Eurooppalainen talletussuojajärjestelmä U5/2016 vp 23.2.2016 Jaakko Weuro ja Markku Puumalainen Eduskunnan talousvaliokunta Rahoitusmarkkinaosasto
Tausta Pankkiunionin kolmas vaihe Komissio antoi asetusehdotuksen yhteisestä talletussuojajärjestelmästä ja tiedonannon pankkiunionin syventämisestä 24.11.2015 Taustalla komission EMU-tiedonanto 21.10.2015 ja ns. viiden puheenjohtajan raportti Komission toimintasuunnitelma pankkiunionin syventämiseksi (E79/2015 vp) Jo sovitun lainsäädännön ripeä voimaansaattaminen Yhteisen talletussuojajärjestelmän perustaminen Yhteisen backstop-järjestelyn kiirehtiminen Yhteisen sääntökirjan uudelleentarkastelu (laaja kokonaisuus toistaiseksi yksilöimättömiä toimenpiteitä) 2
Eurooppalainen talletussuojajärjestelmä Toteutettaisiin vaiheittain etenevästi 2017-2024 Jälleenvakuutusvaihe 2017-2019 Rinnakkaisvakuutusvaihe 2020-2023 Täyden vakuutuksen vaihe 2024- Soveltamisala: kaikki pankkiunionissa toimivat pankit ja talletussuojajärjestelmät Hallinnollisesti yhteisen kriisinratkaisuneuvoston yhteydessä Perustuisi kansallisesti voimaansaatettuun EU:n talletussuojadirektiiviin Siirtymäajat ja maksujen tavoitetasot direktiivin mukaiset Tehostettu velvollisuus noudattaa direktiivin vaatimuksia 3
Jälleenvakuutusvaihe vv. 2017-2019 Korvaustilanteessa ensin osallistuvan talletussuojajärjestelmän omavastuuosuus (asetuksen mukaisen rahoituspolun määrä) ja kolmen päivän kuluessa pankeilta kerättävät ylimääräiset maksut (0,5 % suojatuista talletuksista, esim. Suomessa n. 380 milj. euroa) EDIS osallistuu sen jälkeen 20 % osuudella lainamuodossa korvauksiin tallettajille tai resoluutiokustannuksiin (vain SRMpankit). Loput kansallinen talletussuojajärjestelmä joutuu hankkimaan muista lähteistä. EDIS kattaa myös 20 % lopullisista tappioista. EDISin osallistuminen vv. 2017 2019 on rajattu siten, että enintään 20 % rahaston tai 10x osallistuvan talletussuojajärjestelmän tavoitetasosta (kumpi matalampi) voidaan lainata. 4
Rinnakkaisvakuutusvaihe vv. 2020-2023 Vuosina 2020 2024 yhteinen järjestelmä osallistuisi talletussuojakorvausten maksamiseen kansallisen rahaston rinnalla: yhteisestä rahastosta katettaisiin tässä vaiheessa 20 prosenttia talletussuojakorvausten ja 20 prosenttia korvauksista aiheutuvien tappioiden määrästä korvauksen määrä kasvaisi vuosittain 20 prosenttiyksikköä, joten vuonna 2023 yhteinen rahasto kattaisi 80 prosenttia talletussuojakorvausten ja korvauksista aiheutuvien tappioiden määrästä Tässä vaiheessa korvaus jaetaan heti kansallisen EDIS välillä em. suhteissa (20/40/60/80) eikä EDIS lainaa kansalliselle rahastolle varoja. Täyden vakuutuksen vaihe Vuodesta 2024 alkaen siirryttäisiin yhteisen rahaston täyteen vakuutukseen. EDIS kattaisi tällöin 100 % korvauksista ja tappioista. 5
Taloudellisista vaikutuksista Komission ehdotuksessa ei varsinaista vaikutusarviota yhteisen talletussuojan vaikutuksista suhteessa kansallisiin järjestelmiin. Talletussuojan yleinen merkitys rahoitusvakauden kannalta laajalti tunnustettu. EU:ssa talletussuojan minimitasoa säännellään asiasta annetulla direktiivillä. Suomen pankkisektorissa on rakenteellisia ominaisuuksia, jotka tekevät siitä häiriöherkän kansainvälisille stressitilanteille. Suojattuja talletuksia tällä hetkellä n. 75 mrd. euroa. Talletussuojarahastointi Suomessa kahden tasoista uusi talletussuojarahasto (RVV) 60 me ja aiempi VTS-rahasto lähes 1 mrd. euroa. Uutta rahastoa kartutetaan rahoituspolun mukaan, tavoitetasossa n. 600 me. Pankkisektorin maksut riskiperusteisia; maksut eivät yhteenlaskettuna nouse verrattuna direktiivin velvoitteisiin. Pankkijärjestelmissä merkittäviä eroja riskitasoissa, eikä sääntely toistaiseksi täysin yhdenmukaista 6
Valtioneuvoston kanta Suomi kannattaa vahvaan sijoittajanvastuuseen perustuvaa pankkiunionia. Suomi järjestelmää jossa pankkien ja valtioiden välisen riippuvuuden katkaistaan. Oikeissa olosuhteissa yhteinen talletussuoja Suomen etu: Suomen pankkijärjestelmä keskittynyt, riskien hajauttaminen vaikeaa Voisi vahvistaa Suomen rahoitusvakautta ja vähentää valtiontalouden potentiaalisia riskejä ja vastuita. Pankkijärjestelmien välisiä riskieroja pankkiunionissa tulee kuitenkin pystyä vähentämään ennen yhteiseen talletussuojaan siirtymistä; hyötyjen tulee jakautua tasapuolisesti pankkiunionin sisällä. Suomi suhtautuu yhteiseen talletussuojaan siirtymisen aikatauluun varauksellisesti, koska mm. komission esitykseen sisältyy useita avoimia kysymyksiä, jotka vaativat täsmennystä. 7
Jaakko Weuro Neuvotteleva virkamies Puh. 0295 16001 (vaihde) etunimi.sukunimi@vm.fi www.vm.fi Markku Puumalainen Finanssineuvos Puh. 0295 16001 (vaihde) etunimi.sukunimi@vm.fi www.vm.fi