Koneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Oulu, 25.11.2011
Koneellistamisen nykytila Koneellistaminen kohdistuu kahteen työlajiin: taimikoiden varhaishoitoon Kasvatettavaa puulajia häiritsevä lehtipuusto pois varttuneiden taimikoiden harvennukseen Kasvatettavaa puulajia häiritsevä lehtipuusto pois Kasvatettavan puulajin harvennus Taimikonhoidossa koneellisen työn rooli metsänhoito-töistä pienin, n. 1 % Laitteita n. 10-15 Nykyiset laitteet pääosin metsäkoneen lisälaitteita Suuret metsäfirmat edelläkävijöitä taimikonhoidon koneellistamisessa
Koneellinen varhaisperkaus Naarva - Kitkevä perkaaja/ Pentin Paja Oy Kuvat: Heidi Hallongren/Metla
Koneellinen varhaisperkaus Menetelmänä kitkentä Kuusen taimikot 4-5 vuotta istutuksesta Pituus alle 1 m Läpimitta n. 1-2 cm Lupaavia kokeiluja myös männyn kylvötaimikoissa Uusi laiteversio Sulanmaan aikana Itsenäisenä työlajina huomattavasti (2-2,5 kertaa) metsurityötä kalliimpaa Oletus on, että valtaosalla kitketyistä aloista myöhempää perkaustarvetta ei enää esiinny ( 20 % säästö)
Koneellinen varhaisperkaus Koneellisen kitkennän tehollinen työajanmenekki n. 7h/ha Työtä hidastavat kohteen kivisyys ja poistettavien puiden lukumäärä n. 6 %:lla kasvatettavista kuusista vakavia vaurioita Työkauden aikana voidaan perata reilut 200 ha Kustannuskilpailukyvyn kannalta on ratkaisevaa, kuinka hyvin kitkennällä voidaan ehkäistä tulevaa taimikonhoitotarvetta
Koneellisen kitkennän työvoimatarve 120 100 80 60 40 20 0 Varhaisperkaus ja toinen taimikonhoito raivaussahalla Koneellinen kitkentä - ei tarvetta myöhemmälle taimikonhoidolle Koneellinen kitkentä ja toinen taimikonhoito (50 %) raivaussahalla Koneellinen kitkentä ja toinen taimikonhoito raivaussahalla Resurssitarve jopa n. 60 % metsuriketjua pienempi koko taimikonhoitoketjun osalta
Koneellisen kitkennän kustannukset 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Varhaisperkaus ja toinen taimikonhoito raivaussahalla Koneellinen kitkentä - ei tarvetta myöhemmälle taimikonhoidolle Koneellinen kitkentä ja toinen taimikonhoito (50 %) raivaussahalla Koneellinen kitkentä ja toinen taimikonhoito raivaussahalla Sopivilla työkohteilla koko metsänuudistamisketjun näkökulmasta tarkasteltuna jo nyt taloudellisesti kilpailukykyinen menetelmä
Koneellinen taimikonharvennus Menetelmänä katkaisu 3-8 metrin pituudessa Peruskoneena hakkuukone tai pienmetsäkone Ei puunmyyntituloja, puut jää metsään Toistaiseksi perinteinen metsurityö vielä edullisempaa Pienmetsäkone kustannuksiltaan kilpailukykyinen metsurin kanssa Sitoo henkilöresursseja metsurityötä vähemmän
Koneellinen taimikonhoito- Raivauspäät Risutec III MenSe RP 80
Koneellinen taimikonharvennus- MenSe Edestakaisin liikkuvat päällekkäiset terät Kertakatkaisu tai sahaus läpimitasta riippuen Työntuottavuus 0,12 ha/käyttötunti (8,4 h/ha) Resurssitarve 15-25 % pienempi kuin metsurityössä Kustannuskilpailukyvyssä huomattavasti parannettavaa n. 5 %:lle kasvatettavasta puustosta lieviä vaurioita (Lähde: Metsäteho)
Tehojätkä Pro -pienmetsäkone +UW40 risuraivain Usewood Oy
Koneellinen taimikonharvennus- Tehojätkä Pro+UW40 Terän pyörimissuuntaa voidaan vaihtaa > veitsi tai sahakatkaisu läpimitasta riippuen Työkaistan leveys 7-8 metriä Työntuottavuus 0,10 ha/käyttötunti Resurssitarve 1-26 % pienempi kuin metsurityössä n. 10 % jäävästä puustosta vaurioita Käytössä 5 konetta
Koneellinen taimikonharvennus- Tehojätkä Pro+UW40 Voi työskennellä myös talvella Edulliset hankinta- ja käyttökulut Helpot siirrot Soveltuu parhaiten kohteille, joissa poistuman tiheys ja läpimitta ovat keskimääräistä suurempia
Taimikonharvennuksen työvoimatarve 120 100 Poistuma 12000 runkoa/ha (lpm 3 cm) 80 60 40 20 0 Raivaussahatyö MenSe - peruskoneena hakkuukone UW40 - peruskoneena pienmetsäkone
Taimikonharvennuksen kustannukset 160 140 Poistuma 12000 runkoa/ha (lpm 3 cm) 120 100 80 60 40 20 0 Raivaussahatyö MenSe - peruskoneena hakkuukone UW40 - peruskoneena pienmetsäkone
Koneellisen taimikonhoidon potentiaali Vision* mukaisena tavoitteena 20 %:n koneellistamisaste vuonna 2015 Tekninen potentiaali 90 % Vision mukainen tarve 40-110 taimikonhoitolaitetta * (Strandström ym. 2009)
Haasteita taimikonhoitolaitteiden käyttäjille Ammattitaitoiset kuljettajat Riittävä käsittely-yksikön koko (> 2 ha) Priorisoitava työkohteita, joilla on paljon poistettavaa puustoa suuri poistettavien puiden läpimitta paljon tiheitä puuryhmiä selkeä jäävän puuston tilajärjestys Hyvät työohjeet
Haasteita taimikonhoitolaitteiden käyttäjille Lehdellisenä aikana kohteet, joilla lehtipuut ovat korkeintaan yhtä pitkiä kuin jätettävät havupuut Vaikeimmat kohteet, joilla lehtipuuta on runsaasti ja se on jätettävää havupuustoa pidempää, tulee mahdollisuuksien mukaan tehdä lehdettömään aikaan Useamman kauden työmaat tiedossa etukäteen Valitaan kohteet kiireellisyyden mukaan Ketjutetaan työmaat viisaasti
Konetyö yleistyy tulevaisuudessa Työvoimapula Koneet vähentää henkilöresurssien tarvetta Muutoksen metsänomistajakunnassa Työn tehostuminen, helpottuminen ja monipuolistuminen (yrittäjät) Tuottavuuden ja kustannustehokkuuden parantaminen
Koneellistumiskehityksen haasteet Työn tuottavuuden nostaminen ja sen myötä työkustannuksen laskeminen Työtekniikka ja kuljettajat Kohdevalinta kone kannattava ratkaisu oikeanlaisilla kohteilla Uudenlaisten menetelmien synnyttämä epäluulo ja yleinen mielipide Metsäammattilaisten / toimihenkilöiden tietopohjan ja sitä myötä luottamuksen lisääminen konetyötä kohtaan
Koneellistumiskehityksen haasteet Valmius toimintakulttuurin muutokseen Uudet operatiiviset toimintamallit Vastuuta koneyrittäjille Toimihenkilöiden työpanosta markkinointiin ja verkoston hallintaan Uusien koneellisten ratkaisujen kehitys teknologian kehityksellä suuria kehitysharppauksia? Jatkuvatoimiset laitteet Automaattiliikkeet Konenäkö
Kiitos