruspalvelut, perheiden kasvatustyön varhainen tukeminen ja toimivat lastensuojelupalvelut - hyvinvoiva, riittävä ja osaava henkilöstö - palvelujen saatavuuden ja resurssien turvaaminen - palvelujen vaikuttavuuden, laadun ja tehokkuuden seuraaminen Palvelujärjestelmän tarkoituksena on tukea lasta ja nuorta sekä lapsiperheitä niin, että perhe sekä lapsi ja nuori itse ovat ensisijaisia toimijoita kaikissa tilanteissa. Hyvinvoinnin edistäminen ja ongelmien ehkäiseminen ovat kunnan sekä alueen muiden toimijoiden vastuulla. Vasta kun tämä ei onnistu, tulevat mukaan ennaltaehkäisevän lastensuojelun sekä lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun keinot. Oikea-aikainen puuttuminen on lasten ja nuorten hyvinvoinnin tae silloin kun on selvästi nähtävissä, että lapsen tai nuoren elämässä tai käytöksessä ei kaikki ole hyvin. Puheeksi ottaminen ja vaikeammassa tapauksessa lastensuojeluilmoituksen tekeminen ovat keinoja tuoda ongelmat pohdittavaksi ja ratkaistavaksi. Rääkkylän kunnassa sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaminen on ulkoistettu yksityiselle palvelujen tuottajalle 1.5.2011 alkaen. Kunta yhteistyössä yksityisen palvelujen tuottajan kanssa toteuttaa lapsille, nuorille ja perheille suunnatut sosiaali- ja terveyspalvelut. Rääkkylän kunta on vastuussa palvelujen järjestämisestä ja lastensuojelulain velvoitteiden toteutumisesta alueellaan. Yhteistyön lisääminen kaikkien lasten ja nuorten kanssa toimijoiden kesken sekä palveluketjujen toimivuus lasten, nuorten ja perheiden palveluissa Rääkkylässä on ollut ja on edelleen tulevaisuuden painopistealueena. 4 VÄESTÖRAKENNE RÄÄKKYLÄSSÄ 4.1 Kunnan väestörakenne Väestörakenne vanhenee koko Suomessa. Eläkeikäisten osuus väestöstä kasvaa voimakkaasti samaan aikaan kun työikäinen väestö vähenee. Lasten ja nuorten osuudet pienenevät eikä syntyvyydessä ole odotettavissa merkittävää muutosta. Luonnollisen väestönkasvun osuus koko maan väestönkasvusta on noin kolmannes. Väestörakenteen vanheneminen on johtanut useissa kunnissa siihen, että kuolleiden määrä ylittää syntyneiden määrän, eikä luonnollista väestönkasvua enää tapahdu. Myös Rääkkylässä 9

on selkeästi nähtävissä väestörakenteen muutos eikä syntyvyys riitä täyttämään väestössä tapahtuvaa vanhenemista ja luonnollista poistumaa. taulukko 1. Rääkkylän luonnollinen väestönlisäys 1990 2012. Väestöpyramidi havainnollistaa väestön ikärakennetta. Pyramidi kuvaa sekä eri ikäluokkien välisiä suhteita että sukupuolten välisiä määrällisiä eroja. taulukko 2. Rääkkylän ikärakenne 2012 10

4.2 Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Rääkkyläläisiä oli 31.12.2012 2490 henkilöä. Heistä alle kouluikäisiä 0-6 -vuotiaita oli 4,5 % (111 lasta), kouluikäisiä 7-15 -vuotiaita 8,4 % (210 henkilöä) ja nuoria sekä nuoria aikuisia 16 24 -vuotiaita 6,1 % (151 henkilöä). Työikäisiä 25 64 -vuotiaita väestöstä oli 51,6 % (1286 henkilöä). Yli 65 -vuotiaita oli yhteensä 29,4 % (732 henkilöä), ja heistä 85 -vuotta täyttäneitä 4,2 % koko Rääkkylän väestöstä. Sekä nettomuutto että syntyvyys olivat vuonna 2012 negatiivisia, ainoastaan maahanmuutto oli nettomuutoltaan hieman positiivinen. Nettomuutto oli vuonna 2011 0,8/tuhatta asukasta kohti ja suunta oli viime vuosina ollut kasvussa ja se oli samaa luokkaa Pohjois-Karjalan muiden kuntien kanssa. Muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvien määrä oli tasaisessa nousussa. Väestörakenteesta johtuen sekä elatussuhde (207,7) ja huoltosuhde (70) olivat korkeat. Nämä arvot olivat huomattavasti korkeammalla kuin koko maassa: koko maan elatussuhde vuonna 2012 oli 129,5 ja huoltosuhde 54,3. Rääkkyläläisillä oli perusasteen jälkeistä koulutusta keskimäärin 2,39 vuotta. Lapsiperheiden osuus oli 30,8 %. Taso on ollut laskeva. Yksinhuoltajaperheitä oli 22,1 % lapsiperheistä. Työllisiä rääkkyläläisistä oli 32,5. Työttömiä työvoimasta oli 15 % (v. 2012). 4.3 Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet kunnassa Rääkkylässä oli lapsiperheitä 30,8 % kaikista perheistä. 0-15 -vuotiaita lapsia ja nuoria oli vuonna 2011 yhteensä 332 henkilöä. Lapsiperheet Rääkkylässä ovat pienituloisia. Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden määrä (11,2 %) lisääntyi vuodesta 2007 ja matalimmillaan se oli ollut vuonna 2010. Erikoissairaanhoidon nuorisopsykiatrian alan avohoitokäynnit 13 17-vuotiailla olivat vuonna 2011 114 käyntiä, mikä on suhteessa Pohjois-Karjalan muihin kuntiin verrattuna toiseksi korkein. Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkuuksien määrä vähentyi vuonna 2012, mikä osaksi selittyi palvelun tarjonnan puutteellisuudesta. Vastaavasti 0-16-vuotiaiden psykiatrisen laitoshoidon laitospäivät olivat alhaiset suhteessa Pohjois-Karjalan muihin kuntiin. Kouluterveyskyselyssä (2010) nuorten oman terveydentilan kokeminen kehittyi hyvään suuntaan. Sen sijaan ylipaino oli kasvussa ja oli korkea verrattuna Pohjois-Karjalan muihin kuntiin. Turvallisuuden kokeminen, koulukiusaaminen ja vanhemmuuden puute näyttäytyivät kyselyssä Pohjois-Karjalan lukuihin nähden keskitasossa, mutta olivat edelleen korkeahkoja. Tupakointi ja humalajuominen olivat laskussa ja vertailussa alhaisimpia. Yhteenvetona rääkkyläläisten lasten, varhaisnuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin vahvuutena kyselyn mukaan oli oman terveydentilan kokeminen hyvänä. Kehittämiskohteena nousi esille ylipainoon puuttuminen sekä vaikuttaminen turvallisuuden kokemiseen, koulukiusaamiseen ja vanhemmuuden puutteen kokemiseen. Lapsille ja nuorille mielenterveyspalveluita tulee mahdollisesti kehittää lähipalveluiksi ja turvata harrastusmahdollisuuksia. 11

4.4 Nuoret ja nuoret aikuiset kunnassa Nuoria ja nuoria aikuisia (16 24 -vuotiaat) Rääkkylän väestöstä oli vuonna 2012 6,1 %, 151 henkilöä. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus Pohjois-Karjalan kuntiin nähden korkeimpia. 15 17 -vuotiaiden kohdalla rikoksista syyllisiksi epäiltyjen määrä oli kunnista toiseksi korkein ja luku on ollut jyrkässä nousussa viime vuosina. Myös ikäluokassa 18 20 - vuotiailla oli vertailukuntiin nähden kolmanneksi korkein, mutta se on pysynyt vakaana viime vuosina. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden määrä oli vertailukuntien keskitasoa ja laskenut tehostettujen toimenpiteiden ansiosta vuodesta 2008. Nuorisotyöttömien määrä oli vuonna 2012 korkea 20,5 %, tämä on hieman korkeampi kuin Pohjois- Karjalassa (18,4 %). Toimeentulotukea saaneiden määrä oli 11,8 % ja on kolmanneksi alhaisin kunnista. Pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaneiden määrästä viimeisin tieto on vuodelta 2009, jolloin, jolloin se oli 5,4 % (6 henkilöä). Rääkkyläläisten nuorten ja nuorten aikuisten hyvinvoinnin kehittämiseksi tulee jatkaa toimenpiteitä, jotka ovat auttaneet vähentämään koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten määrää. Tällä voi olla merkitystä tulevaisuudessa nuorisotyöttömien ja toimeentulotuen saajien määrään. Vahvuutena tämän ikäryhmän kohdalla Rääkkylässä on vahva halu etsiä ongelmiin ratkaisuja sekä vastuussa olevat henkilöt tuntevat nuoret ja yksilöllinen auttaminen on mahdollista. 5 PERUSPALVELUT RÄÄKKYLÄSSÄ 5.1 Terveydenhuollonpalvelut lapsille, nuorille ja vanhemmille Neuvolapalvelujen tavoitteena on tukea vanhempia lasten kasvatuksessa. Neuvola tukee lapsen, äidin ja koko perheen hyvinvointia siten, että lapsi kehittyy terveeksi ja tasapainoiseksi. Neuvolan terveydenhoitaja ohjaa perhettä kokonaisvaltaisesti sekä kotikäynneillä, tapaamisissa että puhelimitse. Ongelmatilanteissa lapsi ohjataan tutkimuksiin tai hoitoon. Neuvolatoimintaan kuuluvat sosiaalinen, psykologinen ja lääketieteellinen työ. Neuvolan henkilöstö valmentaa myös vanhempia isän ja äidin rooliin. Pääsääntöisesti neuvolassa hoidetaan lasten ja vanhempien vastaanotot. Terveydenhoitaja tekee kotikäynnit kun perheeseen syntyy vauva ja kun lapsi on noin kahden ja puolen vuoden ikäinen. Lapsen kehityksen seuranta tapahtuu vastaanottokäynnein terveydenhoitajan ja lääkärin luona. Neuvoloissa tehdään 0 7 - vuotiaiden lasten terveystarkastukset valtakunnallisten ohjeiden ja asiakkaiden yksilöllisten tarpeiden mukaan. Neuvolan palvelujen päämääränä on turvallinen raskaus sekä äidin että lapsen osalta. Tähän kuuluu sekä fyysinen, psyykkinen että sosiaalinen terveys. Neuvolassa toteutetaan ennalta ehkäisevänä toimintana äiti-vauva-ryhmiä. Ryhmät kokoontuvat kerran kuukaudessa ja niiden tavoitteena on toimia vertaistukena ja tutustuttaa lapsiperheet toisiinsa. Äitiysneuvolassa lääkäri tutkii odottavan äidin valtakunnallisten ohjeiden mukaan ja terveydenhoitaja ohjaa kokonaisvaltaisesti sekä käynneillä että puhelimitse. Vastaanotolle tulee hakeutua ennen 3. raskauskuukauden alkua. Kelan äitiysavustuksen (pakkaus tai 12

raha) saamiseksi neuvolasta saa äitiysavustuksen hakemiseen vaadittavan raskaustodistuksen sekä todistuksen jälkitarkastuksen suorittamisesta 6-12 viikkoa synnytyksestä. Kouluterveydenhuollossa edistetään terveyttä, kehitystä ja oppimisen mahdollisuuksia. Kouluterveydenhuollon tavoitteena on ennaltaehkäistä ongelmia ja huolehtia koko kouluyhteisön hyvinvoinnista. Kouluterveydenhoitaja on lasten ja nuorten luottohenkilö: hänen puoleensa voi kääntyä kaikissa terveyteen ja koulunkäyntiin liittyvissä asioissa ja asiat käsitellään aina luottamuksellisina. Kouluterveydenhuolto toimii kiinteässä yhteistyössä oppilashuollon kanssa. Kouluterveydenhuollon järjestämisestä on Rääkkylässä oma suunnitelma, joka pohjaa valtakunnallisiin ohjeisiin. Sen mukaisesti kouluterveydenhoitaja tapaa jokaisen peruskoululaisen kouluvuoden aikana. Myös koululääkäri tapaa 1., 5. ja 8. luokan oppilaat. Ryhtiä katsoo terveydenhoitaja kerran vuodessa, ja fysioterapeutti tarkistaa 6. luokan tyttöjen ja 7. luokan poikien ryhdin. Erikoistutkimuksiin, kuten näkö-, kuulo- tai laboratoriotutkimuksiin tai esimerkiksi psykologille tai psykiatrille ohjataan kouluterveydenhuollosta tarpeen mukaan. Oppilashuollossa toimii myös koulukuraattori. Koulukuraattori auttaa ja tukee oppilaita ja heidän perheitään sosiaalityön keinoin. Koulukuraattorilta saa apua, kun lapsella tai nuorella on pulmia koulunkäynnissä, kaverisuhteissa tai hänen elämässään tapahtuu koulunkäyntiin vaikuttavia muutoksia. Myös vanhemmat voivat keskustella koulukuraattorin kanssa perheeseen liittyvistä asioista. Pulmatilanteita ratkotaan yhdessä vanhempien ja koulun muiden aikuisten kanssa. Tarvittaessa tehdään yhteistyötä alueen lastensuojelun ja terveydenhuollon kanssa. Oppilas itse, huoltaja tai opettaja voi ottaa yhteyttä koulukuraattoriin. Ensimmäistä lasta odottavan perheen suun terveydentilan ja hoidon tarpeen arvioi suun terveydenhuollon ammattihenkilö haastattelulla ja tarvittaessa muilla menetelmillä. Alle kouluikäisille järjestetään suuhygienistin tai hammashoitajan tekemiä suun terveystarkastuksia ja tarpeen mukaisesti hammaslääkärin tutkimuksia. Oppilaalle tehtävät suun määräaikaistarkastukset sisältävät suuhygienistin ja tarpeen mukaiset hammaslääkärin terveystarkastukset, mukaan lukien erikoisalakohtaiset suun tutkimukset. Lapselle, jolla on erityinen riski sairastua suusairauksiin, järjestetään tehostettu ehkäisevä suun terveydenhuolto ja yksilöllisesti määritellyt terveystarkastukset. Suun terveystarkastuksia järjestetään määräaikaistarkastuksina sekä yksilölliseen tarpeeseen perustuvina terveystarkastuksina. Tarkastuksissa selvitetään suun terveydentila, kehitys ja hoidon tarve ja tehdään tarvittaessa henkilökohtainen terveyssuunnitelma. Terveydenhuollon palvelut ovat saatavissa terveyskeskuksessa: Kinnulantie 22, 82300 Rääkkylä. Kouluterveydenhoitaja ottaa vastaan oppilaita torstaisin koululla. Koulukuraattori on tavattavissa koululla joka toinen tiistai. Neuvolan ajanvaraus ja tiedustelut arkisin klo 9.00 9.30 puh. 043 8263 712, hammashoidon ajanvaraus puh. 043 826 374. 5.2 Päivähoito Perheet voivat valita alle kouluikäiselle lapselle joko kunnallisen päivähoidon tai kotihoidontuen. Päivähoitoa tarjotaan päiväkodissa, ryhmäperhepäivähoidossa ja hoitajan kotona tapahtuvana perhepäivähoitona. Kaikilla alle kouluikäisillä lapsilla on 13

mahdollisuus saada päivähoitopaikka. Päivähoitoa järjestetään kokopäivähoitona, osapäivähoitona tai osa-aikahoitona. Kokopäivähoito on yli viisi tuntia päivässä tapahtuva hoito. Osapäivähoidossa lapsi on hoidossa päivän aikana viisi tuntia tai vähemmän. Osaaikahoidossa lapsi on hoidossa 6-16 koko- tai osapäivää kuukaudessa. Päivähoidossa tehdään jokaiselle lapselle oma varhaiskasvatussuunnitelma, johon kirjataan lapsen mahdolliset erityisen tuen tarpeet. Päivähoidossa käytetään erilaisia varhaisen tuen työskentelymalleja. Lapsilla, jotka tarvitsevat päivähoitoa sosiaalisista tai kasvatuksellisista syistä, on erityinen oikeus päivähoitopaikkaan. Erityistä tukea tarvitsevalle lapselle tarjotaan erityispäivähoitoa. Erityispäivähoidossa laaditaan kuntoutussuunnitelma yhteistyössä lapsen vanhempien ja lasta hoitavien muiden toimijoiden kanssa. Kuntoutussuunnitelma päivitetään tarpeen mukaan. Päiväkodin osoite on Koivukuja 6, 82300 Rääkkylä, myös ryhmäperhepäivähoidon tilat ovat päiväkodin yhteydessä. Päivähoitoa voi hakea ympäri vuoden. Hakeminen tulee tehdä neljä kuukautta ennen hoidon alkamista tai jos esim. huoltaja työllistyy pikaisella varotusajalla, on kunnalla kaksi viikkoa aikaa järjestää lapselle hoitopaikka. Päivähoitohakemuksen ja siihen tarvittavan tuloselvityslomakkeen voi tulostaa kunnan kotisivuilta olevasta linkistä. Päivähoitohakemuksia saa myös päiväkodilta ja kunnantoimistolta. Hakemukset palautetaan päiväkodille. Päivähoidon esimies vastaa päivähoitoon liittyvissä kysymyksissä puh. 040 105 3121. 5.3 Opetus ja koulutus Rääkkylä järjestää perusopetuksen yhtenäisenä perusopetuksena, joka tarkoittaa oppijan kannalta yhtenäistä opinpolkua varhaiskasvatuksesta perusopetuksen loppuun. Kehitämme yhtenäistä perusopetusta virkarakenteella, jossa kouluilla toimii yhteisiä opettajia sekä kiinnittämällä erityistä huomiota oppilaan koulun alkamiseen ja vuosiluokkien välisiin siirtymiin. Opetussuunnitelma on laadittu yhtenäiseen perusopetukseen. Esiopetusta annetaan kirkonkylällä Rääkkylän koulussa. Esiopetus on sivistystoimen alaisuudessa. Koululla on oma esiopetuksen opetusryhmä, jossa on opettajan lisäksi koulunkäyntiavustaja. Esiopetuksessa on vuonna 2013 10 oppilasta. Perusopetuksessa on 199 oppilasta vuonna 2013 luokka-asteilla 1-9. Opetusta annetaan Rääkkylän koulussa luokilla 0-6 ja luokilla 7-9. Erityisopetusta annetaan sitä tarvitseville lapsille. Alaluokilla toimii erityisopetuksen pienryhmä opettajanaan erityisluokanopettaja. Koululla toimii myös laaja-alainen erityisopettaja, joka antaa osaaikaista erityisopetusta. Yläluokilla erityisopetus järjestetään laaja-alaisen erityisopettajan pienryhmäopetuksena. Varhainen oppimisvaikeuksien tunnistaminen ja tukitoimien aloittaminen on edellytyksenä oppimisen esteiden vähentämisessä. Oppilaan sairaus, vamma, toimintavajavuus sekä psyykkiset tai sosiaaliset tekijät voivat aiheuttaa erityisen tuen tarpeen. Rääkkylän koululla toimii perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta, jonka tarkoituksena on luoda edellytykset lapsen myönteiselle kasvulle ja kehitykselle sekä tukea kotien kasvatustyötä. Aamu- ja iltapäivätoiminta on tarkoitettu etenkin 1-2-luokkalaisille sekä erityisen tuen lapsille. Toimintaan voivat osallistua myös esikoululaiset. Ryhmään mahtuu 25 lasta. Yhteystiedot: Paksuniementie 7, 82300 Rääkkylä, puhelin 040 105 3102. 14

5.4 Vapaa-aikatoimi Nuorisotoimi on osa vapaa-aikatoimea. Vapaa-aikatoimi koostuu liikunta-, nuoriso- ja kulttuuritoimesta. Nuorisotoimen keskeisenä toimintana on nuorisotalotoiminta. Nuorisotalolla on töissä nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja. Hänen työaikansa on 6 tuntia päivässä. Hänen työhönsä kuuluu myös muita vapaa-aikatoimen tehtäviä sekä toiminta yhteistyökumppaneiden kanssa, joita ovat muut kunnan toimielimet, kansalais- ja vapaaehtoisjärjestöt sekä seurakunnat. Nuorisotalo on auki 4-5 päivänä/iltana viikossa. Nuorisotalolla järjestetään kerhoja ja toimintailtoja. Järjestöt ja yhdistykset voivat pitää kokouksiaan nuorisotalolla ja he osallistuvat myös nuorisotalotoimintaan. Nuorisotoimi järjestää yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa nuorille erilaisin toimintoja ja tapahtumia. Vapaa-aikatoimen kaikki toiminnat ovat päihteettömiä ja energiajuomattomia. Vapaa-aikatoimen yhteystiedot: Rääkkylän kunta, Kinnulantie 1, 82300 Rääkkylä, vapaaaikasihteeri puh. 040 105 3103 sekä nuoriso- ja vapaa-aikaohjaaja puh. 040 105 3104. 5.5 Harrastustoiminta Harrastustoimintaa kunnassa tuottaa eri järjestöt, muun muassa 4-H, seurakunnat sekä nuoriso-, metsästys- ja urheiluseurat sekä kalakerho. Lapset ja nuoret voivat harrastaa musiikin opintoja Keski-Karjalan Musiikkiopistossa. Rääkkylän kunta järjestää harrastusopinnot Keski-Karjalan Kansalaisopistossa, jossa musiikissa ja joissakin taito- ja taideaineissa annetaan opetusta myös 7-16-vuotiaille. Koululaisten kerhotoiminta on osa Rääkkylän koulun toimintaa. Kerhotoiminta tarjoaa kouluikäisille erilaista harrastustoimintaa, mm. liikuntakerhoja. Kaikille kerhoihin osallistuville kotiin kyyditys on ilmainen. 6 ENNALTAEHKÄISEVÄ JA VARHAINEN TUKI Ennaltaehkäiseviin palveluihin luetaan sellaiset palvelut, joiden avulla voidaan tukea lasta, nuorta ja hänen perhettään silloin kun peruspalvelut eivät riitä. Ennaltaehkäisevien palvelujen tarve voi olla tilapäistä ja lyhytkestoista. Näitä ovat esim. ylimääräiset käynnit neuvolassa, tukiopetus tai vertaisryhmätoiminta. Koulun oppilashuoltoryhmän työ on usein johonkin ajankohtaiseen oppilasta koskevaan tilanteeseen puuttumista. Ennaltaehkäiseviä palveluja voivat tarjota samat toimijat, jotka työskentelevät peruspalveluissa. Tukea antavat myös tehtävään erikoistuneet ammattihenkilöt. Ennaltaehkäisevien palvelujen avulla lapsi, nuori tai hänen perheensä voi palata käyttämään perustuen palveluja. Varhainen tuki liittyy kasvaneeseen huoleen lapsen tai nuoren terveydestä, kasvusta, kehityksestä tai oppimisesta. Huolen voi ilmaista lapsi tai nuori itse, hänen perheensä tai perustuen/ ennakoivan tuen palveluissa työskentelevät. Varhaista tukea voi olla esimerkiksi varhennetun esiopetuksen aloittaminen tai koulussa erityisen tuen aloittaminen. Varhainen 15

tuki voi olla myös lisäresurssien tarjoamista perheen arkeen (kodinhoitopalvelut, perhetyö) tai kasvatusvastuun jakoa lapsen/ nuoren vanhempien kanssa (päivähoito). Varhaisen tuen alueella työskentelee useita ammattiryhmiä ja erikoistuneita ammattihenkilöitä yhteistyössä perustuen ja ennakoivan tuen henkilöstön kanssa. Työskentelyssä käytetään myös moniammatillisia verkostoja. Varhaisen tuen palveluja on lapsiperheiden mahdollista saada muun muassa sosiaalitoimesta esimerkiksi ohjauksena tai toimeentulotukena, päihde- ja mielenterveyspalveluna, perhetyönä tai perheasiainneuvottelukeskuksen tukena. 7 KORJAAVA TUKI Korjaava tuki liittyy lapsen tai nuoren terveyteen ja hyvinvointiin liittyvään erityiseen huoleen tai uhkaan tai siihen, ettei lapsen tai nuoren lähtökohta huomioiden kyetä muilla tuen muodoilla tukemaan terveyttä, kasvua, kehitystä tai oppimista. Korjaavan tuen kesto vaihtelee tilapäisestä tuesta ratkaisuihin, jotka kestävät nuoren aikuisuuteen saakka. Korjaavaa tukea lapsille ja nuorille tarjotaan terveydenhuollon ja sosiaalityön palveluna. Terveydenhuollosta tarjotaan erikoissairaanhoidon ja erilaisia terapia palveluja. Sosiaalityön tukena perheille tarjotaan lastensuojelua. Lastensuojelu tukee perheitä esimerkiksi avohuollontukitoimien avulla. Avohuollontukitoimia voi olla perhetyö, päivähoito, tukihenkilö, tukiperhe ja perheneuvolapalveluja sekä päihdepalveluja vanhemmille. Seuraavassa kaaviossa esitetään lastensuojeluprosessin kulkua. Lastensuojelussa toimii kolme työntekijää, johtava sosiaalityöntekijä, sosiaaliohjaaja ja perhetyöntekijä. Rääkkylän kunta on tehnyt sopimuksen vuonna 2013 Polvijärven ja Tohmajärven kunnan kanssa lastensuojelutoimenpiteistä päättävän viranhaltija palvelujen ostamisesta vastavuoroisesti. Johtava sosiaalityöntekijä toimii lapsen asioista vastaavana sosiaalityöntekijänä työparina sosiaaliohjaajan kanssa. Lastensuojelutoimenpiteistä päättävä viranhaltija otetaan mukaan prosessiin, kun on oletettavissa, että lapsen kohdalla päädytään tekemään päätös kiireellisen sijoituksen jatkamisesta, huostaanottohakemus hallinto-oikeudelle tai muita rajoittamistoimenpiteitä. Perhetyöntekijä toimii sekä ennaltaehkäisevässä että lastensuojelun perhetyössä. Ennaltaehkäisevää perhetyötä on toteutettu tehostetummin vuoden 2013 alusta. Ennaltaehkäisevää perhetyötä voidaan tarjota asiakkaalle neuvolan, päivähoidon tai koulun toimesta. Myös asiakas voi itse ottaa yhteyttä kunnan sosiaalitoimeen saadakseen perhetyön tukea. Vuonna 2012 lastensuojeluilmoituksia tuli 46 ja pyyntöjä lastensuojelutarpeen selvittämiseksi tuli 2. Ilmoitukset koskivat 30 lasta. Erotus selittyy sillä kun samasta lapsesta tuli vuoden aikana useampia ilmoituksia. Eniten ilmoituksia tuli ryhmässä 7 12 -vuotiaat, yhteensä 15 ilmoitusta. Lastensuojeluasiakkuuksia aloitettiin vuonna 2012 yhteensä 16 eli vain noin puolet saapuneista ilmoituksista johti asiakkuuden alkamiseen. Vastaavasti vuoden 2012 aikana päättyi 17 lapsen avohuollon asiakkuus. 16

Rääkkylän lastensuojeluprosessi: 1. lastensuojeluilmoituksen vastaanottaminen - kirjallisena (aina viranomaisilta), mahdollisuus jättää myös suullisesti - ilmoituksen vastaanottaa lapsenasioista vastaava sosiaalityöntekijä tai sosiaaliohjaaja - myös vanhemmat tai toinen vanhemmista voi tuoda itse esille huolen lapsensa hyvinvoinnista 2. lastensuojeluilmoituksen käsittely - kiireellisessä tapauksessa ilmoitus käsitellään heti ja aina 7 vuorokauden kuluessa - sosiaalityöntekijä ja sosiaaliohjaaja /perhetyöntekijä tekevät kotikäynnin tai vanhemmat kutsutaan toimistolle - vanhemmille /huoltajille annetaan /lähetetään lastensuojeluilmoitus - lasta kuullaan lapsen ikä- ja kehitystason mukaisesti a) Ilmoitus ei johda jatkotoimenpiteisiin, prosessi päättyy - Kiireellinen sijoitus /sijoitus avohuollon tukitoimena, lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä tekee päätöksen ja tarv. prosessiin mukaan lastensuojelutoimenpiteistä päättävä viranhaltija - kestoltaan 30+30vrk, jonka aikana mahd. valmistellaan huostaanottoa tai lastensuojeluasiakkuus jatkuu avohuoltona > asiakassuunnitelma D O K U M E N T O I N T I 3. Lastensuojelutarpeen selvitys - tehtävä kolmen kuukauden kuluessa - sosiaalityöntekijä sosiaaliohjaaja/ perhetyöntekijä työpari - edetään ratkaisussa tehdyn suunnitelmien mukaisesti - tehdään yhteenveto selvityksestä - päätetään lastensuojeluasiakkuuden alkamisesta tai päättämisestä - käydään vanhempien kanssa yhdessä selvitys /yhteenveto läpi 4. lastensuojelu asiakkuus jatkuu - lapsenasioista vastaava stt tekee päätöksen Tehdään asiakassuunnitelma - lapsenasioista vastaava sosiaalityöntekijä ja sosiaaliohjaaja työpari - päätetään avohuollon tukitoimista - asiakassuunnitelma tarkastetaan määräajoin ja arvioidaan vaikuttavuutta - Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä tekee ratkaisun lastensuojelutarpeen selvityksen aloittamisesta, päätetään sisällöstä - vanhemmille selvitetään mitä ja miksi - tarvittaessa prosessiin mukaan lastensuojelutoimenpiteistä päättävä viranhaltija - Lastensuojeluasiakkuus päättyy - lapsenasioista vastaava stt tekee päätöksen Avohuollon tukitoimet - lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä päättää ja sos.ohjaaja koordinoi - perhetyöntekijän käynnit, työparina sos.ohjaaja - muut avohuollontukitoimet k a i k k i t e k e v ä t 5. Päätetään lastensuojeluasiakkuus kun huoli poistunut ja lapsi /vanhemmat saavat riittävän tuen peruspalveluista - lapsen asioista vastaava stt tekee päätöksen Huostaanotto - suostumukseen perustuva huostaanotto - tahdonvastainen huostaanotto - tehdään asiakassuunnitelma sekä lapselle että vanhemmille - sijaishuolto - huostaanoton purkaminen - jälkihuolto 17

taulukko 3. lastensuojelun tilasto 2012. 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 2012 lastensuojelilmoitukset lastensuojelutarpeenselvity kset alkaneet asiakkuudet vuoden aikana avohuollon asiakkaana olleet lapset päättyneet asiakkuudet 1 1 3 10 1 0-2 v 3-6 v 7-12 v 13-15 v 16-17 v kuvio 3. lastensuojeluilmoitusten ikäjakauma 8 LASTEN HYVINVOINNIN TULEVAISUUS RÄÄKKYLÄSSÄ Lasten, nuorten ja koko perheen hyvinvoinnin painopiste Rääkkylässä tulee jatkossakin olemaan hyvin toimivissa peruspalveluissa. Peruspalveluja tukee kunnan, eri järjestöjen ja seurakunnan järjestämät tilaisuudet ja harrastustoiminta. Rääkkylässä lastensuojelua kehitetään, yhteistyössä yksityisen palveluntarjoajan kanssa, yhä enemmän ennaltaehkäisevään suuntaan. Ratkaisevassa roolissa ennaltaehkäisevässä työssä ovat Rääkkylän koulupalvelut (esiopetus ja peruskoulu) sekä neuvola. Kansainvälinen tutkimus korostaa yksiselitteisesti varhaiskasvatuksen merkitystä lapsille ja erityisesti 18

niille, joiden vanhemmilta puuttuu kasvatusresursseja. On tärkeää pitää huolta siitä, että vanhemmat, joiden voimavarat ovat rajalliset, saavat tarvitessaan tukea. Perheitä tuetaan kokonaisuuksina ja tukimuotojen tulee olla mahdollisimman vähän leimaavia ja vanhempien helposti hyväksyttäviä matalan kynnyksen palveluja. Kunnan tarjoamien palvelujen ja tukikeinojen tulee myös tulevaisuudessa lisätä osallisuutta sosiaalisiin verkostoihin, työelämään ja yhteiskuntaan. Osallisuuden kokemus oman elämän hallintaan ehkäisee syrjäytymistä. Hyvinvointisuunnitelmaa tehtäessä kehittämisen kohteeksi nousi lasten ja nuorten psykiatristen palvelujen ja perheneuvolapalvelujen kehittäminen sekä vanhemmuuden tukemisen vahvistaminen. Rääkkylän lastensuojelussa tulevaisuuden painopistealueina on yhteistyön lisääminen eri kunnallisten toimijoiden välillä ja kehittää ongelmien varhaista tunnistamista sekä niihin reagointia. Oikeanlaiset ja oikeaan aikaan eli mahdollisimman varhain tarjottu tuki on tehokkainta. Rääkkylässä on jo aloitettu kehitystyö kohti ennaltaehkäisevää yhteistoimintamallia. Kouluihin tuodaan vuosittaiset testit, joilla seulotaan masentuneita ja mahdollisesti syrjäytymisvaarassa olevia oppilaita ja heidät ohjataan tuen piiriin. Testit tehdään yhteistyössä kouluterveydenhuollon ja opettajien kanssa. Lastensuojelun tueksi Rääkkylässä aloitetaan lastenpsykiatrin etäkonsultaatiot ja tukena toimii myös moniammatillinen lastensuojelun asiantuntijaryhmä. Neuvolan perhetyöhön panostetaan eli perhetyöntekijä menee neuvolan kotikäynneille työpariksi ja esittelee samalla lapsiperheille tarjottavia ennaltaehkäiseviä tukimuotoja, kuten esim. ennaltaehkäisevää perhetyötä ja lapsiperheille tarjottavaa kotiapua ja arvioi samalla lapsiperheen tuen tarvetta varhaisessa vaiheessa. Tavoitteena on myös perustaa Rääkkylään erilaisia vertaistukiryhmiä. Esimerkkinä mainittakoon perhevalmennus- ja äiti-vauvaryhmät. Rääkkylä aloittaa myös tuki- ja sijaisperheiden rekrytoinnin ja koulutuksen. Työn tuloksellisuutta tullaan mittaamaan erilaisilla mittareilla, jotka mittaavat ennaltaehkäisevien toimien tehokkuutta ja vaikuttavuutta. LÄHTEET Johanna Lammi-Taskula, Sakari Karvonen & Salme Ahlström 2009 (toim.). Lapsiperheiden hyvinvointi 2009. Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos. Helsinki: Yliopiston kirjapaino Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016, Rääkkylä. Kanerva kastehanke (keskeneräinen, tiedot haettu 14.11.2013). Seppänen, Helena 2008. Tietojen luovutus, tietosuoja ja moniammatillinen yhteistyö julkisessa terveydenhuollossa. Pro gradu tutkielma. Tampereen yliopisto. Sosiaaliportti 2013. Lastensuojelun käsikirja. http://www.sosiaaliportti.fi/fi- FI/lastensuojelunkasikirja. Haettu 27.10.2013. Rimpelä, Matti (2008) Lasten ja nuorten hyvinvointi. Teoksessa P. Moisio, S. Karvonen, J. Simpura, M. Heikkilä (toim.) Suomalaisten hyvinvointi 2008. Stakes. Räty, Tapio 2008. Uusi lastensuojelulaki. Helsinki: Edita. Taskinen Sirpa (2007) Lastensuojelulaki (417/2007). Soveltamisopas. Stakes. Oppaita 65. 19