Hankkeessa hyödynnettyjä tieteellisesti kehitettyjä mittareita



Samankaltaiset tiedostot
VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva Tampere-talolla

Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitos, PSSHP:n Koulutuspalvelut ja VeTe hanke

VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva Tampere-talolla

10/6/2013 POTILASTURVALLISUUSKULTTUURIN MITTAAMINEN HUS:SSA: HSOPSC-MITTARILLA SAADUT TULOKSET JA NIIDEN HYÖDYNTÄMINEN KÄYTÄNNÖN TYÖSSÄ

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET

YLIOPISTO JA VETE YHTEISTYÖ

Kirjoittajat Julkaisun nimi Tiedot, linkki. Harjoittelun ja työssäoppimisen ohjauksen laatuvaatimukset ja -kriteerit sosiaali- ja terveysalalla.

Hoitotyön vaikuttavuus erikoissairaanhoidossa

Miten vetovoimaisia ovat sairaalamme?

MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO?

VeTe. Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

Vetovoimainen ja turvallinen sairaala (VeTeVT) -osahanke

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit

Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry

Näyttöön perustuvan johtamisen -koulutus interventiona. Raportti R3a

Valtakunnallinen vaaratapahtumien raportointiverkoston päivä

Verkostoista voimaa opiskelijaohjauksen kehittämiseen

Katsaus hoitotyön johtamisen tutkimukseen

Opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisesta terveysalan simulaatio-opetuksesta Kuopiossa

NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ ELÄVÄKSI KYSissä

NÄYTTÖÖN PERUSTUVA JOHTAMINEN (NPJ) -KOULUTUS

SAIRAALAN POTILASTURVALLISUUSKULTTUURI SAIRAANHOITAJIEN ARVIOIMANA

Potilasinfokeskus T-sairaala 1 krs

VSHP ENNEN JA JÄLKEEN HANKKEEN

Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori

Eva Pihlamaa-Tuononen Esh,TtM, Hoitotyön johtaja JYTE, Terveyskeskussairaala Laajavuori

Tunniste Opintojakso Lyhenne Opetus Op Ajankohta Tyyppi Kieli

KANSALLINEN HOITOTYÖN HANKE

YLEISTÄ POTILASTURVALLISUUDESTA

Suomen Potilasturvallisuusyhdistys SPTY ry

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

POTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA Turvallisuuskulttuuri ja johtaminen

TERVEYDENHUOLLON TIETOJÄRJESTELMÄT- UHKA VAIN MAHDOLLISUUS POTILASTURVALLISUUDEN JOHTAMISELLE Lasse Lehtonen professori, hallintoylilääkäri HUS

Parhaat käytännöt potilasturvallisuuden edistämiseksi. Marina Kinnunen, johtajaylihoitaja, VSHP Ermo Haavisto, johtajaylilääkäri, SatSHP

POTILASTURVALLISUUSKULTTUURI AJANVARAUSPOLIKLINIKALLA kysely sairaalahenkilöstölle

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

POTILAIDEN ARVIOINTEJA HOIDON LAADUSTA TERVEYSKESKUKSEN VUODEOSASTOILLA

SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA

HOITOTYÖN OPISKELIJOIDEN KÄYTÄNNÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN

EPSHP ja keskussairaala harjoitteluympäristönä ja ohjauksen järjestäminen. Merja Sankelo, THT, Dosentti Opetusylihoitaja

HOITOTYÖN STRATEGIA Työryhmä

Perusterveydenhuollon yksikkö SATSHP ja VSSHP

HOITOTIEDE: VALINTAKOE /Mallivastaukset ja arviointikriteerit

Lääkityspoikkeamat potilasturvallisuuden haasteena

Potilasturvallisuuden mittaaminen KYSissä Teemaseminaari 4: Kuopio tutkii ja kehittää Miten potilasturvallisuutta tulisi mitata?

POTILASSIMULAATIOMENETELMÄ JA OPPIMISTULOKSET LÄÄKEHOIDON KOULUTUKSESSA

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä. Opiskelijaohjauksen kehittäminen Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä

CASE: Lumipalloefekti:

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija

Hoitotieteen pääaine: terveystieteiden kandidaattiopintojen eteneminen

Terveydenhuollon ammattihenkilöstön tarve ja koulutustavoitteet HUS:ssa ja Hyksin erityisvastuualueella 2025

Tahdistinpotilaan ohjauksen kehittäminen Satakunnan sairaanhoitopiirissä

VeTe. Henkilökunnan päivittäinen resursointi osastoryhmän sisällä Raportti 16b

Hoitoisuusluokituksen tietojärjestelmät

Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa Katriina Laaksonen

KYS Vetovoimainen sairaala

Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä. RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia

Hoitotyön tuottavuus ja vaikuttavuus 2013 ja 2014

Työhyvinvointi asiakas- ja potilasturvallisuuden edistäjänä

Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymän toiminta ja tavoitteet

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA Etelä-Pohjanmaalla

Opiskelijaohjaajakoulutuksen kehittämien alueellisena yhteistyönä. Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä

HENKILÖSTÖN ARVIOITA POTILASTURVALLISUUSKULTTUURISTA YHDESSÄ SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄSSÄ

MENTOROINNIN VERMEET hanke 2. LUONNOS

Näyttöön perustuva hoitotyö eläväksi KYSissä -koulutuksen

Turvallisuuskulttuurikysely

Ihmiskeskeisten palvelujen suunnittelu. Espoon sairaala ja seniorikeskus - Orkidea. Projektipäällikkö Elina Kylmänen-Kurkela

Osastotunti. Tammikuu 2013 Maria Korkiakoski

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Vetovoimaa terveydenhuoltoon

SIMLAB TERVEYSALAN OPPIMIS- JA KEHITTÄMISYMPÄRISTÖNÄ

Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto

Hoitosuositus. Leikki-ikäisen emotionaalinen tuki päiväkirurgisessa hoitotyössä. Tutkimusnäytöllä tuloksiin

Henkilöstöjohtaminen ja esimiestyö Innovatiiviset työajat ja työaika-autonomia (työ)hyvinvoinnin edistäjinä terveydenhuollossa

Lapsen näkökulma hyvään hoitoon

Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinta VeTeHH-osahanke

Toimintakykyä tukevan apuvälineen käyttöönotto sekä toimivuuden ja käyttökunnon varmistaminen; mitä uutta ja ajankohtaista

Henkilöstötarpeen arviointi perusterveydenhuollossa

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta

Sisältö. Työryhmä Tausta Tarkoitus Menetelmä Tulokset Johtopäätökset Kehittämistyön haasteet ja onnistumiset Esimerkkejä

POTILASTURVALLISUUSKULTTUURI SAIRAALAN PÄIVYSTYSALUEILLA - KYSELYTUTKIMUS PÄIVYSTYSPOLIKLINIKOIDEN HENKILÖSTÖLLE

Muutoksenhaku Oikaisuvaatimusohje, sosiaali- ja terveyslautakunta

Eri-ikäiset työntekijät moniarvoisen työyhteisön voimavarana

TERVEYTTÄ TUOTTAVA PERUSHOITO STEPPI HANKE

OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen

AIKATAULUJA SYKSYLLÄ 2012

Hoitotyön johdon päivät vuotta hoitotyön johtamista Suomessa

UEF// Hoitotieteen laitos VALINTAKOE 1 (7) Mallivastaukset Osio 1

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa?

Hoitotyön yhteenveto Kantassa

Potilasturvallisuusneuvoston toiminnan kuvaus. Raportti R1a

THM osastonhoitaja Pirjo Partanen Kuopion yliopistollinen sairaala

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön

Hoitajien työn hallinta psykiatrisen potilaan väkivaltatilanteissa (TSR )

KURSSIMUOTOINEN ULTRAÄÄNIKOULUTUS. SimPro Kardiologi Pirjo Mustonen, KSKS

Lääkehoitosuunnitelman laatiminen HUS:ssa

Transkriptio:

VeTe Hankkeessa hyödynnettyjä tieteellisesti kehitettyjä mittareita professori Katri Vehviläinen-Julkunen 1 professori Hannele Turunen 1 yliopistotutkija, TtT Tarja Kvist 1 lehtori, TtT Pirjo Partanen 1 projektipäällikkö, TtT Tarja Tervo-Heikkinen 2 1 Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos 2 PSSHP, VeTeVT ja VeTeHH-osahankkeet

VeTe Muokattu Ihmisläheinen hoito (RILH)-mittari (K. Vehviläinen-Julkunen & T.Kvist) Ihmisläheinen hoito -mittarin kehittäminen aloitettiin 1990-luvun alussa KYSissä Töyry (2001), Partanen (2002), Kvist (2004), Tervo-Heikkinen (2008) käyttäneet väitöskirjoissa Pro gradu -tutkielmissa esim. Kuurila (2003) perusterveydenhuollossa, Mikkonen (2007) saattohoidossa Mittari on käännetty mm. englanniksi, ruotsiksi, saksaksi ja vietnamiksi Tulossa kansainvälisiä artikkeleita RILH-mittari 8 taustatietokysymystä 46 Likert-asteikollista väittämää hoidon laadusta arvosanat lääkäreiden, hoitohenkilökunnan, laitoshuoltajien ja koko henkilökunnan antamasta hoidosta ks. Se Hoitotiede-lehden artikkeli

Johtamismittari (T. Kvist) VeTe Kehitetty kirjallisuuden perusteella Vetovoimainen ja turvallinen sairaala tutkimus- ja kehittämishankkeessa 2006-2012 tehtävää tutkimusta varten (ISY & KYS) Mittaukset 2008 ja 2010 (KYS, ESSHP, PKSSK, KSKS) Hyödynnetty VeTeVT-osahankkeessa interventioiden suunnittelussa ja suuntaamisessa 12 taustatietokysymystä 54 Likert-asteikollista väittämää johtamisesta painottuen osastonhoitajan johtamistyöhön (43 väittämää) ylihoitajan johtamistyöhön (11 väittämää)

VeTe Johtamismittarin sisältöosiot 1. Päätöksenteko (6) (Osastonhoitajani perustelee päätöksensä) 2. Arvostus (4) (Osastonhoitajani arvostaa jokaista työntekijää) 3. Kehittyminen (8) (Osastonhoitajani kannustaa jokaista työntekijää kehittämään itseään) 4. Oikeudenmukaisuus (4) (Osastonhoitajani kohtelee oikeudenmukaisesti työnjaossa) 5. Hoitotyön tuloksellisuus (12) (Osastonhoitajani varmistaa työyksikön hoidon laadun korkeatasoisuuden) 6. Yksilöllisyys (5) (Osastonhoitajani hyödyntää työntekijöidensä yksilöllisen osaamisen) 7. Osastonhoitajan asema (4) (Osastonhoitajani tuo rohkeasti esiin hoitotyön näkökulman moni-ammatillisessa yhteistyössä) 8. Ylihoitaja (11) (Ylihoitajani on vaikutus-valtainen johtaja tulosyksikössään)

VeTe Kuopion yliopistollinen sairaala Työtyytyväisyys-mittari (Kuopio University Hospital Job Satisfaction Scale (KUHJSS) (T.Kvist & P. Partanen) Kehitetty kirjallisuuden perusteella Vetovoimainen ja turvallinen sairaala tutkimus- ja kehittämishankkeessa 2006-2012 tehtävää tutkimusta varten (ISY & KYS) Mittaukset 2008 ja 2010 (KYS, ESSHP, PKSSK, KSKS) Tuloksia hyödynnetty VeTe-hankkeessa mm. VeTeVT, PSSHP, hoitotyön interventioiden suunnittelu ja suuntaaminen VeTeVT, ESSHP, työhyvinvoinnin kehittäminen VeTeHH, TUKI-projekti 11 taustatietokysymystä 37 Likert-asteikollista väittämää

Potilasturvallisuuskulttuuri mittari (Turunen H. & Partanen P.) Hospital Survey on Patient Safety Culture (HSPSC) mittari Kansainvälisesti testattu ja käytetty Kehittäjä: Agency for Healthcare Research and Quality (AHRQ) Käytössä myös useissa Euroopan maissa (vrt. The European Network for Patient Safety /EUNetPaS) mittarin suomennettu versio (Turunen & Partanen 2007) Mittaukset 2008 ja 2011 (KYS, ESSHP, PKSSK, KSKS) VeTe Hyödynnetty VeTeVT-osahankkeessa Potilasturvallisuussuunnitelmien laadinnassa ja henkilöstön koulutuksissa

Potilasturvallisuuskulttuuri mittari, jatkuu Sairaalahenkilöstön arviot potilasturvallisuuskulttuurista sairaalassa taustamuuttujat väittämiä ja yksi avoin kysymys mittarin osa-alueet: tiimityöskentely työyksikössä yksiköiden välinen tiimityö kommunikaation avoimuus työvuorojen vaihdot ja siirtymiset lähijohtajien odotukset ja toiminta potilasturvallisuuden edistämiseksi johdon tuki potilasturvallisuudelle henkilöstömitoitus oppiminen ja jatkuva kehittäminen organisaatiossa yleisnäkemykset potilasturvallisuudesta palaute ja kommunikaatio vaaratapahtumiin liittyen ei-rankaiseva virheiden käsittely vaaratapahtumien raportointi VeTe

VeTe Quality of placement learning, QPL-mittari (Turunen H. & Jamokeeah D.) Quality of placement learning eli hoitotyön oppimisympäristön laatu -mittari Hoitotyön opiskelijat ja mentorit Kehittäjät: Turunen H. & Jamookeeah D. (2006) Mittarit QPLs ja QPLm kehitetty kirjallisuuden pohjalta Arvioitu Suomessa (Kajander 2007 ja Nojonen 2008) Taustamuuttujat, Likkert-väittämät ja avoin kysymys Mittaukset 2008 ja 2011 (KYS, ESSHP, PKSSK, KSKS) Hyödynnetty VeTeVT-osahankkeessa henkilöstön koulutuksessa

Mittareiden vastuuhenkilöt ja yhteystiedot VeTe professori Katri Vehviläinen-Julkunen professori Hannele Turunen yliopistotutkija, TtT Tarja Kvist lehtori, TtT Pirjo Partanen Sähköpostiosoitteet muotoa: etunimi.sukunimi(at)uef.fi www-sivut: http://www.uef.fi/hoitot

Lähteitä VeTe Kajander S. 2007. Sairaanhoitajaopiskelijoiden arvioita ohjatun harjoittelun laadusta ja QPL-mittarin arviointia. Pro gradu-opinnäytetyö. Kuopion yliopisto, hoitotieteen laitos. Kuurila, E. 2003. Hoidon laatu perusterveydenhuollossa. Kyselytutkimus Ihmisläheinen hoito mittarilla. Pro gradu tutkielma. Kuopion yliopisto. Hoitotieteen laitos. Kvist, T. 2004. Hoidon laatu potilaiden ja henkilöstön yhteinen asia? Väitöskirja. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 111. Kopijyvä, Kuopio. Kvist, T. & Vehviläinen-Julkunen, K. 2008. Ihmisläheinen hoito mittarin kehittäminen ja innovatiivinen käyttö. Hoitotiede 20(6), 377-387. Mikkonen, M. 2007. Saattohoidon laatu Terhokodissa omaisten arvioimana. Pro gradu tutkielma. Kuopion yliopisto. Hoitotieteen laitos. Nojonen P. 2008. Hoitotyön opiskelijaohjaus erikoissairaanhoidossa - kyselytutkimus mentoreille. Pro gradu-opinnäytetyö. Kuopion yliopisto, hoitotieteen laitos. Partanen, P. 2002. Hoitotyön henkilöstön mitoittaminen erikoissairaanhoidossa. Väitöskirja. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 99. Kuopion yliopiston painatuskeskus. Tervo-Heikkinen, T. 2008. Hoitotyön vaikuttavuus erikoissairaanhoidossa. Väitöskirja. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 162. Kopijyvä, Kuopio. Töyry, E. 2001. Hoidon ihmisläheisyys erikoissairaanhoidossa. Mittarin kehittäminen ja käyttö. Väitöskirja. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 86. Kuopion yliopiston painatuskeskus.