Terveyden edistämisen ja hoidon tarpeen tulevaisuus



Samankaltaiset tiedostot
VÄESTÖN N TERVEYDEN EDISTÄMINEN ALUEILLA

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Kansanterveyttä ja kansanterveystyötä

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Terveyden kehittymisen ja terveyden edistämisen trendejä

Pekka Puska Professori, pääjohtaja emeritus Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Terveyden edistäminen 100- vuotiaassa Suomessa

Pohjois-Karjalasta maailmalle Onko terveydenhuollolla roolia terveyden edistämisessä vai tulisiko panostus olla yhteiskunnallisessa kehittämisessä?

Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Miten potilaiden ja väestön riskikäyttäytymiseen voidaan vaikuttaa?

Korkeakoulutus ja tutkimus terveyden edistämisen tukena. Helsinki, Peruspalveluministeri Paula Risikko

Yhteiskunnalliset näkökulmat lihavuuden ehkäisyssä

IÄKKÄÄN VÄESTÖN TOIMINTAKYKY

Sosiaali- ja terveydenhuollon nykyrakenteet ja mihin ollaan matkalla

Nuorten terveys Millainen ennuste työaikaisesta terveydestä? Mitä voidaan tehdä?

VÄESTÖTUTKIMUKSET: miksi niitä tehdään? Seppo Koskinen ja työryhmä

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät Lihavuus kansanterveyden haasteena

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

SUOMALAISTEN TERVEYS JA ELINAIKA

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut

Terveydenhuollon uudistukset ja perusterveydenhuollon kehitys. Johtava asiantuntija Juha Teperi

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta

IÄKKÄIDEN TOIMINTAKYKY

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma. Valtakunnallinen kansanterveyspäivä

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn?

Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista?

Terveyttä Lapista Kari Haavisto

Suomalainen terveydenhuolto muutoksessa

PYLL-seminaari Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

terveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari

Päihteet Pohjois-Karjalassa

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

Terveyden edistämisen. TULE parlamentti

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat

WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa

Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja

SOTE- uudistuksella kohti tervettä ja hyvinvoivaa Suomea

WHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa

Karjalan XII lääketiedepäivät

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Mistä vastuu yhteiskunnalla, mistä yksilöllä? Terve-SOS, Tampere

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Terveys tutkimus ja sen päätulokset

Terveyserojen kaventaminen terveyden edistämisen osana Kansanterveyspäivä

Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu

TYÖN MUOKKAAMINEN, TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT JA ELÄMÄNHALLINTA Vastuu huomisesta Miten jaksat työssä?

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi

ERIARVOISUUS VANHUUDESSA JA TERVEYDESSÄ

Hyte-kerroin - taloudellinen kannustin vaikuttavaan työhön

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX

Terveydenhuollon haasteita ja ongelmia. Perjantai-yliopisto Juha Teperi

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä

Yksikanavainen julkinen (valtion) rahoitus. Näkymättömän käden ohjaus: Valinnanvapauden lisäämisen uskotaan lisäävän tuottajien välistä kilpailua

HYTE-kertoimet SOTE-uudistuksessa

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

AMMATTIOSAAJAN TYÖKYKYPASSI AMMATTIOSAAMISEN VAHVISTAMISEN TUKENA AMMATTIOSAAJAN TYÖKYKYPASSIN SUORITTAMINEN Tiedotustilaisuus 14.5.

Kiireettömään hoitoon pääsy

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta

Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori. Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen

Sosioekonomiset hyvinvointi- ja terveyserot Suomessa

Terveyden edistämisen tulevaisuus Itä-Suomessa. Professori Tiina Laatikainen

Kansanterveystiede L2, sivuaine, avoin yo, approbatur. Väestörakenne, sosiodemografiset tekijät ja kansanterveys

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan?

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS

Suomi juo jäävätkö haitat vain ongelmakäyttäjien osaksi? Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL

Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa. Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL

THL:n sote-arviointi

Väestön hoitotarpeiden ennustaminen Terveyderihuollon ikävakioitu kustannusvertailu

Terveyden edistämisen neuvottelukunta

Maakuntien tietoon pohjautuva arviointi

Sosiaalihuollon tutkimuksen lähestymistavat, sisällöt ja haasteet

LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ

EVA osana Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallista valvontaohjelmaa

Terveempi ja Liikkuvampi Kainuu Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja

Vaikuttavaa elintapaohjausta terveyspisteissä- malli Satakunta

Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja

VeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen

ATH laajeni kansalliseksi vuosina

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Terveyden edistämisen laatusuositus

Keuruu, Multia ja Petäjävesi elinvoimapaja

Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007

Kansanterveystiede L3, L2, sivuaine, avoin yo, approbatur. Väestörakenne: kansanterveyden tarkastelun perusta

Rämpiminen tulevaisuustiedon hetteikössä, kommenttipuheenvuoro

Lainsäädännön reunaehdot ehkäisevälle päihdetyölle

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Ajankohtaista gerontologisen kuntoutuksen saralta epidemiologinen näkökulma

Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti

Hyvinvointi- ja terveysalan ASIANTUNTIJA

Transkriptio:

Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Terveyden edistämisen ja hoidon tarpeen tulevaisuus DEHKO päivät 2011 Helsinki 1.2.2011

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) puolustaa ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL Aloitti Kansanterveyslaitoksen (KTL) ja Stakesin fuusioiduttua 1.1.2009 Toimii sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa Uuden laitoksen perustamisen lähtökohtina: Yhdistetyin voimin entistä vahvempi työ suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin puolesta Informaatio-ohjaus perustana - tutkimus, asiantuntijatehtävät, kehitystyö, seuranta, viranomaistehtävät, viestintä, kansainvälinen yhteistyö

THLn tehtävänä puolustaa ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia 1) Vaikuttaa väestön terveyteen ja hyvinvointiin laajasti suomalaisessa yhteiskunnassa 2) Edistää ja tukea palvelujärjestelmän työtä

Väestön terveys ja hyvinvointi Yhteiskunnallinen inhimillinen tavoite Kansakunnan sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen kulmakiviä Läheinen yhteys terveys- ja sosiaalipalvelujen tarpeeseen

Kansanterveys Suomessa on kehittynyt hyvin - vaiheittain Kulkutaudit ja lapsikuolleisuus Työikäisten kuolleisuus Ikäihmisten terveys ja toimintakyky

Väestön ikääntyminen Suuret ikäluokat Työikäisten kuolleisuuden suuri väheneminen

Vastasyntyneen elinajanodote Suomessa 1941 2004 (lähde: Tilastokeskus) Vuosia Naiset Miehet 14.2.2011 Koskinen S, Aromaa A, Huttunen J, Teperi J. Health in Finland. Helsinki 2006. www.ktl.fi/hif

KANSANTERVEYS SUOMESSA PAREMPI KUIN KOSKAAN HISTORIAMME AIKANA! SUURIA HAASTEITA: 1. Voisi lääketieteellisen tiedon perusteella olla vielä paljon parempi 2. Negatiivista kehitystä ja uhkakuvia Alkoholin kulutuksen kasvu ja väestön lihominen Pandemia ym. biouhat 3. Terveys yhä tärkeämpi elämänarvo

KANSANTERVYDEN MENESTYSTARINOITA Sydän- ja verisuonitautikuolleisuus ja sairastuvuus Miesten tupakkasyöpäkuolleisuus ja sairastuvuus Itsemurhat Liikenne- ja työtapaturmakuolleisuus Väestön hammasterveys Ikääntyvän väestön toimintakyvyn paraneminen terveet elinvuodet lisääntyneet Eliniän piteneminen

65-vuotiaan miehen ja naisen elinajan odotteen jakautuminen terveisiin ja sairaisiin elinvuosiin perustoiminnoista suoriutumisen ja koetun terveyden mukaan vuosina 1980 ja 2000 elinajan pidentyessä lisäelinvuodet ovat olleet terveitä Perustoiminnoista suoriutuminen Koettu terveys vuosia 20 15 10 5 miehet naiset miehet naiset vuosia 20 15 10 5 0 1980 2000 1980 2000 0 1980 2000 1980 2000 sairaana /terveenä / toimintakykyisenä sairaana / terveenä / toimintakykyisenä toimintarajoitteisena toimintarajoitteisena Sihvonen ym. 2003

MENESTYSTARINAT Pääasiassa ehkäisyn ja terveyden edistämistyön seurauksia Terveydenhuolto hoitaa pääasiassa seurauksia, ei syitä Tämän päivän terveydenhuollon ja yhteiskunnan tilanne olisi aivan toinen ilman näitä muutoksia

KANSANTERVEYDEN HAASTEITA: Myönteisen kehityksen jatkuminen: erittäin paljon saavutettavissa Kielteisten trendien kääntäminen: jatkuessaan voivat vaikuttaa koko kansanterveyden kuvaan: erityisesti väestön lihominen ja alkoholi

ERÄITÄ LISÄÄNTYVIÄ TERVEYSONGELMIA Diabetes Koti- ja vapaa-ajan tapaturmat Eräät syövät (mm. rintasyöpä, eturauhassyöpä) Mielenterveys? Allergiat? Tuki- ja liikuntaelinsairaudet?

Kansanterveyden kuvaa säätelevät olennaisesti muutamat krooniset taudit, joiden synnyssä eräät elintavat ovat keskeisiä WHO: - ravinto - liikunta - tupakka - alkoholi

USEIMMAT KANSANTAUTIMME OVAT LÄÄKETIETEELLISESTI KATSOEN, VARSIN PITKÄLLE JA VARSIN MYÖHÄISEEN IKÄÄ ÄÄN EHKÄIST ISTÄVISSÄ. TAUTIEN EHKÄISY JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN ON KUSTANNUS-VAIKUTTAVIN TAPA LISÄTÄ VÄESTÖN N TERVEYTTÄ Kroonisten kansantautien ehkäisyn potentiaali ja mahdollisuudet tiedostettava

Eri tekijöiden osuus ennenaikaiseen kuolleisuuteen - Elintavat 40 % - Perintötekijät 30 % - Sosiaaliset olosuhteet 15 % - Terveydenhuolto 10 % - Fyysiset ympäristöaltisteet 5 % (McGinnis 2004)

TERVEYDENHUOLLON VAIKUTUS KANSANTERVEYTEEN ON RAJALLINEN - Avainasemassa elintavat ja elinympärist ristö Terveyspolitiikka ja terveys kaikissa politiikoissa Terveydenhuollossa perusterveydenhuolto avainasemassa

VÄESTÖN ELINTAVAT SUOMESSA Myönteinen kehitys: Miesten tupakointi suuresti vähentynyt ja naisten tupakoinnin lisäys pysähtynyt Ruokavalio yleisesti suuresti parantunut (rasva, suola, kasvikset) Vapaa-ajan liikunta lisääntynyt Haasteita: Alkoholin kulutus noussut Huumeet uhkana Virvoitusjuomien ja makeisten kulutus noussut, uusia rasvan lähteitä Arkiliikunta vähentynyt Väestö lihoo

Yhteenveto Useat kansantauteihin liittyvistä elintavoista - esimerkiksi tupakointi ja eräät ruokatottumukset - ovat pitkällä aikavälillä kehittyneet myönteisesti Suomen työikäisessä väestössä Alkoholinkäytön ja ylipainon kehitys ei kuitenkaan ole ollut myönteistä Elintavoissa edelleen koulutusryhmittäisiä eroja Pekka Puska, pääjohtaja

Alkoholijuomien kokonaiskulutus 100 %:n alkoholina asukasta kohti vuosina 1970 2007 Litraa 10 8 Tilastoimaton Tilastoitu 6 4 2 0 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2007 Lähteet: SVT, alkoholitilastot, Stakes 24

LIHAVUUS YLEISTYNYT % 25 20 15 10 Miehet Naiset 5 0 1982 1987 1992 1997 2002 2007 Lähde: FINRISKI -tutkimus

Lukumäärä Tyyppi 2 diabetes Suomessa KTL:n väestötutkimusten perusteella 600 000 500 000 400 000 300 000 200 000 100 000 0 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 0 Kelan erityiskorvattavuus (lukumäärä) 14.2.2011 Finrisk 87 Finrisk 92 Health 2000 Finrisk 2002 D2D 2004 Prevalenssi 15 10 5 Prevalenssi väestötutkimuksissa, % 8 Arvioitu T2D

Ehkäisyn mahdollisuudet Yli 90 % tyyppi 2 diabeteksesta ja yli 80 % sepelvaltimotaudista ovat ehkäistävissä terveillä elintavoilla (WHO) Ravinto, liikunta ja painonhallinta diabeteksen kohdalla avainasemassa (WHO) Ravinto, liikunta, tupakka ja alkoholi ovat nykyisen kansanterveyden keskeisiä determinantteja

DIABETEKSEN EHKÄISYTUTKIMUS 50 Cumulative incidence of T2D, % 40 30 20 10 0 Intervention ceased Control Intervention 14.2.2011 0 1 2 3 4 5 6 7 8 Follow-up time, years Lindström m et al, Lancet 2006:368;1673-79 79 11

Krooniset taudit ja väestön ikääntyminen terveydenhuollon haasteina Palvelujen tarve ja laatu Terveydenhuollon kustannusten kasvu Terveydenhuollon järjestämisen ja rahoituksen haasteet

Terveydenhuollon haasteiden historiallinen muutos Akuuttisairauksien hoidosta pitkäaikaissairauksien hoitoon Ratkaisulinjat: 1) Ennaltaehkäisy 2) Uusi hoidon järjestämine( Chronic care model - pitkäaikaishoitomalli)

Kansalliset ohjelmat kehitystyön ja informaatio-ohjauksen tukena Kaste Toimiva terveyskeskus Terveyden edistämisen politiikkaohjelma Mieli TEROKA Ym.

Terveydenhuollon 1) Sisältö (terveydenhuoltolaki) 2) Järjestäminen 3) Rahoitus

31

Mihin rakenteisiin jatkossa? Erityisesti kolme pyrkimystä 1) Korkeamman tason erikoissairaanhoidon keskittäminen (terveydenhuollon kustannusten kasvu tulee sairaanhoitopiireistä) 2) Perusterveydenhuollon (ml. tautien ehkäisy) ja kroonisten tautien potilaiden saumattoman hoidon vahvistaminen (ehkäisy + potilaiden joustava liikkuminen sairaalan ja terveyskeskuksen välillä) 3) Terveydenhuollon ja sosiaalihuollon tarkoituksenmukainen integraatio

Kuntien toiveita Kunnissa toivotaan rohkeita strategisia linjauksia palvelujärjestelmän kehittämiseksi selkeitä lainsäädännöllisiä ratkaisuja palvelujen järjestämiseksi yhdenmukaisin periaattein koko maassa nykyistä selvästi tiukempaa kuntien ohjausta Tarvitaan valtiovallan selkeä näkemys ja tahtotila palvelujärjestelmän kehittämisestä ja palvelurakenteiden uudistamisesta 33

Perusterveydenhuolto keskeisessä asemassa Olkoon tuleva uudistus millainen tahansa, sekä tautien ehkäisyn että toiminnan taloudellisuuden kannalta välttämätöntä on, että perusterveydenhuolto on vakaa Toiminnan ohjaus perusterveydenhuollosta käsin Läheinen yhteys sosiaalihuollon ja muun kunnallisen päätöksenteon kanssa. Koskee esim. diabeteksen torjuntaa

ERI TASOT KOHDE: Koko väestö Korkeariskiset Potilaat Taustatekijät Elinolot Sosioekonominen asema Kulttuuri Elinkeinoelämä jne. Riskitekijät Elintavat Biologiset (esim. kolesteroli, verenpaine, ylipaino Taudit ja terveysongelmat Seuraukset mm. elämänlaatu TOIMINTA: Terveyden edistäminen Ehkäisy Hoito / kuntoutus

Kansanterveyden ja palvelujen tarpeen hillinnän kannalta tarvitaan vahvaa panostusta Perusterveydenhuoltoon Ennaltaehkäisyyn / terveyden edistämiseen

Ennaltaehkäisy / terveyden edistäminen Yleinen terveys- ja yhteiskuntapolitiikka Palvelujärjestelmän osuus

Elintavat avainasemassa keppiä vai porkkanaa terveyspolitiikassa Molempia tarvitaan sopivassa suhteessa Periaatteessa positiivinen tuki parempi, mutta myös rajoituksia ym. 14.2.2011 Pekka Puska, pääjohtaja

Esimerkkejä: keppiä - Haittaverot (tupakka, alkoholi, makeiset, limsat) - Savuttomat tilat - Saatavuuden rajoittaminen (alkoholi, limsaautomaatit) - Liikennerajoitukset EDUT: HAITAT: Halpaa, tehokasta Hyväksyttävyys Rajoittavat valintoja 14.2.2011 Pekka Puska, pääjohtaja

Esimerkkejä: porkkanaa - Parempi saatavuus (elintarvikkeet) - Paremmat mahdollisuudet (liikuntapaikat) - Henkilökohtainen tuki (neuvonta, ryhmät) - Taloudelliset insentiivit (halvempi hinta) EDUT: Positiivista tukea HAITAT: Kustannukset 14.2.2011 Pekka Puska, pääjohtaja

KENEN VASTUU? 1. Kansalaisen vastuu Kukaan ei voi pitää Sinun terveydestäsi parempaa huolta kuin Sinä itse 2. Ympäristön vastuu Ympäristö tärkeä mahdollistava tai rajoittava tekijä Make the healthy choice the easy one (Ottawa declaration 1981) YKSILÖ TERVEYDEN YLLÄPIDON TAAKKA MOLEMPIA TARVITAAN YHTEISKUNTA

Tautien ehkäisy ja terveyden edistäminen on inhimillinen tavoite, mutta myös talouden etu yhteiskunnassa Terveydenhuollon menojen kasvun hillitseminen Työikäisen työvoiman saatavuus ja työkyky (valtio, työnantajat) Kasvavan ikäihmisten joukon toimintakyky (ja palvelusten tarve) Tarvitaan niin terveydenhuollon kuin yhteiskuntapolitiikan toimenpiteitä

Tulevalla hallituskaudella (hallitusohjelma) toivotaan, että Väestön terveys ja hyvinvointi saavat riittävän vahvan aseman yhteiskuntapolitiikan tavoitteena Tämä tavoite johtaa myös riittävästi konkreettisiin päätöksiin terveiden elintapojen ja elinolosuhteiden vahvistamiseksi Terveydenhuollon palvelujärjestelmää kehitetään ja vahvistetaan sisällön, järjestämisen ja rahoituksen suhteen painottaen erityisesti perusterveydenhuoltoa

Ennaltaehkäisy/terveyden edistäminen (erityisesti terveillä elintavoilla) Ehkäisee tauteja (laajasti) Lisää toimintakykyä Lisää subjektiivista terveyttä KUSTANNUS-VAIKUTTAVIN TAPA LISÄTÄ VÄESTÖN TERVEYTTÄ

KIITOS