3.3. Potilasasiamiehelle tulleet yhteydenotot

palautetta muiden asioiden lomassa, mutta vain hyvin harvoin huono kohtelu on ensisijainen yhteydenoton syy. Tietosuojaa koskevat yhteydenotot koskivat pääsääntöisesti omien tietojen pyyntöä tai virheellisen asiakirjamerkinnän korjaamista. Sellaisia yhteydenottoja, joissa asiakas olisi epäillyt työntekijöiden luovuttaneen tietojansa lainvastaisesti, on viime vuonna ollut vain yksi, eikä se koskenut Mikkelin seutusoten työntekijöitä. Maksuasioihin on tilastoitu palveluasumisen maksuja tai maksun huojennusta, perhehoidon palkkioita sekä muita asiakasmaksulain mukaisia maksuja koskevia asioita. Itsemääräämisoikeudella tarkoitetaan henkilön oikeutta tehdä omaa elämäänsä koskevia valintoja ja päätöksiä sekä toteuttaa niitä. Itsemääräämisoikeus ei ilmaisuna sisälly Suomen perustuslakiin (731/1999) eikä ihmisoikeussopimuksiin, vaikka sen perusta on useissa perus- ja ihmisoikeuksissa. Sosiaalihuollon palveluissa itsemääräämisoikeus tarkoittaa myös asiakkaan toivomusten ja mielipiteen kunnioittamista. 4 Valvira on antanut 15.3.2013 ohjeen asiakkaiden itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi (ohje 2/2013 Dnro 1732/05.00.00.01/2013) ja uutta itsemääräämisoikeuslakia odotellaan. Yhteydenottoja itsemääräämisoikeudesta tulee sosiaaliasiamiehelle hyvin vähän. 3.3. Potilasasiamiehelle tulleet yhteydenotot Potilasasiamiehelle tuli toimintavuonna yhteensä 291 tilastoitua yhteydenottoa, eli yhteydenottojen kokonaismäärä on lisääntynyt viime vuodesta. Muita kuin Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen järjestämiä palveluita koskevia yhteydenottoja oli näistä yhteensä 114 (39 %). Nämä muut palvelut sisältävät mm. Etelä-Savon sairaanhoitopiirin (49 yhteydenottoa), Kelan ja Potilasvakuutuskeskuksen toimintaa koskevia yhteydenottoja. Seutusoten palveluja koskevien yhteydenottojen määrä on vähentynyt viime vuosista. Etelä-Savon sairaanhoitopiirin potilasasiamiehen tilastossa on vuodelta 2014 seutusoten palveluja koskevia yhteydenottoja 95 kpl, mikä on aiempien vuosien tasolla. Tilastoitu yhteydenotto saattaa sisältää useampia asiakkaan ottamia kontakteja asiamieheen. Näin kaikkien yhteydenottojen määrä on huomattavasti tilastoitua suurempi. Vuoden 2014 yhteydenotot jakautuivat seuraavasti eri palvelutuotantoyksiköiden kesken seuraavasti: Mikkeli 237 (viime vuonna 225), Kangasniemi 18 (viime vuonna 7), Mäntyharju 25 (viime vuonna 6) ja Pertunmaa 11 (viime vuonna 8). Toiminta-alueen ulkopuolelta tuli muutama yksittäinen yhteydenotto. Samoin kuin sosiaaliasiamiehen osalta, yhteydenottaja on tavallisimmin asiakas itse tai hänen omaisensa ja yhteydenotto tapahtuu pääsääntöisesti puhelimitse. 4 http://www.valvira.fi/files/ohjeet/sosiaalihuollon_asiakk_itsemaaraamisoik_vahvistaminen.pdf Sivu 11/58 8

Asiakasyhteydenotot tehtäväalueittain v. 2014 hammashuolto 11 kotihoito 16 kuntoutus 11 laitoshoito 23 mielenterveyspalvelut 12 palveluasuminen 12 terveysneuvonta 2 työterveys 9 vastaanotto 81 muu (MKS, PVK, Kela) 114 yhteensä 291 Hammashuoltoa koskevissa yhteydenotoissa ei ollut tänä vuonna mitään toistuvaa teemaa ja yhteydenottojen määrä on hyvin samalla tasolla kuin aiempina vuosina. Kotihoitoa koskevista yhteydenotoista valtaosa (56 %) koski lääkkeiden jakoa tai niiden määräämistä koskevia epäkohtia. Lääkkeiden jaossa tapahtuneista virheistä otettiin kesäaikaan eniten yhteyttä ja yhteydenottajat arvelivat ongelmien johtuvan kokemattomista sijaisista tai liian vähästä miehityksestä loma-aikana. Lääkkeiden määräämisestä ei tullut lukumääräisesti montaa yhteydenottoa, mutta huonoksi koettiin se, että potilasta näkemättä oli muutettu lääkitystä. Lisäksi toivottiin, että kokonaislääkitys olisi yhden lääkärin hallussa. 70 60 50 40 30 kotipalvelu kotihoito 20 10 0 v. 2009 v. 2010 v. 2011 v. 2012 v. 2013 v. 2014 Yllä olevassa diagrammissa näkyy yhdistettyä kotipalvelua ja kotihoitoa koskevien yhteydenottojen määrät viime vuosina Mikkelissä. (Muista kunnista v. 2014 tuli ainoastaan yksi kotihoitoa koskeva yhteydenotto.) Mikkelissä kotihoitoa koskevat yhteydenotot potilasasiamieheen ovat edeltävän vuoden tasolla, mutta kotipalvelusta tuli yhteydenottoja sosiaaliasiamieheen huomattavasti aiempaa vähemmän. Sivu 12/58 9

Kuntoutusta koskevien yhteydenottojen määrä on kasvanut hieman aiemmista vuosista. Vuonna 2013 tulleista yhteydenotoista miltei kaikki koskivat Kyyhkylässä toteutettavaa kuntoutusta. Mitään toistuvaa teemaa yhteydenottojen sisällöistä ei kuitenkaan noussut. Laitoshoitoa koskevien yhteydenottojen määrä on laskenut v. 2014 selvästi edeltävästä vuodesta. 60 yhteydenotot laitoshoidosta Mikkelissä 50 40 30 20 10 0 v. 2009 v. 2010 v. 2011 v. 2012 v. 2013 v. 2014 Potilaan tai omaisten kohtelua koskevia yhteydenottoja oli huomattavasti vähemmän kuin edeltävänä vuonna. Suurin osa yhteydenotoista koski hoidon toteuttamiseen liittyviä epäkohtia, kuten lääkitykseen liittyviä virheitä, laitoshoidon aikana tapahtuneita kaatumisia tai informaation kulkua omaisille. Omaisten tekemistä muistutuksista nousee erityisesti esiin kokemus siitä, ettei potilaan (joka ei itse pysty omaisia informoimaan) voinnin muutoksista riittävästi kerrota omaisille. Tehostettua palveluasumista koskevien yhteydenottojen määrä on laskenut viime vuosista. Erityisen vähän tänä vuonna tuli palvelumaksuja koskevia yhteydenottoja. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttaminen on ollut työn alla. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujärjestelmää halutaan kehittää niin, että asiakasmaksut eivät muodostuisi palvelujen käytön esteeksi. Tarkoituksena on uudistaa palveluasumisen maksuja siten, että sosiaalihuoltolain mukaisiin asumispalveluihin säädettäisiin valtakunnallisesti yhdenmukaiset asiakasmaksujen määräytymisperusteet. Samalla muutettaisiin myös kotona annettavien palvelujen maksuperusteita. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa keväällä 2015. 5 Mielenterveyspalveluita koskevista yhteydenotoista puolet koski potilasasiakirjamerkintöjä, jotka koettiin tavalla tai toisella virheellisiksi. Toisessa iltapäivälehdessä juttunsa julkaistuksi saanut toimittajaopiskelija haastatteli minua, koska kertoi saaneensa tietoonsa, että mm. Mikkelissä edellytettäisiin lääkehoitoa masennusta kärsiviltä keskusteluavun saamiseksi. Sellaista tietoa ei minulle mistään muualta kuitenkaan tullut. Alkuvuodesta oli huolta mielenterveyspuolen lääkäri- 5 http://www.stm.fi/vireilla/lainsaadantohankkeet/asiakasmaksulaki Sivu 13/58 10

ja hoitajaresursseista, mutta käsitykseni mukaan tilanne on siitä hieman ainakin lääkäreiden osalta jo parantunut. Terveysneuvontaa koskevia yhteydenottoja on aiempien vuosien tapaan ollut hyvin vähän (2 kpl). Molemmat yhteydenotot koskivat kouluterveydenhuoltoa. Lisäksi v. 2014 tuli kaksi yhteydenottoa, jotka koskivat opiskeluterveydenhuoltoa, mutta jotka on tilastoitu vastaanottopalveluihin. Näissä yhteydenotoissa kerrottiin, että terveyskeskuksesta on opiskelija ohjattu hakeutumaan hoitoon kotipaikkakunnalleen, vaikka kunnan perusterveydenhuollon on järjestettävä opiskeluterveydenhuollon palvelut alueellaan sijaitsevien lukioiden, ammatillista peruskoulutusta antavien oppilaitosten sekä korkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijoille riippumatta heidän kotipaikastaan. Työterveyttä koskevista yhteydenotoista 4 kpl koski hoidon toteuttamista (mm. potilaan kuulluksi tulemista vastaanotolla) ja 3 kpl tietosuojaa. Yksi yhteydenottaja kertoi, että potilasasiamiehen tietoja ei ollut Etelä-Savon työterveydessä Mikkelissä saatavilla missään (seinällä, netissä eikä vastaanottovirkailijalla), mutta muistutuksen myötä asia on nyt korjattu. Terveyskeskusten vastaanottotoiminnasta tuli aiempien vuosien tapaan eniten yhteydenottoja, mutta yhteydenottojen määrä on laskenut aiemmista vuosista. Suurin osa yhteydenotoista koski hoidon toteuttamista (27 %) tai potilasvahinkoepäilyä (19 %). Myös hoitoon pääsyyn liittyviä yhteydenottoja tuli jonkin verran (15 %). Hoitoon pääsyyn liittyvät yhteydenotot olivat usein sen tyyppisiä, ettei asiakas syystä tai toisesta päässyt omasta mielestään tarvitsemaansa hoitoon/hoitopaikkaan. EnsiNeuvoa koskevia yhteydenottoja tuli koko vuonna 5 kpl, mitä pidän hyvin vähäisenä siihen nähden, että EnsiNeuvon aukioloaikaa vähennettiin tänä vuonna. Muiden kuin seudun palveluja koskevien yhteydenottojen suurta määrää arvelen osaltaan selittävän sen, ettei terveyskeskuksen sosiaalityöntekijän virka ole ollut täytettynä. Esimerkiksi Kelan tukien (mm. hoitotuki, työkyvyttömyyseläke) hakemiseen on joidenkin yhteydenottajien ollut hankala saada apua, joten he ovat päätyneet soittamaan potilasasiamiehelle. 3.4. Potilasasiamiehelle tulleiden yhteydenottojen aiheet ja sisällöt Tehtäväalueittaisen tilastoinnin lisäksi tilastoin yhteydenottojen syyt. Yhteydenotot jakaantuivat sisällöltään seuraavasti: v. 2014 hoitoon pääsy 22 hoidon toteuttaminen 81 selvitys toimenpidevaihtoehdoista 9 kohtelu 23 tietosuoja 37 maksuasiat 20 vahingonkorvaus 5 itsemääräämisoikeus 6 potilasvahinko/-epäily 49 terveyskeskuksen vaihtaminen 1 muu syy 38 yhteensä 291 Sivu 14/58 11

Hoitoon pääsyä koskeneissa yhteydenotoissa erittäin harvoin on ollut kyse siitä, että terveydenhuoltolain 6 mukaisia hoitoon pääsyn määräaikoja (hoitotakuu) ei olisi noudatettu. Vuoden mittaan tuli useampia yhteydenottoja siitä, että Ristiinan terveyskeskukseen on hankala saada aikaa kiireettömään hoitoon. Eräs omainen otti yhteyttä siitä, että vanhukselle 4 viikkoa sinänsä kiireettömässäkin asiassa on liian pitkä aika odottaa terveyskeskuslääkärin luo pääsyä, vaikka se onkin lain määräämien aikojen puitteissa. 7 Hoidon toteuttaminen sisältää hyvin monenlaisia yhteydenottoja erilaisista epäkohdista hoidossa, jotka eivät kuitenkaan ole aiheuttaneet ainakaan merkittäviä potilasvahinkoja. Esimerkiksi työssäkäyvälle voi olla kohtuuttoman hankalaa, että saa varattua lääkärin soittoajan vain päivän tarkkuudella, jolloin puhelinta pitäisi pystyä vahtimaan oman työn ohessa klo 8-15 -välinen aika. Potilaiden (usein vanhusten) omaisilta on tullut yhteydenottoja liittyen potilaan kotiuttamiseen. Yhteyttä ottaneet omaiset ovat kokeneet, etteivät ole saaneet riittävästi tietoa tai ainakaan riittävän ajoissa. Myös lääkkeiden jaossa tapahtuneista virheistä on useita yhteydenottoja. Selvitys toimenpidevaihtoehdoista -kohtaan olen tilastoinut yhteydenottoja, joissa yhteydenottaja ei ole oikein tiennyt mistä tai miten lähteä asiaansa selvittämään. Kysymyksiä on tullut esim. ulkomaalaisen potilaan hoidosta ja hoidon kustannuksista Suomessa, pakkohoidon edellytyksistä (kun yhteydenottaja miettinyt miten saisi omaisen hoitoon) ja työkyvyttömyyseläkkeen hakemista koskevissa asioissa. Nyt kun terveyskeskuksen sosiaalityöntekijän virka ei ole ollut täytettynä Mikkelissä, on mm. työkyvyttömyyseläkkeen hakemiseen ollut erittäin hankala saada apua. Kohtelua koskevia yhteydenottoja on tullut yksittäisistä vuorovaikutustilanteista, joissa potilas tai omaiset ovat kokeneet työntekijän käytöksen epäasialliseksi tai töykeäksi. Mielestäni kohtelua koskevien yhteydenottojen määrä on kuitenkin erittäin pieni verrattuna hoitokontaktien määrään, eikä tänä vuonna tullut mistään yksiköstä toistuvasti yhteydenottoja epäasiallisesta käytöksestä. Mutta jos asiakas kokee tulleensa huonosti kohdelluksi, hän herkemmin puuttuu myös muihin havaitsemiinsa epäkohtiin esim. muistutuksen avulla. Ja jos asiakas kokee tulleensa hyvin kohdelluksi ja huomioiduksi, hän myös helpommin antaa anteeksi mahdolliset hoidossa tapahtuneet puutteet. Tietosuojaa koskeneista yhteydenotoista suurin osa koskee omien tietojen tarkastuspyyntöjä 8, jokunen omien tietojen korjaamista 9 ja muutama vainajan tietojen luovuttamista tai kuolintodistuksen saamista koskevia asioita. Maksuasioita koskevista yhteydenotoista valtaosa koski terveydenhuollon maksukattoa ja muutama yhteydenotto tehostetun palveluasumisen maksuja. Vahingonkorvausasiat koskivat laitoshoidossa kadonnutta omaisuutta tai muita kuin kunnallisiin palveluihin liittyviä vahingonkorvausasioita. 6 Terveydenhuoltolaki 6 luku Hoitoon pääsy 7 Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 4 Hoitoon pääsy 8 Henkilötietolain 26 ja viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain 12 9 Henkilötietolain 29 Sivu 15/58 12

Itsemääräämisoikeutta koskevat yhteydenotot ovat koskeneet pääasiassa muita kuin perusterveydenhuollon palveluja. Hallitus antoi 28.8.2014 esityksen eduskunnalle laiksi sosiaalihuollon asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden vahvistamisesta ja rajoitustoimenpiteiden käytön edellytyksistä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (itsemääräämisoikeuslaki). Lainsäädännön uudistamisen tarve koskee erityisesti kehitysvammaisten ja muistisairaiden henkilöiden palveluissa käytettävää pakkoa ja suojatoimenpiteitä, raskaana olevien päihdeongelmaisten naisten hoidon varmistamista sekä somaattisessa ja psykiatrisessa hoidossa käytettäviä itsemääräämisoikeuden rajoitustoimenpiteitä 10. Potilasvahinkoja koskevista yhteydenotoista suuri osa (43 %) koskee muita kuin perusterveydenhuoltoa, suurelta osalta Mikkelin keskussairaalaa (14 yhteydenottoa). Terveyskeskusten potilasvahinkoepäilyt koskevat usein sitä, ettei potilaan pyynnöistä huolimatta ole lähetetty johonkin jatkotutkimuksiin, minkä takia potilas epäilee hoidon viivästyneen. Toinen tyypillinen yhteydenoton syy on laitoshoidossa tai tehostetussa palveluasumisessa olevan potilaan kaatuminen. Potilasvakuutuksesta tapaturma korvataan kuitenkin vain, jos se liittyy välittömästi hoito- tai tutkimustoimenpiteeseen. Potilaan kaatuminen hänen kävellessään sairaalan käytävällä ei ole toimenpiteeseen liittyvä tapaturma. Toisaalta, vaikka vahinko ei olisikaan tapaturmana korvattava, se voi olla korvattava hoitovahinkona, jos potilaan asianmukainen valvonta tai avustaminen on laiminlyöty, vaikka se käytettävissä olevat resurssit huomioiden olisi ollut mahdollista. 11 Terveyskeskuksen vaihtamista koskevia yhteydenottoja tuli koko vuoden aikana vain yksi. Potilas voi valita terveysaseman, joka vastaa hänen perusterveydenhuollon palveluistaan. Terveysasemaa voi vaihtaa kirjallisella ilmoituksella enintään vuoden välein. Mikkelin SeutuSoten kunnissa terveysasemaa voi vaihtaa täyttämällä sähköisen ilmoituslomakkeen OmaHyviksessä tai toimittamalla ilmoituksen paperimuotoisena sekä uudelle että vanhalle terveysasemalle. 12 4. ITÄ-SUOMEN SOSIAALIASIAMIESTEN KUNTAKYSELY Aiempien vuosien tapaan osa Itä-Suomen sosiaaliasiamiehistä teki tänäkin vuonna yhteisen kuntakyselyn toiminta-alueensa kuntiin. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ja vertailla kuntien palveluja sekä saada tietoa palvelujen laadusta ja niiden toteutumisesta asiakas- ja potilaslain näkökulmasta. Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen alueella kuntakysely lähetettiin eri palvelutuotantoyksikköihin eli Mikkeliin, Kangasniemelle, Mäntyharjulle ja Pertunmaalle. Sosiaalihuollon asiakkaan oikeusturvaa kyselyssä kartoitettiin kysymyksillä sosiaaliasiamiehen yhteystietojen saatavuudesta sekä muistutusten ja oikaisuvaatimusten lukumäärää koskevilla kysymyksillä. Kaikki vastaajat ilmoittivat sosiaaliasiamiehen ajantasaisten yhteystietojen olevan saatavilla kaikissa toimipisteissä ja internet-sivuilla. Lisäksi vastaajat kertovat Mikkelin seutusoten internet-sivuilta löytyvän v. 2014 aikana päivitetyt seudulliset soveltamisohjeet. Sen sijaan kaikkia hakemuslomakkeita ei ole saatavissa sähköisenä kuntien tai seutusoten sivuilta. 10 http://www.stm.fi/vireilla/tyoryhmat/itsemaaraamisoikeus 11 http://www.pvk.fi/fi/korvauksenhakijalle/mita-korvataan/korvattavat-vahingot/tapaturmavahinko/ 12 http://www.mikkeli.fi/palvelut/terveysaseman-vaihtaminen Sivu 16/58 13

Toimeentulotuesta kyselyssä selvitettiin, onko kaikki hakemukset käsitelty lakisääteisten määräaikojen puitteissa, kuinka nopeasti asiakas on saanut ajan sosiaaliohjaajan tai -työntekijän vastaanotolle sekä ennaltaehkäisevän ja täydentävän toimeentulotuen määriä. Hakemusten käsittelylle säädetyt määräajat ovat ehdottomia, eli kunnat eivät voi ylittää määräaikoja rikkomatta lakia. Kiireettömässä tilanteessa toimeentulotuen asiakkaalla on oikeus päästä keskustelemaan henkilökohtaisesti tilanteestaan sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan kanssa viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä pyyntönsä esittämisen jälkeen. Keskustelu asiakkaan kanssa voidaan hoitaa myös puhelimitse, jos asian selvittäminen näin on mahdollista, eivätkä asiakkaan oikeudet vaarannu. Tavoitteena on sosiaali- ja terveysministeriön toimeentulotukilain soveltamisoppaan mukaisesti, että kunnat käyttäisivät ehkäisevään toimeentulotukeen vähintään 3,3 prosenttia kunnan toimeentulotuen menoista. Kangasniemellä hakemusten käsittely ei ole missään vaiheessa vuotta 2014 ylittänyt lakisääteistä 7 arkipäivän määräaikaa. Sosiaaliohjaajan tai sosiaalityöntekijän vastaanotolle on saanut ajan keskimäärin 3 päivässä. Kangasniemi siirtyi yhteiseen tietokantaan 1.5.2014 alkaen. Alkuvuodesta täydentävän toimeentulotuen määrä oli 6,49 % kaikista toimeentulotukimenoista ja loppuvuodesta 5,10 %. Ennaltaehkäisevän toimeentulotuen osuus oli alkuvuodesta 5,27 % ja loppuvuodesta 2,09 %. Mäntyharjullakin kaikki toimeentulotukihakemukset on käsitelty lakisääteisten määräaikojen puitteissa. Sosiaaliohjaajan tai sosiaalityöntekijän vastaanotolle on päässyt keskimäärin 3 päivässä. Täydentävän toimeentulotuen määrä oli 8 % kaikista toimeentulotukimenoista, ennaltaehkäisevän 0,7 %. Pertunmaalla toimeentulotukien käsittely on alkuvuodesta ylittänyt lakisääteisen käsittelyajan. Käsittelyprosessia on arvioitu ja siihen on tehty tarvittavat muutokset ja tarkennukset siten, että 1.7.2014 alkaen kaikki hakemukset on käsitelty lakisääteisen määräajan puitteissa. Sosiaaliohjaajan tai sosiaalityöntekijän vastaanotolle on päässyt keskimäärin 3 päivässä. Täydentävän toimeentulotuen osuus oli 5,3 % kaikista toimeentulotukimenoista, ennaltaehkäisevän 6,8 %. Mikkelin palvelutuotantoyksikössä käsitellään Mikkelin ja Hirvensalmen toimeentulotukihakemukset. Mikkelissä toimeentulotukihakemusten käsittely on ylittänyt lakisääteiset määräajat. Jotta käsittelyajat saataisiin lainmukaisiksi, on hakemusten käsittelyyn velvoitettu oman työn ohessa kaikkia toimeentulotukityön osaajia ja joissain tilanteissa määräaikaisia on palkattu helpottamaan tilannetta. Kuitenkin edelleen ainakin alkuvuodesta 2015 määräajat ylittyivät toistuvasti. Mikkelin palvelutuotantoyksikköön kuuluvassa Puumalassa määräajat eivät ole ylittyneet. Mikkelissä täydentävän toimeentulotuen osuus oli 9 % kaikista toimeentulotukimenoista ja ennaltaehkäisevän 2 %. Hirvensalmella täydentävän osuus oli 13 % ja ennaltaehkäisevän 3 %. Puumalassa täydentävän osuus 8 % ja ennaltaehkäisevän 3 %. Sivu 17/58 14

Mikkelin taloudellisen tuen yksikön vastaavan sosiaalityöntekijän käsityksen mukaan henkilökohtainen keskustelu sosiaaliohjaajan tai sosiaalityöntekijän kanssa toteutuu pääsääntöisesti 7 arkipäivän kuluessa. Varsinaista tilastotietoa asiasta ei ole. Lastensuojelun osalta kyselyssä kartoitettiin lastensuojeluilmoitusten määriä ja lastensuojelulain määräaikojen noudattamista. Lisäksi kysyttiin, onko kunnissa tarjolla lapsiperheille kotipalvelua muutoin kuin lastensuojeluasiakkaille. Kangasniemellä tuli 30 (v. 2013 44 kpl) lastensuojeluilmoitusta, joista kaikki on saatu käsiteltyä lastensuojelulain 26 :n mukaisessa määräajassa eli 7 vuorokaudessa. Myös kaikki (1 kpl) lastensuojelutarpeen selvitykset on Kangasniemellä tehty kolmen kuukauden määräajassa. Kunnassa on tarjolla lapsiperheille kotipalvelua muutoinkin kuin lastensuojeluasiakkaille. Pertunmaalla tuli 28 (v. 2013 3 kpl) lastensuojeluilmoitusta, joista 17 kpl on ratkaistu lastensuojelulain mukaisesti 7 arkipäivän kuluessa. Myöskään kaikkia lastensuojelutarpeen selvityksiä ei ole tehty 3 kk:n määräajassa. Kunnassa ei ole tarjolla muille kuin lastensuojelun asiakkaina oleville lapsiperheille tarkoitettua kotipalvelua. Mäntyharjussa tuli 142 (v. 2013 60 kpl) lastensuojeluilmoitusta ja ne kaikki käsiteltiin määräajassa. Samoin kaikki lastensuojelutarpeen selvitykset (142 kpl) tehtiin määräajassa. Lapsen asioista vastaavalla lastensuojelun sosiaalityöntekijällä on ollut 78 lapsen asiat vastattavanaan. Kunnassa on tarjolla lapsiperheille kotipalvelua muutoinkin kuin lastensuojeluasiakkaille. Mikkelissä lastensuojeluilmoituksia on tullut 884 (v. 2013 861 kpl) ja ne on kaikki käsitelty määräajassa. Kaikkia lastensuojelutarpeen selvityksiä (joita on tehty yhteensä 119 kpl) ei ole saatu tehtyä 3 kk:n määräajassa. Määräaikojen ylittymistä on selittänyt mm. lapsen joutuminen psykiatriseen osastohoitoon, jolloin hoito on ollut ensisijaista, ajanvaraukset eivät ole toteutuneet asiakkaan osalta tai jos selvitystä on tehty verkostoyhteistyössä, määräajat ovat venyneet lastensuojelusta johtumattomista syistä. Lapsen asioista vastaavilla sosiaalityöntekijöillä on ollut 20 80 lapsen asiat hoidettavinaan. Talentian suositus on 40 lasta/lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä. 13 Mikkelin palvelutuotantoyksikössä on järjestetty lapsiperheiden tilapäistä kotipalvelua joko oman kotipalvelutyöntekijän tai palvelusetelin avulla 1.12.2012 alkaen. Omaishoidosta selvitettiin saivatko kaikki omaishoidon tuen kriteerit täyttävät omaishoidon tukea ja miten omaishoitajien työtä kunnassa tuetaan. Kaikissa kunnissa kaikki omaishoidon tuen kriteerit täyttävät ovat saaneet omaishoidon tukea. Mäntyharjussa omaishoitajien työtä on tuettu palvelusetelein, joustavasti intervallijaksoilla, omaishoidettavien päivähoidolla päiväkeskuksessa joko säännöllisesti tai akuuttiin tarpeeseen ja omaishoitajien ryhmätoiminnalla. Mikkelissä omaishoitotiimi on vastuutettu huolehtimaan omaishoitajista. Omaishoitotiimi käy perheen kotona, järjestelee lakisääteiset vapaat, palveluohjauksen jne. Vuonna 2014 on aloitettu uutena toimintana omaishoitajien terveystarkastukset ja omaishoitoperheille on nimetty vastuutyöntekijä. Lisäksi yhteistyötä tehdään laajasti järjestöjen kanssa. 13 http://www.talentia.fi/tyoelamassa/hyva_tyopaikka/mitoitus Sivu 18/58 15

Kangasniemellä on järjestetty omaishoitajille kahvilatoimintaa kerran viikossa, retkiä, teatterimatka, jouluateria ja koulutusta. Lisäksi fysioterapeutti tekee kotikäyntejä ja omaishoitajille tehdään terveystarkastuksia. Pertunmaalla järjestetään omaishoitajille vertaisryhmätoimintaa ja päiväkeskusmahdollisuus antaa omaishoitajille asiointi- yms. vapaata. Omaishoidon lakisääteiset vapaapäivät toteutetaan kunnan puolesta aina ja suunnitellaan jo omaishoitosopimukseen. Asiakkaille, joille ei löydy sopivaa vapaapäivien aikaista hoitomahdollisuutta omasta palvelujärjestelmästä, on mahdollistettu hoitaja kotiin toimeksiantosopimuksella. Omaishoitajien terveystarkastukset aloitetaan vuonna 2015. Vanhustenhuollosta kysyttiin vanhusneuvoston yhteystiedoista, vanhuspalvelulain 25 :n mukaisten ilmoitusten määrästä ja palveluasumisen sekä tehostetun palveluasumisen hoitopaikkojen määrän riittävyydestä. Vanhusneuvosto on kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamisväylä erityisesti ikääntynyttä väestöä koskevissa asioissa. Vanhusneuvostot tulivat vanhuspalvelulain 11 :n myötä lakisääteisiksi 1.1.2014 alkaen. Kunnan on asetettava ikääntyneen väestön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi vanhusneuvosto ja huolehdittava sen toimintaedellytyksistä. Kaikkien kuntien nettisivuilta löytyvät kuntien vanhusneuvostojen yhteystiedot. Vanhuspalvelulain 25 :ssä säädetään iäkkään henkilön palveluntarpeen ilmoitusvelvollisuudesta, jonka tarkoituksena on varmistaa, että iäkäs henkilö saa tarvitsemansa huolenpidon silloinkin, kun hän ei sitä itse osaisi tai ymmärtäisi pyytää. Ilmoitusvelvollisuus ei ehkä ole kovin hyvin vielä tunnettu, koska Mikkelissä ja Mäntyharjulla ei ole tehty yhtään ko. lain mukaista ilmoitusta. Kangasniemellä on tehty 3 ilmoitusta ja Pertunmaalla ei ole pidetty rekisteriä asiasta. Mikkelissä, Mäntyharjulla ja Pertunmaalla vastausten mukaan on käytettävissä riittävästi palveluasumisen ja tehostetun palveluasumisen hoitopaikkoja. Kangasniemellä sisäilmaongelmien vuoksi on aloitettu korjaustoimenpiteitä loppuvuodesta 2014, eikä omassa kunnassa ole riittävästi paikkoja (ostopalvelua on käytetty). Vammaispalveluista ja kehitysvammahuollosta selvitettiin vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun järjestämistapoja sekä kehitysvammaisten laitosasumiseen liittyviä asioita. Henkilökohtaisella avulla tarkoitetaan vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä avustamista kotona ja kodin ulkopuolella 1) päivittäisissä toimissa, 2) työssä ja opiskelussa, 3) harrastuksissa, 4) yhteiskunnallisessa osallistumisessa tai 5) sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisessä. Kangasniemellä, Mäntyharjulla ja Pertunmaalla henkilökohtaista apua järjestetään korvaamalla vaikeavammaiselle henkilölle henkilökohtaisen avustajan palkkaamisesta aiheutuvat kustannukset työnantajan maksettavaksi kuuluvine lakisääteisine maksuineen ja korvauksineen sekä muut kohtuulliset avustajasta aiheutuvat välttämättömät kulut. Mikkelissä on lisäksi tulossa Sivu 19/58 16

palvelusetelimalli käyttöön v. 2015 ja muutama kehitysvammapuolen asiakas saa ostopalvelumallin mukaisesti henkilökohtaista apua. Valtioneuvosto teki 21.1.2010 periaatepäätöksen ohjelmasta kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen järjestämiseksi. Ohjelman aikana vuosina 2010 2015 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) ja Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) tuella tuotetaan yhteensä 3 600 kehitysvammaisille henkilöille tarkoitettua asuntoa. Päämääränä on, että vuoden 2020 jälkeen kukaan ei asu laitoksessa. Laitosasumisen lakkauttaminen edellyttää, että laitoshoitoa korvaavia yksilöllisiä palveluja on olemassa kunnissa. Keskeisiä periaatteita ovat myös tietoisuuden lisääminen vammaisten henkilöiden perus- ja ihmisoikeuksisista sekä hallinnonalojen välinen yhteistyö. 14 31.12.2014 kunnan kehitysvammaisista asui laitoksessa - mikkeliläisistä 16 henkilö, joista 1 on alaikäinen, - mäntyharjulaisista 3 henkilöä, 1 alaikäinen laitoksessa 2 vkoa/kk, - kangasniemeläisistä 1 alaikäinen lastensuojelullisin perustein ja - pertunmaalaisista 3 henkilö (ei alaikäisiä). Kaikissa kunnissa laitoksissa olleet/olevat kehitysvammaiset ja heidän läheisensä ovat voineet osallistua, vaikuttaa ja kertoa mielipiteensä, kun laitosasumista on purettu. Potilaan oikeusturvan osalta kysyttiin potilasasiamiehen yhteystietojen saatavuudesta ja muistutusten määrästä. Lisäksi selvitettiin onko kuntien internet-sivuilla ohjeet potilaille terveydenhuoltolain mukaisesta hoitopaikan valintaoikeudesta. Vastausten perusteella kaikkien kuntien kaikissa toimipisteissä on saatavilla ajantasaiset potilasasiamiehen yhteystiedot. Mikkelin ja Mäntyharjun nettisivuilta löytyy ohjeet potilaille ohjeet hoitopaikan valintaoikeudesta. Lisäksi tieto on saatavilla Mikkelin seutusoten sivuilta 15 ja Hyviksestä 16. Potilasasiamiehen kyselyssä kysyttiin lisäksi hoitoon pääsystä. Kiireetöntä hoitoa tarjotaan kunnan asukkaille terveyskeskuksissa. Hoitoon pääsylle on taattu tietyt määräajat, joista on säädetty terveydenhuoltolaissa (hoitotakuu). Jos terveyskeskus ei voi tarjota hoitoa säädetyssä ajassa, niiden on hankittava se muualta. Kiireettömään hoitoon on terveyskeskuksessa päästävä viimeistään kolmessa kuukaudessa. 17 Vastausten mukaan kaikkien kuntien internet-sivuilla tiedotetaan hoitoon pääsyajoista. Marraskuussa 2014 kiireettömään hoitoon pääsyn aika on ollut keskimäärin Mikkelissä 14 vuorokautta (v. 2013 14 vuorokautta), Kangasniemellä 15 vuorokautta (v. 2013 14 vuorokautta), Mäntyharjussa 11 vuorokautta (v. 2013 6 viikkoa) ja Pertunmaalla 14 vuorokautta (v. 2013 7 vuorokautta). Vastausten mukaan Mikkelissä ja Pertunmaalla toimii hoidon porrastus (esim. erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon, siirto kotiin laitoshoidosta tai siirto 14 Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2012:15, http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/-/_julkaisu/1839361 15 http://www.mikkelinseutusote.fi/index.php/laeaekaerin-ja-hoitajan-vastaanotto 16 http://www.hyvis.fi/etelasavo/fi/sivut/asiointiin.aspx 17 http://www.stm.fi/sosiaali_ja_terveyspalvelut/asiakkaanoikeudet/hoitoon_paasy Sivu 20/58 17

palveluasumiseen) siten, ettei yhtään potilasta v. 2014 lopussa jonottanut oikeaa hoitopaikkaa. Kangasniemellä kerrottiin ongelmaa olevan siirroissa palveluasumiseen. Akuuttiosastolta ei päästy siirtämään potilaita, kun käytettävissä olevat yksiköt olivat täynnä. Vuoden 2014 lopussa oikeaa hoitopaikkaa jonotti 8 potilasta. Siirrot erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon toimivat kuitenkin hyvin Kangasniemelläkin. Mäntyharjussa loppuvuonna käynnistyneen palvelurakenneuudistuksen takia v. 2014 lopussa jonotti oikeaa hoitopaikkaa 5 potilasta ja palveluasumiseen 2 potilasta. 5. TILASTOT JA YHTEENVEDOT PALVELUTUOTANTO- YKSIKÖITTÄIN 5.1. Mikkelin palvelutuotantoyksikkö (Mikkeli, Hirvensalmi, Puumala) Taulukko 1: Yhteydenotot sosiaaliasiamieheen Mikkelissä tehtäväalueittain v. 2005 2013 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Sosiaalityö 9 56 46 29 39 50 52 50 36 toimeentulotuki 92 99 108 132 99 106 86 95 101 vanhustenhuolto 3 5 5 23 8 4 17 7 24 vammaispalvelu 14 16 9 18 13 7 16 11 19 kehitysvammahuolto 4 3 9 3 2 3 1 0 1 kotipalvelu 4 8 1 1 20 43 15 17 26 omaishoidon tuki 4 4 16 7 1 0 4 8 9 lastensuojelu 103 99 57 58 42 21 30 32 40 huolto ja tapaam. 29 8 13 12 5 9 4 12 13 päihdehuolto 1 5 5 4 2 1 9 6 6 päivähoito 7 0 0 1 3 1 0 0 0 yksityiset palvelut 4 1 2 0 0 0 0 0 0 muut palvelut 93 88 90 52 12 13 18 15 24 yhteensä 367 392 361 340 246 258 252 253 299 Taulukko 2: Yhteydenotot sosiaaliasiamieheen tehtäväalueittain Mikkelissä v. 2014 v. 2014 toimeentulotuki 123 lastensuojelu 57 ikääntyneiden asumis- ja kuljetuspalvelu 7 vammaispalvelut 18 kehitysvammahuolto 0 omaishoidon tuki 1 perheasiat 13 kotipalvelu 5 päihdehuolto 3 lasten päivähoito 1 sosiaalityö (muu kuin edellä) 3 muu palvelu (sis. yksityiset palvelut) 31 yhteensä 262 Sivu 21/58 18

Taulukko 3: Yhteydenotot potilasasiamieheen Mikkelissä tehtäväalueittain v. 2009 2014 2009 2010 2011 2012 2013 2014 hammashuolto 12 8 14 11 7 10 kotihoito 5 19 15 22 15 15 kuntoutus 3 7 4 4 2 10 laitoshoito 56 18 15 29 46 19 mielenterveysp. 6 20 12 11 3 12 muu palvelu 4 47 70 65 55 94 palveluasuminen 6 2 13 16 17 6 terveysneuvonta 4 5 2 2 0 2 työterveys 2 2 0 4 3 7 vastaanotto 112 102 110 73 77 62 yhteensä 210 230 256 237 225 237 Edellisessä (v. 2013) selvityksessäni toin esille mm. taloudellisen tuen palveluiden riittävän resursoinnin siten, ettei toimeentulotukilain määräaikoja rikota, turvakotitoiminnan ja perheasioiden sovittelun kehittämisen ja lastensuojelun asiantuntijaryhmän nimeämisen. Turvakotitoiminta on päässyt käyntiin ja lastensuojelun asiantuntijaryhmä on nimetty ja aloittanut toimintansa. Mikkelissä on myös hyvin käynnistynyt MARAK-toiminta 18 eli moniammatillinen riskinarviointi menetelmä, jolla pyritään auttamaan vakavaa parisuhdeväkivaltaa kokeneita uhreja tai sen uhan alla eläviä henkilöitä. Lisäksi omavalvonta on järjestetty esimerkillisesti Mikkelin seudulla, mistä olen kuullut positiivista palautetta sekä Aluehallintovirastosta että Valvirasta. Sen sijaan toimeentulotukilain määräaikoja ei edelleenkään pystytä noudattamaan. Myöskään perheasioiden sovittelu ei saamani palautteen mukaan edelleenkään oikein tavoita sitä tarvitsevia, mikä kuormittaa mm. lastensuojelua. Suomessa lasten ja nuorten ongelmien ehkäiseminen, niiden varhainen tunnistaminen ja oikeaaikainen tuki ovat viime vuosina olleet vahvasti esillä niin erilaisissa politiikka- ja toimintaohjelmissa (mm. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma, Valtakunnallinen lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015, Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia, Terveys 2015 -kansanterveysohjelma) kuin myös lainsäädännön uudistamistyössä (mm. sosiaalihuoltolaki, lastensuojelulaki, terveydenhuoltolaki, nuorisolaki, oppilas- ja opiskelijahuoltolaki ja varhaiskasvatuslaki). Lisäksi ehkäisevien peruspalvelujen lisäämiseksi kuntien valtionosuuksia on korotettu. Peruspalvelujen puutteet näkyvät erityispalvelujen käytön lisääntymisenä ja voimavarojen kohdentumisena korjaaviin palveluihin. Varhaisen tuen järjestämistä tulisi systemaattisesti lisätä peruspalveluihin. Kunnassa ja työyksiköissä tulisi olla sovittu periaatteista ja menettelytavoista, joilla lieviinkin huoliin puututaan. Keskeisimmät toiveeni vuodelle 2015 ovat, että Mikkelissä - uuden sosiaalihuoltolain astuessa voimaan ehkäiseviin peruspalveluihin oikeasti panostetaan ja - toimeentulotuen käsittelyn määräajat saadaan lain mukaisiksi. 18 https://www.thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/tyon_tueksi/menetelmat/marak Sivu 22/58 19