KESKI-SUOMEN ELY-KESKUKSEN STRATEGINEN TULOSSOPIMUS JA KESKI-SUOMEN LIITON MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA 2014

Transkriptio

1 MUISTIO SEUTUKIERROS JÄMSÄN SEUTU Maanantaina klo 9.00, KukkaWalo, Jämsänkoski KESKI-SUOMEN ELY-KESKUKSEN STRATEGINEN TULOSSOPIMUS JA KESKI-SUOMEN LIITON MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA 2014 Asiat 1. AVAUS JA KATSAUS SEUDUN KEHITTÄMISNÄKYMIIN, seudun edustaja Jämsän kaupunginjohtaja Ilkka Salminen avasi tilaisuuden. Salminen kiitti Keski-Suomen liittoa Myllymäen teollisuusalueen kehittämishankkeen myönteisestä rahoituspäätöksestä. Jämsässä on hienoja suunnitelmia meneillään. Himos Centerin ympyrään saadaan ELY-keskuksen avustusta, Päijänrantaa rakenneteen. Kylpyläoperaattori on vahvasti kiinnostunut satama-alueesta. Ulkopuoliset toimijat uskovat Himoksen kasvuun. Halliin on haettu harkinnanvaraista avustusta. Haastetta alueelle luo kolme keskusta-aluetta (Kuorevesi, Jämsä ja Jämsänkoski, osittain myös Längelmäki). Kouluihin on panostettu. Alueella pärjätään, mutta taloustilanne on vaikea. Keski-Suomen liiton maakuntajohtaja Anita Mikkonen toivotti liiton puolesta osallistujat tervetulleiksi. Pidettiin lyhyt esittelykierros organisaatioittain. Seututilaisuuksilla haetaan alueiden lähiaikojen haasteita. Alueella on menossa paljon pidemmän aikavälin kehittämistoimia. Keski-Suomen liiton kehittämisjohtaja Hannu Korhonen esitteli Keski-Suomen uuden strategian valmistelua. Tuleva Keski-Suomen visio ulottuu aina vuoteen 2040 asti. Korhonen kertoi, että seutukierroksilla katsotaan samalla sekä pitkän, että lyhyen aikavälin tavoitteita, pitkän aikavälin visiota ja lyhyen aikavälin konkreettisia toimia. Prosessista syntyviä asiakirjoja ovat maakuntasuunnitelma, maakuntaohjelma, toteuttamissuunnitelma, samalla syntyy ELY-keskuksen strateginen tulossopimus. Käytiin läpi uuden strategian valmisteluaikataulu. Valmisteluprosessissa on kuultu asiantuntijoita, tehty maakuntien keskinäisiä 1

2 kehityskuvien vertailua, mietitty erilaisten toimijoiden roolitusta (erityisesti metsän osalta). Keski-Suomen liiton tekemistä strategioista ollaan tehty nettiin seikkaperäiset arvioinnit ja niitä on ollut mahdollista kommentoida -sivustoilla. Kommentteihin tehdään tällä viikolla vastineet. Ollaan mietitty skenaarioita ja niihin liittyvä nelikenttä esiteltiin. Rakennemalli ulotetaan koko maakuntaan. Strategiatyön valmistelua viedään eteenpäin Keski-Suomen risteilyllä lokakuun alussa. Valmistelun teemat risteilyllä ovat: 1.) kasvu ja identiteetti, 2) oppi ja yrittäjyys, 3) rakenne ja saavutettavuus, 4) johtaminen ja yhteistyö, 5) arki ja asuminen ja 6) villi kortti (mahdolliset uudet avaukset). Strategia kirjoitetaan valmiiksi tänä syksynä ja käsitellään päättävissä tahoissa ensi keväänä. Toteuttamissuunnitelma 2014 kirjoitetaan kun kaikki seutukierrokset saadaan käytyä ja käsitellään maakunnan yhteistyöryhmässä 11.9., TEM:in strategiaseminaarissa ja maakuntahallituksessa Hannu Korhonen kertasi vielä viime vuoden toteuttamissuunnitelman päälinjat ja miten ne ovat edenneet. Ilkka Salminen piti loistavana sitä, että päästiin mukaan INKA-hankkeeseen ja kertoi Jämsän olevan lisäksi mukana seutukaupunkien yhteishankkeessa. 2. MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMINEN UUDEN STRATEGIAN LAADINTA SEU- DUN ESITYKSET LÄHIVUOSIEN TOIMENPITEIKSI - ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN - OSAAMISEN VAHVISTAMINEN - HYVINVOIVA KANSALAINEN - VETOVOIMAINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Jämsek Oy:n toimitusjohtaja Ulla Haggrén kertoi alueen tulevaisuuden näkymistä. Jämsän fokus on Himos ja pk-teollisuus tärkeitä kohteita ovat myös nelostie ja 24-tie Hallin tilanne - alueella 4-5 uutta yritystä, mutta toistaiseksi kiinteistöjä ei ole saatu pilkottua pienille yrityksille soveltuviksi Rahoitusinstrumentteja on, mutta ongelmana on, ettei sitä kohdennu oikeisiin paikkoihin - ensin pitää saada infrat kuntoon. 2

3 Ulla Haggrén jatkoi, että TE-toimisto uudistus näkyy alueella. Lisäkäsiä toivotaan maakuntakeskuksen ulkopuolelle. INKA-ohjelma - kyberissä ollaan mukana tietyillä paloilla - biotalouden osalta tehdään töitä ja ollaan mukana, yhteistyökumppanuutta haetaan Joensuusta - terveyspuolella mietitään, miten elinkeinoa voitaisiin viedä alueella eteenpäin - verkostoituminen nähdään mahdollisuutena Seutukaupunkiverkosto - hyvinvointipuolen haussa ollaan mukana yhdessä Valkeakosken, Heinolan, Kuusamon, Kiteen ja Imatran kanssa - pilotilla päästään avaamaan tahoja TEM:in suuntaan - Jämsän kohteena suurtapahtumat ja mukana myös ruoka Keskustelussa todettiin, että: INKA:sta tuleva suora rahoitusinstrumentti on aika pieni. Tekesin rahan saaminen jää nähtäväksi. Kehitysyhtiöitten yhteisessä tutustumisessa Seinäjoella on käyty keskustelua hallitustyöskentelystä ja kehittämistyöstä. Yhteiset tapaamiset jatkuvat. Nyt on yhdistämisen ja yhdistymisen aika. Uudella ohjelmakaudella katsotaan, miten kuntien kehittämisyhtiötyö palvelee koko maakuntaa. Alueen Laajakaista suunnitelmista kysyttiin. Laajakaista kysymykseen vastattiin, että ensin pitää saada vähän hengähdystaukoa meneillään olevien isojen investointien takia. Laajakaista-ajatusta ei kuitenkaan haudata. Valtiolta toivottaisiin lisää panostusta. Kuhmoisissa Laajakaista on etenemässä. TE-toimistouudistus ei ole vielä valmis ja ongelmat voivat olla väliaikaisia. Uudistuksessa ei pitänyt vähentää elinkeinoelämään suuntautuvia palveluja. Yhtä mieltä oltiin siitä, että alueelle pitäisi nimetä henkilö, johon elinkeinoyhtiöt voivat olla suoraan yhteydessä. Kuultiin Jämsän kaupunginarkkitehti Kari Vaaran esitys: Kärkitoimenpiteet Jokilaakson maankäytön kehittämissuunnitelma Himoksen matkailukapasiteetin lisääminen 3

4 Jämsä ja Päijänne kehittämissuunnitelma (Päijänteen hyödyntäminen) Yritysten sijoittumiskohteiden etsiminen ja jatkuva yhteistyö yritysten kanssa Kaksoisraiteen kehittäminen välillä Orivesi Jämsä Palveluverkon kehittäminen suhteessa tulevaisuuden maankäyttöön (palvelusuunnitelma) Kari Vaara esitteli Himosta. Himos on Jämsän alueen merkittävin satsauksen kohde ja äärimmäisen tärkeä kohde alueelle. Rakennemallia kehitetään voimakkaasti ja kärkitoimenpiteet kohdentuvat siihen. Himoksen kapasiteettia lisätään ranta-asumisella Päijännettä hyödyntäen. Alueen kapasiteetista on toteutunut vasta 15%. Himos Centerin kiertoliittymää viedään ELY-keskuksen kanssa eteenpäin. Himokselle on jo toteutunut mm. golfkenttä. Kylpylähotellihanketta viedään eteenpäin. Reitistökarttoja käydään läpi. Himoksen uusissa suunnitelmissa painopisteinä ovat kylpylähotelli Himoksen puolella ja Päijänranta, johon rakennetaan pysyvää ja ympärivuotista asumista. Alueesta rakentuu elävä satamakylä, johon Päijänne antaa uusia mahdollisuuksia. Suunnitelmat vaativat satsauksia kaupungilta. Kaupunki varaa kohteisiin rahoitusta. Kohteiden kustannukset ovat noin seitsemän miljoonaa euroa. Ajankohtaisia infrahankkeita ovat: Himoskylän kunnallistekniikka kiertoliittymä Himos Center (etenee ELY:n avustuksella) Himoshuipun kiertoliittymä Sammallahden kohta Suunnitteilla ELY:n kanssa: kolmen kilometrin kevyenliikenteenväylä Pohjois-Himoksessa Vesihuolto - Himos kasvaa ja asukkaita tulee lisää, jolloin ajankohtaiseksi tulevat myös vesihuoltoon liittyvät panostukset lämpölaitos - kustannukset useita miljoonia Himos nähdään koko maakunnan mahdollisuutena johon pitää panostaa. Keskustelussa todettiin, että kaupunki tienaa kiinteistöveroilla kymmenessä vuodessa takaisin kaupungin seitsemän miljoonan investointipanokset. Päijänrannan miljoonan rantatontteihin uskotaan ja suunnitelmien takana on vahvasti sitoutuneita ihmisiä. 4

5 Kuhmoisten kunnan kehittämisasiamies Arto Kummala piti esityksen Kuhmoisten kunnan osalta. Elinkeinojen kehittäminen toimintaympäristön turvaaminen olemassa oleville yrityksille ja pienyrittäjyyden edistäminen Infra Laajakaistahankkeen toteutus Kaukolämpö - oma hanke menossa vauhdikkaasti - bioenergian edistäminen Vakituisten ja vapaa-asuntojen tuotanto - käynnistymässä pari kaavoitushanketta joiden toivotaan lisäävän houkuttavuutta - vapaa-ajan asukkaat vakituisiksi asukkaiksi? Toritie hanke - keskustietä uudistetaan Tiestöt - 24 tien kunnostaminen - Tampereen tie Kuhmoisista Kangasalan kautta - haja-asutusalueen tiestön kunnossapito Päijänne - hankkeistaminen ja hyödyntäminen yli kunta ja maakuntarajojen Hyvinvointi toimivat kuntapalvelut - palveluiden laadukkaina pysyminen (sote-puoli, virastot, rakentamisen palvelut, yrityspalvelut) Ohjelmat ja hankkeet - hiilineutraali kunta hanke - maaankäytön periaateohjelma - kuntastrategian päivittäminen - elinkeino ja työllisyysstrategia Osaamisen vahvistaminen Jämsän ammattiopisto - alueella säilyminen tärkeää 5

6 aikuiskoulutus - aikuiskoulutuspalvelut Nuorisotakuu - toiminta yskähtelee Kaikki rahoituselementit tehokkaaseen käyttöön Käydyssä keskustelussa todettiin mm.: Laajakaistan etenemistä toivotaan. Liiton vetämä Laajakaista -hanke on päättymässä. Päijänteen osalta LIFE+ hankeaihio on ollut esillä, mutta se ei ole vielä lähtenyt liikkeelle. Toivotaan, että hanke etenisi. TE-toimisto uudistuksen johdosta esiin tulleet hankaluudet voivat olla väliaikaisia, mutta on todella harmi, ettei paikallista vastuuhenkilöä ole. Toivotaan, että vastuuhenkilöt alueille löytyisivät vaikka maakunnassa onkin vain yksi TEtoimisto. Esiin otettiin sairaalakuljetukset Kuhmoisista Tampereen suuntaan, vaikka katsottiinkin, että tieosuus palvelee myös kesämökkiliikennettä. Kysyttiin VT 24:n ohituskaistasta. Toivottaisiin, että viimeistään kymmenen vuoden sisällä saataisiin edes yksi ohituskaista Kuhmoisiin. Sen osalta todettiin, että vanha esisuunnitelma on tehty, mutta siitä ei ole vielä konkreettista suunnitelmaa. Tällä hetkellä eteenpäin viedään Himos Centeriä ja Päijänrantaa. Päijänne Life+ -hankkeen päätöksiä odotetaan tänä syksynä. Toivotaan, että ne menisivät läpi ja voisi edistää mm. venematkailua. Kysyttiin, oliko biosfääri mukana tässä hankkeessa? Ja vastattiin, että tämä ei ole kehittämishankkeen keskiössä. Laajakaistakeskusteluun kommentoitiin, että yhteyksissä ei ole ollut suuria ongelmia. Jonkun verran yhteydenottoja yhteyksistä on tullut Himoksen puolelta. Operaattorit järjestävät itse suurtapahtumissa väliaikaisia vahvistettu yhteyksiä. 3. OSAAVAN TYÖVOIMAN SAATAVUUS, koulutusorganisaatioiden edustajat Jämsän ammattiopiston rehtori Petteri Järvinen kertoi puheenvuorossaan, että koulutuskuntayhtymä pitää tärkeänä säilyttää ammatillisen koulutuksen 6

7 ketju Jämsä-Jyväskylä-Äänekoski akselilla. Jämsän osalta ei ole lakkautusuhkaa. Yli puolet oppilaista tulee tämän alueen ulkopuolelta. Järvinen kiitti liittoa ja koulutusorganisaatioita siitä, ettei koulutuspaikkoja leikattu niin paljoa kuin alun perin oli suunnitelmissa. Kokonaisuudessa vähennykset koskevat 220 paikkaa. Koulutuksen hintataso pysyy samana vuoteen 2016 asti. Lukioiden koulutushinnan leikkaukset koskevat myös Jämsää ja Kuhmoista. Jämsässä säästetään koulutustiloissa keskittämällä yksiköitä yhteen. Olemassa oleva henkilöstö pyritään pitämään. Jämsä ja Kuhmoinen tekevät yhteisesti etsivää nuorisotyötä. Ammattiopisto ei voi ottaa kaikkia siipiensä suojaan, eikä se voi itse käynnistää pajatoimintaa. Tämän takia kaupungin rahaa toivottaisiin pajatoimintaan. Koulupuolen rajut valtiontalouden leikkaukset näkyvät ja tuntuvat rajuina myös tällä puolella. Jyväskylän koulutuskuntayhtymän kehittämisjohtaja Terttu Kiviranta kertoi, että Jyväskylän koulutuskuntayhtymä on hakenut kaikkia mahdollisia resursseja. On nähtävissä, että alle 30-vuotiaiden osalta koulun aloittamisen suhteen tarvittaisiin tukitoimia. Toisaalta on pohdittavaa siinä, millä keinolla pitkäaikaistyöttömät saataisiin työelämään muillakin kuin tukityöllistämisen keinoilla? Jyväskylän yliopiston erikoissuunnittelija Toivo Takala totesi, että yliopiston osaamista on myös kielitaitoon pohjautuva osaaminen. Himoksen osalta tätä voisi hyödyntää esim. työharjoittelun keinoin yliopistossa mm. venäjää ja kiinaa äidinkielenään puhuvia oppilaita hyödyntämällä. Takala toivoi, että tämän mahdollisuuden osalta yhteistyötä kehitettäisiin kehittämisyhtiöitten kautta myös pieniin yrityksiin. Takala kannusti Jämsästä ja Kuhmoisista olemaan avoimesti ja rohkeasti yhteydessä yliopiston suuntaan. Biotalouden INKA-osio on Joensuun koordinoinnissa. Jyväskylän yliopistolta yhteyshenkilönä tässä toimii Hanna-Leena Pesonen. Keski-Suomessa yliopistolla fyysinen läsnäolo näkyy lähinnä Jyväskylässä ja Konneveden toimipisteenä. Muistutettiin Kristillisen opiston tärkeydestä alueella. Opisto laajentaa koko ajan toimintaansa alueella. Jyväskylän Ammattikorkeakoulun korkeakouluasiamies Anne Hakala kertoi, että Jamkilta ollaan jatkuvassa yhteydessä Jämsän seudun kanssa niin ennakoinnissa, kuin osaamisen vahvistamisessa. JAMK on omalla osaamisellaan mukana INKA-ohjelmassa. Saavutettavuus on iso kysymys, jossa virtuaalisella saavutettavuudella iso rooli. Virtuaalista opiskelumahdollisuutta pyritään lisäämään, tässä helpottaa Laajakaista hanke. Anne Hakala pyysi alueelta olemaan rohkeasti yhteydessä JAMK:iin. Hakala korosti vielä Tampereen Ammattikorkeakoulun kanssa tehtävän yhteistyön tärkeyttä, joka korostuu varsinkin täällä maakuntien raja-alueilla. 7

8 Loppukeskustelussa todettiin, että jatkossa kasvuyrittäjyyden vahvistamisasiat voisivat olla vahvemmin esillä yliopiston ja JAMK:in kanssa käytävissä keskusteluissa. Muistutettiin, että Yritystehdas -hanke käynnistyy ja vaatii osallisuutta alueelta. Alueelta pyritään olemaan kuvioissa mukana. Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu laajentaa muihinkin tiedekuntiin, jota kautta työharjoittelijoita (mkl. kv-harjoittelijoita) kannattaa hyödyntää. Todettiin, että yliopiston yksi tulosmittari on harjoittelupaikkojen määrä. Korostettiin, että myös oppilaitosten oma aloitteellisuus suoraan yritysten suuntaan on toivottavaa. Tilaisuus päättyi klo

9 LÄSNÄ Kari Vaara, Jämsän kaupunki Tuula Rintala-Salminen, Jämsän ammattiopisto Terttu Kiviranta, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä (Jkky) Mira Jokinen, Kuhmoisten kunta Arto Kummala, Kuhmoisten kunta Anne Heusala, Kuhmoisten kunta Kimmo Malin, Kuhmoisten kunta Kirsi Mukkala, Keski-Suomen liitto Pirjo Peräaho, Keski-Suomen liitto Hannu Korhonen, Keski-Suomen liitto Ilkka Salminen, Jämsän kaupunki Matti Skyttä, Teknologiateollisuus ry Ulla Haggren, Jämsek Oy Anita Mikkonen, Keski-Suomen liitto Hannu Keralampi, Kesk-Suomen ELY-keskus Kari Lehtinen, Keski-Suomen ELY-keskus Eija Heinonen, Keski-Suomen ELY-keskus Toivo Takala, Jyväskylän yliopisto Anne Hakala, Jyväskylän amk Taina Rantala, Jämsek Oy Petteri Järvinen, Jämsän ammattiopisto Päivi Blå, Keski-Suomen liitto 9