Pirjo Pölkki, PsT, lastensuojelun professori Kuopion yliopiston sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitos E-mail: Pirjo.Polkki@uku.fi MITEN LASTENSUOJELUN TIETO VOISI EDISTÄÄ LASTENSUOJELUTYÖTÄ JA TYÖSSÄ JAKSAMISTA? "Jos me ei pysähytä miettimään, niin me juostaan kiireen perässä koko ajan" (Murto 2001) PirjoPölkkiSOCOM091009 1
Lastensuojelutiedon etsijöiden, kokoajien, välittäjien ja käyttäjien haasteita työelämässä Lastensuojelutyön vaikuttavuuden tutkimus vaikeaa mutta välttämätöntä Hiljainen tieto liiankin äänetöntä? Jalostetaanko kokemustietoa? Kohtaamisten jaettu ja voimaannuttava tieto PirjoPölkkiSOCOM091009 2
jälkiteollisen tietoyhteiskunnan ( riskiyhteiskunnan ) jatkuvuuksien murtuminen, elämän ennakoituvuuden väheneminen, muutokset perheessä ja vanhemmuudessa 1990-luvun laman jälkimainingit ja nykyinen lama heijastuvat sekä perheisiin että palvelurakenteiden muutoksiin (osa positiiv isia) ja palvelujen saatavuuteen lapsiperheiden vanhempien ja työelämän suhteen haasteita mm. epätyypilliset työajat ja pätkätyöt sekä työttömyys lasten perheiden ongelmien monimuotoistuminen ja vaikeutuminen lasten ja perheiden tarpeiden ja palveluiden kohtaamis-ongelmat erityislasten määrän kasvu lastenpsykiatriassa ja erityisopetuksessa lastensuojelun piirissä olevien lasten määrä yli kaksinkertaistunut noin kolmessakymmenessä vuodessa (ks. Stakesi/THL:n lastensuojelutilastot) PirjoPölkkiSOCOM091009 3
LASTEN SUOJELUN KOKONAISUUS (Taskinen 2007) Kasvuolosuhteiden kehittäminen Riittävät ja jatkuvat aikuiskontaktit, lapsen huomioon ottavat toimintatavat, turvallinen, terveellinen ja virikkeitä antava kasvuympäristö Peruspalvelut Neuvola, päivähoito, koulu, nuorisotyö, kotipalvelu, mielenterveys- ja päihdepalvelut, terveydenhuolto, liikuntatoimi ym. fhgfhfghg Ehkäisevä lasten suojelu Lasten tukeminen peruspalveluissa ja järjestötoiminnassa PirjoPölkkiSOCOM091009 Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu Lastensuojelutarpeen selvitys, avohuolto, kiireellinen sijoitus, huostaanotto, sijaishuolto, jälkihuolto 4
Lastensuojelu on Yhteiskunnallinen tehtävä Käytännöllistä toimintaa Inhimillisiä kokemuksia Lastensuojelun periaatteita Lapsen etu Lapsilähtöisyys Varhainen tukeminen Avohuollon ensisijaisuus Perheen jälleenyhdistäminen Kulttuuritaustan tunnistaminen ja säilyttäminen PirjoPölkkiSOCOM091009 5
Kuntapalvelujen tuloksellisuuden arviointi. Tasapainotettu mittaristo kunnallisissa organisaatioissa. Vuokko Niiranen, Jari Stenvall, Ismo Lumijärvi (toim.) 2005. KARTUKE-tutkimusohjelmaan pohjautuva kirja tarkastelee kuntien ja kuntayhtymien tuloksellisuusarviointia ja pohtii, kuinka arviointia voitaisiin työyhteisöissä käyttää tehokkaammin johtamisen ja työn kehittämisen välineenä. Henkilöstö strategioiden toteuttajana. Päivi Huotari & Maarit Sihvonen. 2005. Henkilöstövoimavarojen johtaminen ja henkilöstön tietoisuus ja sitoutuminen strategisten tavoitteiden toteutumiseen ja arviointiin. Henkilöstöjohtamista ja strategiatyön onnistumista tarkastellaan henkilöstön sitoutumisen näkökulmasta. Tutkimuskohteena on ollut Kotkan sosiaali- ja terveystoimen henkilöstö. Jaksamisen edistäminen vaativissa sosiaalialan tehtävissä työyhteisöjä kehittämällä. Juha Hämäläinen & Pauli Niemelä 2006. Kuopion yliopiston selvityksiä E. Yhteiskuntatieteet 37. Sosiaalialan työntekijät kokivat työtahtinsa kiristyneen, työmäärän lisääntyneen ja työn muuttuneen vaativammaksi Edelliseen sisältyy psyykkisen kuormituksen lisääntymistä ja työssä jaksamisen ongelmia Ongelmissa paljon työyhteisökohtaisia erityispiirteitä PirjoPölkkiSOCOM091009 6
Sosiaalialan seudullisille kehittämisyksiköille esitettyjä tehtäviä STM:n mukaan tukevat alueensa henkilöstön ammatillista verkostoitumista ja osaamista muodostavat seudullisen kehittämisrakenteen yhdessä sosiaalialan osaamiskeskusten kanssa. tekevät sosiaalialan asiakastyötä, kehittävät, tutkivat ja mallintavat asiakastyön prosesseja. tekevät yhteistyötä täydennyskoulutuksen järjestämisessä ja tarjoavat oppilaitoksille työelämäyhteyksiä ja paikkoja työssä oppimiseen edistävät hyvien käytäntöjen tunnistamista, kuvaamista ja levittämistä yhteistyössä sosiaalialan osaamiskeskusten kanssa liittävät kehittämisen ja tutkimuksen perustehtäväänsä ja mallintavat kehittämisosaamistaan tarjoavat rakenteen pitkäjänteiseen tutkimus- ja kehittämistoimintaan sosiaalialalla PirjoPölkkiSOCOM091009 7
Lait ja asetukset, valtakunn. suositukset Laadunhallinnan vaatimukset Kokemusperäinen hiljainen tieto hyvistä toimintatavoista Tutkimuksen vaatimus (myös näyttöön perustuva toiminta) Lapsen tai nuoren tarpeet ja odotukset Hyvä lastensuojelupalvelu ottaa huomioon eri tahoilta tulevat tarpeet, odotukset ja vaatimukset Omaisen, perheen, lähiyhteisön tarpeet ja odotukset Tilaajan, ostajan tai rahoittajan vaatimukset ja talouden ehdot Oman talon toimintalinjat, johdon odotukset Alan etiikasta ja tietoperustasta nouseva käsitys ja tieto PirjoPölkkiSOCOM091009 hyvästä 8
Teoreettinen tieto mallit, viitekehykset,käsitteet Empiirinen tieto tutkimukseen perustuvaa systemaattisesti tutkittua tietoa Proseduurinen tieto tietoa toimintaympäristöistä, laeista ym. Edelliset ovat julkilausuttuja, systemaattisesti esitettyjä ja formaaleja; lisäksi tärkeitä tiedonlajeja ovat Persoonallinen tieto: intuitio, kulttuuriset merkitykset ja arvot sekä arkiajattelu; suurelta osin tiedostamatonta ja spontaania; ns. hiljaista tietoa Käytännön viisaus Käytännön toiminnassa saatua tietoa, joka kerääntyy kohdattaessa usein asiakkaita, joilla samankaltaisia ongelmia, mahdollista siirtää ongelmasta toiseen ja periaatteessa muuttaa formaaliksi tiedoksi PirjoPölkkiSOCOM091009 9
Tutkimusasetelmien, -menetelmien ja etiikan kannalta haasteellisia kysymyksiä kuten Milloin ja miten perheen elämään on puututtava lastensuojelun keinoin, jotta tapahtuisi muutosta lapsen eduksi tai tilanne ei ainakaan huononisi? Mitä lapsi todella saa kodin ulkopuolisesta huollosta ja kasvatuksesta kotiin jäämisen antiin verrattuna? Millaiset kasvatus-, hoito- ja kuntoutusmuodot auttavat ja keitä, miten, millä ehdoilla? Miten palveluja tuotetaan myös kustannustehokkaasti? PirjoPölkkiSOCOM091009 10
arviointi/tutkimus voi kohdistua sekä vaikuttamisen prosessiin että lopputuloksiin (asiakasvaikuttavuus, yhteiskunnallinen vaikuttavuus lyhyellä ja pitkällä aikavälillä) vaikutukset voivat olla ennakoituja tai ennakoimattomia myönteisiä tai kielteisiä tahallisia tai tahattomia paikallisia tai yleistettäviä Palveluketjut ja työprosessit tuotava näkyviksi myös asiakkaiden kannalta: Odotusajat? Pituus? Katkeavuus? Ymmärretyksi tuleminen? Syrjimättömyys? Rajapinnat? PirjoPölkkiSOCOM091009 11
VASTAAN- Tekstiä OTTO- YKSIKKÖ? SIJOITUS SIJAISHUOLTO- PAIKKA: hoito ja kasvatus JÄLKIHUOLTO KOTI Laatu: arvot, henkilöstö, johtaminen jne TYÖ... PirjoPölkkiSOCOM091009 12
Ovatko organisaation, oman toimintayksikön ja asiakastyön perustehtävät kaikkien tiedossa ja sisäistettyinä Mitkä ovat työn tavoitteet? Onko lasten turvallisuus ja muu elämänlaatu kohentunut? Koottava monipuolista lyhyen ja pitkän aikavälin tietoa Asiakkailta ja yhteistyökumppaneilta saatu palaute Johdon ja työntekijöiden kokemustieto ja oman työn arvioinnit Asiakastietojärjestelmien hyödyntäminen -> Kootun tiedon pohjalta käynnistetään kehitystoimet, joita seurataan Hyvinvointi-indikaattorit, tasa-arvon toteutumisen indikaattorit kuntatason tiedon seurannassa Usein tarvitaan kokoavia selvityksiä, teoriaan perustuvaa arviointitutkimusta, erillisiä kyselyjä ja pitkittäistutkimusta, erilaisin vertailuasetelmin tehtyä tutkimusta Saadaan vähitellen selville yleisiä lainalaisuuksia, mutta ainakin tietoa siitä, mikä vaikuttaa mihinkin, milloin, miten ja millä edellytyksillä; lähtötilanteet ja toiminnan sisältö tärkeitä PirjoPölkkiSOCOM091009 13
Lastensuojelun kehittämishanke 2001-2007 & uusi lastensuojelulaki antanut hyvää pohjaa lastensuojelun dokumentoinnin, tilastoinnin ja hyvinvointi-indikaattoreiden parantamiseen väestö-, alue- ja kuntatasolla Interventioiden vaikuttavuuden tutkimuksen tueksi tehty tutkimuskatsauksia (esim. Eronen 2007, Bardy & Öhman 2007) lastensuojelun avohuollon ja sijaishuollon asiakaskuntaa ja heidän polkujaan koskevan tiedon puutteita alettu täydentää selvitysten (esim. Heino 2007, Hiitola 2008, Suhonen 2008) avulla Kuopion yliopiston sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitoksella Suomen Akatemian hanke Lastensuojelun tarve, prosessit ja vaikuttavuus sosiaalityön ja psykologian ammatilliset lisensiaatintutkimukset ja väitöskirjat myös mahdollisuus vaativammille vaikuttavuuden tutkimuksen asetelmille PirjoPölkkiSOCOM091009 14
tuloksellisuustieto ja tuloksellisuuden arviointi jäävät usein dokumentoimatta asiakastyön osalta, mikä ei tarkoita tuloksellisuuden puuttumista: tuloksellisuustietoa on olemassa, mutta se jää työntekijöiden ja asiakkaiden yksityiseksi kokemustiedoksi. asiakastyössä tehtävät kirjaukset ja asiakaskohtainen arviointi tavoitteiden toteutumisesta eivät jalostu yhteenvedoksi kuvaamaan laajemmin kuin vain yhden asiakkaan kanssa tehdyn työn onnistumista. Palvelun vaikuttavuutta voidaan arvioida vasta kun tiedetään, mikä on lähtötilanne ja miten on toimittu. Uuden lastensuojelulain mukaiset lastensuojelutarpeen selvitykset, jota seuraa seuranta, ovat tärkeä työväline myös lastensuojelun vaikuttavuuden arvioinnille. PirjoPölkkiSOCOM091009 15
Työyhteisön hyvä toimintakyky on vahvuutta muutostilanteiden käsittelyssä ja päivittäisessä perustehtävään vastaamisessa Kehittämistyössä hyödynnetään ja sovelletaan erilaisia kehittämismenetelmiä, joiden avulla työyhteisö kerää ja saa palautetta toiminnastaan Tavoitteiden, kohteiden ja etenemisvauhdin ja tavan määrittely sekä onnistumisen arviointi ovat työyhteisön omissa käsissä ja vastuulla Prosessi ei vaadi välttämättä kehittämiskonsulttia tai kehittävää tutkijaa mutta tämä voi olla avuksi Omien työtapojen tutkiminen suhteessa asiakkaiden tilanteeseen voi tuoda muutoksia työpaikan kulttuuriin ja työntekijöiden oppimiseen Eteneminen saattaa ajoittain näyttää rönsyilevältä ja hahmottomalta PirjoPölkkiSOCOM091009 16
Mentorointi, noviisi mestari -suhteet Kehittävä työnohjaus Henkilöstökoulutus Lastensuojelun moniammatillinen asiantuntijaryhmä Seudulliset työntekijöiden ryhmät Työhyvinvointia ylläpitävä toiminta jne PirjoPölkkiSOCOM091009 17
28.6.2004 Maaseudun sosiaalityöntekijöiden ryhmissä etsitään ratkaisuja vaikeisiin asiakastapauksiin Tuula Lehtinen Kehittäjä-sosiaalityöntekijä Pikassos Oy Kanta-Hämeessä, Pirkanmaalla ja Satakunnassa on luotu maaseudun sosiaalityöntekijöille mahdollisuus purkaa yhdessä työssä ilmenneitä paineita, reflektoida omaa työtään ja etsiä kollegojen kanssa ratkaisuja vaikeisiin asiakas-tapauksiin. toimintamallin on kehittänyt Pikassos Oy, Sosiaalialan osaamiskeskus Kanta-Hämeessä, Pirkanmaalla ja Satakunnassa. Malli tukee maaseudun pienten kuntien sosiaalityöntekijöiden jaksamista ja ammattitaidon ylläpitoa. PirjoPölkkiSOCOM091009 18
Kohtaamisiin osallistuneiden toiminta ja tiedonmuodostus voivat olla tiedostamattomia tai tiedostettuja, usein molempia. Kohtaamiset voivat olla hyvin tunnepitoisia. Lastensuojelun asiakkaiden ongelmat kirvoittavat myös asiantuntijavallan käyttöä, joka asettaa luottamuksellisen ja tasa-arvoisen suhteen koetukselle. Aidolla dialogisuudella voidaan vaikeisiinkin asiakastilanteisiin tuoda yhteistoiminnallisempaa näkökulmaa, jolloin vastuu tilanteiden arvioinnista ja ratkaisujen tekemisestä nähdään myös vuorovaikutuksellisena ja yhteisöllisenä kysymyksenä. PirjoPölkkiSOCOM091009 19
ihmisestä lähtevä, henkilökohtainen ja sosiaalinen prosessi, joka vaatii voimaantumisen kannalta mahdollistavan toimintaympäristön voimaantumiseen kuuluu, että ihmiset ottavat vastuuta omasta elämästään, hallitsevat sitä ja tekevät järkeviä päätöksiä voimaantuminen vaikuttaa ihmisen sitoutumiseen ja hänen kokemaansa hyvinvointiin ei ole interventio tai tekniikka vaan prosessi ja ihmisten oikeus: kavahdettava mekaanisia voimaannuttamistekniikoita Vaihtelee eri aikoina ja eri paikoissa voimaantumisen tukeminen on herkkä, hienotunteisuutta, nöyryyttä, vastuullisuutta ja aikaa tarvitseva prosessi lasten avun saamista ei ole lupa pitkittää kohtuuttomasti PirjoPölkkiSOCOM091009 20
Päämäärät Omaan pätevyyteen liittyvät uskomukset Kontekstiuskomukset Tunteet Omat ja yhteiset päämäärät Arvot Autonomia Olenko osaava? Mihin kuulun? Mikä on tarinani? Avoin ilmapiiri Luottamus Tasaarvoisuus Voimaantumisen mahdollistaminen Energia, innostus Toiveikkuus Onnistuminen /epäonnistuminen Ihmisen äänen kuuleminen VOIMAANTUMINEN SITOUTUMINEN PirjoPölkkiSOCOM091009 21
Perhehoidossa olleiden lasten haastattelusta: No ne (sosiaalityöntekijät) on aina kyselly, että mitenkä mennee ja sitten, että voi luottamuksellisesti kertoo, oikeesti, jos mennee huonosti, ja pittääkii kertoo, jos ei mee kaikki hyvin. Kerran oon yrittäny tehä kirjettä ku ne sano että jos ei uskalla puhua niille, niin pystyy myös tekemään kirjeen, mutta en minä oo tainnu uskaltaa vielä tehä. Ne sano että ne ite vaan lukkee, kelle se on annettu, että ne ei anna kenenkään muun, eikä kerro kenellekään. Sitten jos niille puhhuu, ne ei kerro kenellekään. Lähde: Merja Pursiainen ja Marjo Vepsäläinen 2007. Kokemuksia perhehoitoon sijoitettujen lasten osallisuudesta kertojina lapset ja sosiaalityöntekijät. Sosiaalityön pro gradu tutkielma, Kuopion yliopisto. (Luettavissa Pohjois-Savon lastensuojelun kehittämisyksikön www-sivujen kautta) PirjoPölkkiSOCOM091009 22
PirjoPölkkiSOCOM091009 23
Bardy, M. (toim.) 2009. Lastensuojelun ytimissä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Bardy Marjatta & Öhman, Kaisa (2007) Vaativa vauvaperhetyö. Stakesin työpapereita 61. (myös internet-lähde) Eronen Tuija 2007. Katsaus suomalaiseen lastensuojelututkimukseen. http://lastensuojelunkasikirja.fi. Forssén, K. 2006. Lapsiperheiden hyvinvoinnin muutossuunnat 2000-luvun Suomessa. Teoksessa L.Hokkanen & M. Sauvola (toim.) Puhumattomat paikat. Puheenvuoroja perheestä. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen julkaisusarja. Haapasalo J. & Repo A. 1998 Sijoitettujen lasten kehitys. Katsaus tutkimuksiin. Aiheita 36. Stakes. Heikkinen, A (2007) Nuoret lastensuojelun avohuollossa - palvelujen ja menetelmien tarkastelu. Sosiaalialan kehittämishankkeen lastensuojelun kehittämisohjelman raportti. Selvityksiä 1/2007. Helsingin sosiaalivirasto ja sosiaali- ja terveysministeriö. Heino, T.2007. Keitä ovat uuden lastensuojelun asiakkaat? Tutkimus lapsista ja perheistä tilastolukujen takana. Stakes. Työpapereita 30. Heino, T.2008. Erityinen lapsuus - erilainen yhteiskunnallinen vastuu. Mitä lastensuojelusta tiedetään ja mitä päätöksentekijäm pitäisi siitä tietää? Taustamateriaalia sektoritutkimuksen neuvottelukunnalle. Stakes/Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Hiitola, J. 2008. Selvitys vuonna 2006 huostaanotetuista ja sijaishuoltoon sijoitetuista lapsista. Lastensuojelun ja sijaishuollon kehittäminentampereella, Tampereen seutukunnassa ja Pirkanmaalla -hanke. Stakes. Hurtig J. 2006. Lasten tieto sosiaalityön haasteena. Teoksessa H.Forsberg, A. Ritala-Koskinen & M. Törrönen, Lapset ja sosiaalityö. Kohtaamisia, menetelmiä ja tiedon uudelleen arviointia. Jyväskylä: PS-kustannus, 167-194. Hämäläinen, J. & Niemelä, P. 2006. Jaksamisen edistäminen vaativissa sosiaalialan tehtävissä työyhteisöjä kehittämällä. Kuopion yliopiston selvityksiä E. Yhteiskuntatieteet 37. Murto, Kari 2001. Prosessien johtaminen. Kohti prosessikeskeistä työyhteisön kehittämistä. Jyväskylä: Jyväskylän koulutuskeskus. Jahnukainen Markku (2004) Koulukodissa ja koulukodin jälkeen. Vuosina 1996 ja 2000 valtion koulukodeista kotiutettujen nuorten jälkiseuranta vuoteen 2001. Stakes Aiheita 29. PirjoPölkkiSOCOM091009 24
Kääriäinen, A. & Hämäläinen, J. & Pölkki, P. 2009. Ero, vanhemmuus, tukeminen. Lastensuojelun keskusliitto (ilmestymässä). Mönkkönen, K. 2002. Dialogisuus kommunikaationa ja suhteena. Vastaamisen, vallan ja vastuun merkitys sosiaalialan asiakastyön vuorovaikutuksessa. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 94. Pursiainen, M. & Vepsäläinen, M. 2007. Kokemuksia perhehoitoon sijoitettujen lasten osallisuudesta - kertojina lapset ja sosiaalityöntekijät. Sosiaalityön pro gradu -tutkielma. http://pslastensuojelu.fi Pölkki, P. 2004. Lastensuojelun tutkimus- ja kehittämistoiminta. Kirjassa A-M. Puonti ym. Lastensuojelu tänään. WSOY. Pölkki, P. & Pitkänen, T. (toim.) 2008. Pohjois-Savon lastensuojelupalvelujen kehittäminen vuosina 2006-2007. Hankkeen loppu- ja arviointiraportti. Lastensuojelun kehittäminen Pohjois-Savossa -hankkeen julkaisuja 2. Pösö, Tarja. 2004 Vakavat silmät ja muita kokemuksia koulukodista.tutkimuksia 133. Stakes. Rousu, S. & Holma, T.2004. Lastensuojelupalvelujen onnistumisen arviointi. Helsinki: Suomen kuntaliitto. Rousu, S. 2007. Lastensuojelun tuloksellisuuden arviointi organisaatiossa. Näkymätön tuloksellisuus näkyväksi Acta nro 197. Helsinki: Suomen kuntaliitto. Seppänen-Järvelä, R. & Valtaja K. (toim.) 2009. Työyhteisö uusille urille. Kehittäminen osaksi arjen työtä. Jyväskylä: PS-kustannus. Siitonen, J. 1999. Voimaantumisteorian perusteiden hahmottelua. Oulun yliopiston väitöskirja. Suhonen, A. 2008. Vaikuttavuuden arviointi lastensuojelun sosiaalityön avohuollossa. Lastensuojelun ttieto - hanke.pikassos Oy. Taskinen, Sirpa 2007. Lastensuojelulaki (417/2007). Soveltamisopas. Stakesin oppaita 65. PirjoPölkkiSOCOM091009 25