Yhteenveto kyselystä Pirkanmaan keskeisten järvien säännöstelyn kehittämisestä Kyselyn toteutus
|
|
- Saara Tikkanen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Yhteenveto kyselystä Pirkanmaan keskeisten järvien säännöstelyn kehittämisestä Kyselyn toteutus Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) toteutti syksyllä 2014 ( ) kyselyn Pirkanmaan keskeisten järvien säännöstelyn kehittämishankkeen (PIRSKEhanke) suunnittelun avuksi ja taustoittamiseksi. Kysely koostui neljästä kysymyksestä (liite 1), minkä jälkeen vastaajalla oli mahdollisuus jättää yhteystietonsa. Kysely toteutettiin sähköisesti ja linkki toimitettiin Pirkanmaan säännöstelyjen seurantaryhmän jäsenille sekä säännöstelystä kiinnostuneille yksityishenkilöille. Kaiken kaikkiaan tieto kyselystä lähetettiin 52 henkilölle, mutta kysely oli avoin kaikille vastaajille. Kyselystä kerrottiin myös Aamulehdessä keskiviikkona julkaistussa ilmoituksessa, hankkeen twitter-tilillä ja Pirkanmaan ELY-keskuksen keskiviikkona julkaistussa tiedotteessa. Vastaajien määrä ja kiinnostuksen kohteet Kyselyyn saatiin yhteensä 30 vastausta, joista yksi toimitettiin ELY-keskukselle suoraan sähköpostitse ja luovutettiin 83 henkilön allekirjoittamana adressina keskiviikkona järjestetyssä säännöstelyseminaarissa. Adressina tullut palaute koski Iso-Kuloveden alapuolista vesistöaluetta Tyrvään ja Äetsän voimalaitosten välillä. Muiden 29 vastaajan joukossa kiinnostus jakautui melko tasaisesti kyselyn kohteena oleviin säännösteltäviin järviin (kuva 1). Itseäni erityisesti kiinnostavat järvet säännöstelyn kehittämistyössä Mahnalanselkä-Kirkkojärvi Kyrösjärvi Iso-Kulovesi (Kulovesi, Rautavesi ja Liekovesi) Vanajavesi Pyhäjärvi Näsijärvi Kuva 1. Vastaajia kiinnostavat säännösteltävät järvet. Vastaajilla oli mahdollisuus valita useampi vaihtoehto. Kiinnostaviksi aiheiksi nousivat erityisesti vesien tila ja vedenlaatu (kuva 2), mutta vastaajat ehdottivat useita muita aiheita kyselyssä mainittujen lisäksi. Osa ehdotetuista aiheista oli tarkennuksia luettelossa olevien otsikoiden alle ja osa aiheista toisi säännöstelyä laajemman näkemyksen vesistöihin vaikuttavista tekijöistä. Vastaajat esittivät seuraavia aiheita: - maatalouden vaikutus vesistöön ja vedenlaatuun - viranomaistoiminta - jätevedenpuhdistamot - avohakkuiden ja soiden tuhoamisen vaikutukset alapuoliseen vesistöön - ilmastonmuutoksen vaikutukset: sadekausien lisääntyminen, tulvat, vastaavasti pitkät kuivat hellekaudet - 1 -
2 - kaivoksien päästöt - patoturvallisuus - muikun ja siian kudun onnistuminen - pinnankorkeus kesäaikaan - rantojen kunnostustarpeet - kalaportaat - maannousu ja koordinaattiuudistus - tulvatorjunnan kehittäminen ilmastonmuutoksessa Itseäni erityisesti kiinnostavat aiheet säännöstelyn kehittämistyössä Vedenotto 4 % Maa- ja metsätalous 6 % Muu, mikä: 7 % Vesien tila ja vedenlaatu 16 % Tulvavahingot 6 % Veneily- ja melontamahdollis uudet sekä laivaliikenne 11 % Vesivoima 11 % Luonnon monimuotoisuus: rantakasvillisuus, linnusto ja uhanalaiset lajit 10 % Rantojen rakentaminen ja kaavoitus 8 % Rantojen virkistyskäyttö ja uinti 10 % Kalastus, ravustus ja kalan kulku 11 % Kuva 2. Vastaajia kiinnostavat aiheet säännöstelyn kehittämistyössä. Vastaajilla oli mahdollisuus valita useampi vaihtoehto. Vastaajista suurin osa on asukkaita, vesien käyttäjiä, yhdistyksiä tai muita järjestöjä, joista suurin osa antoi tekstivastauksen avoimiin kysymyksiin (taulukko 1). Taulukko 1. Kaikkien vastausten ja tekstivastausten määrän jakautuminen vastaajaryhmittäin. Vastausten lkm Tekstivastausten lkm Asukas/vesien käyttäjä 11 9 Yhdistys/järjestö 4 3 Osakaskunta/kalastusalue 2 2 Kunta 1 1 Voimayhtiö 3 1 ELY-keskus* Muu viranomainen 1 1 Ei tietoa 3 3 Kaikki yhteensä * ) vastaukset saatiin Hämeen ELY-keskuksen E- ja Y-vastuualueista ja Pirkanmaan ELY-keskuksen E-vastuualueesta - 2 -
3 Yhteenveto kommenteista hankkeen toteuttamistapoihin, aikatauluun ja sidosryhmätyöskentelyyn sekä vastaajien näkemykset tärkeimmistä käsiteltävistä aiheista kehittämistyössä. Ilahduttavaa on, että vastaajia kiinnostaa vesien tilaan vaikuttavien tekijöiden käsittely laajassa mittakaavassa. Yksittäisen järven lisäksi vastaajia kiinnostaa kokonaisuuksien hallinta. Säännöstely nähdään osana muuta vesiin vaikuttavaa toimintaa, ja vesien tila sekä vesienhoidon toimenpiteet nousevat vastauksissa esille. Eräs vastaajista näki jo kysymyksen asettelun vääränä, kun kysyttiin kiinnostusta tiettyihin järviin. Vastaaja näki järvien tilan heijastuvan alapuolisten järvien tilaan ja kumuloituvan Kokemäenjokeen ja lopulta itämereen. Toisaalta useista vastauksista huomataan, että yksittäisiä vesien käyttäjiä kiinnostaa usein oma lähivesi ja siihen vaikuttavat seikat. Toteuttamistavat, aikataulu ja sidosryhmätyöskentely Vastauksissa esille nousivat erilaisten näkökulmien huomioon ottaminen ja yhteensovittaminen. Yhteistyö viranomaisten, elinkeinoharjoittajien sekä kansalaisten välillä on tarpeen saada toimimaan saumattomasti, ja säännöstelyn kehittämistyössä on kuultava kaikkia ranta-asukkaita ja vesistön käyttäjiä. Todettiin, että esitetty hankkeen toteutumistapa vaikuttaa hyvältä ja eri intressitahojen vaikutusmahdollisuudet on otettu huomioon. Lisäksi riittävä tiedottaminen ja informaation saaminen käyttäjille nähtiin tärkeänä. Eräs vastaaja toivoi myös tietoa säännösteltävien järvien vedenkorkeuksista ja juoksutuksista jopa kolmen tunnin aikajanassa. Ehdotettiin myös yhteistä pohdintaa järvien ja vesistöjen merkityksestä vesien varrella ja niiden läheisyydessä asuville tavallisille ihmisille. Hankkeen aikataulun ei uskottu pitävän, mutta todettiin, että sen tulisi olla mahdollisimman nopea. Tärkeimmät käsiteltävät aiheet Ilmastonmuutoksen vaikutukset on tunnistettu monissa vastauksissa ja ne nostetaankin yhdeksi keskeisimmistä käsiteltävistä aiheista. Muita käsiteltäviä aiheita ovat - Näsijärven, Pyhäjärven ja Iso-Kuloveden talviaikaisen vedenkorkeuden aleneman (ns. kevätkuopan) loiventaminen ja lieventäminen etenkin vähälumisina vuosina, - säännöstelyrajojen uusiminen, - säännöstelyn vaikutukset kalojen ja lintujen lisääntymiseen sekä vedenlaatuun, rantojen umpeenkasvuun ja leväesiintymiin, - vedenkorkeuden vaihtelun vaikutukset vesien virkistyskäyttöön sekä - koskimelontamahdollisuuksien parantaminen. Näkökulmia nykysäännöstelyyn ja sen kehittämistarpeisiin yleisesti tai jollakin säännöstellyistä järvistä. Missä asioissa on onnistuttu säännöstelyssä? Mihin säännöstelyssä tulisi jatkossa panostaa? Säännöstelyn hyvinä puolina nähtiin kesäaikaiset vedenkorkeudet, jotka ovat tasaisempia ja varmemmin riittävän korkealla tasolla ja jotka siten parantavat virkistyskäyttömahdollisuuksia. Eräässä kommentissa todetaan, että vesiasioista on helposti saatavissa tietoa. Onnistumisena pidettiin myös hyvinvoinnin perustana toimivaa sähköntuotantoa ja tulvasuojelun onnistumista. Lisäksi todetaan, että edellisen kehittämisselvityksen jälkeen on kevään alimpia vedenkorkeuksia pystytty nostamaan eli kevätkuoppaa on voitu madaltaa. Säännöstelylupien haltijoiden välistä yhteistyötä pidettiin hyvänä etenkin tulvien ja hyyteen torjunnassa
4 Säännöstelyn kehittäminen nähtiin tärkeänä ja esille nostettiin useita erilaisia näkökulmia. Ylivoimaisesti eniten kannatusta on saanut kevätkuopan eli talviaikaisen vedenkorkeuden aleneman lieventäminen sää- ja lumiolosuhteita huomioon ottamalla. Tämä ehdotus on noussut esille etenkin Näsijärvellä, Pyhäjärvellä, Kyrösjärvellä sekä Iso-Kulovedellä. Nykyisen kevätaikaisen säännöstelyn ei nähdä ottavan riittävästi huomioon nykyistä muuttunutta ilmastoa. Lupaehdoissa tulisi ottaa huomioon myös vähälumisia ja jopa lumettomia talvia. Muita säännöstelyyn kehittämiseen liittyviä seikkoja ovat viestinnän parantaminen, vedenkorkeuden ja virtaamien vaihtelun vähentäminen sekä säännöstelyrakenteiden muokkaaminen. Alla on esitetty kooste kyselyssä esiin tulleista erilaisista toimenpiteistä. - Viestintää tulisi parantaa ja saatavilla oleva tieto nostaa paremmin esille. Säännöstelyn tavoitekorkeuksista olisi hyvä tiedottaa. Reaaliaikaisten vedenkorkeuksien ja virtaamien sekä ennusteiden tulisi olla näkyvissä. Kunkin järven säännöstelyä voitaisiin kuvata havainnollisella viestintämateriaalilla. Säännöstelyn merkityksen oppiminen voisi parantua esim. säännöstelypelin avulla. - Kyrösjärven Viljakkalanselän vedenkorkeus on alhainen ja vedenkorkeus tulisi nostaa n. 20 cm. - Kyrösjärven vedenkorkeuden talvi- ja kesäaikaista alenemaa tulisi vähentää. - Näsijärven syksylle asetetun alennetun ylärajan poistoa tulisi selvittää. - Vedenkorkeuden viikoittaista vaihtelua Tyrvään voimalaitoksen alapuoleisella osalla tulisi vähentää. Nykyisin jokiosuudella vedenkorkeus vaihtelee hyvin paljon viikonlopun ja arkipäivien välillä. - Tulisi arvioida, kuinka suuren rahallisen menetyksen Iso-Kuloveden viikkovaihtelusta luopuminen aiheuttaa. Iso-Kuloveden kesäaikaista vedenkorkeutta toivotaan nostettavan 20 cm:llä umpeenkasvun ehkäisemiseksi. Myös toivotaan säännöstelyrajojen muuttamista niin, että vedenkorkeus voidaan pitää kesäisin korkeammalla tasolla. - Vanajaveden ja Pyhäjärven säännöstelyn kalatalousvelvoite tulisi ajanmukaistaa. - Tulisi tutkia säännöstelyn kalatalousvaikutukset ja arvioida kompensaatiotarve tutkimusten pohjalta. - Säännöstelyssä tulisi panostaa virkistyskäyttöön, harrastusmahdollisuuksiin ja maisemallisiin arvoihin muokkaamalla patorakenteet ja palauttamalla koskia - Koskimelontamahdollisuuksia on tarjottava esim. Lempäälän Herralanvirrassa ja Kuokkalankoskessa, Tammerkoskessa, Vilppulankoskessa Muroleessa sekä Kylmäkoskella. Vastausten huomioon ottaminen PIRSKE-hankkeessa Useat ajatukset ja ehdotukset tukevat PIRSKE-hankkeelle alun perin esitettyjä tavoitteita ja tarpeita. Ilmastonmuutoksen huomioon ottaminen ja säännöstelyrajojen sekä -suositusten tarkastelu tästä näkökulmasta on oleellinen osa PIRSKEttä. Viestintäkeinojen monipuolinen hyödyntäminen on tärkeässä roolissa ja ne tulisi ottaa huomioon myös hankkeen joka vaiheessa sekä suositusten laadinnassa. Tyrvään voimalaitoksen alapuolinen jokiuoma otetaan mukaan tarkasteluun, vaikka alun perin hanke on ajateltu keskittyvän keskeisille säännösteltäville järvialueille. Säännöstelyn haitallisten vaikutusten vähentäminen kunnostuksilla tarkastellaan yhteistyössä eri tahojen kanssa käytävän keskustelun avulla. Säännöstelyn kehittämistä otetaan esille laajempia kokonaisuuksia käsittelevissä hankkeissa ja tilaisuuksista, jotta tunnistetaan paremmin säännöstelyn merkitys osana muuta vesien tilaan vaikuttavaa toimintaa
5 Liite 1. Kyselyn muoto Kysely Pirkanmaan keskeisten järvien säännöstelyjen kehittämisestä (PIRSKE-hanke) Pirkanmaan keskeisten järvien säännöstelyjen kehittämisessä tarkastellaan nykyisten säännöstelysuositusten toteutumista ja päivitetään ne Näsijärven, Vanajaveden, Pyhäjärven ja Iso- Kuloveden osalta. Lisäksi arvioidaan säännöstelysuositusten tarvetta Ikaalisten reitillä, erityisesti Kyrösjärvellä, Kirkkojärvellä ja Mahnalanselällä. ELY-keskus toivoo osallistujilta ajatuksia nykysäännöstelystä ja sen kehittämistarpeista yleisesti tai jollakin tarkasteltavista järvistä. Lisäksi toivotaan kommentteja hankkeen toteuttamistavoista, aikataulusta ja sidosryhmätyöskentelystä. Lisätietoja PIRSKE-hankkeesta löytyy sivulta 1. Itseäni erityisesti kiinnostavat järvet säännöstelyn kehittämistyössä Näsijärvi Pyhäjärvi Vanajavesi Iso-Kulovesi (Kulovesi, Rautavesi ja Liekovesi) Kyrösjärvi Mahnalanselkä-Kirkkojärvi 2. Itseäni erityisesti kiinnostavat aiheet säännöstelyn kehittämistyössä Vesien tila ja vedenlaatu Veneily- ja melontamahdollisuudet sekä laivaliikenne Kalastus, ravustus ja kalan kulku Rantojen virkistyskäyttö ja uinti Rantojen rakentaminen ja kaavoitus Luonnon monimuotoisuus: rantakasvillisuus, linnusto ja uhanalaiset lajit Vesivoima Tulvavahingot Maa- ja metsätalous Vedenotto Muu, mikä: - 5 -
6 3. Kommentteja hankkeen toteuttamistavoista, aikataulusta ja sidosryhmätyöskentelystä. Mitkä olisivat tärkeimmät käsiteltävät aiheet kehittämistyössä? Lisätietoa PIRSKE-hankkeesta löydät osoitteesta 4. Näkökulmia nykysäännöstelystä ja sen kehittämistarpeista yleisesti tai jollakin säännöstellyistä järvistä. Missä asioissa on onnistuttu säännöstelyssä? Mihin säännöstelyssä tulisi jatkossa panostaa? 5. Henkilötiedot Nimi Taho Sähköpostiosoite Voit käydä ilmoittautumassa säännöstelyn kehittämisseminaariin (ke klo Tampereella) sekä mukaan säännöstelyn kehittämistyöhön osoitteessa Lähetäthän ensin vastauksesi kyselyyn painamalla Lähetä-painiketta. Kiitos! Kiitokset vastauksista! - 6 -
PIRSKE Pirkanmaan säännöstelyjen kehittäminen Hankkeen toteuttamisen suunnitelma
PIRSKE Pirkanmaan säännöstelyjen kehittäminen - Hankkeen toteuttamisen suunnitelma Tanja Dubrovin, Suomen ympäristökeskus, Pirkanmaan säännöstelyjen kehittämisseminaari, 5.11.2014 PIRSKE - Pirkanmaan säännöstelyjen
LisätiedotPIRSKE Pirkanmaan keskeisten järvien säännöstelyjen kehittäminen
Laadittu 4.11.2014, päivitetty 3.8.2015 PIRSKE Pirkanmaan keskeisten järvien säännöstelyjen kehittäminen Säännöstelysuositusten päivittäminen 2015 2016 Pirkanmaan keskeisten järvien säännöstelyjen kehittäminen
LisätiedotPirkanmaan säännöstelykatsaus 2017
Raportti 1 (17) Pirkanmaan säännöstelykatsaus 2017 Pirkanmaan keskeisten järvien säännöstelysuositusten toteutuminen 10/2016-9/2017 Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Säännöstelyyn vaikuttaneet rakentamishankkeet...
LisätiedotPIRSKE. Tanja Dubrovin, SYKE
PIRSKE Tanja Dubrovin, SYKE 10.5.2016 2 Vaihtoehdot hieman kärjistäen korostavat tiettyjä tavoitteita Tarkoituksena havainnollistaa erilaisten tavoitteiden ristiriitaisuutta ja erilaisten toteutusten vaikutuksia
LisätiedotKauvatsanjoen reitin vesitaloudellinen kehittäminen -Ilmastonmuutoksen vaikutusten tarkastelu suhteessa nykyisiin säännöstelylupiin
Kauvatsanjoen reitin vesitaloudellinen kehittäminen -Ilmastonmuutoksen vaikutusten tarkastelu suhteessa nykyisiin säännöstelylupiin Yleisötilaisuus Toukolan koulu, Sastamala 30.10.2018 Vanhempi asiantuntija
LisätiedotPirkanmaan säännöstelykatsaus 2018
Raportti 1 (18) 7.1.2019 päivitetty taulukkoa 1 (sivu 3) Pirkanmaan säännöstelykatsaus 2018 Pirkanmaan keskeisten järvien säännöstelysuositusten toteutuminen 10/2017-9/2018 Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Säännöstelyyn
LisätiedotPyhäjärven ja Näsijärven säännöstelylupien sopeuttaminen ilmastonmuutokseen
Pyhäjärven ja Näsijärven säännöstelylupien sopeuttaminen ilmastonmuutokseen Vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 1.2.2017 1.2.2017 Näsijärvi Pinta-ala 257 km 2 MW NN+ 95,02 m MQ 75 m 3 /s LSVeO 1978 (KHO
LisätiedotYhteenveto Pirkanmaan säännöstelyjen järvien kehittämishankkeen verkkokyselyn tuloksista
12.3.2003 Yhteenveto Pirkanmaan säännöstelyjen järvien kehittämishankkeen verkkokyselyn tuloksista Näsijärvellä, Vanajavedellä, Pyhäjärvellä sekä Kulo-, Rauta- ja Liekovedellä käynnissä olevan säännöstelyn
LisätiedotKyrösjärven säännöstelyn lupaehdoista tilapäinen poikkeaminen Hämeenkyrö,
Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 5/2018/2 Dnro LSSAVI/603/2018 Annettu ilman julkipanoa 26.1.2018 ASIA Kyrösjärven säännöstelyn lupaehdoista tilapäinen poikkeaminen Hämeenkyrö, Ylöjärvi, Ikaalinen HAKIJA
LisätiedotVesistöjen säännöstelyn haasteet
Vesistöjen säännöstelyn haasteet Olli-Matti Verta, 30.3.2010 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1.4.2010 1 Esityksen sisältö Ilmastonmuutoksen ennustetut vaikutukset vesistöjen vedenkorkeuksiin
LisätiedotMouhijärven ja Kiikoisjärven ilmastonmuutoslaskennat. Miia Kumpumäki Suomen ympäristökeskus Kevät 2018
Mouhijärven ja Kiikoisjärven ilmastonmuutoslaskennat Miia Kumpumäki Suomen ympäristökeskus Kevät 2018 Vesistömallilaskennat tässä projektissa Mouhi- ja Kiikoisjärven säännöstelyselvitykseen osallistuminen.
LisätiedotYleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere
Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere14.5.2016 Sami Moilanen/Pirkanmaan ELY-keskus Vesientilan kartoitus, vesienhoito ja kunnostustarpeet
LisätiedotInarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen
Inarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen Inarijärven säännöstelyn seurantaryhmä 18.9.2014 Juha Aaltonen @jkaalton Suomen ympäristökeskus Sää muuttuu, ilmasto muuttuu Sää kuvaa maapallon
LisätiedotAjankohtaisia asioita vesienhoidon toimeenpanossa
Ajankohtaisia asioita vesienhoidon toimeenpanossa Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/sami Moilanen / Vesienhoito ja vesivarat -yksikkö 11.5.2015 Esimerkkejä ajankohtaisista järvikunnostushankkeista
LisätiedotPielisjoen ranta-asukkaiden haastattelut Yhteenveto tuloksista. Marja Wuori
Pielisjoen ranta-asukkaiden haastattelut Yhteenveto tuloksista Marja Wuori Sisältö Yleistä Haastateltavat Virkistyskäyttö Kokemukset vedenkorkeuksista Yleistä Yläosa: Uimaharju-Kaltimo Keskiosa: Kaltimo-Kuurna
LisätiedotPielisen säännöstelyselvitykset. Pielisen säännöstelyn vaikutukset ja järjestäminen tiivistelmä kunnanhallituksille
Pielisen säännöstelyselvitykset Pielisen säännöstelyn vaikutukset ja järjestäminen tiivistelmä kunnanhallituksille Pielisen säännöstelyselvitykset Aloitteentekijöinä selvitystyölle Pielisen alueen kunnat
LisätiedotKehittämissuositukset Pirkanmaan keskeisten järvien säännöstelyille
RAPORTTEJA 26 2017 Kehittämissuositukset Pirkanmaan keskeisten järvien säännöstelyille TANJA DUBROVIN DIAR ISID MIIA KUMPUMÄKI JYRI MUSTAJOKI JUHO JAKKILA MIKA MARTTUNEN Kehittämissuositukset Pirkanmaan
LisätiedotKauvatsanreitin vesitaloudellinen kehittäminen
Kauvatsanreitin vesitaloudellinen kehittäminen Kiikoisjärven ja Mouhijärven säännöstelyjen kehittäminen Asukastilaisuus 30.10.2018 ELY:n toimesta vireillä olevia hankkeita ja suunnitelmia Kauvatsanjoen
LisätiedotSäännöstelyyn liittyvien tavoitteiden. Kevään 2016 työpajojen tulokset
Tarkasteltavassa ongelmassa useita eri ulottuvuuksia Säännöstelyyn liittyvien tavoitteiden Haasteena tarkastelu lukuisat Pirkanmaan eri ulottuvuudet järvillä Kevään 2016 työpajojen tulokset Jyri Mustajoki,
LisätiedotISTO väliseminaari 5.3.2008, Lammi. Noora Veijalainen, Tanja Dubrovin, Bertel Vehviläinen ja Mika Marttunen
ISTO väliseminaari 5.3.2008, Lammi Noora Veijalainen, Tanja Dubrovin, Bertel Vehviläinen ja Mika Marttunen Suomen ympäristökeskuksen Hydrologian ja Vesivara yksikköjen projekti Arvioidaan ilmastonmuutoksen
LisätiedotNoormarkku Olli-Matti Verta
KARVIANJOEN VESISTÖN SÄÄNNÖSTELYJEN KEHITTÄMISEN TILANNEKATSAUS Noormarkku 11.10.2012 Olli-Matti Verta Varsinais-Suomen ELY-keskus olli-matti.verta@ely-keskus.fi puh. 0295 022 961 1 KARVIANJOEN VESISTÖN
Lisätiedot35 Kokemäenjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 27 046 km 2 Järvisyys 11,0 %
Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 87(196) 35 Kokemäenjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 27 046 km 2 Järvisyys 11,0 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 26, Kilpikoski sekä Kutalan- ja Hiedanvuolle
LisätiedotPyhäjärven ja Näsijärven säännöstelylupien sopeuttaminen ilmastonmuutokseen
Pyhäjärven ja Näsijärven säännöstelylupien sopeuttaminen ilmastonmuutokseen Esiselvitys Diar Isid 1, Anne-Mari Rytkönen 2, Miia Kumpumäki 2 1 Pirkanmaan ELY-keskus, 2 Suomen ympäristökeskus 2018 Raportti
Lisätiedot1) Tulvavahinkojen väheneminen Vaikutus merkittävillä tulvariskialueilla
KYRÖNJOEN TULVATYÖPAJA III 31.1.2014, KYSELYLOMAKE 1) Tulvavahinkojen väheneminen Vaikutus merkittävillä tulvariskialueilla VE1 Pengerrysalueiden muutos 1/50 1/100 1/250 hyvä hyvä/ koht huono Muut alueet
LisätiedotVesistöt ja maakunnallinen kehittäminen
Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen Satavesi 10 vuotta ohjelmakokous 2012 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto 22.11.2012 Satakunta yksi Suomen 19 maakunnasta monia kansallisesti ja jopa
LisätiedotNeuvottelukunnan toiminta ja yhteistyösopimuksen esittely
Neuvottelukunnan toiminta ja yhteistyösopimuksen esittely Heidi Heino, yksikön päällikkö Pirkanmaan ELY-keskus 12.12.2018 Ikaalisten reitin vesienhoidon neuvottelukunta Valtakunnallisesti ainutkertainen
LisätiedotUutena toimintatapana Ikaalisten reitin vesienhoidon neuvottelukunta. Anne Mäkynen
Uutena toimintatapana Ikaalisten reitin vesienhoidon neuvottelukunta Anne Mäkynen 28.11.2018 Hankkeen taustaa ja esittelyä Hankkeen toiminta-alueena Ikaalisten reitin vesistöalue Alue on Pirkanmaa pienoiskoossa
LisätiedotVesienhoidon keskeiset kysymykset työohjelma ja aikataulu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Vesienhoidon keskeiset kysymykset työohjelma ja aikataulu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue KOOSTE KUULEMISPALAUTTEEN VERKKAVASTAUKSISTA LOKAKUU 2018 KOOSTE VERKKOKYSELYN VASTAUKSISTA
LisätiedotPäätös Nro 21/2019 Dnro LSSAVI/1442/2019 Länsi- ja Sisä-Suomi Annettu julkipanon jälkeen
Päätös Nro 21/2019 Dnro LSSAVI/1442/2019 Länsi- ja Sisä-Suomi Annettu julkipanon jälkeen 7.2.2019 ASIA Pyhäjärven säännöstelyn lupaehtojen tilapäinen muuttaminen, Tampere, Nokia, Pirkkala, Lempäälä, Vesilahti
LisätiedotPyhäjoen tulvariskien hallinta
Sivu 1/7 Pyhäjoen tulvariskien hallinta 1/11 Yleistiedot Tervetuloa Pyhäjoen tulvariskien hallinnan kyselyyn Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on saanut Maa- ja metsätalousministeriöltä rahoituksen Pyhäjoen
LisätiedotLoppuuko Loimijoesta vesi. HAMK Tammelan Pyhäjärven Kuivajärven Suojeluyhdistys ry Matti Salo
Loppuuko Loimijoesta vesi HAMK 4.5.2019 Tammelan Pyhäjärven Kuivajärven Suojeluyhdistys ry Matti Salo Loppuuko Loimijoesta vesi Ei lopu, mutta Pyhäjärvestä ja Kuivajärvestä loppuu, ellei jotain tehdä!
LisätiedotKarvianjärven, Karhijärven ja Isojärven toimenpide-ehdotukset
Kuva: Sirpa Ala-Rämi Karvianjärven, Karhijärven ja Isojärven toimenpide-ehdotukset Kati Martinmäki ja Ilkka Sammalkorpi, Suomen ympäristökeskus Karvianjoki-seminaari 11.10.2012 KarTuTa 11.10.2012 Turo
LisätiedotPirkanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous
Pirkanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 28.11.2018 5.12.2018 Esityslista 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen järjestäytyminen 3. Vesienhoidon 3. kauden aikataulu 4. Vesienhoidon 3. kauden ja tulvariskien
LisätiedotPielisen säännöstelyselvitykset. Yhteenveto keskeisimmistä tuloksista Neuvottelu
Pielisen säännöstelyselvitykset Yhteenveto keskeisimmistä tuloksista Neuvottelu 16.6.2014 Pielinen ympäristöineen SYKE ja Maanmittauslaitos 7/MML/10 Pielisen säännöstelyselvitykset Aloitteentekijöinä selvitystyölle
LisätiedotYhteenveto vesistön käyttäjille suunnatusta nettikyselystä ja sidosryhmätyöpajasta
HAMELY/2355/2016 Häme Luonnonvarayksikkö 31.5.2017 Viite: Loimijoen padotus- ja juoksutusselvitys Yhteenveto vesistön käyttäjille suunnatusta nettikyselystä ja sidosryhmätyöpajasta Kysely Loimijoen vesistön
LisätiedotKysely Kollajan kiinteistönomistajille. Liite 2 Alueittaiset tarkastelut. Joonas Hokkanen Anne Vehmas Seela Sinisalo
Kysely Kollajan kiinteistönomistajille Liite Alueittaiset tarkastelut Joonas Hokkanen Anne Vehmas Seela Sinisalo % Tulvahaitat kiinteistöllä, N= Ei 1 Kyllä, katkonut kulkuyhteyksiä 1 Kyllä, vahingoittanut
LisätiedotPäijänteen säännöstelyn vaikutukset vuonna 2005
Suomen ympäristökeskus Mika Marttunen & Olli-Matti Verta 10.5.2007 Päijänteen säännöstelyn vaikutukset vuonna 2005 1 Lähtökohdat Päijänteen säännöstelyn kehittämisselvityksen perusteella esitettiin konkreettisia
LisätiedotISO-LAMUJÄRVEN KEHITTÄMISTARPEET
Vastaanottaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Asiakirjatyyppi Alustava selvitys Päivämäärä 11.9.2014 Viite 1510007427 ISO-LAMUJÄRVEN KEHITTÄMISTARPEET 1 Tarkastus 16.6.2014 Päivämäärä 11.9.2014 Laatija Tarkastaja
Lisätiedot44 Lapuanjoen vesistöalue
Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 109(196) 44 Lapuanjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 122 km 2 Järvisyys 2,9 % Yleistä Lapuanjoki alkaa Alavudenjärvestä ja virtaa Alavuden, Kuortaneen, Lapuan,
LisätiedotInarijärven säännöstelyn toteutuminen vuosina Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Inarijärven säännöstelyn toteutuminen vuosina 2014 2015 Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Juha-Petri Kämäräinen 17.9.2015 Keskiennusteen (15.9.2014) mukainen suunnitelma 15.9.2014 ennuste
LisätiedotVesivisio. Kokemäenjoen vesistöalue. Pirkanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmä Anne Mäkynen ja Ämer Bilaletdin
Vesivisio Kokemäenjoen vesistöalue Pirkanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmä 20.9.2017 Anne Mäkynen ja Ämer Bilaletdin Hankkeen taustaa ja esittelyä - MMM esittänyt Suomeen kolme vesistövisiokohdetta: Iijoki,
LisätiedotPIELISEN JUOKSUTUKSEN KEHITTÄMINEN
20.12.2010 PIELISENJUOKSUTUKSENKEHITTÄMINEN Yhteenvetovuosina2007 2010tehdyistäselvityksistä OyVesirakentajaPohjois-Karjalanelinkeino-,liikenne-jaympäristökeskus SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 2. Alueenkuvaus...
LisätiedotKYSELY ranta-asukkaille, mökkiläisille, valuma-alueen maanomistajille ja muille järven virkistyskäyttäjille
Vesistösuunnittelu-PAKKA hanke KYSELY ranta-asukkaille, mökkiläisille, valuma-alueen maanomistajille ja muille järven virkistyskäyttäjille 1. Yhteystiedot Nimi Osoite Sähköposti Puhelinnumero 2. Yhteystietoni
LisätiedotVesienhoidon toimenpiteiden toteutus
Vesienhoidon toimenpiteiden toteutus 1 Maatalous Toimenpide Tavoite Pohj / Ouluj / Etel Toteuma 2018 Maatalouden suojavyöhykkeet 600 / 600 / 6000 1670 / 720 / 6425 Peltojen talviaikainen eroosion torjunta
LisätiedotINARIJÄRVEN SÄÄNNÖSTELY VUONNA 2008 JA SEN VAIKUTUKSET
Erkki A. Järvinen INARIJÄRVEN SÄÄNNÖSTELY VUONNA JA SEN VAIKUTUKSET Kuva: Erkki A. Järvinen Inarijärven seurantaryhmän kokous 7.11., Saariselkä Suomen ympäristökeskus PL 14, Mechelininkatu 34a 251 HELSINKI
LisätiedotSäännöstelyluvan muuttaminen
Säännöstelyluvan muuttaminen Näkökulmana Pirkanmaan keskeiset järvet Oikeudelliset edellytykset Tarvitaanko säännöstelyluvan muuttamiseen lupa? VL2:2 4 mom Lupa tarvitaan myös luvan saaneen vesitaloushankkeen
LisätiedotIlmastonmuutos ja vesivarat. Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 6.11.2013
Ilmastonmuutos ja vesivarat Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 6.11.2013 Noora Veijalainne, SYKE 8.11.2013 Johdanto Ilmastonmuutos vaikuttaa vesistöissä Virtaamien vuodenaikaiseen vaihteluun
LisätiedotSäännöstelyyn liittyvien tavoitteiden. järvillä
Tarkasteltavassa ongelmassa useita eri ulottuvuuksia Säännöstelyyn liittyvien tavoitteiden järjestelmällinen Haasteena lukuisat tarkastelu eri ulottuvuudet Pirkanmaan järvillä Jyri Mustajoki, Suomen ympäristökeskus
LisätiedotVesistökunnostusten nykytilanne ja toimenpidetarpeet
Vesistökunnostusten nykytilanne ja toimenpidetarpeet Vesien kunnostusstrategian (YM 2013) visio Vesienhoitosuunnitelmissa mainittuja kunnostuksia toteutetaan monitavoitteisesti niin, että joissa, järvissä
LisätiedotInarijärven säännöstelyn kehittäminen Ekologiset vaihtoehdot ja kehitystrendit jaksolla
Inarijärven säännöstelyn kehittäminen Ekologiset vaihtoehdot ja kehitystrendit jaksolla 2000-2017 Mika Marttunen, Tanja Dubrovin, Juha Aaltonen (SYKE) & J-P Kämäräinen (LAPELY) Muu projektiryhmä: LAPELY:
LisätiedotVesienhoitohankkeita Kalajoen vesistöalueella. Kalajoki Laura Liuska
Vesienhoitohankkeita Kalajoen vesistöalueella Kalajoki 20.11.2017 Laura Liuska Kalajoen tavoitetila vuoteen 2030 Tavoitteet Kalajoen tilan parantamiseksi Hyvä ekologinen tila Virkistyskäytön parantaminen
LisätiedotKauvatsanreitin virkistyskäyttö kyselyn vastausten kooste
Kauvatsanreitin virkistyskäyttö kyselyn vastausten kooste Kysely lähetettiin 657:lle Kauvatsanreitin vesistön varrella asuvalle tai mökkeilevälle vuoden 2013 lopussa. Vastausprosentti oli 53 %, eli erittäin
LisätiedotKauvatsanjoen reitin vesitaloudellinen kehittäminen Asukastilaisuuden yhteenveto
Kauvatsanjoen reitin vesitaloudellinen kehittäminen Asukastilaisuuden yhteenveto 30.10.2018 klo 17.30 20.00 Toukolan koulu, Kiikoistentie 175. Pirkanmaan ELY-keskuksen hanke: Kauvatsanjoen reitin vesitaloudellinen
LisätiedotNÄSIJÄRVEN SÄÄNNÖSTELY-YHTIÖ VUOSIKERTOMUS (6)
NÄSIJÄRVEN SÄÄNNÖSTELY-YHTIÖ VUOSIKERTOMUS 2017 1 (6) 55. TOIMINTAVUOSI 1.1.2017-31.12.2017 1. Vesitilanne Vuoden 2017 sää oli yleisilmeeltään vaihteleva. Pitkät korkeapaineen jaksot olivat harvinaisia.
LisätiedotHöytiäisen nykytila ja tulevaisuus
Höytiäisen nykytila ja tulevaisuus 23.11.2018, Polvijärvi Huhmari Paula Mononen Pohjois-Karjalan ELY-keskus Höytiäinen - Suuri vähähumuksinen järvi - Pinta-ala 281 km 2, lisäksi Rauanlahti ja Syvälahti
LisätiedotKarvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen
Karvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen Liite ELY-keskuksen ja kuntien väliseen puitesopimukseen 1. Johdanto Karvianjoen vesistön säännöstelyjen kehittämistarkastelut toteutettiin pääosin
LisätiedotUnelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke
Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014 Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Kysely toteutettiin syksyn 2014 aikana Kohderyhmänä olivat aktiiviset vapakalastuksen harrastajat Metsähallituksen
LisätiedotSuomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia
Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta
LisätiedotKauvatsanreitin vesitaloudellinen kehittäminen. Verkkokyselyn yhteenveto
Kauvatsanreitin vesitaloudellinen kehittäminen Verkkokyselyn yhteenveto 30.10.- 13.11.2018 Verkkokysely Verkkokyselyn tavoitteena oli kerätä paikallistuntemukseen perustuvaa tietoa Kauvatsajoen reitin
LisätiedotKevättömän ja Pöljänjärven alivedenkorkeuden nostaminen -hanke Esiselvitykset ja kunnan päätökset
Kevättömän ja Pöljänjärven alivedenkorkeuden nostaminen -hanke Esiselvitykset ja kunnan päätökset Yleisötilaisuus 25.9.2012 Ympäristönsuojelutarkastaja Matti Nousiainen Siilinjärven kunta Taustaa Ranta-asukkaat
LisätiedotVesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin. Ympäristöakatemia 2014 1.8.2014
Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin Ympäristöakatemia 201 1 Energiateollisuus ry energia-alan elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen järjestö edustaa kattavasti yrityksiä, jotka harjoittavat
LisätiedotToimenpiteiden ilmastokestävyyden arviointi & yhteensovittaminen vesienhoitoon. Anne-Mari Rytkönen, SYKE Tulvaryhmien koulutuspäivä 28.5.
Toimenpiteiden ilmastokestävyyden arviointi & yhteensovittaminen vesienhoitoon Anne-Mari Rytkönen, SYKE Tulvaryhmien koulutuspäivä 28.5.2019 Mitä uutta? ClimVeTuRi-hanke (2019-20): kehitetään ja yhtenäistetään
LisätiedotLoppuuko Loimijoesta vesi? -tietoa säännöstelystä ja sen vaikutuksista
Loppuuko Loimijoesta vesi? -tietoa säännöstelystä ja sen vaikutuksista Hämeen ELY / Milla Torkkel 4.5.2019 Esityksen sisältö Hydrologinen kierto ja vesistömalli Säännöstelystä yleisesti Ilmastonmuutos
LisätiedotVESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET
1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle
LisätiedotVesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari , Iisalmi
Vesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari 18.3.2019, Iisalmi Antti Kanninen, Pohjois-Savon ELY-keskus Esityksen sisältö Iisalmen reitin vesien erityispiirteistä Vesien tila ja siihen
LisätiedotKokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011
Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011 Sähkökoekalastukset suoritettiin elosyyskuun aikana Sähkökoekalastettujen alueiden (8 koealaa) yhteenlaskettu pintaala oli 1664,5 m 2 Koealojen keskikoko
LisätiedotPielisen padotus- ja juoksutusselvitys tulokset ja johtopäätökset
Pielisen padotus- ja juoksutusselvitys tulokset ja johtopäätökset Padotus- ja juoksutusselvitykseen liittyvä 2. neuvottelu 19.6.2017 Pohjois-Karjalan ELY-keskus Joensuu Esityksen sisältö Pielisen padotus-
LisätiedotVesistöjen kunnostushankkeiden rahoitus
Vesistöjen kunnostushankkeiden rahoitus harkinnanvaraiset valtionavustukset ja muut rahoituslähteet 25.4.2018 Kunnostusrahojen myöntöperusteet VN asetuksesta Valtioneuvoston asetus 714/2015 Asetuksessa
LisätiedotVesistövaikutukset eri puhdistamo- ja purkupaikkavaihtoehdoilla
Vesistövaikutukset eri puhdistamo- ja purkupaikkavaihtoehdoilla Toiminnanjohtaja, limnologi Reijo Oravainen Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesistö kuvaus 0 5 kilometriä 10 Siuron reitti
LisätiedotKatsaus valuma-alueiden vesi- ja lumitilanteeseen. Maantieteen tutkimusyksikkö Oulun yliopisto
Katsaus valuma-alueiden vesi- ja lumitilanteeseen Maantieteen tutkimusyksikkö Oulun yliopisto Aiheet Katsaus valuma-alueiden vesi- ja Virtaama Sadanta Lumen vesiarvo Valuma Vesistöjen jäänpaksuus Tuulisuus/tuuli
LisätiedotKUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA
KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman yhtenä osana on laadittu vuorovaikutusta lisäävä kysely luonnonvarojen merkittävyydestä sekä
LisätiedotYmpäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltaminen HANKKEESTA VASTAAVAT
PÄÄTÖS VARELY/3667/2016 liitteet 1 kpl 8.2.2017 Nro 2 /2017 ASIA Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltaminen HANKKEESTA VASTAAVAT HANKKEEN KUVAUS Hanke Pirkanmaan ELY-keskuksen Ympäristö- ja
LisätiedotPirkanmaan keskeisten järvien säännöstelyjen kehittämisselvitys (PIRSKE) - Kysely vesistön käyttäjille ja ranta-asukkaille
Pirkanmaan keskeisten järvien säännöstelyjen kehittämisselvitys (PIRSKE) - Kysely vesistön käyttäjille ja ranta-asukkaille Johanna Lantto 1, Diar Isid 1, Sari Väisänen 2, Turo Hjerppe 2 ja Tanja Dubrovin
LisätiedotEHDOTUS PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI
Häme 9.4.2018 HAMELY/1444/2017 Liitteet 3 EHDOTUS PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI Tausta Maa- ja metsätalousministeriö on 20.12.2011 Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus)
LisätiedotPirkanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous
Pirkanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 20.9.2017 21.9.2017 Esityslista 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen järjestäytyminen 3. Vesienhoidon 3. kauden aikataulu 4. Pohjavesien keskeiset kysymykset ja
LisätiedotLapijoen pitkänomainen vesistöalue on Satakunnan pienin ja on pintaalaltaan 461 km2. Vesistöalueella on lähes 40 yli hehtaarin kokoista järveä.
Lapijoen pitkänomainen vesistöalue on Satakunnan pienin ja on pintaalaltaan 461 km2. Vesistöalueella on lähes 40 yli hehtaarin kokoista järveä. Suurimmat järvet ovat erämaisena lintujärvenä tunnettu Koskeljärvi
LisätiedotTilapäinen poikkeaminen Näsijärven säännöstelyluvan lupamääräyksistä Tampere, Ylöjärvi, Ruovesi
Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 19/2016/2 Dnro LSSAVI/848/2016 Annettu julkipanon jälkeen 3.3.2016 ASIA Tilapäinen poikkeaminen Näsijärven säännöstelyluvan lupamääräyksistä Tampere, Ylöjärvi, Ruovesi HAKIJA
LisätiedotLyhytaikaissäädön vaikutukset. Pielisen säännöstelyselvitykset Pielisjoen työryhmä
Lyhytaikaissäädön vaikutukset Pielisen säännöstelyselvitykset Pielisjoen työryhmä 25.4.2012 1.7.2013 Vesistösäännöstelyjen tausta (voimatalous) Vettä (sähköä) saadaan säädön avulla käyttöön silloin, kun
LisätiedotINARIJÄRVEN SÄÄNNÖSTELY MIKSI JA MITEN?
INARIJÄRVEN SÄÄNNÖSTELY MIKSI JA MITEN? Erkki A. Järvinen 10.06.2009 22.6.2009 Borisogleb -63 Melkefoss - 78 Skogfoss -64 Hevoskoski -70 Rajakoski -56 Jäniskoski -38 & -50 Kaitakoski -59 Niskakoski -42
LisätiedotVanajavesi Hämeen helmi
Vanajavesi Hämeen helmi Tiedollisia ja tutkimuksellisia haasteita Lauri Arvola Helsingin yliopisto, Lammin biologinen asema lauri.arvola@helsinki.fi Vanajaveden lyhyt historia 8 vuotta sitten omaksi vesistöksi
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutus
Raportteja 119 214 Ilmastonmuutoksen vaikutus Nilsiän reitin säännösteltyjen järvien vedenkorkeuksiin ja virtaamiin sekä säännöstelyjen kehittämistarpeeseen Juho Jakkila Tanja Dubrovin Tuulikki Miettinen
LisätiedotKokemäenjoen vesistöalue v mihin tutkimuksella tulisi hakea ratkaisuja? Lauri Arvola Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema
Kokemäenjoen vesistöalue v. 2050 mihin tutkimuksella tulisi hakea ratkaisuja? Lauri Arvola Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema Mitä vesistöalue meille merkitsee ja tarjoaa? Maiseman ja asuinympäristön,
LisätiedotEURAJOEN YLÄOSAN TULVASUOJELU. Varsinais-Suomen ELY-keskus.
EURAJOEN YLÄOSAN TULVASUOJELU Varsinais-Suomen ELY-keskus. 14.2.2019 Perustiedot Eurajoen yläosasta Eurajoen yläosaksi kutsutaan jokiosuutta Eurakoskelta Kauttualle, osuuden pituus 14 km. Pituuskaltevuus
LisätiedotSuomen ympäristökeskus
Tanja Dubrovin, Juho Jakkila, Juha Aaltonen, Miia Kumpumäki ja Bertel Vehviläinen Suomen ympäristökeskus 2017 1 Sisältö 1. Alkusanat... 4 2. Padotus- ja juoksutusselvityksen taustaa... 5 3. Vesistöalueen
LisätiedotKollaja-hankkeen ympäristövaikutusten arviointi Sosiaaliset vaikutukset; Dosentti Joonas Hokkanen PsM Anne Vehmas Rak.ark.
Kollaja-hankkeen ympäristövaikutusten arviointi Sosiaaliset vaikutukset; Dosentti Joonas Hokkanen PsM Anne Vehmas Rak.ark. Matti Kautto Mitä ovat sosiaaliset eli ihmisiin kohdistuvat vaikutukset Sosiaalisella
LisätiedotFundeerataan vesiä toimintamalli alueellisen vesienhoidon koordinointityön käynnistämiseksi. Esimerkki: Loimijoen valuma-alueen vesiyhteistyö
Fundeerataan vesiä toimintamalli alueellisen vesienhoidon koordinointityön käynnistämiseksi Esimerkki: Loimijoen valuma-alueen vesiyhteistyö Valuma-alueen sijainti Loimijoen valuma-alue kuuluu Kokemäenjoen
LisätiedotKalajoen vesienhoitoryhmän kuulumiset. Pohjois-Pohjanmaan vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä, Oulu, Laura Liuska
Kalajoen vesienhoitoryhmän kuulumiset Pohjois-Pohjanmaan vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä, Oulu, 20.11.2017 Laura Liuska Kalajoen vesienhoitoryhmä Monialainen neuvottelukunta Kuntien yhteistyösopimus
LisätiedotMuuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin
Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin Noora Veijalainen SYKE Vesikeskus 3.6.2019 Johdanto Ilmastonmuutos on merkittävä muutospaine tulevaisuudessa vesistöissä
LisätiedotRauhajärven käyttäjäkysely
Rauhajärven käyttäjäkysely Yhteenvetoraportti Vastausmäärä 75 VESISTÖN KÄYTTÖ Mihin vesistön käyttäjäryhmään kuulutte? Voitte valita useita vaihtoehtoja. 1. Rauhajärven rantaasukas (vakituinen asuminen)
LisätiedotTARKENTAVIA TIETOJA PYHÄJÄRVEN KUHIEN SUKUKYPSYYSIÄSTÄ JA KOOSTA PIRKKALAN KALASTUSALUEELLE. Näytevuodet erikseen. Ari Westermark 2017
TARKENTAVIA TIETOJA PYHÄJÄRVEN KUHIEN SUKUKYPSYYSIÄSTÄ JA KOOSTA PIRKKALAN KALASTUSALUEELLE Näytevuodet 2015-2016 erikseen Ari Westermark 2017 Kirje nro 631/17 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. SUKUKYPSYYSKOKO
LisätiedotMuuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin
Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin -kommenttipuheenvuoro Toiminnanjohtaja (FT) Teija Kirkkala Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 3.6.2019 Mean annual temperature ( C) Lämpötilat nousevat
LisätiedotKOTOMA. Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari Pekka Parkkila ja Mikko Jaakkola
KOTOMA Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari 13.3.2019 Pekka Parkkila ja Mikko Jaakkola 13.3.2019 KOTOMA- hanke Hanke alkoi 1.11.2016 ja päättyi
LisätiedotYHDISTYSKYSELYN TULOKSET
YHDISTYSKYSELYN TULOKSET Tiivistelmä 15.8.2014 Projektiharjoittelija Noora Jalonen Pyyntö vastata kyselyyn lähetettiin 34 yhdistykselle ja vastauksia saatiin yhteensä 25. Kyselyn vastausprosentti on noin
LisätiedotYHTEENVETO PIRKANMAAN KESKEISTEN JÄRVIEN SÄÄNNÖSTELYJEN KEHITTÄMIS- SUOSITUKSISTA JA NIIDEN TOTEUTUMISESTA VUOTEEN 2014 MENNESSÄ
PIRKANMAAN ELY-KESKUS YHTEENVETO PIRKANMAAN KESKEISTEN JÄRVIEN SÄÄNNÖSTELYJEN KEHITTÄMIS- SUOSITUKSISTA JA NIIDEN TOTEUTUMISESTA VUOTEEN 2014 MENNESSÄ Pirkanmaan ELY-keskuksen raportti 7.10.2014 Alkusanat
LisätiedotSäännöstelyjen vaikutukset vesiympäristöön. Kooste vuosien varrella tehdyistä selvityksistä
Säännöstelyjen vaikutukset vesiympäristöön Kooste vuosien varrella tehdyistä selvityksistä Vaikutukset kasvillisuuteen Selvitykset: Tutkimukset 1999-2001 Näsijärvellä, Vanajavedellä, Pyhäjärvellä sekä
Lisätiedotosoitteessa
Länsi ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/60/2018 26.1.2018 Kuulutus Vesilain mukainen päätös Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on 26.1.2018 antanut päätöksen nro 5/2018/2. Hakijat Pirkanmaan elinkeino-,
LisätiedotFundeerataan vesiyhteistyötä
Fundeerataan vesiyhteistyötä Ohjaus- ja kehittämishanke, Varsinais-Suomen ELY-keskus 10.01.2017 OHKE- hanke (9/2017 5/2018) Ympäristöministeriön rahoittama hanke Tavoitteena kehittää konkreettisia yhteistyö-
LisätiedotJärvikunnostushankkeen läpivienti
Järvikunnostushankkeen läpivienti Vesistökunnostushankkeen vaiheet Lähtökohtana tarve kunnostukseen ja eri osapuolten intressit Hankkeen vetäjätahon löytäminen Suunnittelun lähtötietojen kokoaminen ja
LisätiedotKuulemispalaute vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä
Kuulemispalaute vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä Anne Laine, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus Täydennykset LAPELY Vesienhoidon kuuleminen 8.1. 9.7.2018 Lausunnot
Lisätiedot49 Perhonjoen vesistöalue
Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 117(196) 49 Perhonjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 2 524 km 2 Järvisyys 3,4 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 32, Murikinkoski rautatiesilta Vesistönro
Lisätiedot