Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy



Samankaltaiset tiedostot
Kipsi vähentää peltomaan

Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa

MTK Rokua Ilkka Mustonen puh Yara Suomi Oy

Peltojen kipsikäsittelyn vaikutukset maahan ja veteen

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö

Kerääjäkasvien vaikutukset ravinnehuuhtoumiin

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi Markku Puustinen Syke, Vesikeskus

Miten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa

Miksi vesiensuojelua maatalouteen? Markku Ollikainen Helsingin yliopisto

Onko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa?

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

Pohojalaanen lupi. Tervetuloa Kotkaniemeen!

Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto

Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Kemira GrowHow. Kemira. Kemira GrowHow. Siilinjärvi. Kaivos. Esittely VMY/kaivosjaoston seminaarissa /Lauri Siirama

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Kasvuohjelmaseminaari

Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen

Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Esityksen sisältö. Automaattinen veden laadun seuranta ja sen tuomat hyödyt

Lasse Häkkinen KOSTEIKKOJEN VAIKUTUS MAATALOUDEN RAVINNEPÄÄSTÖIHIN

Ravinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!

Tutkittua tietoa mallasohran viljelystä ympäristövaikutusten näkökulmasta

Kaura vaatii ravinteita

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Agrimarketin VILJAILTA Hiitteenharju, Harjavalta YaraVita- hivenravinneratkaisut kasvukaudelle

Eila Turtola, Tapio Salo, Lauri Jauhiainen, Antti Miettinen MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

PELTOJEN KIPSIKÄSITTELY MAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINONA

Ravinnerenki. Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo Markus Huttunen SYKE

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Maanviljelyä vai ryöstöviljelyä? Peltomaan hiilensidonnan mahdollisuudet

Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama

Hyödynnä tarjolla oleva uusi teknologia - Yara satelliittipalvelu. Ilkka Mustonen Oulunsalo

Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois?

Kestävyyden parantamisen työkalut nyt ja tulevaisuudessa

Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet. Jyväskylä

Lannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen. Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Ravinteiden käyttö maataloudessa ja vesiensuojelu

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä

Saaristomeren vedenlaadun parantaminen peltojen kipsikäsittelyllä

Ohrasta olueksi -ketjun ympäristövaikutusten kehitys

Ajankohtaista maatalouden ympäristösuojelussa

Ympäristöpalvelut ProAgriassa

Miten lantteja lannasta AMOL EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa

Biokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 2. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

Oikeanlainen perustamis- ja satovuoden lannoitus tuo selvää sadonlisää

Palkokasvit voisivat korvata puolet väkilannoitetypestä. Maatalouden trendit, Mustiala Hannu Känkänen

Nitraattiasetus (1250/2014)

TEHO:ssa tuumasta toimeen

Nitraattiasetus. * Lannan varastointi * Lannoitteiden käyttö * Kirjanpitovaatimus. Materiaali perustuu julkaisuhetken tietoihin

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa:

Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen

Puhtaamman Itämeren puolesta!

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

Kerääjäkasvien vaikutus ravinne- ja kiintoainehuuhtoumaan

Uusi nitraattiasetus Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (luonnos)

Lietelannan separoinnin taloudellinen merkitys

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS

RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEEN LIITTYVIEN HANKKEIDEN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET

Vetoletkulevitys urakointikäytössä Belgiassa onnistuisiko myös Suomessa?

Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla. Havaintokaistat

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom

Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutukset vesistöissä

Yhteistyö elinkeinoelämän kanssa. Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät Lasse Oksanen / XXXXX

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere

Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valumaalueelta

Yaran Täsmäviljelyratkaisut. Katja Alhonoja Yara Suomi

Nitraattiasetus 1261 / Lannan varastointi Lannoitteiden käyttö Kirjanpitovaatimus

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen

Kuormituksen alkuperän selvittäminen - mittausten ja havaintojen merkitys ongelmalohkojen tunnistamisessa

Peltojen kipsikäsittelystä tehoa maatalouden vesiensuojeluun

Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari Hannu Känkänen

Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä. Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj

Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua?

Peltovalvonnan havaintoja 2015

Vesistövaikutusten arviointi

Pellon kunnostus ja maanhoito

Kerääjäkasveista biokaasua

Elinkaariarvioinnin soveltaminen viherrakentamiseen

Transkriptio:

Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy

Sisältö Yara lyhyesti Elintarvikeketjun ympäristövastuu Rehevöityminen: Lannoitteiden valmistuksessa Lannoitteiden käytössä Ravinnetaseet Rehevöitymisen estäminen Ilmastonmuutos: Lannoitteiden valmistuksessa 09.03.2009 2

Yara lyhyesti Maailman suurin kivennäislannoitteiden toimittaja Ainoa lannoiteyhtiö, joka toimii kaikkialla maailmassa: Myyntiä 120 maahan, konttoreita 50 maassa ja yli 30 tuotantolaitosta Päätuotteet: Kivennäislannoitteet, teollisuuskemikaalit ja ympäristönsuojeluun käytettävät tuottet Henkilöstö: Maailmanlaajuisesti noin 8 000 Liikevaihto 2008: Noin 10 miljardia euroa Pääkonttori: Oslo, Norja Perustettu: 1905 09.03.2009 3

Yara Suomi pähkinäkuoressa Suomessa olemme toimineet nimellä Yara Suomi vuodesta 2008, jolloin norjalainen Yara osti Kemira GrowHow n. Tuotamme Suomen erityisoloihin räätälöityjä, korkealaatuisia ja ympäristöystävällisiä lannoitteita, teollisuuskemikaaleja ja ympäristön suojeluun käytettäviä kemikaaleja. Suomessa olemme tuottaneet lannoitteita lähes 90 vuotta. Tutkimustoimintaa yli 40 vuoden kokemuksella Kotkaniemen tutkimusasemalla. Henkilöstö: lähes 900 kuudella toimipaikalla. 09.03.2009 4

Yaran tuotantolaitokset Suomessa Yaralla on Suomessa neljä tuotantolaitosta: Uusikaupunki Harjavalta, Siilinjärvi ja Kokkola. Siilinjärvellä on lisäksi Länsi-Euroopan ainoa toimiva fosfaattikaivos 09.03.2009 5

Elintarvikeketjun ympäristövastuu Keskeiset vaikutusluokat: Rehevöityminen Ilmastonmuutos Happamoituminen Alailmakehän otsoni 09.03.2009 6

Toimenpiteitä rehevöitymisen estämiseksi Lannoitteiden valmistuksessa: Tuotannossa suljetut vesikiertojärjestelmät. Lannoitteiden käytössä: Ympäristöehtojen ja viljavuustutkimuksen mukaiset viljelyohjeet, jossa lannoitus suunnitellaan sekä sadon määrän että laadun mukaisesti. FarmitNetWisu-ohjelmisto lannoitteiden käytön suunnitteluun. Tehokkaalla viljelyllä tuotetaan määrällisesti ja laadullisesti hyvä sato, mikä on paitsi taloudellista viljelijälle, myös ympäristön etu, ravinnetaseet pienenevät. 09.03.2009 7

Typen peltotase 180 160 Kokonaistyppi 140 120 100 Ravinnetaseen trendi ravinnetase 80 60 40 20 Typen poistuma sadossa Lannan typpi 0 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 09.03.2009 8 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 kg/ha

Fosforin peltotase 45 40 Kokonaisfosfori 35 30 25 ravinnetase 20 15 Ravinnetaseen trendi 10 5 Fosforin poistuma sadossa Lannan fosfori 0 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 09.03.2009 9 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 kg/ha

TraP-tutkimusprojekti Tavoitteet Pitää fosfori pellossa viljelykasvien käytössä, poissa vesistöistä. Kontrolloida eroosiota. Tehostaa lannan fosforin käyttöä. Yara-Tekes-yhteistyöprojekti kipsin käytöstä maatilojen fosforikuorman vähentämiseen 2008 2010 Yara, MTT ja SYKE tekevät tutkimusta ja tehoa tutkitaan myös viljelijöiden pelloilla Nurmijärvellä Lepsämänjoen valuma-alueella (130 ha) ja karjatiloilla. Kipsi levitetään joko peltoon tai sekoitetaan lietekaivoon. Tulokset ovat lupaavia. SYKE Suomen ympäristökeskus, MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, TTS tutkimus, Luode Consulting, Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys. 09.03.2009 10

TraP -tulokset 1. Valumavedet kirkastuivat ja sameus väheni syksyn 2008 maan kipsikäsittelyllä Myös liukoinen fosfori pidättyi paremmin peltoon. 2. Esikäsitelty lietelanta, josta fosfori saostettu pois/vähennetty, imeytyi hyvin peltoon ja kasvusto hyödynsi tehokkaasti ravinteet Menetelmät toimivat maatiloilla Vaikutusten kestoa seurataan 2010 asti 09.03.2009 11

Ilmastonmuutos: Kasvihuonepäästöjen vähentäminen Yaran tehtailla Lannoitteiden valmistuksessa tarvittavan typpihapon valmistuksessa syntyy typen oksideja ja typpioksiduulia (ilokaasua). Yara on kehittänyt uuden teknologian, jonka avulla vähennetään kasvihuonekaasuihin kuuluvia ilokaasuja tehtailla: Kymmenen vuoden aikana Yara on investoinut yli 11 miljoonaa euroa uuden teknologian kehittämiseen ja tutkimiseen. Ilokaasua vähentävät katalyytit on tähän mennessä testattu ja asennettu seitsemään Yaran 19 typpihappotehtaasta. Vuoden 2009 aikana katalyytit on asennettu kaikkiin Suomen kolmeen typpihappotehtaaseen Uudessakaupungissa ja Siilinjärvellä. Päästövähennys tehdasta kohti on 70 90 %. 09.03.2009 12

Kiitos! www.yara.fi