Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 37 Tuulikki Miettinen Kallaveden ja Unnukan säännöstelyjen kehittäminen Kyselytutkimus ranta-asukkaiden ja eri intressitahojen kokemuksista ja odotuksista v. 2001 KUOPIO 2002... POHJOIS-SAVON YMPÄRISTÖKESKUS
ISSN 1457-1803 Kartta: Maanmittauslaitos lupa nro 7/MYY/01 Taitto: Mirja Mustonen Painopaikka ja -vuosi: Kuopion yliopiston painatuskeskus KUOPIO 2002 2 Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 37
Sisällys 1 Johdanto... 5 2 Säännöstelyjen kuvaus... 6 2.1 Kallavesi... 6 2.2 Unnukka...7 3 Tutkimuksen toteutus... 8 3.1 Tutkimusalue... 8 3.2 Aineisto... 8 3.3 Menetelmät... 10 4 Yksityishenkilöille suunnatun kyselyn tulokset... 11 4.1 Kyselyyn vastanneet... 11 4.2 Sopimattomista vedenkorkeuksista aiheutuneet haitat... 13 4.2.1 Kallavesi... 13 4.2.2 Unnukka... 14 4.3 Suhtautuminen säännöstelyyn ja sen kehittämiseen... 16 4.3.1 Säännöstelyn kehittämisessä huomioon otettavat tekijät... 16 4.3.2 Säännöstelyä koskevat väittämät... 18 4.3.3 Suhtautuminen Kallavedelle esitettyihin toimenpide-ehdotuksiin... 20 4.3.4 Suhtautuminen Unnukalle esitettyihin toimenpide-ehdotuksiin... 22 4.4 Tiedotus...24 4.5 Vapaamuotoiset kommentit... 26 5 Intressitahoille suunnatun kyselyn tulokset... 27 5.1 Kyselyyn vastanneet... 27 5.2 Sopimattomista vedenkorkeuksista aiheutuneet haitat... 28 5.2.1 Kallavesi... 28 5.2.2 Unnukka... 29 5.3 Suhtautuminen säännöstelyyn ja sen kehittämiseen... 29 5.3.1 Säännöstelyn kehittämisessä huomioon otettavat tekijät... 29 5.3.2 Säännöstelyä koskevat väittämät... 30 5.3.3 Suhtautuminen Kallavedelle esitettyihin toimenpide-ehdotuksiin... 33 5.3.4 Suhtautuminen Unnukalle esitettyihin toimenpide-ehdotuksiin... 34 5.4 Tiedotus...35 5.5 Vapaamuotoiset kommentit... 35 6 Nettikyselyn tulokset... 36 6.1 Kyselyyn vastanneet... 36 6.2 Sopimattomista vedenkorkeuksista aiheutuneet haitat... 36 6.3 Suhtautuminen säännöstelyyn ja sen kehittämiseen... 37 6.3.1 Säännöstelyn kehittämisessä huomioon otettavat tekijät... 37 6.3.2 Säännöstelyä koskevat väittämät... 37 6.3.3 Suhtautuminen Kallavedelle esitettyihin toimenpidesuosituksiin... 38 6.4 Vastaajien mielipiteet kyselyn toteutustavasta... 40 6.5. Vastaajien kommentit... 40 Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 37 3
7 Johtopäätökset ja yhteenveto... 41 Liitteet Liite 1. Yksityishenkilöille tarkoitettu kyselylomake... 43 Liite 2. Intressitahoille tarkoitettu kyselylomake... 49 Liite 3. Nettikyselylomake... 54 Liite 4/1 Kallaveden vedenkorkeus vuonna 1999... 59 Liite 4/2 Kallaveden vedenkorkeus vuonna 2000... 60 Liite 5 Unnukan vedenkorkeus vuonna 2000... 61 4 Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 37
Johdanto 1 Tämä kyselytutkimus on osa Kallaveden ja Unnukan säännöstelyn kehittämisselvityksiä, jotka on toteutettu vuosina 1999-2001 Pohjois-Savon ympäristökeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhteistyönä. Aiemmista vastaavista tutkimuksista poiketen kysely päätettiin toteuttaa vasta kun suurin osa kehittämisselvityksistä oli jo tehty ja alustavat suositukset säännöstelyn kehittämiseksi laadittu. Tällöin oli mahdollista kysyä konkreettisemmin, miten käyttäjät suhtautuvat selvityksissä esitettyihin suosituksiin. Postikyselyn lisäksi kyselyä jaettiin toukokuussa 2001 järjestetyissä yleisötilaisuuksissa ja siihen oli mahdollista vastata myös Internetissä osoitteessa www.kallavesi.tkk.fi. Nettikyselyn toteutuksesta vastasi Teknillisen korkeakoulun Systeemianalyysin laboratorio. Kyselyn tavoitteena oli selvittää: minkälaista haittaa sopimattomista vedenkorkeuksista on aiheutunut eri toiminnoille vuonna 2000 mitä tekijöitä käyttäjät pitävät tärkeinä säännöstelyä kehitettäessä ja miten he suhtautuvat eri käyttäjäryhmien usein ristiriitaisiin tavoitteisiin miten käyttäjät suhtautuvat erilaisiin toimintatapoihin säännöstelyjen kehittämiseksi. Nettikyselyn tavoitteena oli lisäksi selvittää: saako nettikysely myönteistä palautetta poikkeavatko nettikyselyn tulokset oleellisesti postikyselyn tuloksista minkä tyyppiset henkilöt vastaavat nettikyselyyn ja miten he poikkeavat postikyselyyn vastanneista henkilöistä. Kyselytutkimuksen tuloksia käytetään hyödyksi, kun laaditaan lopullisia suosituksia säännöstelystä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 37 5
2 2.1 Säännöstelyjen kuvaus Kallavesi Kallaveden säännöstely alkoi vuonna 1972. Säännöstelyn tavoitteena on vesiliikenteen olosuhteiden parantaminen nostamalla purjehduskauden alivedenkorkeuksia. Toisena tavoitteena on alentaa keskimääräistä suurempia tulvakorkeuksia. Säännöstely vaikuttaa Kallaveden pääaltaan lisäksi sen kanssa samassa tasossa oleviin Koirusveteen, Maaninkajärveen, Ruokoveteen, Juurusveteen, Akonveteen ja Suvasveteen. Kallaveden vedenkorkeudelle on määrätty kiinteä alaraja (NN+ 80,90 m). Ehdotonta ylärajaa ei ole, mutta säännöstelyluvan mukaisilla ennakkojuoksutuksilla on pyrittävä estämään vedenkorkeuden nousu tavoitteellisen ylärajan (NN+ 82,00 m) yläpuolelle. Laivaliikennekaudella (1.5. - 10.12.) vedenkorkeus ei pääsääntöisesti saa alittaa korkeutta 81,25 m. Kallaveden säännöstely tapahtuu Naapuskosken säännöstelypadolla ja tarvittaessa myös Konnuksen kanavalla. Kallavesi purkautuu kahta eri reittiä. Noin 2/3 vesistä purkautuu Konnuksen ja Naapuskosken kautta Unnukkaan ja 1/3 Karvionkosken kautta Kermajärveen. Peräti 70-90 % Kallavedestä lähtevästä vesimäärästä purkautuu luonnonkoskien kautta ja on siten säännöstelijän 82,60 82,40 82,20 ylin havaittu vedenkorkeus Vedenkorkeus [NN+ m] 82,00 81,80 81,60 81,40 81,20 81,00 Tavoitteellinen yläraja 82,00 m Säännöstelyn alaraja 80,90 m Laivaliikennekauden alaraja 81,25 m keskivedenkorkeus alin havaittu vedenkorkeus 80,80 1.1. 15.1. 29.1. 12.2. 26.2. 11.3. 25.3. 8.4. 22.4. 6.5. 20.5. 3.6. 17.6. 1.7. 15.7. 29.7. 12.8. 26.8. 9.9. 23.9. 7.10. 21.10. 4.11. 18.11. 2.12. 16.12. 30.12. Säännöstellyt vedenkorkeudet Luonnonmukaiset vedenkorkeudet Kuva1. Kallaveden säännöstellyt ja luonnonmukaisiksi palautetut vedenkorkeudet vuosina 1980-1997. 6 Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 37
ulottumattomissa. Kallaveden vedenkorkeus riippuukin pitkälti vesiolosuhteista. Esimerkiksi märkinä kesinä tulvavahinkoraja on ajoittain ylitetty ja toisaalta kuivina kesinä vesiliikenteen alaraja on alittunut. Kallaveden säännöstelyä voidaan pitää hyvin lievänä. Kallaveden tulvakorkeudet ovat laskeneet noin 10 cm ja alivedenkorkeudet nousseet noin 20 cm luonnontilaisesta, joten vedenkorkeuden vaihteluväli on pienentynyt noin 30 cm. Vedenkorkeuden vaihtelu muistuttaa luonnontilaisen järven vedenkorkeusvaihtelua, jossa kevättulvaa seuraa kesän mittaan aleneva vedenkorkeus. Säännösteltyjen ja luonnonmukaisten vedenkorkeuksien keskimääräinen ero on alle 10 cm. 2.2 Unnukka Unnukan säännöstelyn tavoitteena on vesiliikenteen olosuhteiden turvaaminen. Unnukkaa säännöstellään Varkaudessa sijaitsevalla Stora Enson omistamalla Huruskosken voimalaitoksella sekä Ämmäkosken ja Kämärinkosken padolla. Tarvittaessa juoksutuksiin käytetään myös Taipaleen kanavaa. Käytännössä säännöstelyn hoitaa Stora Enso Oyj Pohjois-Savon ympäristökeskuksen ohjeiden mukaisesti. Unnukan vedenkorkeudelle on määrätty kiinteä ylä- ja alaraja. Unnukan yläraja (NN+ 81,20 m) on aiemmin ylitetty toistuvasti, koska vedenkorkeuden pitäminen ylärajan alapuolella oli mahdotonta yläpuolisen Naapuskosken padon ollessa täysin auki. Vuonna 1993 tehdyllä Ämmäkosken perkauksella lisättiin kosken purkautumiskykyä niin, että sen jälkeen ylitykset ovat olleet satunnaisia. Unnukkaa säännöstellään voimakkaasti, sillä vedenkorkeuden vaihtelu on hyvin vähäistä toisin kuin luonnontilassa. Säännöstelyllä on nostettu vedenkorkeuksia keskimäärin 40 cm. Nykyisin vedenpinnan vuosivaihtelu on keskimäärin vain 10 cm, kun se ennen säännöstelyä on ollut runsaan metrin. Säännösteltyjen ja luonnonmukaisten vedenkorkeuksien keskimääräinen ero on noin 30 cm. 81,40 81,30 ylin havaittu vedenkorkeus 81,20 Yläraja Vedenkorkeus [NN + m] 81,10 81,00 80,90 80,80 80,70 keskivedenkorkeus alin havaittu vedenkorkeus 80,60 Alaraja 80,50 80,40 1.1. 15.1. 29.1. 12.2. 26.2. 11.3. 25.3. 8.4. 22.4. 6.5. 20.5. 3.6. 17.6. 1.7. 15.7. 29.7. 12.8. 26.8. 9.9. 23.9. 7.10. 21.10. 4.11. 18.11. 2.12. 16.12. 30.12. Säännöstellyt vedenkorkeudet Luonnontilaiset vedenkorkeudet Kuva 2. Unnukan säännöstellyt (v. 1952-1971) ja luonnontilaiset (v. 1980-1999) vedenkorkeudet. Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 37 7
Tutkimuksen toteutus 3 3.1 Tutkimusalue Tutkimusalueena oli Kallavesi ja sen kanssa samassa tasossa olevat muut altaat sekä Unnukka-järvi. Kallavesi jaettiin kuuteen osa-alueeseen viereisen sivun kuvan mukaisesti ja Unnukka muodosti yksinään yhden osa-alueen. Koska tutkimuksen otos oli varsin pieni, osa-alueiden 2-7 tulokset on pääsääntöisesti yhdistetty ja ellei tekstissä toisin mainita alueesta on käytetty nimitystä Kallavesi. Kallaveden kokonaispinta-ala on 910 km 2 ja Unnukan 90 km 2. Pääosa Kallavedestä sijoittuu Kuopion kaupungin sekä Leppävirran, Vehmersalmen, Siilinjärven ja Maaningan kuntien alueelle. Pieniä reuna-alueita kuuluu myös Tuusniemen kuntaan sekä Juankosken ja Nilsiän kaupunkeihin. Unnukka sijoittuu kokonaisuudessaan Varkauden kaupungin ja Leppävirran kunnan alueelle. 3.2 Aineisto Tutkimusaineisto kerättiin postikyselynä toukokuussa 2001. Kyselyn kohderyhmänä olivat Kallaveden ja Unnukan vesistön ja rantojen vakinaiset ja vapaa-ajan asukkaat sekä viranomaisista ja erilaisista yhdistyksistä koostuvat intressitahot Em. kohderyhmien lisäksi kyselyä jaettiin toukokuussa 2001 järjestetyissä säännöstelyjen kehittämistä koskevissa yleisötilaisuuksissa ja siihen oli mahdollisuus vastata myös netissä osoitteessa www.kallavesi.tkk.fi. Ranta-asukkaiden perusjoukon muodostivat kaikki enintään 200 m etäisyydellä rantaviivasta olevat rakennetut kiinteistöt (vapaa-ajan asunnot ja vakinaiset asunnot). Taajama-alueet jätettiin otannan ulkopuolelle. Ranta-asukkaiden otos oli 300 henkilöä, joista 250 omisti kiinteistön Kallaveden ja 50 Unnukan rannalla. Otanta tehtiin satunnaisotantana rakennus- ja huoneistorekisterin tietojen perusteella osa-alueittain. Otos oli noin 3 % perusjoukosta. Intressitahoille suunnattu kysely lähetettiin kaikille tutkimusalueen kunnille, kalastusalueille, luonnonsuojelujärjestöille, pursi- ja veneseuroille, MTK:n paikallisjärjestöille, noin kolmasosalle osakaskunnista sekä Pohjois- ja Etelä-Savon TE-keskukselle, Stora Ensolle, Järvi-Suomen uittoyhdistykselle ja Järvi-Suomen merenkulkupiirille. Osakaskunnista kyselyn saivat kaikki pinta-alaltaan yli 500 ha osakaskunnat sekä satunnaisotannalla osa-alueittain valitut pinta-alaltaan 100-500 ha osakaskunnat. Intressitahoille lähetettyjen kyselyjen kokonaismäärä oli 140, joista 95 kpl meni osakaskunnille. Kyselylomakkeita laadittiin kaksi erilaista (liitteet 1-2), joista toinen oli tarkoitettu yksityisille henkilöille ja toinen intressitahoille. Yksityishenkilöille tarkoitetun kyselyn vastaukset pyydettiin nimettöminä. Intressitahoille lähetetty kysely oli alkuosan taustamuuttujakysymyksiä lukuun ottamatta samanlainen kuin yksityishenkilöille lähetetty kysely. Nettiä varten kyselyä muokattiin hiukan ja siihen lisättiin muutama kysymys, jolla haluttiin selvittää mm. sitä, soveltuuko netti vastaajien mielestä tämän tyyppisten kyselyjen toteutukseen. 8 Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 37
Alue 5: Maaninkajärvi N Maaninka Siilinjärvi Ruokovirta Alue 4: Pohjois-Kallavesi Alue 6: Juurusveden alue Kallan sillat Kuopio Jännevirta Alue 3: Keski-Kallavesi Summa Puutossalmi Vehm ersalmi Vehmersalmi Alue 2: Koirus-Sotka Alue 7: Suvasvesi Konnus- ja Naapuskosket Karvionkoski Leppävirta 0 5 10 km Alue 1: Unnukka Vesistö: Maanmittauslaitos lupa nro 7/MYY/01 Varkaus Huruskoski Kuva 3. Tutkimusalueen osa-aluejako Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 37 9
Yksityishenkilöille tarkoitettu kyselylomake jakautui kolmeen osaan, jotka olivat: 1) alkuosan taustamuuttujakysymykset, joilla selvitettiin vastaajien ikä- ja sukupuolijakaumaa ja asuinaluetta sekä vesistön käyttötapaa, käyttöaluetta ja käyttöajan pituutta. 2) kokemus-, mielipide ja asennekysymykset, joilla selvitettiin vastaajan kokemuksia vesistön käyttöä haittaavista vedenkorkeuksista sekä mielipiteitä vesistön säännöstelyjen kehittämisessä huomioon otettavista tekijöistä 3) toimintatapoja koskevat kysymykset, joilla selvitettiin sitä, miten vastaajat suhtautuvat esitettyihin muutoksiin säännöstelykäytännössä. Intressitahoille suunnattu kysely oli muutoin samanlainen yksityishenkilöille tarkoitettu kysely, mutta alkuosan taustamuuttujakysymykset oli korvattu vastaajan yhteystiedoilla. Kysely koski pääosin vuoden 2000 kokemuksia, mutta osa kysymyksistä oli yleisluonteisia. Kallavedelle esitettyjä muutoksia verrattiin myös vuoden 1999 vedenkorkeuksiin. Vuoden 1999 kevät oli hieman normaalia vähävetisempi ja kesä lämmin ja kuiva, joten vedenkorkeudet Kallavedellä laskivat loppukesällä selvästi normaalia alemmas. Vuoden 2000 kevät taas oli runsasluminen ja tulva nousi keskimääräistä ylemmäksi, mutta kesä oli melko tavanomainen (liite 4). 3.3 Menetelmät Kaikki vastaukset tallennettiin Excelillä tehtyjä tallennuslomakkeita apuna käyttäen havaintomatriiseihin, joita käsiteltiin SPSS tilasto-ohjelmalla. Kuvien tekoa varten osa tuloksista siirrettiin takaisin Exceliin, jossa on SPSS:ä monipuolisemmat kuvien piirto ja muokkausmahdollisuudet. Yksityishenkilöiden ja intressitahojen vastaukset käsiteltiin erikseen. Jakaumat laskettiin kysymystyypistä riippuen joko koko aineistolle tai erikseen Unnukalle ja Kallavedelle. Prosentteja laskettaessa otettiin huomioon myös puuttuvat vastaukset. Samaa periaatetta on noudatettu myös raportissa olevissa kuvissa, joten vaihtoehtojen prosenttiosuuksien summaksi ei välttämättä tule 100 %. Osa vastauksista ristiintaulukoitiin kyselyn saantitavan (postitse vai yleisötilaisuudessa) perusteella, jotta voitiin arvioida mm. sitä, oliko lisätieto säännöstelyn vaikutuksista ja kehittämismahdollisuuksista vaikuttanut suhtautumiseen. Yksityishenkilöiden vastauksia ryhmiteltiin myös mm. käyttäjäryhmän (kysymys 7) mukaan. Koska aineiston otos oli varsin pieni ja osa ryhmistä jäi pieniksi, tulokset eivät välttämättä ole tilastollisesti merkitseviä tai edes suuntaa antavia. Intressitahojen vastauksia ryhmiteltiin mm. seuraaviin ryhmiin: osakaskunnat, kalastusalueet, luonnonsuojelujärjestöt, pursi- tai veneseurat, kunnat, MTK:n paikallisjärjestöt, ryhmä muut sekä ryhmä ei tietoa. Viimeiseen ryhmään luettiin sellaiset vastaukset, joissa vastaajan yhteystiedot olivat sen verran puutteelliset, ettei niiden perusteella voinut varmasti päätellä mitä tahoa hän edusti. 10 Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 37
Yksityishenkilöille suunnatun kyselyn tulokset 4 4.1 Kyselyyn vastanneet Postikyselyyn vastasi kaikkiaan 100 henkilöä eli kyselyn vastausprosentti oli 33 %, mikä on tyydyttävä tulos yksivaiheiselle kyselylle. Päijänteellä järjestettyyn vastaavantyyppiseen kyselyyn verrattuna tulos oli varsin vaatimaton, sillä Päijänteellä vastausprosentti oli ensimmäisen kyselykerran jälkeenkin 50 % ja vastaamatta jättäneille lähetetyn uusintakyselyn jälkeen 79 %. Pieni vastausaktiivisuus voi kertoa siitä, että Kallaveden ja Unnukan ranta-asukkaat ovat tyytyväisempiä säännöstelyyn kuin Päijänteen ranta-asukkaat. Osa-alueittain tarkasteltuna ylivoimaisesti aktiivisimpia vastaajia olivat Pohjois-Kallaveden rantakiinteistöjen omistajat, joiden vastusaktiivisuus oli peräti 65 %. Laiskimpia taas olivat maaninkajärveläiset, joiden vastausprosentti oli 22 %. Kallaveden ja Unnukan vastausprosentit eivät poikenneet merkittävästi toisistaan. Yleisötilaisuuksissa jaettuun kyselyyn vastasi 49 henkeä. Kaikkiaan yleisötilaisuuksiin osallistui 84 henkeä eli yli puolet tilaisuuksiin osallistuneista palautti kyselyn. Tosin kaikki tähän ryhmään luetut vastaajat eivät ole välttämättä osallistuneet tilaisuuksiin, sillä monet ottivat kyselylomakkeita myös tuttavilleen. Vastaajista reilu neljännes asui tai liikkui Unnukan alueella ja loput eri puolilla Kallavettä. Kysely oli kohdennettu hyvin, sillä kysymykseen asutteko, vietättekö vapaa-aikaanne tai liikutteko muuten Kallaveden tai Unnukan alueella vastasi myöntävästi likipitäen kaikki (98 %). Yli 65 % vastaajista oli käyttänyt vesistöä jo ennen säännöstelyn aloittamista. Moni oli asunut tai liikkunut alueella koko ikänsä. Vastaajista noin puolet oli vakituisia asukkaita ja vajaa puolet vapaa-ajan asukkaita. Maatalousyrittäjiä oli 15 %. Vapaa-ajan kalastusta harrasti 36 % vastaajista ja huviveneilyä tai melontaa 17 % vastaajista. Tuloksia tarkastellessa on syytä huomata, että vastaaja voi kuulua useampaan kuin yhteen käyttäjäryhmään, eli ryhmät eivät sulje toisiaan pois. Suurin osa (85 %) vastaajista oli miehiä. Iältään vastaajat olivat 25-87 vuotiaita, keski-ikä oli 58 vuotta. Sukupuoli- ja ikäjakaumaa selittää postikyselyn otostapa, sillä tyypillinen rantakiinteistön omistaja on keskiikäinen tai vanhempi mieshenkilö. Vastaajista 94 % asui tutkimusalueella. Taulukko 1. Vastaajien ikä- ja sukupuolijakauma Ikä/ Mies Nainen Yhteensä Sukupuoli kpl % kpl % kpl % 25-34 vuotta 3 2,4 % 1 4,5 % 4 2,7 % 35-44 vuotta 16 12,7 % 1 4,5 % 17 11,5 % 45-54 vuotta 26 20,6 % 1 4,5 % 27 18,2 % 55-64 vuotta 40 31,7 % 9 40,9 % 49 33,1 % yli 64 vuotta 41 32,5 % 10 45,5 % 51 34,5 % Yhteensä 126 100,0 % 22 100,0 % 148 100,0 % Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 37 11
Taulukko 2. Vastaajien jakautuminen vesistöalueen käytön aloitusajankohdan perusteella Aloitusajankohta Unnukka Kallavesi Yhteensä kpl % kpl % kpl % alle 3 vuotta 0 0,0 % 2 1,9 % 2 1,4 % 3-10 vuotta 1 2,6 % 17 15,7 % 18 12,3 % 11-28 vuotta 6 15,8 % 21 19,4 % 27 18,5 % jo ennen säännöstelyä 31 81,6 % 68 63,0 % 99 67,8 % Yhteensä 38 100,0 % 108 100,0 % 146 100,0 % 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % Unnukka Etelä-Kallavesi Pohjois-Kallavesi Maaninkajärvi Juuruveden alue Suvasvesi Kuva 4. Vastausten jakautuminen osa-alueittain 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Vakituinen asukas Vapaa-ajan asukas Rantatilan/vesialueen omistaja Ammattikalastaja Kalastuskunnan jäsen Vapaa-ajan kalastaja Huviveneilijä/meloja Muu virkistyskäyttäjä Maatalousyrittäjä Muu yrittäjä Kuva 5. Vastaajien jakautuminen eri käyttäjäryhmiin. 12 Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 37
4.2 Sopimattomista vedenkorkeuksista aiheutuneet haitat 4.2.1 Kallavesi Kallaveden ranta-asukkaista 78 % oli kokenut jonkinlaista haittaa sopimattomista vedenkorkeuksista. Yleisötilaisuuksiin osallistuneet olivat tyytymättömämpiä Kallaveden vedenkorkeuksiin kuin postikyselyyn vastanneet, sillä peräti 96 % yleisötilaisuudessa kyselyn saaneista oli kärsinyt sopimattomista vedenkorkeuksista. Eniten haittaa oli aiheutunut liian alhaisista vedenkorkeuksista, jotka olivat haitanneet 55 % vastaajista. Alkukesän liian korkeista vedenkorkeuksista oli kärsinyt 26 % vastaajista ja liian suuri vedenkorkeuden vaihtelu oli haitannut 51 % vastaajista. Haittaa oli aiheutunut etenkin laiturien ja venevajojen käytölle, veneilylle sekä uinnille (kuva 8). 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Liian matala vedenkorkeus ei haittaa 4 % 33 % tammi-huhtikuu 6 % 15 % toukokuu - juhannus 1 % juhannus - elokuu 22 % 54 % syys - joulukuu 33 % 38 % Liian korkea vedenkorkeus ei haittaa tammi-huhtikuu 42 % 38 % toukokuu - juhannus juhannus - elokuu syys - joulukuu 1 % 5 % 24 % 23 % Liian suuri vedenkorkeuden vaihtelu ei haittaa tammi-huhtikuu 5 % 19 % 30 % toukokuu - juhannus juhannus - elokuu syys - joulukuu 20 % 12 % 34 % 42 % 23 % 15 % postikysely tilaisuuten osallistunut Kuva 6. Sopimattomista vedenkorkeuksista aiheutuneiden haittojen ajoittuminen Kallavedellä. Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 37 13
Ajallisesti haitat jakautuvat siten, että liian matalista vedenkorkeuksista oli ollut haittaa juhannuksesta vuoden loppuun ajoittuvalla jaksolla ja liian korkeista vedenkorkeuksista toukokuusta juhannukseen ulottuvalla jaksolla. Liian suuresta vedenkorkeuden vaihtelusta oli ollut eniten haittaa vilkkaimmalla virkistyskäyttökaudelle eli toukokuusta elokuulle ulottuvalla jaksolla. Osa-alueittain tarkasteltuna liian matalista vedenkorkeuksista oli ollut eniten haittaa Maaninkajärvellä, jossa vedenkorkeudet ovatkin laskeneet luonnontilaisesta Ruokovirran ja Mustavirran ruoppausten seurauksena. Vähiten haittaa oli koettu Keski-Kallavedellä ja Suvasvedellä, jotka ovat Kallaveden syvimpiä ja jyrkkärantaisimpia alueita. Liian korkeasta vedenkorkeudesta taas oli kärsitty vähiten Juurusvedellä ja Pohjois-Kallavedellä. Ehkä yllättävää oli, että eri käyttäjäryhmien vastaukset eivät poikenneet merkittävästi toisistaan. Esimerkiksi maatalousyrittäjistä 24 % ilmoitti kärsineensä liian korkeista vedenkorkeuksista, kun vastaava prosentti koko Kallaveden vastausaineistolle oli 25 %. Koska vastaajien määrät eri ryhmissä ovat pieniä, tuloksia voidaan kuitenkin pitää korkeintaan suuntaa antavina. 4.2.2 Unnukka Unnukan vedenkorkeuksiin oltiin varsin tyytyväisiä, sillä yli 60 % ranta-asukkaista ilmoitti, ettei sopimattomista vedenkorkeuksista ollut aiheutunut haittaa vuoden 2000 aikana ja koetut haitatkin olivatkin pääsääntöisesti lieviä tai enintään kohtalaisia. Liian matalasta vedenkorkeudesta oli kärsinyt vain 5 % vastaajista ja liian korkeasta 28 % vastaajista. Puuttuvia vastauksia oli melko paljon ja ne lienee tulkittavissa niin, ettei haittaa ole koettu. Eniten haittaa oli aiheutunut laiturien ja venevajojen käytölle sekä maanviljelylle. Ajallisesti haitat jakautuivat siten, että liian korkeasta vedenkorkeudesta oli ollut haittaa lähinnä toukokuusta elokuulle ajoittuvalla kaudella. Verrattaessa vastauksia kyselyn saantitavan (postitse/yleisötilaisuudessa) mukaan voidaan huomata mielenkiintoinen ero. Postikyselyyn vastanneista kukaan ei ilmoittanut kärsineensä liian korkeasta vedenkorkeudesta, kun taas yleisötilaisuuksiin osallistuneista liki puolet ilmoitti niistä olleen haittaa. Liian matalasta vedenkorkeudesta sen sijaan olivat kärsineet vain postikyselyyn vastanneet. 14 Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 37
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Liian matala vedenkorkeus ei haittaa 57 % 81 % tammi-huhtikuu 6 % toukokuu - juhannus juhannus - elokuu 6 % syys - joulukuu 6 % Liian korkea vedenkorkeus ei haittaa tammi-huhtikuu 9 % 52 % 75 % toukokuu - juhannus 39 % juhannus - elokuu 17 % syys - joulukuu 48 % Liian suuri vedenkorkeuden vaihtelu ei haittaa tammi-huhtikuu 4 % 4 % 88 % toukokuu - juhannus juhannus - elokuu syys - joulukuu postikysely tilaisuuten osallistunut Kuva 7. Sopimattomista vedenkorkeuksista aiheutuneiden haittojen ajoittuminen Unnukalla. Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 37 15
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Veneily/melonta Kallavesi Unnukka Kalastus Kallavesi Unnukka Rannalla oleilu Kallavesi Unnukka Uinti Kallavesi Unnukka Laiturien ja venevajojen käyttö Kallavesi Unnukka Mökin, saunan, tms. käyttö Kallavesi Unnukka Vedenhankinta Kallavesi Unnukka Maanviljelys Kallavesi Unnukka suuri haitta kohtalainen haitta lievä haitta en osaa sanoa ei vastausta ei haittaa Kuva 8. Sopimattomista vedenkorkeuksista aiheutuneiden haittojen kohdistuminen eri toimintoihin Kallavedellä ja Unnukalla. 4.3 Suhtautuminen säännöstelyyn ja sen kehittämiseen 4.3.1 Säännöstelyn kehittämisessä huomioon otettavat tekijät Kysymyksessä nro 10 tiedusteltiin sitä, miten tärkeänä vastaajat pitivät eri tekijöiden huomioon ottamista säännöstelyjä kehitettäessä. Tärkeimmiksi tekijöiksi nousivat kalojen luontainen lisääntyminen, jota piti vähintään melko tärkeänä 73 % vastaajista, sekä rakennusten suojelu tulvilta, jota piti tärkeänä 67 % vastaajista. 16 Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 37
Vähiten kannatusta saivat teollisuuden vedenhankinta (28 % piti tärkeänä), vesivoimantuotanto (27 % piti tärkeänä) ja vesikasvillisuuden lisääminen (22 % piti tärkeänä). Joidenkin tekijöiden merkitys Kallavedellä ja Unnukalla poikkesi selvästi toisistaan. Unnukalla tärkeimmäksi tekijäksi nousi peltojen ja metsien suojelu tulvilta, jota piti erittäin tai melko tärkeänä 72 % vastaajista. Kallavedellä vastaava prosentti oli vain 51 %. Selvä ero oli myös suhtautumisessa veneilyyn ja melontaan. Kallavedellä sitä piti erittäin tai melko tärkeänä 62 % vastaajista, kun taas Unnukalla sitä piti tärkeänä vain 44 % vastaajista. Tulokset selittyvät niillä ongelmilla ja haitoilla, joita Kallaveden ja Unnukan nykyisestä säännöstelystä aiheutuu. Unnukan säännöstelyn suurin vahingonkärsijä on ollut maa- ja metsätalous, sillä säännöstelyllä on nostettu Unnukan vedenkorkeuksia keskimäärin 40 cm. Kallavedellä taas ongelmana ovat loppukesän ja syksyn alhaiset vedenkorkeudet, jotka haittaavat etenkin veneilyä ja vesiliikennettä. Verrattaessa vastauksia kyselyn saantitavan perusteella ainoa merkittävä ero oli suhtautumisessa vesikasvillisuuden vähentämiseen Kallaveden alueella. Sitä piti erittäin tai melko tärkeänä 65 % yleisötilaisuuksiin osallistuneista, mutta vain 37 % postikyselyyn vastanneista. 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % kalojen luontainen lisääntyminen rakennusten suojelu tulvilta vesilintujen (esim. kuikan) pesintä kalastus veneily/melonta peltojen ja metsien suojelu tulvilta uitto ja vesiliikenne matkailu rannalla oleilu vesikasvillisuuden vähentäminen teollisuuden vedenhankinta vesivoimantuotanto vesikasvillisuuden lisääminen jokin muu asia erittäin tärkeä melko tärkeä en osaa sanoa ei vastausta ei kovin tärkeä ei lainkaan tärkeä Kuva 9. Erilaisten vesistöön ja sen käyttöön liittyvien tekijöiden tärkeys Kallaveden ja Unnukan säännöstelyjä kehitettäessä. Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 37 17
4.3.2 Säännöstelyä koskevat väittämät Kysymyksessä nro 11 oli esitetty erilaisia säännöstelyjen kehittämistä koskevia väittämiä, joihin pyydettiin ottamaan kantaa. Vähiten kannatusta sai väittämä nro 5 siirryttävä luonnonmukaisiin vedenkorkeuksiin ja virtaamiin, vaikka siitä aiheutuisi taloudellisia vahinkoja mm. rantarakenteille, maa- ja metsätaloudelle ja vesiliikenteelle. Etenkin Unnukan ranta-asukkaat suhtautuivat luonnonmukaisiin vedenkorkeuksiin kielteisesti, sillä yksikään vastaaja ei ollut samaa mieltä kyseisen väittämän kanssa. Kallavedellä 23 % vastaajista oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä väittämän kanssa. Vedenkorkeuksia ja virtaamia koskevista väitteistä eniten oltiin samaa mieltä väittämän nro 7 vedenkorkeuden taso pidettävä kesällä mahdollisimman vakaana vesistön virkistyskäyttöä ajatellen, vaikka kesän mittaan laskeva vedenkorkeus olisikin edullisempi vesiluonnon kannalta kanssa. Kallaveden ja Unnukan ranta-asukkaiden mielipiteissä ei ollut merkitsevää eroa, sillä väitettä kannatti 72 % Unnukan ja 73 % Kallaveden vastaajista. Toisaalta myös väittämä nro 9 vaikka vesikasvillisuuden lisääntymisestä saattaakin aiheutua haittaa virkistyskäytölle, on se toivottavaa silloin, kun se parantaa kalaston ja linnuston elinolosuhteita sai kannatusta, sillä 43 % vastaajista oli samaa mieltä väittämän kanssa. Unnukan vastaajat suhtautuivat kasvillisuuteen hiukan kielteisemmin (36 % oli eri mieltä väittämän kanssa) kuin Kallaveden vastaajat (23 % oli eri mieltä), mutta ero ei ole tilastollisesti merkitsevä. Perinteisistä säännöstelyn tavoitteista (tulvasuojelu, vesivoimantuotanto, vesiliikenne) eniten kannatusta sai odotetusti tulvasuojelu. Liki 70 % vastaajista oli sitä mieltä, että ensisijaisesti on otettava huomioon tulvasuojelu, vaikka siitä aiheutuisikin haittaa vesistön muille käyttömuodoille ja vesiluonnolle. Vähiten kannatusta taas sai vesivoimantuotanto. Yli 40 % vastaajista oli täysin tai jokseenkin eri mieltä väitteestä ensisijaisesti on otettava huomioon vesivoimantuotanto, vaikka siitä aiheutuisikin haittaa vesistön muille käyttömuodoille ja vesiluonnolle. Väittämän nro 2 ensisijaisesti on otettava huomioon vesiliikenne, vaikka siitä aiheutuisikin haittaa vesistön muille käyttömuodoille ja vesiluonnolle kanssa oli samaa mieltä 47 % Kallaveden ja 31 % Unnukan vastaajista. Reilu kolmannes ranta-asukkaista oli samaa mieltä siitä, että säännöstelyssä on otettava nykyistä voimakkaammin huomioon mm. kalojen lisääntyminen ja lintujen pesintä, vaikka siitä aiheutuisikin vahinkoja rannalla sijaitseville rakenteille, peltoviljelylle, vesivoimantuotannolle ja vesiliikenteelle. Unnukan ranta-asukkaat suhtautuivat väittämään kielteisemmin kuin Kallaveden ranta-asukkaat, sillä Unnukalla peräti 51 % vastaajista oli eri mieltä väittämän kanssa. Kalakantojen hoidon suhteen suurin osa (56 %) oli sitä mieltä, että kalakantojen hoidon tulisi perustua istutusten sijasta kalojen luonnonvaraisen lisääntymisen vahvistamiseen. Tilastollisesti merkitsevä ero Kallaveden ja Unnukan ranta-asukkaiden välillä oli myös suhtautumisessa kevään alivedenkorkeuksien nostoon. Kallaveden ranta-asukkaista 38 % oli samaa mieltä väittämän nostettava alimpia vedenkorkeuksia kevättalvella, vaikka se lisäisikin tulvien esiintymismahdollisuutta kanssa, kun taas Unnukalla sitä kannatti vain 14 % vastaajista. Tulos selittyy sillä, että Unnukalla ei ole 1980-luvun jälkeen tehty luvan sallimaa kevätalennusta, joten kevään vedenkorkeuksien nostoon ei ole tarvetta eikä edes mahdollisuuksia. Unnukan ranta-asukkaat ovat hyvin tyytyväisiä nykyiseen säännöstelyyn, sillä 67 % vastaajista oli samaa mieltä väittämän nykyisin pystytty hyvin sovittamaan yhteen eri tahojen erilaiset ja usein ristiriitaiset tavoitteet kanssa ja eri mieltä oli vain 8 % vastaajista. Kallaveden vastaajat suhtautuivat nykyiseen säännöstelyyn selvästi kriittisemmin, sillä vain 36 % ranta-asukkaista oli samaa mieltä väittämän kanssa. Tulos selittyy säännöstelyjen erilaisuudella. Unnukalla on ns. uima-allaseli tasavesisäännöstely, joka yleensä miellyttää ranta-asukkaita ja virkistyskäyttäjiä. Kallavedellä sen sijaan vedenkorkeus vaihtelee voimakkaasti ja siitä aiheutuu haittoja mm. laiturien käytölle ja veneilylle. 18 Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 37
Ensisijaisesti otettava huomioon tulvasuojelu, vaikka siitä aiheutuisikin haittaa vesistön muille käyttömuodoille ja vesiluonnolle 8 12 69 Ensisijaisesti otettava huomioon vesiliikenne, vaikka siitä aiheutuisikin haittaa vesistön muille käyttömuodoille ja vesiluonnolle 23 20 42 Ensisijaisesti otettava huomioon vesivoimantuotanto, vaikka siitä aiheutuisikin haittaa vesistön muille käyttömuodoille ja vesiluonnolle 13 29 41 samaa mieltä Otettava nykyistä voimakkaammin huomioon mm. kalojen lisääntyminen ja lintujen pesintä, vaikka siitä aiheutuisikin vahinkoja rannalla sijaitseville rakenteille, peltoviljelylle, vesivoimantuotannolle ja vesiliikenteelle. Siirryttävä luonnonmukaisiin vedenkorkeuksiin ja virtaamiin, vaikka siitä aiheutuisikin taloudellisia vahinkoja mm. rantarakenteille, maaja metsätaloudelle ja vesiliikenteelle. 17 13 24 30 34 59 vaikea sanoa eri mieltä Nostettava alimpia vedenkorkeuksia kevättalvella, vaikka se lisäisikin tulvien esiintymismahdollisuutta. 20 27 41 Vedenkorkeuden taso pidettävä kesällä mahdollisimman vakaana vesistön virkistyskäyttöä ajatellen, vaikka kesän mittaan laskeva vedenkorkeus olisikin edullisempi vesiluonnon kannalta. 7 14 72 Nykyisin pystytty hyvin sovittamaan yhteen eri tahojen erilaiset ja usein ristiriitaiset tavoitteet 19 26 44 Vaikka vesikasvillisuuden lisääntymisestä saattaakin aiheutua haittaa virkistyskäytölle, on se toivottavaa silloin, kun se parantaa kalaston ja linnuston elinolosuhteit 19 26 43 Virkistyskäyttäjien ja kalastajien suhtautuminen säännöstelyyn olisi myönteisempää, jos heillä olisi nykyistä enemmän tietoa säännöstelyn tavoitteista ja vaikutuksista 10 23 56 Kalakantojen hoidon tulisi perustua istutusten sijasta kalojen luonnonvaraisen lisääntymisen vahvistamiseen 13 21 56 Kuva 10. Vastaajien suhtautuminen Kallaveden ja Unnukan säännöstelyä koskeviin väittämiin ja kehitysehdotuksiin. Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 37 19
Säännöstelyjen kehittämisessä toivottiin siis samanaikaisesti täysin ristiriitaisia ja toisensa poissulkevia tavoitteita. Tulokset ovat hyvin samantapaiset Päijänteen kyselyn kanssa ja vastausten eroavaisuuksia voidaan paljolti selittää säännöstelyjen erilaisuudella. Tulosten perusteella voidaan arvioida, että vesistön käyttäjät ovat sitä mieltä, että säännöstelyjä kehitettäessä on pyrittävä kokonaisuuden kannalta parhaaseen ratkaisuun. Eräs vastaaja kiteyttikin asian näin: Asetelma kyllä, vaikka on liian jyrkkä. On löydettävä kohtuullinen keskiarvoratkaisu, jossa haitat minimoidaan tervettä järkeä käyttäen. 4.3.3 Suhtautuminen Kallavedelle esitettyihin toimenpideehdotuksiin Kysymyksessä 12 haluttiin selvittää sitä, miten Kallaveden ranta-asukkaat suhtautuvat erilaisiin toimintatapoihin säännöstelystä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. Toimenpide-ehdotukset pohjautuivat säännöstelyselvityksissä esitettyihin alustaviin suosituksiin ja ne vaihtelivat sen mukaan kuinka runsas- tai vähävetinen kausi oli meneillään. Suosituksista kaksi koski kevättulvaa edeltäviä vedenkorkeuksia ja loppujen kolmen tavoitteena oli loppukesän ja syksyn alimpien vedenkorkeuksien nosto. Esitettyjen muutosten konkretisoimiseksi toimenpiteiden suuruutta verrattiin vuosien 1999 ja 2000 vedenkorkeuksiin (vrt. liite 4). Ranta-asukkaat suhtautuivat yleensä myönteisesti kaikkiin esitettyihin toimenpide-esityksiin, sillä jokaista piti ainakin melko toivottavana yli puolet kaikista vastaajista. Eniten kannatusta sai toimenpide-esitys 3 alkukesän vedenkorkeuksia nostetaan kuivina ja tavanomaisina vuosina 10-20 cm, jotta vedenkorkeudet eivät laskisi loppukesällä ja syksyllä virkistyskäytön ja laivaliikenteen kannalta liian alas. Sitä piti vähintään melko toivottavana 74 % vastaajista. Kyselyn saantitapa (postitse vai yleisötilaisuudessa) ei vaikuttanut juurikaan suhtautumiseen, vaikka tilaisuuksissa yritettiin korostaa sitä, että toimenpiteen vaikutus syksyn alimpiin vedenkorkeuksiin jää vähäiseksi. Tulvan tavoitekorkeuden nostoon suhtauduttiin selvästi kriittisemmin kuin alkukesän vedenkorkeuksien nostoon. Toimenpide-esitystä 4 kevättulvan tavoitekorkeutta nostetaan kuivina ja tavanomaisina vuosina 20 cm nykyisestä tavoitteellisesta ylärajasta piti melko tai erittäin toivottavana noin puolet kaikista vastaajista. Yleisötilaisuuksiin osallistuneet pitivät sitä toivottavampana kuin postikyselyyn vastanneet, mutta ero ei ole tilastollisesti merkitsevä. Huhtikuun alun vedenkorkeuksien nostoa vähä- tai normaalilumisina keväinä (toimenpide-esitys 1) piti vähintään melko toivottavana 65 % vastaajista. Huhtikuun alun vedenkorkeuksien laskuun runsaslumisina keväinä (toimenpide-esitys 2) suhtauduttiin kriittisemmin, mutta sitäkin piti toivottavana yli puolet kaikista vastaajista. Vastaukset poikkeavat kyselyn saantitavan perusteella jonkin verran toisistaan, mutta erot eivät ole tilastollisesti merkitseviä. Konnus- ja Karvionkoskien kiveämistä Kallaveden alimpien vedenkorkeuksien nostamiseksi (toimenpide-esitys 5) piti erittäin tai melko toivottavana yli 70 % kaikista vastaajista. Yleisötilaisuuksiin osallistuneista sitä kannatti 82 % ja vastusti vain 4 %. Postikyselyyn vastanneiden suhtautuminen oli varovaisempaa, sillä heistä vain 64 % suhtautui siihen myönteisesti. Ero on vielä selvempi, jos tarkastellaan toimenpide-esitystä erittäin ja melko toivottavana pitäneiden osuutta em. ryhmissä. Yleisötilaisuuksiin osallistuneista sitä piti erittäin toivottavana 77 % vastaajista kun taas postikyselyn vastaajista vain 42 % piti toimenpidettä erittäin toivottavana. 20 Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 37
Huhtikuun alun vedenkorkeuksia nostetaan vähä- tai normaalilumisina keväinä 10-20 cm kalojen lisääntymisolosuhteiden parantamiseksi 0 10 20 30 40 50 60 70 80% erittäin toivottavaa 16,7 36,1 melko toivottavaa 28,9 50 ei kovinkaan toivottavaa ei lainkaan toivottavaa en osaa sanoa 3,6 16,7 7,2 4,2 10,8 postiotos tilaisuuteen osallistunut Kuva 11. Kallaveden ranta-asukkaiden suhtautuminen huhtikuun alun vedenkorkeuksien nostoon vähä- tai normaalilumisina keväinä (toimenpide-esitys 1). Huhtikuun alun vedenkorkeuksia lasketaan runsaslumisina keväinä 5-10 cm tulvariskin pienentämiseksi 0 10 20 30 40 50 60 70 80% erittäin toivottavaa 19,3 23,1 melko toivottavaa 23,1 37,3 ei kovinkaan toivottavaa ei lainkaan toivottavaa en osaa sanoa 10,8 26,9 7,2 15,4 12 postikysely tilaisuuteen osallistunut Kuva 12. Kallaveden rantaasukkaiden suhtautuminen huhtikuun alun vedenkorkeuksien laskuun runsaslumisina keväinä (toimenpide-esitys 2). Alkukesän vedenkorkeuksia nostetaan kuivina ja tavanomaisina vuosina 10-20 cm, jotta vedenkorkeudet eivät laskisi loppukesällä ja syksyllä virkistyskäytön ja laivaliikenteen kannalta liian alas 0 10 20 30 40 50 60 70 80% erittäin toivottavaa 43,4 50 melko toivottavaa 23,1 31,3 ei kovinkaan toivottavaa ei lainkaan toivottavaa en osaa sanoa 6 6 3,6 3,8 11,5 11,5 postikysely tilaisuuteen osallistunut Kuva 13. Kallaveden rantaasukkaiden suhtautuminen alkukesän vedenkorkeuksien nostoon kuivina ja tavanomaisina vuosina (toimenpide-esitys 3). Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 37 21
Kevättulvan tavoitekorkeutta nostetaan kuivina ja tavanomaisina keväinä 20 cm nykyisestä tavoitteellisesta ylärajasta 0 10 20 30 40 50 60 70 80% erittäin toivottavaa 16,9 38,5 melko toivottavaa 28,9 26,9 ei kovinkaan toivottavaa 7,7 16,9 Kuva 14. Kallaveden rantaasukkaiden suhtautuminen tulvan tavoitekorkeuden nostoon (toimenpide-esitys 4). ei lainkaan toivottavaa en osaa sanoa 3,8 8,4 15,4 14,5 postikysely tilaisuuteen osallistunut Konnus- ja Karvionkoskien purkautumista rajoitetaan koskia kiveämällä, jotta vedenkorkeudet eivät laskisi loppukesällä ja syksyllä virkistyskäytön ja laivaliikenteen kannalta liian alas 0 10 20 30 40 50 60 70 80% erittäin toivottavaa 42,2 76,9 melko toivottavaa 11,5 21,7 ei kovinkaan toivottavaa 4,8 3,8 Kuva 15. Kallaveden rantaasukkaiden suhtautuminen Konnus- ja Karvionkosken kiveämiseen (toimenpideesitys 5). ei lainkaan toivottavaa en osaa sanoa 2,4 3,8 15,7 postikysely tilaisuuteen osallistunut 4.3.4 Suhtautuminen Unnukalle esitettyihin toimenpide-ehdotuksiin Unnukalle oli esitetty neljä toimenpide-ehdotusta, joista kolmen ensimmäisen tavoitteena oli säännöstelystä vesi- ja rantaluonnolle aiheutuvien haittojen vähentäminen. Viimeisen kohdan tavoitteena oli selvittää Unnukan ranta-asukkaiden suhtautumista siihen, että Unnukan vedenkorkeutta pidetään laivaliikennekaudella ylärajan tuntumassa Kallaveden vedenkorkeuden laskun hillitsemiseksi. Vedenkorkeuden vaihtelun lisäämiseen suhtauduttiin melko kriittisesti, sillä alle puolet vastaajista piti toimenpide-esityksiä 1-3 toivottavina. Esitystä 1 vedenkorkeuden vaihtelua kesäaikana lisätään säännöstelystä vesi- ja rantaluonnolle aiheutuvien haittojen vähentämiseksi kannatti vain 44 % vastaajista. Etenkin yleisötilaisuuksiin osallistuneet vastustivat esitystä, sillä 52 % oli sitä mieltä, ettei se ole toivottavaa. Tässä kohdassa ei ollut esitetty mitään senttimetriarvoja, jota muutama vastaaja kritisoi. 22 Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 37
Esitystä 2 vedenkorkeuden annetaan nousta keväällä 5 cm nykyisen ylärajan yläpuolelle hauen lisääntymisedellytysten parantamiseksi piti toivottavana peräti 69 % postikyselyn vastaajista. Sen sijaan yleisötilaisuuksiin osallistuneista 61 % vastusti esitystä. Kuitenkin myös heidän joukosta löytyi esityksen kannattajia (30 % piti toivottavana) toisin kuin tilaisuuksien perusteella olisi voinut päätellä. Esitys 3 vedenkorkeus lasketaan loppukesällä ja syksyllä 5 cm nykyisen alarajan alapuolelle rantakasvillisuuden lisäämiseksi sai kaikkein vähiten kannatusta. Etenkin postikyselyyn vastanneet suhtautuivat siihen kriittisesti, sillä vain 19 % piti sitä edes melko toivottavana. Yleisötilaisuuksiin osallistuneista sitä piti toivottavana 35 % vastaajista. Tulos on sikäli yllättävä, että Unnukalla on paljon sellaisia virkistyskäyttörantoja, joille olisi vain eduksi, jos vesi olisi nykyistä alempana. Muotoilemalla ehdotus toisin, esimerkiksi niin, että myös virkistyskäytölle syntyvät hyödyt olisi mainittu, vastaukset olisivat voineet olla toisenlaisia. Viimeinen kohta oli sikäli tärkeä, että sillä haettiin oikeutusta jo käytännöksi muodostuneelle tavalle nostaa Unnukan vedenkorkeus ylärajalle, kun Kallaveden vedenkorkeus alkaa lähestyä laivaliikennekauden alarajaa. Tulos oli säännöstelijän kannalta positiivinen, sillä 59 % vastaajista piti ehdotusta melko tai erittäin toivottavana. Etenkin postikyselyn vastaajat suhtautuivat siihen myönteisesti (75 % piti toivottavana). Vedenkorkeuden vaihtelua kesäaikana lisätään säännöstelystä vesi- ja rantaluonnolle aiheutuvien haittojen ja virkistyskäyttöhaittojen vähentämiseksi 0 10 20 30 40 50 60% erittäin toivottavaa 6,3 13 melko toivottavaa 26,1 43,8 ei kovinkaan toivottavaa 6,3 21,7 ei lainkaan toivottavaa en osaa sanoa 4,3 18,8 30,4 12,5 postikysely tilaisuuteen osallistunut Kuva 16. Unnukan rantaasukkaiden suhtautuminen vedenkorkeusvaihtelun lisäämiseen (toimenpide-esitys 1). Vedenkorkeuden annetaan nousta keväällä 5 cm nykyisen ylärajan yläpuolelle hauen lisääntymisedellytysten parantamiseksi 0 10 20 30 40 50 60 % erittäin toivottavaa 8,7 31,3 melko toivottavaa 21,7 37,5 ei kovinkaan toivottavaa ei lainkaan toivottavaa 6,3 4,3 6,3 56,5 en osaa sanoa 4,3 12,5 postikysely tilaisuuteen osallistunut Kuva 17. Unnukan rantaasukkaiden suhtautuminen ylärajan nostoon (toimenpide-esitys 2). Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 37 23
Vedenkorkeus lasketaan loppukesällä ja syksyllä 5 cm nykyisen alarajan alapuolelle rantakasvillisuuden lisäämiseksi 0 10 20 30 40 50 60 % erittäin toivottavaa 8,7 melko toivottavaa 18,8 26,1 ei kovinkaan toivottavaa ei lainkaan toivottavaa 26,1 31,3 30,4 37,5 Kuva 18. Unnukan ranta-asukkaiden suhtautuminen alarajan laskuun (toimenpide-esitys 3). en osaa sanoa 6,3 4,3 postikysely tilaisuuteen osallistunut Vedenkorkeus pidetään laivaliikennekaudella nykyisen ylärajan tuntumassa, jotta vedenkorkeus Kallavedellä ei laskisi niin usein laivaliikennekauden alarajan alapuolelle 0 10 20 30 40 50 60% erittäin toivottavaa 18,8 26,1 melko toivottavaa 21,7 56,3 ei kovinkaan toivottavaa 6,3 26,1 Kuva 19. Unnukan ranta-asukkaiden suhtautuminen vedenkorkeuden pitämiseen ylärajalla (toimenpide-esitys 4). ei lainkaan toivottavaa en osaa sanoa 6,3 21,7 postikysely tilaisuuteen osallistunut 4.4 Tiedotus Lähes kaikki vastaajat olivat sitä mieltä, että Kallaveden ja Unnukan säännöstelyistä tulisi tiedottaa nykyistä enemmän (kuva 20). Eniten toivottiin vedenkorkeusennusteita sekä tietoa säännöstelyn vaikutuksista vedenkorkeuksiin, mutta myös säännöstelyn luontovaikutuksista oltiin kiinnostuneita (kuva 21). Moni vastaaja olikin valinnut kaikki esitetyt kohdat. Mielenkiintoista oli se, että myös Unnukan vastaajat toivoivat vedenkorkeusennusteita, vaikka vedenkorkeus Unnukalla vaihtelee vain 10 cm rajoissa. Tiedottamisella voidaan vastaajien mielestä vähentää säännöstelystä aiheutuvaa tyytymättömyyttä, sillä yli 60 % vastaajista oli sitä mieltä, että virkistyskäyttäjien ja kalastajien suhtautuminen säännöstelyyn olisi myönteisempää, jos heillä olisi nykyistä enemmän tietoa säännöstelyn tavoitteista ja vaikutuksista (kysymys 11.10). 24 Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 37
Tulisiko säännöstelystä tiedottaa nykyistä enemmän? 0 10 20 30 40 50 60 70 80 % Kyllä 76,1 74,4 Ei En osaa sanoa 9,2 10,3 8,3 15,4 Kallavesi Unnukka Kuva 20. Kallaveden ja Unnukan ranta-asukkaiden suhtautuminen säännöstelystä tiedottamiseen. Mistä asioista haluaisitte lisää tietoa? 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % Päivittäiset tiedot vedenkorkeuksista 10 % 10 % Vedenkorkeusennusteet 36 % 44 % Säännöstelyn vaikutukset vedenkorkeuksiin ja virtaamiin 21 % 33 % Säännöstelyn vaikutus tulviin 27 % 36 % Säännöstelyn vaikutukset alivedenkorkeuksiin 23 % 31 % Säännöstelyn vaikutukset vesivoimantuotantoon 5 % 15 % Säännöstelyn vaikutukset virkistyskäyttöön 28 % 23 % Säännöstelyn vaikutukset kalastoon Säännöstelyn vaikutukset vesiluontoon Kallavesi 39 % 38 % 30 % 28 % Unnukka Kuva 21. Tiedotustarpeiden tärkeys säännöstelystä lisää tietoa haluavien mukaan. Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 37 25
4.5 Vapaamuotoiset kommentit Vapaamuotoisia kommentteja antoi 69 henkilöä eli 47 % vastaajista. Etenkin yleisötilaisuuksiin osallistuneet Unnukan vastaajat kommentoivat aktiivisesti, sillä heistä peräti 78 % oli kirjoittanut vapaamuotoisia kommentteja. Kyselyn laatijat saivat sekä kiitosta että moitetta. Kysely hyvä kirjoitti pari vastaajaa ja Erittäin hieno asia, kun näistä asioista keskustellaan ja otetaan huomioon paikallisten ihmisten mielipiteitä kommentoi eräs. Toisaalta eräs vastaaja totesi, että Kysely on erittäin epäselvänsekava ja toinen oli sitä mieltä, että Takasivun kartta on todella huono!. Kysymyksenasettelua myös kritisoitiin. Tämä kyselylomake on selvästikin laadittu insinöörien silmäkulmasta katsoen. Lopputulos saattaa olla sitä, mitä kyselylomakkeen laatija haluaa eli loppu hyvin, kaikki hyvin, kirjoitti eräs vastaaja ja Mihin tämä kysely tähtää? Esim. kohdan 11 kysymystenasettelu tuottanee sellaisiakin vastauksia, joita ei varsinaisesti tarkoiteta eikä käytännössä voida hyväksyä., ihmetteli eräs toinen. Kallavesi Vapaamuotoisissa kommenteissa (45 kpl) valitettiin etupäässä liian matalista vedenkorkeuksista (17 mainintaa) etenkin syyskesällä sekä liian suuresta vedenkorkeuden vaihtelusta. Elekee laskee vettä niin alas, että ei meinaa päästä syksyllä veneellä rannasta kalalle, totesi eräs vastaaja. Moni vastaaja oli sitä mieltä, että kevään tai alkukesän vedenkorkeus olisi kaikkein sopivin. Päinvastaisiakin mielipiteitä esiintyi, esimerkiksi yksi vastaaja oli jopa sitä mieltä, että vedenpinnan tulisi olla aina tasaisen alhaalla. Monet vastustivat tulvan tavoitekorkeuden nostoa ja osa oli sitä mieltä, että nykyisetkin tulvat ovat liian korkeita. Kannattaa varmaan suhtautua rauhallisesti muutosten tekemiseen säännöstelyssä. Mitä tapahtuu, jos kuivan kevään jälkeen tuleekin ihan älyttömät sateet niin kuin Ruotsissa männä kesänä? ja edelleen, että mieluummin kävelee 10 m pitemmälle kuin soutaa savupiippunsa ympärillä kirjoitti eräs vastaaja. Kahdessa kommentissa toivottiin, että Naapuskosken kautta virtaisi jatkuvasti vettä, jotta veden laatu padon ylä- ja alapuolella pysyisi parempana. Sama esitys tuli myös toukokuussa järjestetyissä yleisötilaisuuksissa. Yleisemmissä kommenteissa toivottiin mm. veden laadun parantamista, rantojen ruoppausta ja kasvillisuuden vähentämistä sekä kuria moottoriveneliikenteeseen. Eräs vastaaja totesi, että Kyllä ihminen on sittenkin tärkeämpi eläin kuin vangiksi jäänyt norppa. Kukaan ei puhu ihmisen puolesta vaan puolustetaan norppaa. Unnukka Vapaamuotoisia kommentteja antoi 39 vastaajaa eli 62 % vastaajista. Noin puolessa kommenteista tähdennettiin sitä, että nykyiset säännöstelyrajat ovat hyvät eikä niitä tule muuttaa. Ainoastaan yhdessä kommentissa todettiin, että Unnukan ylärajaa voisi nostaa 5 cm ja kolmessa, että alarajaa voisi laskea. Nykyistä käytäntöä perusteltiin mm. seuraavasti: Mielestäni Unnukan vedenkorkeuden säännöstely on hyvä tällä käytännöllä, koska kaikki rakentaminen ym. on tehty nykyinen käytäntö huomioonottaen ja Säännöstelyä tulisi hoitaa siten, että siitä ei aiheudu ravinnepäästöjä vesistöön. Siksi olisi parasta, jos vesi ei nousisi viljellyille pelloille sekä Käsitykseni mukaan vedenkorkeuden ei pitäisi juuri paljoakaan muuttua talvella jäätieliikenteen tähden. Myös Kallavettä sivuttiin kahdessa kommentissa. Miksi Unnukan vedenpinnankorkeuserot ovat vain 10 cm + ja - keskitasoon verrattaessa ja koituuko tästä haittaa Kallaveden vaikutusalueella asuville, koska Kallaveden korkeuserot ovat yli 80 cm, eräs vastaaja ihmetteli ja toinen oli sitä mieltä, että Karvion ja Konnuksen koskien kiveäminen hyödyttäisi monta asiaa, mm. koskikutuisten kalojen lisääntymistä ja viihtyisyyttä. 26 Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 37
Intressitahoille suunnatun kyselyn tulokset 5 5.1 Kyselyyn vastanneet Intressitahoille lähetettyyn kyselyyn vastasi kaikkiaan 62 tahoa eli noin 43 % kyselyn saaneista. Vastauksista puolet tuli osakaskunnilta, joten niiden vastausaktiivisuus oli samaa luokkaa (33 %) kuin yksityishenkilöillä. Kalastusalueista viisi, pursiseuroista kaksi ja kunnista viisi palautti kyselyn. MTK:n paikallisjärjestöiltä tuli 5 vastausta. Kahdeksassa vastauslomakkeessa yhteystiedot olivat niin puutteelliset, ettei niistä voinut varmasti päätellä mitä tahoa ne edustivat. Vastauksista 19 % koski Unnukkaa ja loput Kallavettä. 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % Unnukka Koirus-Sotka Keski-Kallavesi Pohjois-Kallavesi Maaninkajärvi Juurusveden alue Suvasvesi Kuva 22. Intressitahojen vastausten jakautuminen osa-alueittain Taulukko 3. Intressitahojen vastausten ryhmittely Ryhmittely Unnukka Kallavesi Yhteensä kpl % kpl % kpl % osakaskunta 4 33,3 % 27 54,0 % 31 50,0 % kalastusalue 1 8,3 % 4 8,0 % 5 8,1 % pursiseura 1 8,3 % 2 4,0 % 3 4,8 % kunta 1 8,3 % 5 10,0 % 6 9,7 % MTK 1 8,3 % 4 8,0 % 5 8,1 % muu 2 16,7 % 2 4,0 % 4 6,5 % ei tietoa 2 16,7 % 6 12,0 % 8 12,9 % Yhteensä 12 100,0 % 50 100,0 % 62 100,0 % Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 37 27
5.2 Sopimattomista vedenkorkeuksista aiheutuneet haitat 5.2.1 Kallavesi Intressitahojen vastaukset sopimattomia vedenkorkeuksia koskeviin kysymyksiin (lomakkeen kysymykset 3 ja 4) olivat hyvin samantapaisia kuin yksityishenkilöiden. Osakaskunnista 71 % ja kalastusalueista 75 % oli kärsinyt sopimattomista vedenkorkeuksista jossain vaiheessa vuotta. Liian matalasta vedenkorkeudesta oli kärsinyt 63 % ja liian korkeasta vedenkorkeudesta 19 % osakaskunnista ja kalastusalueista. Myös haittojen ajallinen jakautuminen oli hyvin samantapainen kuin yksityishenkilöiden kyselyssä. Haittaa koettiin aiheutuneen etenkin laiturien ja venevajojen käytölle, kalastukselle sekä vesiliikenteelle ja veneilylle eli samoille toiminnoille kuin yksityishenkilöiden kyselyssä. Osakaskuntien edustajista 26 % ilmoitti, että maanviljelylle oli aiheutunut haittaa, kun vastaava prosentti yksityishenkilöille suunnatussa kyselyssä oli vain 13 %. 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Liian matala vedenkorkeus ei haittaa 30 % tammi-huhtikuu 22 % toukokuu - juhannus 7 % juhannus - elokuu 19 % syys - joulukuu 41 % Liian korkea vedenkorkeus ei haittaa 52 % tammi-huhtikuu 7 % toukokuu - juhannus 15 % juhannus - elokuu syys - joulukuu 4 % 7 % Kuva 23. Osakaskuntien mielipide sopimattomista vedenkorkeuksista aiheutuneiden haittojen ajoittumisesta Kallavedellä Liian suuri vedenkorkeuden ei haittaa vaihtelu tammi-huhtikuu toukokuu - juhannus juhannus - elokuu 26 % 19 % 19 % 15 % 28 Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 37