Liite 1 Suomen kilpailukyky Lauri Lyly Talousneuvosto 21.8.2012 21.8.2012 1
Palkat ovat nousseet Suomessa keskimääräistä nopeammin Lähde: Euroopan komissio 21.8.2012 2
Myös tuottavuus on noussut Suomessa selvästi keskimääräistä nopeammin Lähde: Euroopan komissio 21.8.2012 3
Yksikkötyökustannukset ovat kehittyneet palkkanormin mukaisesti Lähde: Euroopan komissio 21.8.2012 4
Suhteellisten yksikkötyökustannusten muutos euroalueella pitkän aikavälin keskiarvoon nähden (indeksi 100 = keskiarvo 1970-2010) Lähde: Euroopan komissio, AMECO-tietokanta 21.8.2012 5
Mitä sanovat puolueettomat kilpailukykymittarit? Suomen kilpailukyvyn taso on pitkän aikavälin tasapainoon verrattuna hyvä 1990-luvun devalvaatioiden jälkeen on seurattu palkkanormia Suomen yksikkötyökustannuksissa oli hyppäys ylös liittokohtaisten sopimusten kaudella 2007-2008 Raamisopimus on pitänyt kilpailukyvyn hyvällä tasolla Kuluvana vuonna valuuttakurssi parantaa kilpailukykyä euroalueen ulkopuolelle Euroalueella Saksan kehitys on muihin nähden poikkeuksellista Uusimmat sopimukset Saksassa ovat jo korkeampia 21.8.2012 6
Teollisuustuotannon kehitys indeksi, 2005=100 Lähde: Tilastokeskus 21.8.2012 7
Suomen teollisuuden ongelmat Kaikkien ongelma: Eurokriisi merkittävää tilanteen paranemista ei ole odotettavissa ennen kuin yleinen suhdannetilanne kohenee Suomessa elpyminen kriisin jälkeen oli hieman vaimeampaa kuin Saksassa ja Ruotsissa Nokia-klusterin vaikeudet näkyvät Suomalaisen teollisuuden rakenne on vertailumaita keskittyneempi ja siten suhdanneherkempi Tästä saatiin hyötyä 2005-2008, mutta nyt nähdään vuorostaan riskialttiimman tuotantorakenteen heikkous 21.8.2012 8
Yritysveron taso EU15-maissa, v. 2012 Lähde: KPMG 21.8.2012 9
Suomen malli: Hintakilpailukykyä varjellaan ja reaalista kilpailukykyä parannetaan Historia opettaa: palkkakoordinaatiolla voidaan turvata hintakilpailukyky Yleissitovat työehtosopimukset pitävät tuottavuuskehityksen hyvänä Huonosti johdettuja yrityksiä ei pidä tukea yrityskohtaisilla joustoilla. Yhden hinnan laki. Teollisen pohjan monipuolistaminen TEM:n uusi elinkeinopolitiikan kasvulinjaus Finanssipolitiikalla ei saa syventää taantumaa, koska tällöin voidaan menettää tuotantokapasiteettia ja osaamista Ei pitäisi keksiä liikaa verokikkailua EU-edunvalvontaan tehokkaampaa koordinaatiota EU:n yhteinen intressi pitäisi olla oman kilpailukyvyn kohentaminen 21.8.2012 10
Liite 2 Ajatuksia työvoiman tarjonnasta Talousneuvosto 21.8.2012 Jussi Järventaus 23.8.2012 1
Talouden kokonaistuotanto ja sen kasvu Kokonaistuotanto (BKT) = työtuntien määrä x tuottavuus Kokonaistuotannon kasvu = työtuntien lisäys + tuottavuuden nousu Molempiin on vaikutettava, mutta Nopeaa tuottavuuden nousua on vaikea saada aikaan; esim. jatkuva 2 %:n vuosinousu olisi hyvä tulos. Sitä vastoin työn tarjonnassa on iso potentiaali: esim. osallistumisaste on Suomessa 75,2 ja Ruotsissa 83,6. Suomessa 1,83 milj. yksityisen sektorin työllisistä elättää nyt itsensä lisäksi lähes 3,6 milj. hengen muun väestön. 23.8.2012 2
5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Työn tuottavuuden kasvu Suomessa, % vuodessa 1950-1959 1960-1969 1970-1979 1980-1989 1990-1999 2000-2009 2010-2011 23.8.2012 3
Tarjonta vai kysyntä? Tarjonta ja -kysyntäpolitiikka eivät ole poissulkevia vaihtoehtoja; tarjontapolitiikassa on kuitenkin enemmän saavutettavaa. Työn tarjonnan koheneminen luo myös kysyntää. Tarvitaan myös työpaikkoja, jonne tarjonta voi työllistyä kannattavasti: teollisuuden työpaikkojen vähetessä ja väestön ikääntyessä tarvitaan noin 200 000 uutta työpaikkaa. 23.8.2012 4
Työtuntien määrä ratkaisee; millä osaalueella, millä keinoilla? Osallistumisaste Osallistumisasteen nostolla suurin vaikuttavuus tarjontaan Alkupäästä: Opintososiaalisten tukien kannustavuuden parantaminen Nuorten työssäoloehtoa tulisi lyhentämisen sijasta pidentää. Nuorten yhteiskuntatakuu -hankkeen koulutus- ym. aktiivitoimet tukevat osaltaan tarjonta-agendaa. Loppupäästä: Alimman eläkeiän nostaminen; sitominen eliniän odotteen kasvuun on hyvä idea. Lisää eläkkeellä työskentelyä 23.8.2012 5
Rakennetyöttömyys On laskettava työttömän kynnysvaikutusta eli sitä osaa tulojen lisäyksestä, joka kuluu verojen lisäykseen ja tulonsiirtojen supistumiseen työttömän siirtyessä työhön. sosiaaliturvan kannustavuutta on parannettava edelleen. Keskimääräinen työaika Kovin merkittäviä lisäyksiä ei liene saavutettavissa. Jotain voitaisiin kuitenkin tehdä: sairausajan palkan karenssipäivä ehkä noin 10 15 000 henkilötyövuotta. Kannustetaan niitä, joilla on siihen mahdollisuus, tekemään enemmän töitä (ylityön verotus) Työikäisen väestön määrä Työperäisen maahanmuuton lisääminen 23.8.2012 6
Ehdotus Asetetaan hallituksen puolivälitarkastelua varten asiantuntijatoimikunta, jonka tehtävänä on laatia ehdotukset tehokkaimmista keinoista työn tarjonnan lisäämiseksi. Sen jälkeen poliittinen arvio ja päätökset. 23.8.2012 7