Kevytrakenteisen metsätien rakentaminen

Samankaltaiset tiedostot
Taimikonhoito kitkemällä

Omistusmuotona yhteismetsä

Tulisijojen puutuhka metsälannoitteeksi

Kestävän metsätalouden rahoitus metsäteille. Kati Kontinen, Tapio Oy

Metsätiet kuntoon Ari Lähteenmäki Edistämispäällikkö Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut, Pirkanmaa

Metsätien rakennus ja yksityistien perusparannus. Kemera-koulutus

Suometsän hoito. Kemera-koulutus

Metsänomistajan omatoimisuuslaskuri

Näin pidät yksityistiesi

Karstulan tuhkateiden seurantatuloksia kesällä 2018

Metsän suojelua metsätalouden ympäristötuella ja Metso-ohjelman kautta

KITEEN KAUPUNKI Tekninen lautakunta KITEEN KAUPUNKI. Tekninen lautakunta

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat

Suometsän hoito. Hämeenlinna Miriam Stenvall

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus

Ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Kemera-koulutus

Metsäkeskus Pohjois-Savo Tietoa tienpitoon -kehittämishanke

Metsätalouden investointien kannattavuuden arviointi. Metsätiet

YKSITYISTEIDEN RAKENTAMINEN JA PERUSPARANTAMINEN KEMERA-RAHOITUKSELLA Jarmo Palmanen OTSO Metsäpalvelut

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus

14341 Sivu- ja niskaojat

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu

Valtioneuvoston asetus kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

Lämpöyrittäjäpäivän ohjelma

Pöllönpöntöt myyrätuhojen torjunnassa

KIRNULANOJA 1 - VESIENHOITOHANKE, PYHÄJOKI, POLUSPERÄ

Alkupiiri (5 min) Lämmittely (10 min) Liikkuvuus/Venyttely (5-10min) Kts. Kuntotekijät, liikkuvuus

Miksi ja miten päällystetty tie muutetaan soratieksi Tienkäyttäjän ja tienpitäjän näkökulma

Mitä uusi Kemera-laki tuo tullessaan?

Kunta: Liminka. Isoniityn uusjako. Ängesleväjoen pohjoispuolen viljelystiesuunnitelma. Suunnitelmaselostus. Nykytilanne

Ojitusisännöinti ja vesilaki. Ojitusisännöinti ja vesilaki. Pori ja Seinäjoki Vesitalousasiantuntija Ari Sallmén

Kestävän metsätalouden määräaikainen rahoituslaki

Raskaat kuljetukset yksityisteillä

Kemeralain uudistaminen

TYÖMAATIE OLLINMÄKI-MATINSAARI

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012

Suometsien hoitohankkeet yksityismetsissä

Sähkö- ja telejohdot ja maantiet ohje Suunnitteluvaiheen esiselvitykset

Metsä-ja yksityisteiden kunnossapito. Koneyrittäjienmaanrakennus-ja metsänparannuspäivä Ilppo Greis Tapio Oy

Vaikuta lähivesiin! -ilta, Pori Avustukset metsätalouden vesiensuojeluun Jarmo Uimonen, Suomen metsäkeskus

Puukauppa ja metsänhoitokatsaus. Petri Pajunen Vantaa

LÄHTEIDEN JA PIENVESIEN KUNNOSTUSHANKE, SOTKAMO - RISTIJÄRVI - PUOLANKA

Tukien pääperiaatteita

Julkaistu Helsingissä 9 päivänä helmikuuta /2011 Laki. kestävän metsätalouden rahoituslain muuttamisesta

Hoidon ja ylläpidon alueurakat. Soratien runkokelirikkokohteiden korjaaminen. Viiteaineistomoniste InfraRYL Suodatinkankaat

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille. Päivä 2 /

LISÄÄNTYNYT PINTAKELIRIKKO YHÄ SUUREMPI ONGELMA MITEN SORATIE KUIVATETAAN?

Kestävän metsätalouden rahoitustuet

Missä kunnossa metsätie on?

Uudentyyppinen sorateiden peruskunnostusmenetelmä asfaltin ja muiden kierrätysmateriaalien hyödyntämiseen tienrakenteessa. Uudessa toimintatavassa

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu TK

VATJUSJÄRVI 2 -VESIENHOITOHANKE, HAAPAVESI

Ojitusalueiden hoito

Kiinteistöjärjestelysuunnitelma. Liite tiesuunnitelmaan valtatie 13:n parantamiseksi Myttiömäen kohdalla Savitaipaleella

Metsähallituksen Lapin tieverkko Ilkka Vaara

TOIMENPIDESUUNNITELMA 1 (6) Kemera 21 luonnonhoitohanke HAUKIPURON LUONNONHOITOHANKE, POSIO. Hankkeen tavoitteet

Maa- ja metsätalousministeriö asetus kestävän metsätalouden rahoitukseen liittyvien asiakirjojen sisältövaatimuksista

JONTAKSEN PUUTARHAKYLÄ HULEVESISELVITYS

Liite 1 Metsäojitusilmoituslomake

Tarjoukset on pyydetty klo mennessä ja määräaikaan mennessä saadut tarjoukset on avattu , mistä erillinen avauspöytäkirja.

HARSUN TYÖPAIKKA-ALUEEN ALIKULKUSELVITYS

Reittiopas. Härkätie Hämeenlinnasta Turkuun. Rauno Huikari

TALVITIENHOIDON TILASTA KESKI-SUOMESSA

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille

Kemera-työryhmä Kuuleminen Johtaja Jukka Aula Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi

METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ

Kuljetuskelpoisuusluokitus

Suometsien hoidon organisointimallit. Jori Uusitalo ja Sanna Kittamaa

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista

Kotiseutukosteikko Life hanke. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti

Suunniteltu luonnonhoitohanke sijaitsee Pohjois Pohjanmaalla, Haapajärven kaupungissa, Haapajärven kylässä. Karttalehdet Q4311d ja Q4311f.

Juurikäävän torjunta

Kotiseutukosteikko Life hanke Härmälän kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti

Metsän uudistaminen. Ohjeita omatoimiseen istutukseen Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

VALTATIE 4 JYVÄSKYLÄ OULU RAKENTAMINEN MOOTTORITIEKSI VÄLILLÄ KIRRI - TIKKAKOSKI, JYVÄSKYLÄ TIESUUNNITELMAN MUUTOS KIRRISSÄ PLV

Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus

YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TEHTÄVÄT OJITUS- ASIOISSA

Erkki Haapanen Tuulitaito

Metsänhoidon tuet ja toimijat. Metsänomistajien talvipäivä Vantaa TERVETULOA!

Kotiseutukosteikko Life hanke Kotka, Saviponnin kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti

Tappavatko Kemera-koukerot taimikonhoidon? Lapin 59. metsätalouspäivät

Ojitus- ja ojaerimielisyydet naapurikateutta vai vesilain rikkomista?

Keski-Pasilan keskus Tripla

S302 KÄRJEN RS / Tiesuunnitelma VT6:n parantaminen/lappeenranta Suunnitelman numero S/t. Sillan kustannusarvio. KaS (Kaakkois-Suomi)

KITEEN KAUPUNKI Tekninen lautakunta KITEEN KAUPUNKI AVUSTUSOHJEET YKSITYISTIEKUNNILLE 2019

Työvoima Palvelussuhdelajeittain %-jakautumat

Vesistön suojelu metsätaloudessa

Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen Muuttuva keskusta

Metsäteiden talvikunnossapito

Teppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä

Mikko Havimo Petteri Mönkkönen. Bo Dahlin

Yksityistien kunnostuksen

KIRNULANOJA 2 VESIENHOITOHANKE, PYHÄJOKI, POLUSPERÄ

Valtiovallan tavoitteet ja toimenpiteet tieverkon kehittämisessä

KUNNAN KAAVATEIDEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2017

Metsäkyselyn tuloksia. Markus Makkonen ja Lauri Frank Jyväskylän yliopisto

Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla

Metsänhoito. Metsänomistajat

Hankkeen ensisijaiset tavoitteet

Transkriptio:

Kevytrakenteisen metsätien rakentaminen Tässä infokortissa esitellään Keski-Suomen Saarijärveltä malli siitä, kuinka voidaan rakentaa kevytrakenteinen metsätie edullisesti. Kahden maanomistajan yhteinen tie on rakennettu vuonna 2016. Tielle ei saatu mitään julkista tukea sen lyhyydestä (400 metriä) johtuen 1. Metsäkeskus myöntää Kemera-tukea metsäautoteiden rakentamiseen tai perusparannukseen. Ehdot tuen myöntämiselle metsäteiden rakentamiseen 2 : tien on sovelluttava ympärivuotiseen käyttöön lukuun ottamatta kelirikkoajan käyttörajoituksia metsätalouden kuljetusten osuuden on oltava vähintään puolet uuden tien päällysrakenteen on oltava vähinään 4 metriä leveä uuden tiehankkeen vähimmäispituus on 500 metriä tie rakennetaan usean tilan yhteishankkeena uuden tien rakentamisen tuki: eteläinen Suomi 20 prosenttia, keskinen Suomi 35 prosenttia ja pohjoinen Suomi 50 prosenttia kokonaiskustannuksista Tien suunnittelussa otettiin huomioon maaston muodot ja vesien virtaus, ja oja rakennettiin vain tien yläpuolelle. Ojitus paransi alueen vesitaloutta ja tien yläpuolisen alueen vedet saatiin johdettua yhden rummun avulla olemassa olevaan metsäojitukseen tien alapuolelle. Suunnitteluun otettiin mukaan myös kaivinkoneyrittäjä, jolla oli käytännön kokemusta metsäteiden suunnittelusta ja rakentamisesta. Yritys toteutti myös metsätien tiepohjan rakennustyöt 1. 1

Työvaiheet 1. Suunnittelu. Metsätien rakentamiseen ei käytetty ulkopuolista suunnittelijaa, vaan suunnittelu tapahtui maanomistajien kesken hyödyntäen kaivinkoneyrittäjän osaamista. Suunnitteluvaiheessa kannattaa miettiä missä järjestyksessä ja miten kaikki työvaiheet toteutetaan ja sopia kustannusjaosta maanomistajien kesken. 2. Tielinjan avaaminen. Tielinja avattiin helmikuussa 2016 viereisellä kuviolla tehdyn ensiharvennuksen yhteydessä. Tielinjan hakkuut kannattaa ajoittaa muun puun myynnin yhteyteen, jotta pieni erä puuta saadaan myytyä kohtuulliseen hintaan. 3. Tiepohjan rakentaminen. Tiepohjan rakensi kaivinkoneurakoitsija kesäkuussa 2016. Tällöin tiepohja ehti painua ja kuivua ennen tien päällyskerroksen levittämistä. Tielle tarvittiin yksi rumpuputki, jolla tieojan vedet johdetaan metsäojitukseen. 4. Lanaus ja tasoitus. Kun tiepohja kuivui, se lanattiin ja tasoitettiin maanomistajan omana työnä. Tämä tapahtui elo-syyskuussa 2016. Tiepohjan kuivattamiseen ja huolelliseen tasoittamiseen ennen tien päällysrakenteen levittämistä kannattaa kiinnittää huomiota. 5. Murske ajettiin jäätyneelle tiepohjalle joulukuussa 2016. Tien päällyskerron kannattaa ajaa jäätyneen tai muuten kantavan (kuivan) tiepohjan päälle. 6. Lanaus murskeen ajon jälkeen tullaan toteuttamaan kesällä 2017. Tie kannattaa lanata vielä murskeen ajon jälkeen tiepohjan kuivuttua, jotta tien pinta tasoittuu ja murske sitoutuu tien pintaan. 2

Rakenteilla oleva kahden maanomistajan yhteinen tie. Tiepohja on valmis. Tiepohjan tasoitus lanaamalla on alkuvaiheessa. 3

Lanaus tehtiin tiepohjan kuivuttua kevyellä kalustolla. 4

Tie kulkee loivassa rinteessä, rinteen suuntaisesti. Tien ylärinteen puolelle tehtiin oja, joka näkyy kuvassa vasemmassa reunassa. Tien alapuolella ojaa ei tarvita, sillä vedet valuvat tiestä poispäin. 5

Rinteeseen tulevan tien rakentamisessa on otettava huomioon maaston muodot ja vesien virtaus. Lähteet: 1. Jaakko Tukia. 2017. Haastattelu sähköpostin välityksellä 18.3.2017. 2. Metsäkeskus. 2017. https://www.metsakeskus.fi/tuki-metsateihin Teksti: Niina Näriäinen ja Laura Vertainen Kuvat: Jaakko Tukia Tämän omatoimisen ja aktiivisen metsänomistajan infokortin on koostanut Jyväskylän ammattikorkeakoulu osana NEEFO Network for Educated European Forest Owners - hanketta, jota on osarahoittanut EU:n Erasmus+ -ohjelma (Agreement No.2015-1-LV01- KA204-013437). Lisätietoa hankkeesta sekä lisää infokortteja löydät Internet-osoitteesta: jamk.fi/infokortit. 6