Oiva Niemeläinen ja Mikko Jaakkola Viheraluerakentajien päivät Hämeenlinna

Samankaltaiset tiedostot
LCA-työkalun kehittäminen. Puoliväliseminaari

Elinkaariarvioinnin soveltaminen viherrakentamiseen

LCA in landscaping. Hanke-esitys Malmilla Frans Silvenius tutkija, MTT

Kierrätysmateriaaleilla käyttö viherrakentamisessa - elinkaaritarkastelua

Kustannus-hyötyanalyysi osana viherrakentamisen elinkaariarviointia. Tiina Ruuskanen KTJ seminaari,

Kierrätysmateriaalien käyttömahdollisuudet viherrakentamisessa

Kierrätysmateriaaleilla ekotekoja viherrakentamisessa,

Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke

LCA IN LANDSCAPING. Kestävien, kierrätysmateriaaleja hyödyntävien viherrakennuskohteiden kustannus-hyöty-analyysi. Tiina Ruuskanen

Nurmikko- ja niittyalueen ympäristövaikutukset

KeHa-hanke Elinkaariajattelu

Demokohteista Oiva Niemeläinen. Työpaja Hämeenlinna

Annex Ac2 29 Environmental risks assessment report of risk in establishment and maintenance phases

Demot ja alustavia kokemuksia ja tuloksia

Työpaja Yleisesitys. Oiva Niemeläinen, MTT

Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua?

KeHa-hanke LCA-laskennan alustavat tulokset/

KeHa-hanke LCA-laskennan tulokset/

Tutkittua tietoa mallasohran viljelystä ympäristövaikutusten näkökulmasta

Kuinka vihreä on viherkatto?

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

Kala-LCA:n päivitys. Toimittajatilaisuus Säätytalo Frans Silvenius, MTT

LAYMAN S REPORT LCA IN LANDSCAPING LIFE09 ENV FI Application of LCA for sustainable green cover management using waste derived materials

KeHa-hanke Karjalanpiirakan LCA

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

Biokaasua Pirkanmaan biojätteistä Biokaasuseminaari UKK-Instituutissa

Keha-hanke Elinkaariajattelu

Kierrätysmateriaaleja hyödyntävien kasvualustojen tuotantoprosessin ympäristö- ja yhteiskunnallinen kustannus-hyötyanalyysi

Lannan matka jätteestä myyntituotteeksi

Lannankäsittelyn elinkaariset ympäristövaikutukset

Ohrasta olueksi -ketjun ympäristövaikutusten kehitys

Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä. Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj

Jätevesilietteen eri käsittelyvaihtoehtojen kasvihuonekaasupäästöt pohjoisissa olosuhteissa

LCA IN LANDSCAPING. Astiakokeet. LIFE09 ENV FI projekti on saanut Euroopan yhteisön LIFE-rahoitustukea.

Turvepeltojen ympäristöhaasteet

Elinkaariajattelu autoalalla

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL

Hiedanranta-LCA Vaihtoehtoisten sanitaatio- ja viemäröintiratkaisujen ympäristövaikutusten ja kustannusten arviointi

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät

Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa

Kansallisen laskentasuosituksen sisältö

Lannan poltto energiavaihtoehtona broileritilalla

Elinkaariarvioinnin mahdollisuudet pkyrityksissä

Turvepeltojen viljely. Merja Myllys

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Elinkaariklinikka: Maksuton, kevennetty arviointi pk-yrityksen tuotteiden tai palveluiden ympäristövaikutuksista ja kustannuksista

Ilmastolounas-esittely

Hiilijalanjälkien laskenta ja merkinnät

Keha-hanke Elinkaariajattelu

Vastuullinen ruokaketju - hyvinvoiva kuluttaja Kalvosarja särkijalosteen ympäristövaikutuksista

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki

Ravinteet talteenottava vesihuolto Vaihtoehtojen tarkastelua

Siipikarjanlannan käsittely - elinkaariset ympäristövaikutukset. Suvi Lehtoranta Suomen ympäristökeskus Teholannan loppuseminaari

LCA IN LANDSCAPING. Jokioinen. LIFE09 ENV FI projekti on saanut Euroopan yhteisön LIFE-rahoitustukea.

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Energiatehokkuus logistiikassa ja liikkumisessa Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy

Nurmikon leikkuun polttoainekulutus ja kasvihuonekaasupäästöt osana viherrakennuskohteen elinkaariarviointia

Biokaasulaitoksen kierrätyslannoitteiden ympäristövaikutukset -mistä ne muodostuvat? Tanja Myllyviita Suomen ympäristökeskus

Metsätuotannon elinkaariarviointi

YMPÄRISTÖSELOSTE KAHI-tiilet ja -harkot

Kompostoidun biokaasulaitosmädätteen typpi ja fosfori ravinteiden hiilijalanjälki Labio Oy:n Lahden laitoksella

Lietteen jatkokäsittelyn energiatase ja kasvihuonepäästöt SYKEn laskentamalli Turun Seudun Puhdistamo Oy:n (TSP) lietteelle

Nurmikko- ja niittyalueen perustamisprosessi

Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa

Puu vähähiilisessä keittiössä

Ei ole olemassa jätteitä, on vain helposti ja hieman hankalammin uudelleen käytettäviä materiaaleja

BiKa-hanke Viitasaaren työpaja Uusiutuvan energian direktiivi REDII ehdotus

Järviruo on korjuu- ja käsittelyketjut ja niiden kannattavuus

Rehu- ja siementuotannon yhdistämistilanteita

KIERRÄTYSMAIDEN KÄYTÖN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET KASVUALUSTOISSA OULUN KAUPUNGIN PUISTO- JA KATUHANKKEISSA

Mittatikun uudet sovellukset

Pajubiohiili biolaitoksissa. Ilmo Kolehmainen Pajupojat Oy

Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen

MS1E ja MS3E-ikkunoiden EN ympäristöselosteet

Yksikkö

LCA IN LANDSCAPING. Lepaa. LIFE09 ENV FI projekti on saanut Euroopan yhteisön LIFE-rahoitustukea.

Jätevedenkäsittelyn hiilijalanjälki pienemmäksi ravinteita kierrättämällä - Case Hiedanranta

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K Q D

KeHa-hanke LCA-laskennan tilanne/naantali

YMPÄRISTÖSERTIFIKAATTI NRO Y 103/05 Myöntämispäivä TUOTTEEN NIMI VALMISTAJAT TUOTEKUVAUS. Teräsbetonipaalut

Kaasukäyttöisen liikenteen mahdollisuudet. Parlamentaarinen liikenneverkkotyöryhmä

Kasvualustat. Helsingin kaupunkitilaohje

Viheralan asenteet kompostia kohtaan nyt - entä huomenna? Tom Niemi Agronomi, yrittäjä Viherympäristöliiton kasvualustatyöryhmän pj

Ympäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua

Energian säästöä ja ilmastonmuutoksen hillintää. OMAVARA -hankkeen loppuseminaari Hannu Känkänen

Renne Sänisalmi. Maa-ainesseminaari Kajaani

Kasvihuonekaasutaseet tutkimuksen painopisteenä. Paavo Ojanen Metsänparannussäätiön 60-vuotisjuhla

Kasvualusta joka hoitaa lannoituksen puolestasi

Hiilijalanjälkilaskurin käyttö SYKEn tietokonehankinnassa

Samalta viivalta Elintarvikkeiden ilmastovaikutuksille yhtenäinen laskentasuositus

Kulutuksesta kestävään ja vastuulliseen kuluttamiseen

BIOKAASUNTUOTANTO SAARIJÄRVI

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014

Uudet kierrätyspohjaiset kasvualustat. Biotalouspäivät Lahti Sanna Kukkonen

Helsingin seudun ympäristöpalvelut. Vuosina ENERGIANTUOTANTO ENERGIANKULUTUS KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT. Lisätiedot:

Mahdollisuutemme ja keinomme maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maitovalmennus

Rakentamisen ja rakennusmateriaalien ympäristövaikutukset

Helsingin seudun ympäristöpalvelut. Vuosina ENERGIANTUOTANTO ENERGIANKULUTUS KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT. Lisätiedot:

Metsänkasvatuskelvottomien soiden kasvihuonekaasupäästöt

Biolaitosyhdistys ry. Erilliskeräyksen tilanne Suomessa. Biolaitosten merkitys kiertotalouden toteuttajina

Transkriptio:

Nurmikon perustamisen ja hoidon ympäristövaikutusten arvioinnin kehittämisestä & kierrätysmateriaalien käytön edistämisestä sekä kustannushyötyanalyysistä Oiva Niemeläinen ja Mikko Jaakkola 27.11.2014 Viheraluerakentajien päivät Hämeenlinna

Frans Silvenius kehitti elinkaariarviointia viherrakentamiseen Elinkaariarvioinnin vaiheet 1) Tavoitteiden ja soveltamisalan määrittelyssä päätetään metodologisista ratkaisuista 2) Inventaarioanalyysissä kerätään tietoa ja lasketaan päästöt 3) Vaikutusarvioinnissa päästöt yhdistetään ympäristövaikutuksiksi 4) Tulosten tulkinnassa arvioidaan kerättyjä tietoja ja saatuja tuloksia suhteessa määriteltyyn tavoitteeseen ja soveltamisalaan

Nurmikkoalueen ympäristövaikutukset

Elinkaariarvioinnin osa-alueet Kasvualustan tuotantopanosten valmistusprosessien energiankulutukset Turpeen tuotanto Mädätys ja kompostointi (konetyö mm. ainesten siirrossa ja aumojen käännössä) Muiden raaka-aineiden tuotanto Viheralueiden perustamisprosessi Paikan päällä Paikan päällä tapahtuvat perustamiseen liittyvät prosessit: maan muokkaus, tasaus, jyräys, kylvö tai siirtonurmikon perustaminen ym. Siirtonurmikon tuottaminen ja siirto käyttöpaikalle Kasvualustan tuotanto Seulonta ja sekoitus Kasvualustaksi käytetyn peltomaan kunnostus ja kuljetus Kaikkiin vaiheisiin liittyvät muuttujia ovat mm. Konetyön kuluttaman polttoaineen ilmapäästöt Muun energiankulutuksen aiheuttamat päästöt Erilaisten haihtuvien typpiyhdisteiden (N2O, NH3) ja muiden kasvihuonekaasujen päästöt (CH4) Veden kulutus Jätteet Jätevesi Ravinnehuuhtoumat (N, P) Nurmikon hoidon tuotantopanosten valmistusprosessien energiankulutukset Lannoitteiden valmistus Kalkin valmistus Muiden raaka-aineiden tuotanto Viheralueiden hoitoprosessit Niittojen ja niittojätteen poiston vaatima energia Täydennyskylvön ja lannoitteiden levityksen vaatima energia Sadetuksen vaatima energia

Demokohteissa esiteltiin kierrätysmateriaalien käyttökelpoisuutta Perustamista Lepaalla

Jokioisissa, Forssassa ja Lepaalla tehtiin nurmikoista mittauksia ja havaintoja demonstroinnin ohella

Tarkastellut ympäristövaikutusluokat: Primäärienergia Ilmastonmuutosvaikutus Rehevöityminen Happamoituminen (Haitallisten aineiden vaikutukset ja vesijalanjälki) Laskentaesimerkki vaikutusarvioinnista: Kasvihuonekaasupäästöt muunnetaan CO 2 -ekvivalenteiksi: Hiilidioksidi Metaani (25xCO2) Dityppioksidi (298XCO2)

Keskeisimpiä johtopäätelmiä Kasvualusta vaikuttaa eniten ympäristövaikutukseen Ilmastovaikutuksessa turpeen käyttö keskeistä niin kompostoinnissa kuin kasvualustan koostamisessa Rehevöittämisvaikutuksessa ravinteiden vapautuminen ja sitominen perustamisvaiheessa Kuljetusten, perustamistöiden ja leikkuutöiden ympäristövaikutus on vähäinen suhteessa kasvualustan vaikutukseen (kustannusten kannalta eri asia)

Ilmastovaikutus CO2-ekv/m2 laskelmaa eri kasvualustoille (alustava): 70 Carbon binding 60 Fertilizers 50 Lime 40 N2O-emissions from lawn 30 Establishment of lawn 20 Mowing 10 Transports 0-10 Growth media 1, peat 27,5 kg/m2 Growth media 2, peat 26,2 kg/m2 Growth media 3, peat 47,2 kg/m Growth media 4, peat 68kg/m2 Growth media 5, peat 0 kg/m Composting Peat degradation Turpeen oton päästöt

Rehevöittävän vaikutuksen tarkastelua (gpo4-ekv/m2) 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Growth media 1, compost 55 % Growth media 2, compost 40 % Growth media 4, compost 9 % Growth media 5, compost 0 % Growth media 4, compost 55 %

Turpeen käyttö vaikuttaa voimakkaasti kasvualustan elinkaarilaskelmiin, kun turpeen hajoaminen niin kompostoinnin aikana kuin käyttökohteessa katsotaan kasvihuonekaasujen lähteeksi.

Turve toimii monien viherrakentamisessa käytettävien kasvualustojen tuotantomateriaalina. Sitä käytetään myös kompostointiprosessin aikana. Elinkaarilaskelmissa turvetta pidetään uusiutumattomana fossiilisena raaka-aineena. Elinkaarivaikutusten kannalta olisi hyvä, jos sekä kompostoinnissa kuin kasvualustojen tuotannossa voitaisiin käyttää biojätepohjaisia raaka-aineita. Niiden ilmastovaikutukset olisivat suotuisammat. Mädätetty ja kompostoitu jätevesiliete sekä kompostoitu, erilliskerätty biojäte ovat tyypillisiä jätevirtoja, joita voidaan käyttää kasvualustatuotannossa.

Nurmikot perustuivat ja menestyivät hyvin eri kasvualustoilla. Kierrätysmateriaaleja sisältävät kasvualustat sopivat myös vaativiin kohteisiin. Perustamisvaiheessa ravinteiden huuhtoutumisriski on olemassa runsaasti kompostia sisältävillä kasvualustoilla. Ei kasvualustoilla mahdollisesti tulee eroja pitkällä ajalla ravinteiden vapautumisessa ja vaikutuksessa nurmikon menestymiseen.

Kuljetukset ovat merkittävä kustannustekijä, mutta elinkaarilaskennassa kuljetusten polttoaineenkulutuksesta aiheutuvat elinkaarivaikutukset ovat sangen pienet. Pienentämällä kuljetettavien kasvualustamassojen määriä vähennettäisiin silti kuljetusten ympäristövaikutuksia.

Lähellä olevien kasvualustamateriaalien käyttäminen kasvualustan tuotannossa voisi tapahtua siten, että paikalle kuljetetaan vain tarvittava komposti, joka sekoitetaan kasvualustaksi käyttökohteen materiaaleja, esimerkiksi poistomaata hyödyntäen. Kasvualustojen muokkaaminen käyttökohteeseen sopivaksi lähellä käyttöpaikkaa kaipaa kehittämistä. Puuttuvien käsittelytilojen ja laitteistojen lisäksi kohdepaikalla tuotettujen kasvualustojen tuottamisessa on lisäksi lainsäädännöllisiä rajoitteita.

Perustamisvaihe on päästöjen ja huuhtoutumien kannalta keskeisin: (Todennäköisiä mietinnässä olevia johtopäätelmiä Perustaminen loppukesällä Siirtonurmikon käyttö perustamisessa Nopea kasvuston perustuminen muuten Ravinteita hillitysti perustamisessa (ja kierrätysmateriaalista tehtyjen lannoittevalmisteiden käyttö myöhemmin kasvilajien käyttäytyminen pitkällä aikavälillä)

g/ha/day 8000 Vaskipuiston N-N2O päästöt 2012-2013 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 N2O-N g/ha/day A5 N2O-N g/ha/day A4 N2O-N g/ha/day A3 N2O-N g/ha/day A2 N2O-N g/ha/day A1 0

g/ha/day 14000 Dityppioksidi typen päästöt kerroskokeessa 2013-2014 12000 10000 8000 6000 4000 C 10cm B 20 cm A 20cm A 5cm 2000 0

g/ha/day 40000 Dityppioksidin päästöt astiakokeesta 2014 35000 30000 25000 20000 15000 10000 D ilman D kasv.-lla C ilman C kasv.-lla B ilman B kasv.-lla A ilman A kasv.-lla 5000 0 20.5.2014 20.6.2014 20.7.2014 20.8.2014 20.9.2014

Keskeisin sanoma: Elinkaarivaikutusten kannalta olisi hyvä, jos niin kompostoinnissa kuin kasvualustojen tuotannossa voitaisiin käyttää biojätepohjaisia raaka-aineita. Niiden ilmastovaikutukset ovat suotuisammat kuin turpeen. Mädätetty ja kompostoitu jätevesiliete sekä kompostoitu, erilliskerätty biojäte ovat tyypillisiä jätevirtoja, joita voidaan käyttää kasvualustatuotannossa. Ravinteiden päästöt nurmikon perustamisvaiheessa kaipaavat lisää huomiota ja tutkimusta.

Olisiko tarvetta ekologisen tarkastelun lisäksi selvittää tarkemmin ekonomisia vaikutuksia ja mahdollisuuksia Kuljetukset ja nurmikon leikkuutiheyden vaikutus ympäristövaikutuksiin näkyy lähinnä primäärienergian tarpeessa. Ilmastovaikutus on sangen pieni pitkänkin tarkastelujakson aikana. Taloudellisesti kuljetuksilla ja leikkuutarpeella voi olla hyvin suuri vaikutus. Aloitettuja tarkasteluja olisi hyödyllistä jatkaa ao. kysymyksiä selvittämällä.

Kustannus-hyöty-analyysi kierrätysmateriaalien hyödyntämisestä nurmikoiden perustamisessa ja hoidossa (Tiina Ruuskanen) Talouden kannalta Ympäristön kannalta Yhteiskunnan kannalta (sosio-ekonominen)

Kustannus-hyötyanalyysistä (KHA, CBA) on yhteiskunnallisen päätöksenteon apuväline, jonka avulla määritetään projektin tai kaavaillun toimenpideohjelman yhteiskunnallinen kannattavuus Tarkoituksena on selvittää ylittävätkö suunnitellusta projektista saadut hyödyt sen kustannukset

Talousanalyysissa arvioitavat kustannukset : Materiaalikustannukset (kierrätysmateriaalipohjaiset kasvualustat noin 30 % edullisempia) Suorat työkustannukset Epäsuorat työkustannukset Kuljetuskustannukset Yleiskulut

Ympäristöanalyysissä arvioitavat tekijät : Ilmastovaikutus Hiilijalanjälki Vaikutus vesistöön Rehevöityminen Happamoituminen Maankäytön vaikutus

Tuote Hiilijalanjälki, /t tuotetta Muut vaikutukset, /t tuotetta Kustannukset yhteensä, /t tuotetta Viherrakentamiseen sopiva kasvualusta kierrätysmateriaaleista (kompostia 38 % + 62 % kivennäismaata) Viherrakentamiseen sopiva kasvualusta turpeesta (turvetta 38 % + 62 % kivennäismaata+ lannoitteet ja kalkki) Vaativampaan käyttöön soveltuva kasvualusta kierrätysmateriaaleista ja turpeesta (25 % kompostia + 25 % turvetta + 50 % kivennäismaata) Vaativampaan käyttöön soveltuva kasvualusta vain kierrätysmateriaaleista (50 % kompostia + 50 % kivennäismaata) Vaativampaan käyttöön soveltuva kasvualusta vain turpeesta (50 % turvetta + 50 % kivennäismaata + lannoitteet ja kalkki) 0,78 0,003 0,783 0,92 0,032 0,952 1,12 0,11 1,131 1,00 0,002 1,002 1,24 0,043 1,283

Yhteiskunnalliset vaikutukset Ryhmät Kunnat/viranomaiset Lähialueen asukkaat Asiakkaat Vaikuttavat tekijät Terveysriskit Melu Työllisyys Pöly/partikkelit Hyväksyttävyys

Terveysriskit Työllisyys 0,8 0,6 0,4 0,2 0-0,2-0,4-0,6-0,8 Hyväksyttävyys Kierrätysmateriaaleja käyttäen Perinteinen Nollalinja Pöly/partikkelit Melu Haju

Hankkeen loppuseminaari on HAMKin Hämeenlinnan Visamäen kampuksella 9.12.2014 Tervetuloa! Kiitokset mielenkiinnosta!