SEUTUKIERROS: KESKI-SUOMEN ELYN STRATEGINEN TULOSSOPIMUS 2012-2015 JA KESKI-SUOMEN LIITON MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA 2013 2014

ÄÄNEKOSKEN SEUTU MUISTIO SEUTUKIERROS: KESKI-SUOMEN ELYN STRATEGINEN TULOSSOPIMUS 2012-2015 JA KESKI-SUOMEN LIITON MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA 2013 2014 Äänekosken seutu, tiistaina 11.9.2012, klo 13.00, valtuustosali 1. AVAUS JA KATSAUS SEUDUN KEHITTÄMISNÄKYMIIN Hannu Javanainen Äänekosken kaupungista avasi tilaisuuden. Anita Mikkonen pohjusti tilaisuuden luonnetta. Tilaisuus on maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman ja ELY:n strategisen tulossopimuksen tarkistuskierros. Seutukierroksilla käydään seudut läpi ja kuullaan seutujen viestit lähivuosien kehittämissuunnitelmista. Toteuttamissuunnitelma valmistuu lokakuun loppuun mennessä Myrrin ja maakuntahallituksen käsittelyjen kautta. ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN Jouko Varis kertoi Ääneseudun kehittämisnäkymistä. Äänekoski on ollut TEM:in keväällä julkaisemassa tilastossa (vuodelta 2009) Suomen teollistunein kaupunki. Alueen tuorein suuri muutos oli paperitehtaan lakkauttaminen tänä keväänä. Toisaalta kartongin ja sellun kapasiteettia ollaan lisätty, jonka johdosta puunkulutus kokonaisuudessaan ei ole laskenut tehtaan alasajon jälkeen. Valtra työllistää alueella 1000 henkilöä. Tehtaalle on tulossa kansainvälistä kasvua. Alueella teollinen puoli näyttää siis erittäin hyvältä. Palveluala on kasvattanut sektoriaan. Myös hyvinvointiala kasvaa. Alueen ongelmana on työllisyystilanne. Äänekoski on työpaikkaomavarainen kunta. Työssäkäyvien ja työttömien henkilöiden määrä on laskenut -600 hengellä viime tarkasteluun nähden, mutta pendelöijien määrä on kasvanut saman verran. Oman työvoiman osaamiskykyä on kasvatettava myös oman kunnan alueen ulkopuolelle. Alueella on rakennetyöttömyyttä. Kaupunkiin on perustettu työllisyysyksikkö. Isoin haaste Äänekoskella tällä hetkellä on kaupungin talous ja sen alijäämä. Valtionosuuksia vähennetty, paperitehdas ajettiin alas, joka aiheuttaa väliaikaisen notkahduksen kaupungin talouteen verotulojen vähenemisessä ja sosiaalipuolen kulujen kasvuna. Rakennemuutosrahaa alueelle ollaan saatu 5 miljoonaa euroa. Terveysasemalla on homeongelma. Terveysasema 1

tulee olemaan kaikkien aikojen suurin julkisen puolen investointi Äänekoskella. Yhtenä uhkana alueelle nähdään uudet kuntarakenteet. Kunnassa on käynnissä yt-neuvottelut kolmeksi vuodeksi. Rolf Nyholm, Äänekosken kaupunki, Keski-Suomen liiton maakuntahallitus Eniten kunnan taloutta rasittaa vanhuspuoli ja syrjäytymisvaarassa olevien lasten- ja nuorten lisääntyvä joukko. Rakennetyöttömyys on myös suuri huoli. Paperitehtaalta jäi työttömäksi 160 henkilöä, tällä hetkellä heistä työttömänä on enää 40. Tavoite pk-yritysten lisääntymisestä on hyvin toteutunut. Äänekoski on omaylivarainen työpaikoissa. Pendelöintiä. Tulossa olevia investointeja Suoladen uusi päiväkoti ja Äänekosken uusi terveyskeskus. Haaste saada alueelle lisää yrityksiä joka vaikuttaa myös kuntatalouteen. Kari Levänen, Konneveden kunta Konnevedellä on tähän saakka ollut vahva kuntatalous. Tänä vuonna tullut käännös. Tehtiin lievästi alijäämäinen tulos ja budjetti on vaarassa jäädä miinukselle (näin ei ole käynyt kertaakaan Leväsen 22 vuoden kunnan palveluksessa olon aikana). Suuria menoja aiheuttaa yläkoulun kosteusvaurion takia tehtävä koulun peruskorjaus tai kokonaan uuden rakentaminen. Valtioleikkauksia tulossa lisää. Konneveden kunta osti seitsemän kosken koskireitin. Kosket ja luonnonpuisto muodostavat yhteisen kokonaisuuden ja ne nähdään myönteisenä asiana. Kansallispuistoesitykset viedään tänään ympäristöministeriöön. Alueella on menossa luontomatkailuhanke, joka kartoittaa alueen tarpeita. Konnevedelle on tullut hoiva-alan yksityinen hoitoyksikkö, joka työllistää 20 henkilöä ja on Konneveden suurin yksityinen työllistäjä. Äänekosken seudulla on maakunnan huonoin työllisyystilanne, työttömyysaste on 14-16%. OSAAVAN TYÖVOIMAN SAATAVUUS Toivo Takala, Jyväskylän yliopisto Yliopistolla on oma profiilinsa, joka ei välttämättä aina kohtaa alueen tarpeita. Toivo Takala kertoi yliopiston profiloitumisesta ja painoaloista jotka määräävät tulevat raamit, rahat ja tavoitteet ja joita ministeriö ohjaa. Yliopisto on pärjännyt hyvin valtakunnallisessa vertailuissa. Tohtori- ja maisteritutkinnot ovat plussalla verrattuna koko maan tilanteeseen. Yliopistolla on paljon ulkomaisia tutkinto-opiskelijoita. Heidän osaamistaan ja kielitaitoaan pitäisi hyödyntää kansainvälistymisessä. Alueelle saatava hyöty tulee lähinnä T&K:n ja tutkimuksen kautta. Yliopistolla on menossa myös hankkeita, joissa tehdään yhteistyötä alueiden kanssa. 2

DI-koulutuksen puuttuminen näkyy alueella. Mikkonen toivoi keskustelua tästä. Korkeimmin koulutettujen rekrytointi ei ole ongelma. Jamkin kanssa tehdään yhteistyötä, löytyykö metsäteollisuuden puolelle yhteistyömahdollisuuksia? Anne Hakala, JAMK Vuorovaikutus tärkeää, miten saadaan yhdessä paras malli rakennettua. JAMKilla on menossa koulutusrakennemuutos ja resurssit niukkenevat. JAMKin eväät alueelle tulevat teollisuudelle T&K puolelta. Seudulla on osaamisenkehittämisen tarve. Alueella on houkuttavuutta, työvoiman saanti ei ole ongelma. Opiskelijoiden hyödyntämistä, uudenlaisia avauksia, uutta yrittäjyyttä tarvitaan. Rolf Nyholm, Äänekosken kaupunki, Keski-Suomen liiton maakuntahallitus Korkeasti koulutettua väkeä vaikea saada tältä seudulta, pitää hakea muualta. Tämä on huoli ja yhteistyömahdollisuudet tähän pitää etsiä. Alueella on satsattu toisen asteen koulutukseen, joka on myös tärkeää. Alueella henkilöitä, joilla ei ole ammatillista koulutusta ollenkaan. Jouni Kurkela, Poke Pokelta valmistuneista 75% työllistyy alueelle. Opiskelijoita on ollut ammatillisessa koulutuksessa hyvin, koulutus on vetovoimaista. Säästöt koskevat myös ammatillisen koulutuksen puolta. Yksi huoli ovat yli 45-vuotiaat, joilla ei ole peruskoulutusta. Heitä olisi mahdollisuus kouluttaa, mutta eivät välttämättä ole koulutushalukkaita. Nuorten peruskoulutus tullaan jatkossa takaamaan yhteiskuntatakuulla ja pelkona on, että se on aikuisilta pois. Irmeli Kolehmainen, Poke Miten saadaan aikuisia opiskelemaan, miten tarjonta kehitetään vetovoimaiseksi ja miten markkinoidaan? Tähän haluttaisiin yritykset mukaan. Työssäoppimispaikkoja ei tahdo löytyä. Yhteistyötä tiivistettävä yritysmaailman kanssa. Työpaikkaohjaajien osaamista vahvistettava. Yritykset enemmän mukaan oppisopimuskoulutuksen lisäämiseen ja kehittämiseen. Pokella pyritään palvelemaan aikuiskoulutuspuolella niitä tarpeita mitä on. Työssäoppimispaikkojen saanti ja mahdollisuus ovat äärimmäisen tärkeitä. Akuuttia tarvetta ja räätälöityä. 3

Tarja Pullinen, Keski-Suomen Yrittäjät Tarja Pullinen kiinnitti huomiota työelämässä pitkään jatkavien kouluttamiseen. Työharjoitteluissa kouluilta toivotaan enemmän yhteistyötä ja tukea; opettajat käymään yrityksiin, mukaan työlista mitä oppilas osaa ja mitä halutaan hänen oppivan, työharjoittelupalaute olisi tärkeää. Syrjäytyneen nuoren työllistäminen yritykseen voi olla haaste. Nuorella voi olla työmotivaatioongelmia tai hän voi aiheuttaa yritykselle jopa tietoturvariskin. Äänekoski maksaa sakkoja niistä työttömistä jotka eivät ole aktiivitoimenpiteissä. Auli Savolainen, Äänekosken kaupunki Auli Savolainen kertoi Äänekosken työllisyysyksiköstä, jonka alle on yhdistetty eri yksiköitä. Yhteistyön kehittämistä kolmannen sektorin kanssa tehdään. Kunta joutuu maksamaan sakkoja niistä henkilöistä, jota ovat olleet yhtenäisesti työttömänä ilman toimenpiteitä yli 500 päivää. Suuri haaste on, miten tämä joukko saadaan merkittävästi pienenemään. Tällä seudulla pitkään työttömänä olleista kolmannes on nuorta porukkaa, loput yli 45-vuotiaita tai vanhempia. Pohditaan, tulisiko yli 10-vuotta työttömänä olleiden henkilöiden kohdalla vielä miettiä työllistymistä vai muita keinoja jotka vaikuttavat henkilön kokonaishyvinvointiin. Nuorten työpajatoiminta on suunnattu nuorille aikuisille. Työelämään suuntautuvaa ja sosiaaliseen työhön liittyvää toimintaa jonka taustalla on hyvä elämä funktio. Näitä kuvioita kehitellään. Tämä on hidasta työtä, eikä tapahdu hetkessä. Uusia suuntia otetaan koko ajan. Yhteistyötä Poken kanssa tehdään. Miten yhteiskuntatakuu vaikuttaa? Erilaisia hankkeita meneillään mm. Keski-Suomen liiton rahoittama nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn liittyvä hanke, mukana kuntouttavassa ESR-hankkeessa, Paikko hanke (oppimisen tunnistaminen), näyttötutkintohanke. Äänekosken seudun esitys Kuntaliiton Vaikean työttömyyden vähentämisen kuntakokeiluun ei mennyt läpi. Eija Heinonen, Keski-Suomen ELY-keskus Hyvä, että tehdään kokeilevaa toimintaa. Hyvä, että tartutaan nuoriin ettei pääse syntymään syrjäytymispolkua. Rakennetyöttömyys maksaa yhteiskunnalle paljon. Äänekosken seudun yksi avainviesti on, että alueella tarvitaan poikkeuksellisia resursseja. Oli harmillista, että esitystä vaikean työttömyyden vähentämisen kuntakokeiluun ei saatu läpi. Alueella on selvästi väestöpohjaa suurempi sosiaalinen vastuu ja työllistämisvastuu. 4

Hannu Korhonen, Keski-Suomen liitto Hannu Korhonen kertoi tämän tilaisuuden tarkoituksesta. Kierroksella halutaan tietää mitä toimenpiteitä Äänekosken seudulla halutaan viedä eteenpäin 1-2 vuoden sisällä joita Keski- Suomen liitto tai ELY-keskus voisivat rahoittaa EU- tai kansallisin varoin. Viitekehyksenä ovat elinkeinojen kehittäminen, osaamisen vahvistaminen, hyvinvoiva kansalainen ja vetovoimainen toimintaympäristö. VETOVOIMAINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Tikkakoski-Äki nelostie - Ei tullut rahoitusta liikennepoliittisessa selonteossa. Suunnittelu on ehdottomasti käynnistettävä nyt YVA-menettelyllä. 13- ja nelostien liittymä - Tärkeä huolehtia, että asioita viedään eteenpäin edes valmistelutasolla. Saarijärvi-Haapajärvi rata - Toivottavasti joskus saadaan Biodiesel laitos jonka kuljetuksiin rata on tarpeellinen. Parhaillaan valmistellaan alueellista liikennejärjestelmää, joka konkretisoituu yhteisessä sopimuksessa. Sopimus menee päätettäväksi maakuntahallituksen kautta ja jonka kunnat, liitto ja ELY allekirjoittavat. Keski-Suomessa ykkössijalla on nelostie. Myös perustienpito ja rata-asiat nousevat esille. Tietoliikenneyhteyksien infra mahdollistaa uudentyyppisiä palvelumuotoja joita maakunnassa lähdetään kehittämään. Akuutein ongelma on VR:n toimivuus. Raiteet ovat osittain nurmettuneet (esim. Suolahden vaneritehdas). Rautatiekuljetusten tyrehtyminen lisää suoraan maantieverkon kulutusta. Tämä ei ole pelkästään metsäteollisuuden ongelma, myös Valtran. Tapio Heimonen, Äänekosken kaupunki Tiestöjen kehittäminen on painottunut Jyväskylään. Pohjoinen Keski-Suomessa tiestön korjaamista on odotettu pitkään. Tikkakoski, Kontakennäs ja Honkola ovat ongelmakohtia. Saarijärven ja Keiteleen vesireitit ovat myös erittäin tärkeitä. Poke -halutaan pitää omana itsenäisenä yksikkönään. Yhteistyötä JAO:n kanssa tehdään ja yhteishankkeita JAMKin kanssa. Pirjo Peräaho, Keski-Suomen liitto Pirjo Peräaho kertoi tällä EU-ohjelmakaudella jäljellä olevista rahoista. Tälle ja ensi vuodelle yrityshankkeille rahoitusta on jäljellä erinomaisesti. ELY kohdentaisi näitä mielellään rakennemuutosalueille. Käytännössä yrityskohtaisiin investointeihin on käytettävissä noin 12 miljoonaa + yritysten omaraha, eli potti on yhteensä 50-60 miljoonaa. Tätä ohjelmakautta 5

on jäljellä vielä kaksi vuotta. Lisäksi EU-ohjelmissa on rahaa jaossa kuntien yritysinvestointeihin, eli yrityselämää palveleviin yritysinvestointeihin noin kolmen miljoonan euron potti. Keski-Suomen liitto käy näihin liittyen läpi kuntien tarpeet muutaman lähiviikon aikana. Kuntien yritysinfrahankkeisiin toinen puolikas täytyy löytyä omarahaa. Hannu Korhonen, Keski-Suomen liitto Hannu Korhonen kommentoi liikenneinfraesityksiä ja kertoi, että Keski-Suomen liitossa ollaan tehty maakunnan kärkihankelista vuodelle 2013. Listan kärjessä on JKL-Oulu yhteysväli, ensin Kirri-Tikkakoski ja Äkin pohjoispuolinen parantaminen (ohituskaistat). Pasi Pirtala, Keski-Suomen ELY-keskus Liikennepoliittisessa selonteossa ei tullut Keski-Suomeen mitään. Toteutukset siirtyvät seuraavalla hallituskaudelle. Joissain hankkeissa on käynnistetty uudelleenarviointityö. Tämä koskee JKL-Oulu yhteysväliäkin, johon ollaan saatu keskitettyä suunnittelurahaa. YVA pitäisi käynnistää välittömästi ensi vuonna ja siihen pyritään. Tarkoitus on saada aikaan realistisen kokoinen hankekokonaisuus. Yhteysväliin pitää sisällyttää myös Vaajakoski, jossa on menossa yleissuunnittelu. Vaajakosken kohdalle ideoitu pieniä parannuksia tekohengityksenä, johon ollaan saamassa keskitettyä suunnittelurahaa. Huutomäen eritasoliittymään ei ole nyt tulossa suunnittelurahaa, mutta toivottavasti pystymme käynnistämään suunnittelun omilla rahoilla. Rolf Nyholm, Äänekosken kaupunki, Keski-Suomen liiton maakuntahallitus Keski-Suomen liiton julkaisussa on hyvin esillä kärkihankkeet. Vesireittien osalta vaihemaakuntakaavassa otetaan kantaa turveasiaan. Turpeen käyttöä pitää vähentää. Ei pidetä Euroopassa enää lisääntyvänä energiamuotona. Ensi talvena turvetta korvataan kivihiilellä, joka tulee näkymään energian hinnassa. Komissiotasolla valmistelussa The Bothnian Corridor osaksi Euroopan unionin TEN-T ydinliikenneverkkoa. Suomessa tähän kuuluvat VT 4 sekä päärata Helsingistä Tampereen ja Oulun kautta Tornioon. Jos asia etenee komissiossa päätökseen asti, tarkoittaa se sitä, että yhteysväli pitää olla valmis 2030 mennessä. Paineita väylän etenemiseen siis on. Keski- Suomessa ollaan tehty vesistöihin liittyvää satsausta mm. vesien tutkimuksen, uuden puhdistusteknologian ja analytiikan kehittämisen muodoissa. Merja Tissari, Keski-Suomen ELY-keskus Vesistöön liittyviä tutkimuksia ja analytiikan kehittämistä tehdään koko ajan. Valtioneuvosto päätti juuri suo- ja turvemaastrategiasta, jonka pohjalta tehdään lainsäädäntöä. 6

Tapio Heimonen, Äänekosken kaupunki Kaikilla on toive vesistöjen puhtaana pysymisestä. Keski-Suomen maakuntajärvi on Keitele. Tämä on jäänyt alueella hyödyntämättä. Keitele voisi olla yksi alueen matkailuvaltti. Ulla Mehto-Hämäläinen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun kehittämisohjelmassa on vielä joitakin miljoonia rahaa käytettävissä tällä ohjelmakaudella. Haku on auki syyskuun ajan. Esimerkiksi Konneveden koskireitin ja puistoalueen yhteisöllisyysinvestointeja voidaan rakentaa näillä rahoilla. Sovittiin, että rahoitusmahdollisuudet selvitetään. Tarja Pullinen, Keski-Suomen Yrittäjät Tarja Pullisen mukaan yritykset kokevat, että EU-rahojen päätöksentekoprosessi kestää liian kauan. Lisäksi yrityskentällä kaivattaisiin apua rahan hakemiseen ja perusohjeistukseen. Yrittäjien aika ja taito eivät aina riitä. Tarja Pullinen toivoi hakuprosessin yksinkertaistamista tai neuvontaa EU-rahojen käytännön kysymyksiin. Ulla Mehto-Hämäläinen, Keski-Suomen ELY-keskus Ulla Mehto-Hämäläinen kertoi, että kehittämisyhtiöillä on yrityksille neuvoa tarjoavia henkilöitä. ELY-keskuksellakin resurssit pienenevät ja päätösprosessit pitenevät tämänkin takia. Ongelma ollaan tiedostettu ja siihen ollaan mietitty ratkaisuja. Äänekosken seutu on ollut tuensaajien kärkijoukossa. Ääneseudun Kehitys Oy:ssä on päätoiminen henkilö, joka antaa yrityksille neuvoa ja apua juuri tämäntyyppisiin asioihin. Yrittäjien otettava siis yhteyttä suoraan yhtiöön. Suurin syy kielteiselle yrityksen investointituelle on se, ettei hakemusta ole ymmärretty. Ääneseudun Kehitys Oy:ssä avustetaan myös hakemusten teossa. Investoinitituen saamiseen vaaditaan kasvu- ja kehittymiselementti. Pelkkä investointi ei sinänsä ole tie julkiseen tukeen, vaan mukana pitää olla kasvun ja kehityksen tunnistettavuus. Jos kunta hakee tukea, pitää tämän kohdentua yritysten tarpeisiin. Yritystukien myöntämisperusteet tulevat kiristymään. Pauli Rintala, Metsänomistajien liitto, Järvi-Suomi Luonnonvarat vahvuus alueella. Pauli Rintala on lukenut huolestuneena turvekirjoituksia. Rintalan mukaan keskusteluun on nostettava ajattelutavan puute. Nyt negatiivinen suhtautuminen ei niinkään turpeen käyttöön, vaan vesistöjen huonontumiseen. Uusia menetelmiä turpeen nostoon on kehitetty, esimerkkinä suljetut kierrot, joista ei tule vesistövaikutuksia. Muut käyttökohteet on unohdettu. Pauli Rintala muisteli aikaisempia metsäteollisuuden ongelmia. Kun oli tahtoa laittaa vesiasiat kuntoon, niin näin myös tapahtui. 7

Tarja Pullinen, Keski-Suomen Yrittäjät Turveyritykset työllistää paljon myös pieniä yrityksiä. HYVINVOIVA KANSALAINEN Parhaillaan etsitään mallia sosiaalitoimen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatiolle. Erityisvastuualueet eli ERVA-alueet puhuttavat kuntakenttää. Kunnat pääsevät lausumaan parhaiten soveltuvasta mallista syksyn aikana. Hannu Korhonen, Keski-Suomen liitto Vuosi sitten tehtiin sosiaali- ja terveyssektorin palvelurakenneselvitys. Silloin ei päästy eteenpäin, silti asia on edelleen ajankohtainen. Liitto tarjoaa mielellään keskustelupöydän sote-alan jatkosuunnittelulle osana kuntarakenteen uudistusta. VETOVOIMAINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ jatkuu Kari Levänen, Konneveden kunta Laajakaista tulossa, perustienpidon asiat nousseet esiin koko maakunnassa. Konnevedellä tärkeitä koski ja puistoasia. Koko maan osalta huoli rakennusten sisäilmaongelmissa ja mistä saadaan rahat niiden korjausrakentamiseen. Tarpeita siis julkiselle rahoitukselle edelleen on. Muistion vakuudeksi Päivi Blå 8

OSALLISTUJAT: Anne Hakala, JAMK Ulla Mehto-Hämäläinen, Keski-Suomen ELY-keskus Petri Hagman, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Pirjo Peräaho, Keski-Suomen liitto Seija Kiiskilä, Keski-Suomi ennakoi, JAMK Hannu, Korhonen, Keski-Suomen liitto Merja Lahti, Keski-Suomen liitto Tarja Pullinen, Keski-Suomen Yrittäjät Rolf Nyholm, Äänekosken kaupunki, Keski-Suomen liitto, maakuntahallitus Eija Heinonen, Keski-Suomen ELY-keskus Toivo Takala, Jyväskylän yliopisto Tapio Heimonen, Äänekosken kaupunki Pasi Pirtala, Keski-Suomen ELY-keskus Kari Levänen, Konneveden kunta Jouni Kurkela, Poke Irmeli Kolehmainen, Poke Merja Tissari, Keski-Suomen ELY-keskus Pauli Rintala, metsänomistajien liitto, Järvi-Suomi Hans Kokkarinen, Äänekosken kaupunki Auli Savolainen, Äänekosken kaupunki Päivi Blå, Keski-Suomen liitto 9