ASUMISEN MAANKÄYTÖN YLEISOHJELMA 2010

Luonnos 1 (20) Pasi Aromäki / PA DA: 271/2010 ASUMISEN MAANKÄYTÖN YLEISOHJELMA 2010 Suomen ilmakuva oy Postiosoite Käyntiosoite Puhelin/Faksi Internet Suora PL 12 Lautakunnankatu 4 (02) 588 4000 www.kaarina.fi 02 588 4805 20781 KAARINA 20780 KAARINA (02) 243 4066 (Faksi) pasi.aromaki@kaarina.fi

1 Kaupunginosien väestö 2 (20) 1 Kaupunginosien väestö 2 Koulujen tilat ja asuinalueiden rakentaminen 3 Kaupungin oma maan myynti 4 Asumisen kaavoituskohteet 2010 2014 Maankäytön yleisohjelmassa selvitetään väestön määrän muutoksen, asuntorakentamisen ja palveluiden välisiä ilmiöitä. Aineisto käsittää vanhan Kaarinan osalta vuodet 2002 2010 ja Piikkiön osalta vuodet 2009 2010. Väestöä on seurattu kaupunginosittain ja ikäryhmittäin. Aineiston pohjalta voidaan muun muassa nähdä mihin asuntorakentamista kannattaa suunnata. Kaarina on aikuistumassa. Voimakkaasta asuntorakentamisesta huolimatta on pienten lasten ja koululaisten määrä kasvanut vähemmän kuin kaupunki keskimäärin. Uuden Kaarinan asukasluku on kasvanut 3.000 asukkaalla vuodesta 2003. Samaan aikaan on rakennettu noin 2.000 asuntoa. Noin kaksi kolmasosaa väestön kasvusta on johtunut muuttovoitosta. Yhtä rakennettua asuntoa kohden on muuttovoittoa ollut siten noin yksi asukas. Asuntokunnan keskikoko on Kaarinassa 2,35 asukasta. Puolet asunnoista on siten rakennettu asumisväljyyden kasvun vuoksi. Asumisväljyyden kasvusta johtuva asuntotuotanto on ollut noin 130 asuntoa vuodessa eli noin neljä asuntoa tuhatta asukasta kohden. Kaarinassa on 13.000 asuntoa. Niistä puolet on omakotitaloissa, 20 % rivitaloissa ja 30 % kerrostaloissa. Asukkaiden määrä kasvoi 180 hengellä vuoden 2010 aikana. Asukkaita oli vuoden 2009/2010 vaihteessa 30.760. Päivähoitoikäisiä (0 6 v) on vanhan Kaarinan alueella suunnilleen yhtä paljon kuin 2000 luvun alussa. Päivähoitoikäisten määrä on kasvanut selvästi Piikkiön alueella. Asuntorakentamisesta johtuvat kaupunginosien väliset t ovat merkittäviä. Päivähoidon kysyntään vaikuttaa työllisyystilanne enemmän kuin asuntorakentaminen. Koululaisten (7 14 v) määrä on kasvanut 2000 luvun alusta lievästi, vajaat kolme prosenttia. Koko kaupungin väestön kasvu on ollut 11 prosenttia vuodesta 2003. Tilanne vaihtelee kaupunginosittain. Ongelmana on ollut, että koululaiset jakaantuvat epätasaisesti kaupunginosien kesken. Työikäiset aikuiset (15 64 v) ovat pitäneet pintansa Kaarinassa. Väestön kasvu vastaa lähes Kaarinan keskimääräistä kasvua. Työikäisten aikuisten osuus koko väestöstä on pysynyt kahtena kolmasosana voimakkaimman rakennemuutoksen alueellakin, Piispanristillä ja keskustassa. Vanhimmat ikäryhmät (65 74 v ja 75+ v) ovat kasvaneet eniten koko kaupungin mitassa. Kasvu on ollut Piispanristin ja keskustan ohella voimakasta myös Littoisissa. Kerrostalorakentamisen ja vanhimpien asukkaiden määrän kasvun välinen yhteys ei ole siis aivan suora. Pientaloissa asuu paljon myös vanhimpia kaarinalaisia.

3 (20) Kaarina ryhmä 2003 2003 % 2005 2005 % 2008 2008 % 2009 2009 % 2010 2010 % 09/10 03/10 % 03/10 0 6 2 557 9,2 2 672 9,3 2 671 8,8 2 741 8,9 2 730 8,8 11 173 6,8 7 14 3 155 11,3 3 283 11,4 3 292 10,9 3 304 10,8 3 237 10,5 67 82 2,6 15 64 18 587 66,7 19 143 66,3 20 065 66,2 20 193 65,8 20 207 65,5 14 1 620 8,7 65 74 2 187 7,9 2 263 7,8 2 529 8,3 2 619 8,5 2 780 9,0 161 593 27,1 75+ 1 360 4,9 1 511 5,2 1 767 5,8 1 826 6,0 1 911 6,2 85 551 40,5 yht. 27 846 100 28 872 100 30 324 100 30 683 100 30 865 100 182 3 019 10,8 8/2010 sisältää Piikkiön Luvut kunkin vuoden elokuulta Auranlaakso Auranlaakso on omakotitalovaltainen kaupunginosa. Tällä vuosikymmenellä on rakennettu koulutien ja Eräkadun alueet. Silvolanrinteen ja koulun mäen rakentaminen on käynnissä. Auranlaakson väestön määrässä on lievä laskeva perussuunta, johon rakentaminen vaikuttaa heti. Uusi ilmiö on päivähoitoikäisten määrän tuntuva lisääntyminen. Työikäisten aikuisten määrä on pysynyt vakaana. Muut ikäryhmät ovat vähenemässä. Alueella asutaan kauan, mutta omakotivaltaisuuden vuoksi vanhimmat asukkaat muuttavat pois. Palveluiden kannalta Auranlaaksoon sopii hyvin täydennysrakentamista. Auranlaakso ryhmä 2002 2002 % 2005 2005 % 2007 2007 % 2008 2008 % 2009 2009 % 2010 2010 % 09/10 02/10 % 02/10 0 6 158 9,6 183 10,1 174 11,2 156 9,8 188 11,1 204 11,7 16 46 29,1 7 14 199 12,1 222 12,2 162 10,5 169 10,6 177 10,4 178 10,2 1 21 10,6 15 64 1 126 68,4 1 233 67,9 1 081 69,7 1 125 70,9 1 190 70,1 1 211 69,3 21 85 7,5 65 74 114 6,8 122 6,7 92 6 94 5,9 98 5,8 103 5,9 5 11 9,6 75+ 48 3,0 56 3,1 41 2,6 43 2,7 45 2,7 52 3,0 7 4 8,3 yht. 1 645 100 1 816 100 1 550 100 1 587 100 1 698 100 1 748 100 50 103 6,3

4 (20) Littoinen Littoisissa on rakennettu asuntoja tarkasteluaikana varsin vähän, lähinnä Untolantiellä. Paaskunnan asunnot ovat nyt valmistumassa. Tästä huolimatta on alueen asukasmäärä kasvanut enemmän kuin kaupungissa keskimäärin. Kaupunginosassa on käynnissä sukupolven vaihdos. Vanhoihin pientaloasuntoihin muuttaa lapsiperheitä. Koululaisten määrä onkin kasvanut voimakkaasti. Kasvu näyttää nyt taittuneen. Pienten lasten määrä on vähentynyt vuosikymmenen alusta. Paaskunnan uudet asukkaat alkavat nyt näkyä asukasluvussa. Uusien asuntoalueiden suunnitteluun on Littoisten alueella syytä suhtautua kriittisesti lasten ja nuorten palveluiden kannalta. Littoisissa on kasvanut voimakkaasti myös vanhimpien asukkaiden määrä. Pientaloissa asuu merkittävästi myös ikäihmisiä. Vanhusten palveluiden kysyntä pysyy Littoisissa voimakkaana. Littoinen ryhmä 2002 2002 % 2005 2005 % 2007 2007 % 2008 2008 % 2009 2009 % 2010 2010 % 09/10 02/10 % 02/10 0 6 482 12,6 452 11,4 389 9,2 395 8,9 392 8,7 407 8,8 15 75 15,6 7 14 478 12,5 548 13,9 607 14,3 623 14 614 13,7 597 13,0 17 119 24,9 15 64 2 498 65,1 2 517 63,7 2 718 64 2 863 64,5 2 904 64,6 2 984 64,7 80 486 19,5 65 74 258 6,7 289 7,3 338 8 343 7,7 360 8,0 377 8,2 17 119 46,1 75+ 122 3,2 145 3,7 196 4,6 212 4,8 222 4,9 245 5,3 23 123 100,8 yht. 3 838 100 3 951 100 4 248 100 4 436 100 4 492 100 4 610 100 118 772 20,1 Piispanristi Uudenmaantien varren kaupunginosissa, Piispanristillä ja keskustassa, on käynnissä voimakkain rakennemuutos. Nämä kaupunginosat ovat eniten aikuistumassa. Kolmannes kaarinalaisista asuu Turun rajan ja Kaarinantien välillä Uudenmaantien varressa. Tarkasteluaikana on Piispanristillä rakennettu rivi ja kerrostaloja Kairiskulmaan. Herrasniityn rivitalojen ja Piispanristin kerrostalojen asemakaavat ovat tekeillä. Asukasmäärä on kasvanut jonkin verran enemmän kuin kaupungissa keskimäärin. Työikäisten aikuisten määrä on kasvanut lähes saman verran kuin koko kaupunginosa. Aikuisten osuus koko väestöstä on pysynyt vakaana. Lasten ja nuorten määrä on sama kuin vuosikymmenen alussa. Eniten on kasvanut yli 75 vuotiaiden määrä. Herrasniityn rivitalojen rakentaminen saattaa kääntää lasten ja nuorten määrän lievään kasvuun. Piispanristin kerrostalojen rakentaminen vahvistaa edelleen aikuisten osuutta. Poikluomassa tulee tapahtumaan sukupolven vaihtumista. Suurin paine tulee kohdistumaan vanhusten palveluihin.

5 (20) Uudenmaantien varren täydennysalueiden jälkeen on asuntorakentamisen painopisteen tarkoitus siirtyä Lemunniemelle. Aluksi Yli Lemun alueet ovat Piispanristin palveluiden varassa. Lemunniemen keskeinenkin alue vastaa asukasluvultaan koko Piispanristin kaupunginosaa eli 3.500 asukasta. Lemunniemen asukasluku saattaa olla lopulta 5.000 6.000. Lemunniemi tulee tarvitsemaan omat palvelut, kun rakentaminen on edistynyt riittävän pitkälle. Piispanristi ryhmä 2002 2002 % 2005 2005 % 2007 2007 % 2008 2008 % 2009 2009 % 2010 2010 % 09/10 02/10 % 02/10 0 6 278 8,6 299 8,7 280 7,9 268 7,5 280 7,6 275 7,5 5 3 1,1 7 14 360 11,1 392 11,4 386 10,9 352 9,8 365 9,9 360 9,8 5 0 0,0 15 64 2 189 67,8 2 296 67 2 404 67,9 2 466 68,7 2 514 68,3 2 464 67,1 50 275 12,6 65 74 273 8,5 290 8,5 281 8 304 8,5 315 8,6 367 10,0 52 94 34,4 75+ 130 4 150 4,4 187 5,3 199 5,5 205 5,6 208 5,7 3 78 60,0 yht. 3 230 100 3 427 100 3 538 100 3 589 100 3 679 100 3 674 100 5 444 13,7 Keskusta Väestön rakenne on muuttunut eniten keskustassa. Entiset lapsiperheiden kerros ja rivitaloalueet ovat muuttuneet aikuisten alueiksi. Työikäiset aikuiset ovat säilyttäneet asemansa väestössä sekä suhteellisesti että määrällisesti. Lasten ja nuorten määrä on vähentynyt koko ajan voimakkaasti. Viimeisen kahden vuoden aikainen ilmiö on, että pienten lasten määrä on kasvanut. Tämä saattaa merkitä sitä, että perheet ovat palaamassa keskustan rivitaloalueille. Vanhimpien asukkaiden määrä on kasvanut erittäin voimakkaasti. Yli 75 vuotiaiden osuus asukkaista on korkein keskustassa eli runsaat yhdeksän prosenttia. Koko kaupunginosan asukasmäärä on toista vuotta lievässä laskussa. Tarkasteluaikana on rakennettu Kärjen rivitaloaluetta ja keskustan kerrostaloja. Pohjois keskustan rivitaloalueen ja Uimahallintien kerrostalojen rakentaminen on käynnissä. Keskustan länsiosan kerrostalokorttelin asemakaava on hyväksytty. Voudinaukion ja Pyhän Katariinan tien kerrostalojen asemakaavat ovat tekeillä. Pohjanpellon asemakaavan aloitusosa on voimassa. Jatko osan asemakaavatyö on käynnissä. Pohjanpellolle tulee omakotitaloja rivitalojen lisäksi. Kaupunginosa kaipaa juuri perheasuntoja. Lasten ja nuorten palvelut pysyvät siten täydessä käytössä ja paine vanhusten palveluihin helpottaa. Uusista alueista Pohjanpellolla on suurimmat mahdollisuudet lapsiperheiden houkutteluun. Pohjoiskeskustan asukasrakenne riippuu siitä, millä asuntovalikoimalla rakentaja toteuttaa alueen. Rivi ja kerrostalot vahvistavat nykyistä kehitystä. Aikuisten asema pysyy vahvana. Lasten ja nuorten määrä vähenee. Vanhimpien asukkaiden määrä lisääntyy. Kaupunginosan asukkaiden määrä pysyy kutakuinkin ennallaan.

6 (20) Voivalan ranta ja eräät Kesämäen ympäristön täydennyskohteet tuovat lapsiperheitä lähistölle. Ne sopivat hyvin keskustan kehitykseen. Keskusta ryhmä 2002 2002 % 2005 2005 % 2007 2007 % 2008 2008 % 2009 2009 % 2010 2010 % 09/10 02/10 % 02/10 0 6 559 8,3 505 7,3 484 6,9 430 6,1 458 6,5 461 6,6 3 98 17,5 7 14 747 11,1 703 10,1 606 8,6 605 8,6 577 8,2 548 7,8 29 199 26,6 15 64 4 516 67,1 4 657 67,1 4 680 66,6 4 663 66,2 4 621 65,7 4 576 65,1 45 60 1,3 65 74 533 7,9 602 8,7 689 9,8 742 10,5 743 10,6 777 11,1 34 244 45,8 75+ 379 5,6 473 6,8 568 8,1 605 8,6 631 9,0 662 9,4 31 283 74,7 yht. 6 734 100 6 940 100 7 027 100 7 045 100 7 030 100 7 024 100 6 290 4,3 Nummenniitty Nummenniityn kaupunginosa muodostuu pääosin Krossin yritysalueesta. Kaupunginosassa on Sorron ja Kurkelan vanhat omakotialueet. Alueella on ollut vain satunnaista asuntorakentamista 1990 luvun jälkeen. Pieniä täydennyskohteita saattaa tulla Länsi Krossin osayleiskaavan myötä. Alueen asukasmäärä laskee lievästi. Sukupolven vaihdos tulee tapahtumaan lähivuosina. Nummenniitty ryhmä 2002 2002 % 2005 2005 % 2007 2007 % 2008 2008 % 2009 2009 % 2010 2010 % 09/10 02/10 % 02/10 0 6 96 9 86 8,3 85 8,2 77 7,6 72 7,0 76 7,4 4 20 20,8 7 14 111 10,4 107 10,3 108 10,4 114 11,3 115 11,2 108 10,6 7 3 2,7 15 64 737 69,1 712 68,4 708 68,1 686 67,9 698 67,9 693 67,8 5 44 6,0 65 74 76 7,1 81 7,8 81 7,8 88 8,7 93 9,0 92 9,0 1 16 21,1 75+ 46 4,3 55 5,3 58 5,5 45 4,5 50 4,9 53 5,2 3 7 15,2 yht. 1 066 100 1 041 100 1 040 100 1 010 100 1 028 100 1 022 100 6 44 4,1

7 (20) Voivala Voivala on yli 3.000 asukkaan omakotivaltainen kaupunginosa. Sitä rajoittavat moottoritie, Tuorlan alue, Kuusistonsalmi ja Kaarinantie. Tarkasteluaikana on rakennettu Varsahaka ja Soukkion viimeisiä osia. Voivalan rannan rakentaminen on käynnistynyt. Kaupunginosan asukasmäärä on kasvanut koko kaupungin tahdissa. Merkittävää on, että työikäisten aikuisten määrä on kasvanut keskimääräistä vähemmän. Vanhimpien asukkaiden määrä on kasvanut voimakkaasti. Lasten ja nuorten määrä on kasvanut keskimääräistä enemmän. Alueella on käynnissä kaksijakoinen kehitys. Uudet omakotitalot lisäävät lasten ja nuorten määrää. Toisaalta kaupunginosassa asutaan kauan ja eläkeläisten määrä lisääntyy voimakkaasti. Kesämäen sukupolven vaihdos on vielä edessä. Voivalan rannan rakentaminen ja asukkaiden vaihtuminen nuorempiin vahvistavat lasten, nuorten ja työikäisten aikuisten asemaa väestössä. Tämä sopii hyvin keskustan tilanteeseen. Voivala ryhmä 2002 2002 % 2005 2005 % 2007 2007 % 2008 2008 % 2009 2009 % 2010 2010 % 09/10 02/10 % 02/10 0 6 275 9,8 285 9,8 316 10,4 303 9,9 310 10,0 298 9,6 12 23 8,4 7 14 326 11,7 348 11,9 360 11,9 353 11,5 355 11,4 347 11,2 8 21 6,4 15 64 1 897 67,8 1 964 67,4 2 020 66,7 2 045 66,8 2 042 65,7 2 037 65,5 5 140 7,4 65 74 192 6,9 211 7,2 216 7,1 243 7,9 265 8,5 273 8,8 8 81 42,2 75+ 107 3,8 107 3,4 118 3,9 116 3,8 136 4,4 153 4,9 17 46 43,0 yht. 2 797 100 2 915 100 3 030 100 3 060 100 3 108 100 3 108 100 0 311 11,1 Kuusisto Kuusisto on kasvanut kaikista alueista voimakkaimmin. Saaren asukasluku on nyt yli 2.000. Tarkasteluajan kasvu on ollut 660 henkilöä. Tämä johtuu puoliksi uudisrakentamisesta ja puoliksi vanhojen alueiden sukupolven vaihdoksesta. Uusista alueista merkittävin on Lounais Empo. Kuusiston asukasluvun kasvu näyttää nyt pysähtyneen. Kuusiston osayleiskaavan mukaiset asuntoalueet on asemakaavoitettu. Kuusiston rakentamiseen on siten tulossa tauko. Lounais Empon rivitaloalueen toteuttamisaika ja tapa ovat avoimia kysymyksiä. Kuusistossa ovat kasvaneet kaikki ikäryhmät. Lounais Empon rakentamisen alkupuolella oli saarella varsinainen pienten lasten aalto. Päivähoitoikäisten määrän kasvu näyttää pysähtyneen. Yli 65 vuotiaiden osuus väestöstä on pysynyt vakaana. Yli 65 vuotiaiden osuus väestöstä on saarella hieman pienempi kuin Kaarinassa keskimäärin.

8 (20) Kuusiston asemakaavoittamiseen on siis tulossa usean vuoden tauko. Asukasluvun kehitys riippuu vanhoilla alueilla tapahtuvasta sukupolven vaihdoksesta ja siitä, miten Lounais Empon rivitaloalue tullaan toteuttamaan. Koulun laajennusta suunniteltaessa arvioitiin, että asukasluku asettuu 2.200 asukkaan tuntumaan. Saari on omakotivaltaista aluetta, jossa asutaan kauan. Asukasluku kääntyy lievään laskuun, kun rakentaminen loppuu. Lasten ja nuorten määrä tasaantuu. Toisaalta näyttää siltä, että vanhempana Kuusistosta muutetaan pois. Kuusisto 2007 2007 % ryhmä 2002 2002 % 2005 2005 % 2008 2008 % 2009 2009 % 2010 2010 % 09/10 02/10 % 02/10 0 6 103 7,3 205 11,7 258 13,1 243 12,0 258 12,4 237 11,5 21 134 130,1 7 14 150 10,7 173 9,8 224 11,4 250 12,3 252 12,1 260 12,6 8 110 73,3 15 64 963 68,6 1 162 66,1 1 258 63,9 1 284 63,4 1 303 62,8 1 292 62,6 11 329 34,2 65 74 120 8,5 143 8,1 138 7 154 7,6 166 8,0 175 8,5 9 55 45,8 75+ 68 4,8 75 4,3 90 4,6 95 4,7 97 4,7 99 4,8 2 31 45,6 yht. 1 404 100 1 758 100 1 968 100 2 026 100 2 076 100 2 063 100 13 659 46,9 Nunna ryhmä 2009 2009 % 2010 2010 % 09/10 % 09/10 0 6 76 10,2 81 10,9 5 6,6 7 14 105 14,2 101 13,6 4 3,8 15 64 479 64,6 486 65,2 7 1,5 65 74 53 7,1 48 6,4 5 9,4 75+ 29 3,9 29 3,9 0 0,0 yht. 742 100 745 100 3 0,4 Nunna Nunna on Littoisten taajamaan kuuluva Liedon, Turun kehätien ja moottoritien rajoittama alue. Littoistentien varressa on käynnissä suuri asemakaavatyö. Pyydysmäen, radan varren ja Nunnan itäosan asemakaavat ovat tekeillä. Alueelle tulee sekä kaupungin että yksityisten omakotitontteja. Uusia omakotitontteja on Nunnan kaavoissa noin sata. Yhtiömuotoista pientalorakentamista on noin 50 asunnon verran. Lakarin ja Kellarimäen osayleiskaavaan kuuluu rautatien ja moottoritien rajoittama alue. Keskeinen kysymys osayleiskaavassa on asumisen mitoitus, koska alue on kahden täyden koulun välissä.

9 (20) Hepojoki % 09/10 ryhmä 2009 2009 % 2010 2010 % 09/10 0 6 31 10,0 32 10,3 1 3,2 7 14 37 11,9 33 10,6 4 10,8 15 64 198 63,7 205 65,7 7 3,5 65 74 30 9,6 27 8,7 3 10,0 75+ 15 4,8 15 4,8 0 0,0 yht. 311 100 312 100 1 0,3 Piikkiön kirkonkylä ryhmä 2009 2009 % 2010 2010 % 09/10 % 09/10 0 6 360 9,9 369 10,0 9 2,5 7 14 394 10,9 396 10,7 2 0,5 15 64 2 352 65,0 2 378 64,5 26 1,1 65 74 260 7,2 296 8,0 36 13,8 75+ 255 7,0 246 6,7 9 3,5 yht. 3 621 100 3 685 100 64 1,8 Makarla % 09/10 ryhmä 2009 2009 % 2010 2010 % 09/10 0 6 61 9,8 55 8,9 6 9,8 7 14 65 10,5 70 11,3 5 7,7 15 64 433 69,7 423 68,3 10 2,3 65 74 43 6,9 52 8,4 9 20,9 75+ 19 3,1 19 3,1 0 0,0 yht. 621 100 619 100 2 0,3 Hepojoki Liedon, Paimion, moottoritien ja Ohikulkutien rajoittama Hepojoki on maaseutua. Alueella on jonkin verran hajarakentamista. Piikkiön kirkonkylä Piikkiön kirkonkylä on moottoritien, Ohikulkutien ja 110 tien rajoittama kaupunginosa, joka muistuttaa asukasluvultaan ja ikäjakautumaltaan läntistä naapuria, Voivalan kaupunginosaa. Piikkiön kirkonkylässä on vireillä keskustan asemakaavan uudistaminen sekä pienempiä kohteita. Alueella on jonkin verran toteutumattomia asemakaavoja sekä runsaasti mahdollisuuksia täydennysrakentamiseen. Kaupunginosan asukasluku on kasvussa. Yli 75 vuotiaiden määrä on laskussa. Makarla Moottoritie, Paimio, 110 tie ja Turun kehätie rajoittavat Makarlan kaupunginosaa. Asemakaavoitettua asuinaluetta on keskustan jatkeena kehätien koillispuolella. Tammisillan taajama Helsingintien varressa on asemakaavoittamaton. Muuten kaupunginosa on haja asutusaluetta.

10 (20) Piikkiönlahti ryhmä 2009 2009 % 2010 2010 % 09/10 % 09/10 0 6 171 11,5 152 10,4 19 11,1 7 14 161 10,9 151 10,3 10 6,2 15 64 948 64,0 957 65,4 9 0,9 65 74 119 8,0 116 7,9 3 2,5 75+ 83 5,6 87 5,9 4 4,8 yht. 1 482 100 1 463 100 19 1,3 Heernummi % 09/10 ryhmä 2009 2009 % 2010 2010 % 09/10 0 6 65 11,5 64 11,5 1 1,5 7 14 63 11,2 62 11,2 1 1,6 15 64 359 63,8 352 63,4 7 1,9 65 74 51 9,1 51 9,2 0 0,0 75+ 25 4,4 26 4,7 1 4,0 yht. 563 100 555 100 8 1,4 Harvaluoto % 09/10 ryhmä 2009 2009 % 2010 2010 % 09/10 0 6 19 8,2 19 8,0 0 0,0 7 14 24 10,3 26 11,0 2 8,3 15 64 152 65,5 149 62,9 3 2,0 65 74 23 9,9 26 11,0 3 13,0 75+ 14 6,0 17 7,2 3 21,4 yht. 232 100 237 100 5 2,2 Piikkiönlahti Piikkiönlahden kaupunginosaa rajoittavat 110 tie, Toivonlinnantie sekä ranta Toivonlinnasta Tuorlaan. Kaupunginosaan kuuluu asemakaavoitettuja asuinalueita Helsingintien varressa. Piikkiön mantereen eteläosa on laaja haja asutusalue. Kaupunginosa muistuttaa asukasluvulta ja ikäjakautumalta Auranlaaksoa. Raadelmassa on rakentamatta noin 200 yhtiömuotoista pientaloasuntoa. Asukasmäärä on ollut viimeisen vuoden aikana lievässä laskussa. Heernummi Heernummen kaupunginosaa rajoittavat Paimio, Paimionselkä, Toivonlinnantie sekä 110 tie. Asemakaavoitettua asuinaluetta on hieman keskustan kyljessä. Kaupunginosa on muuten haja asutusaluetta. Harvaluoto Kaupunginosa käsittää nimensä mukaisesti Harvaluodon saaren. Osayleiskaavassa on runsaasti rakentamattomia rakennuspaikkoja.

11 (20) 2 Koulujen tilat ja asuinalueiden rakentaminen Syksyllä 2009 valmistui perusopetuksen tilantarvekartoitus Koulutilat Kaarinassa 2010 2015. Seuraavassa on verrattu rakenteilla olevia asuinalueita, käynnissä olevia kaavahankkeita sekä käytettävissä olevaa koulutilaa. Tarkastelu on jaettu neljään kokonaisuuteen: Auranlaakso, Littoinen ja Nunna, Uudenmaantien varsi, Piikkiön keskeinen taajama alue sekä Kuusisto. Hajarakentamista ei ole tarkasteltu erikseen. Keskeneräisiltä alueilta on pyritty arvioimaan rakentamattomien asuntojen määrää. Tarkastelussa on otettu huomioon vain kokonaiset alueet tai merkittävät ryhmät. Hajallaan olevia yksittäisiä pientalotontteja ei ole mukana niiden toteutumiseen liittyvän suuren epävarmuuden vuoksi. Peruskoulu on hyvä yhtenä mitoituksen lähtökohtana. Koulua käy koko ikäluokka. Tilat ovat koulutoimintaan suunniteltuja ja rakennettuja. Koulussa käydään omatoimisesti. Toisaalta kuljettaminen kouluun kunnan kustannuksella on kallista. Peruskoulun kustannukset ovat merkittäviä kunnan taloudessa. Yhdyskuntarakenteeseen tulee hyviä ominaisuuksia koko väestön kannalta, jos esimerkiksi omatoiminen koulumatka ilman kuljettamista on mahdollinen. Auranlaakson, Littoisten ja Nunnan alueella näyttävät koulut olevan lähivuosina täynnä. Uusien asuinalueiden kaavoittamiseen kannattaa suhtautua kriittisesti. Nykyisen kaavoitusohjelman hankkeet eivät riitä pitämään kouluja täynnä Uudenmaantien varressa ja Piikkiön keskeisellä taajama alueella. Tälle alueelle kannattaa suunnata uutta täydennysrakentamista. Sillä tuetaan olemassa olevaa taajamaa ja toimivia palveluita. Kuusistossa rakennetaan lähivuosina valmiiksi nykyisiä asuinalueita. Lähde: Tilantarvekartoitus, Kaarinan kaupungin perusopetuksen ja lukiokoulutuksen tilat 2010 2015, Kaarina 2009 Taulukoiden lyhenteet: AO Omakotitalot AP Rivitalot ja vastaavat pientaloryhmät AK Kerrostalot Auranlaakso, Littoinen ja Nunna Alue Valmistumattomia asuntoja AO AP Silvolanrinne 10 50 Auranlaakson koulun mäki 15 30 Rukkikatu ja Muurikinkatu 50 Paaskunta 14 32 Nunna 100 50 Yhteensä 139 212 9/2010 Asemakaava on voimassa: vihreä, kaavatyö on käynnissä: keltainen

12 (20) Auranlaakson koulussa on 135 oppilasta. Koulussa on tilaa 175 oppilaalle. Kotimäen koulussa on 700 oppilasta. Koulu on täynnä. Noin sadan asunnon rakentaminen pitää Auranlaakson asukaslukua lähinnä ennallaan. Auranlaakson koulu on täynnä, jos tämän jälkeen rakennetaan noin sata asuntoa. Auranlaakson ja Littoisten koulut ovat lähivuosina täynnä. Alueella näyttää olevan jonkin verran enemmän koululaisia kuin koulupaikkoja. Tällöin voidaan käydä Littoisten eteläosista Valkeavuoressa tai tehdä yhteistyötä Liedon Littoisten koulun kanssa. Auranlaakson ja Littoisten alueella suhtaudutaan kriittisesti taulukon kohteiden lisäksi aloitettavien uusien asuinalueiden kaavoittamisen. Uudenmaantien varsi: Piispanristi, Keskusta, Nummenniitty ja Voivala Alue Valmistumattomia asuntoja AO AP AK Kärki 9 38 Pohjois keskusta 100 Voivalan ranta 53 50 Kappelimäki 13 Tiilipelto 16 Keskusta 1) 390 Pohjanpelto 2) 25 100 Piispanristin kerrostalot 300 Herrasniitty 330 Vähä Rauhalinna 1 8 Hulkkionkaari 80 Yhteensä 197 626 690 1/2010 Asemakaava on voimassa: vihreä, kaavatyö on käynnissä: keltainen 1) Länsi keskusta, Uimahallintie, Kotosalla ja Voudinaukio. Osa asemakaavoista on voimassa. 2) Aloitusosan asemakaava on voimassa. Piispanlähteen koulussa on 650 oppilasta. Koulussa on tilaa 730 oppilaalle. Hovirinnan koulussa opiskelee 320 suomenkielisen perusopetuksen oppilasta ja noin 40 ruotsinkielisen perusopetuksen oppilasta. Koulussa on tilaa 450 oppilaalle. Valkeavuoren koulussa opiskelee 630 oppilasta. Koulussa on tilaa 720

13 (20) oppilaalle. Kouluissa on nyt oppilaita yhteensä 1.640. Tilaa on 1.900 oppilaalle. Piispanristin kerrostalojen rakentaminen ja vanhojen alueiden sukupolven vaihtuminen pitävät yllä nykyistä väestön määrää ja ikäjakautumaa. Herrasniityn rakentaminen lisää peruskoululaisten määrää noin 70 oppilaalla. Keskustassa kerrostalojen rakentamisella ei ole merkitystä koulujen kannalta. Rivitalojen ja Pohjanpellon omakotitalojen rakentaminen pitävät koululaisten määrän niukasti nykyisellä tasolla. Voivalan kaupunginosan asukasmäärä sekä lasten ja nuorten määrä ovat lievässä kasvussa, vaikka asuntorakentaminen on vähäistä. Sukupolven vaihtuminen vanhoilla alueilla saattaa olla käynnistynyt. Tällöin pientalojen rakentaminen lisää suoraan asukaslukua. Peruskoululaisten määrä lisääntyy noin 40 oppilaalla. Sukupolven vaihtuminen vanhoilla alueilla saattaa lisätä peruskoululaisten määrää myös noin 40 oppilaalla. Voimassa ja tekeillä olevien asemakaavojen sekä sukupolven vaihtumisen vuoksi peruskoululaisten määrä on lisääntymässä Uudenmaantien varren kaupunginosissa lähivuosina noin 150 oppilaalla. Voivalan osayleiskaavan mukaisen Hulkkionkaaren alueen toteuttaminen lisää peruskoululaisten määrää noin 20 oppilaalla. Asemakaavatyö on käynnissä. Taulukon kohteiden lisäksi voidaan rakentaa 200 250 pientaloasuntoa ennen kuin Uudenmaantien varren koulut ovat täynnä. Osayleiskaavan mukaisten Rauhalinnan pientaloalueiden toteuttaminen lisää peruskoululaisten määrää noin 30 oppilaalla. Kaavoittaminen ei ole vireillä. Rauhalinnan pientaloalueet voivat toteutua osayleiskaavaa laajempina tai Pohjois keskustan lisäalueita rakennetaan. Keskustassa ja sen lähellä on vireillä kerrostalohankkeita, joiden asemakaavat eivät ole tekeillä. Kerrostalorakentamisella ei ole juuri merkitystä koulujen kannalta keskustassa. Merkittävä rakentaminen Lemunniemellä vaatii uutta koulutilaa, jos Uudenmaantien varren täydennysrakentaminen toteutuu. Uudenmaantien varren kaupunginosien täydennysrakentaminen pyritään toteuttamaan, jotta olemassa olevat koulut pysyvät täydessä käytössä. Piikkiön keskeinen taajama alue Koroisten koulu ja Salvelanrinteen koulu toimivat Piikkiön koulukeskuksessa. Ne ovat sulautumassa yhdeksi yhtenäiskouluksi. Koulukeskuksessa opiskelee 510 oppilasta. Tilaa on 660 oppilaalle. Rungon koulussa opiskelee 160 oppilasta. Koulussa on tilaa 175 oppilaalle. Koulu on käytännössä täynnä. Raadelman ja Tuomolan rivitaloasuntojen rakentaminen lisää peruskoululaisten määrää noin 50 oppilaalla. Omakotitalojen rakentaminen lisää peruskoululaisten määrää noin 30 oppilaalla. Kerrostalojen rakentaminen pitää yllä lähinnä nykyistä asukaslukua. Koulujen kannalta on Piikkiön kirkonkylään mahdollista sijoittaa taulukon kohteiden lisäksi täydennysrakentamista 200 250 pientaloasunnon verran. Täydennysrakentamisella tuetaan olemassa olevaa taajamaa ja toimivia palveluita.

14 (20) Piikkiön keskeisen taajama alueen täydennysrakentaminen pyritään toteuttamaan. Alue Valmistumattomia asuntoja AO AP AK Raadelma 200 Pappilanpelto 140 Tuomola 10 30 Teppala 30 Moskala 18 Moskala 4 Matarakaari 2 Yhteensä 64 230 140 1/2010 Asemakaava on voimassa: vihreä, kaavatyö on käynnissä: keltainen Kuusisto Alue Valmistumattomia asuntoja AO AP Lounais Empo 76 Linnanrauniontien varsi 1) 19 Keski Empo 8 Salmenranta 6 Yhteensä 33 76 1/2010 Asemakaava on voimassa: vihreä, kaavatyö on käynnissä: keltainen 1) Osa asemakaavoista on voimassa Kahden toimipisteen Kuusiston koulussa työskentelevät alakoulun luokat. Yläkoulua käydään Valkeavuoressa. Kuusistossa opiskelee 150 koululaista. Koulussa on tilaa 225 oppilaalle. Nykyisen Kuusiston osayleiskaavan asuinalueet on asemakaavoitettu. Jonkin verran täydennysrakentamista voi tapahtua vanhoja asemakaavoja uudistamalla. Uusia asuinalueita pohditaan, kun osayleiskaava uusitaan. Suurin toteutumaton kohde on Lounais Empon kaupunkipientaloalue. Siellä oli tarkoitus rakentaa asunto osakeyhtiömuotoisia paritaloryhmiä. Alueen toteutuminen nykyisen asemakaavan pohjalta on epävarmaa. Taulukon kohteiden toteuttaminen lisää alakoululaisten määrää noin 30 oppilaalla. Kuusiston koulun oppilasmäärä asettunee

200 oppilaan paikkeille. Kun rakentaminen loppuu, kääntyy asukasluku lievään laskuun. 3 Kaupungin oma maan myynti Kaupungin oma maanmyyntitavoite on 2,2 Me vuodessa. Tämä onnistuu, jos asuintonttien myynti on keskimäärin 1,5 Me vuodessa. Tämä edellyttää puolestaan, että vuosittain myydään 30 omakotitonttia sekä rivi ja kerrostalotontteja 4.000 5.000 k 15 (20) 1 Kaupunginosien väestö 2 Koulujen tilat ja asuinalueiden rakentaminen 3 Kaupungin oma maan myynti 4 Asumisen kaavoituskohteet 2010 2014 m 2 :n edestä. On tietenkin selvää, etteivät tällaiset keskimääräiset luvut toteudu vuosittain. Taulukoissa on arvioitu myytävissä olevia asuintontteja vuosina 2010 2014. Omakotitontit Kappaletta Alue 2010 2011 2012 2013 2014 Kalttassuo 1 Runko 1 Tuomola 3 Voivalan ranta 38 13 Kirismäki, Matarakaari 2 Moskala, Hakatie 4 Nunna, Radan varsi 16 12 Varsahaka, lisäosa 7 Hulkkionkaari 20 20 Liikuntapuisto 3 Pohjanpelto, jatko osa 3 Nunna, Pyydysmäki 10 30 Poikluomantie 8 10 10 Poikluomantie 19 2 Vyyryläisenmäentie 3 2 Piikkiön paloaseman alue 4 Voivalan rannan lisäalue 10 5 Lemunniemen aloitus 10 Yhteensä 43 46 45 47 45 8/2010 Asemakaava on voimassa: vihreä, kaavatyö on käynnissä: keltainen tai kaavatyötä ei ole aloitettu: oranssi

16 (20) Rivi ja kerrostalotontit Kerrosneliömetriä Alue 2010 2011 2012 2013 2014 Uimahallintie 1) 6.000 Linja autoaseman tontti 2.200 Silvolanrinne 3.600 Pohjois keskusta 2) 4.000 Voivalan ranta 400 4.400 Pappilanpelto 6.900 Piispanristin kerrostalot 3) 4.200 Pohjanpelto, jatko osa 4.600 Voudinaukio 2.300 Mattelmäki 1.200 Keskustan liiketalo 8.000 Kallenraitin kulma 5.400 Uudet kohteet X Yhteensä 23.100 8.600 8.100 13.400 X 8/2010 Asemakaava on voimassa: vihreä, kaavatyö on käynnissä: keltainen tai kaavatyötä ei ole aloitettu: oranssi 1) Myyty 2010 2) Myyty osittain 2010 3) Edellyttää tontin osien lunastamista Taulukoiden tonttien myyntiarvo on noin 14 Me. Myytävää on, jos vain kauppa käy. Kohteet saattavat olla jossain määrin vaihtoehtoisia. Omakotipuolella on ongelmana voimassa olevien asemakaavojen vähäisyys. Tontit ovat lähes pelkästään tekeillä olevissa kaavoissa. Jatkuvasti ollaan myös yhden alueen varassa. Muun muassa kaavavalitukset tuovat tällaiseen asetelmaan epävarmuutta. Lemunniemen asemakaavoituksen aloittaminen on lykkääntynyt valitusten vuoksi. Asemakaavoja uudistamalla saadaan käyttöön pieniä kohteita vähällä verkostojen rakentamisella. Tällaisia kannattaa tehdä koko ajan, koska vaihtoehtoisia myytäviä kohteita tarvitaan. Kaikki myytävissä olevat kerros ja rivitalotontit on sijoitettu taulukossa tälle vuodelle. Todellisuudessa kohteita siirtyy myöhemmille vuosille. Pappilanpellon asemakaava on ollut voimassa toista kymmentä vuotta. Kerrostalot eivät ole toteutuneet korkeasuhdanteen aikanakaan. Onkin harkittava asemakaavan muuttamista tiiviiseen pientalorakentamiseen sopivaksi. Tarkastelukauden lopulla tarvitaan uusia kohteita esimerkiksi keskustan läheltä. Näitä voivat olla uimahallin ympäristö ja Elonaukea Koristossa.

4 Asumisen kaavoituskohteet 2010 2014 1 Kaupunginosien väestö 17 (20) 2 Koulujen tilat ja asuinalueiden rakentaminen 3 Kaupungin oma maan myynti 4 Asumisen kaavoituskohteet 2010 2014 YLEISKAAVOITUS Lakarin ja Kellarimäen osayleiskaava (A) Länsi Krossin osayleiskaava (B) 2010 2011 Keskeinen kysymys on 2012 2013 2014 asumisen mitoitus Sorron ja Kurkelan asuinalueiden vähäistä täydennysrakentamista Uimahallin ympäristö Elonaukea Keskustan osayleiskaavan muutos (C) Littoisten osayleiskaavan muutos (D) Voivalan osayleiskaavan muutos (E) Turun kaupunkiseudun rakennemalli Piikkiön keskeisen taajama alueen osayleiskaava Kuusiston osayleiskaavan uudistaminen Kaavatyö on käynnissä: keltainen, kaavatyö on aloittamatta: sininen, seudullinen suunnitelma: oranssi Suluissa olevat kirjaimet viittaavat sivulla 19 olevan kartan sinisiin merkintöihin. Merkinnöissä on otettu huomioon vain asuminen. Liittyy Turun kehätien parantamisen suunnitteluun Mahdollistaa Rauhalinnan kehittämisen 110 tien varsi Tuorlasta Tammisiltaan

18 (20) ASEMAKAAVOITUS Auranlaakso, Littoinen, Nunna Nunna (1) Itäosa Pyydysmäki Radan varsi 2010 2011 2012 2013 2014 Uudenmaantien varsi Hulkkionkaari (2) Mahdollista aloittaa nykyisen osayleiskaavan pohjalta Piispanristin kerrostalot (3) Rauhalinnan alueen asemakaavat Pohjanpelto Pohjanpellon jatko osa (4) Keskustan kehittämisen asemakaavat (5) Länsi osa Liiketalo Kallenraitin kulma Mattelmäki Uimahallin ympäristö Elonaukea Herrasniitty (6) Voivalan rannan lisäalue (7) Liittyy Tuorlan alueen suunnitteluun Aloitusosa Lemunniemen asemakaavat (8) Piikkiön keskeinen taajama alue Piikkiön keskusta (9) Piikkiön keskusta (10) Pappilanpelto Puosta Muita kohteita Pienet täydennysrakentamiskohteet Kaavatyö on käynnissä: keltainen, kaavatyö on alkamassa tai aloittamatta: sininen Suluissa olevat numt viittaavat sivulla 19 olevan kartan punaisiin merkintöihin. Asemakaavoja uudistamalla pieniä täydentämiskohteita, jotka voidaan toteuttaa vähällä tekniikan rakentamisella

19 (20)

20 (20) Liite VAKINAISESTI ASUTUT ASUNNOT pa17.9.10 omakoti rivi kerros yhteensä asukkaita asunnossa asuntoa % asuntoa % asuntoa % asuntoa Kaarina 6 500 50 2 540 20 3 940 30 12 980 30 865 2,4 Lieto 4 480 72 670 11 1 050 17 6 200 16 221 2,6 Turku 12 640 14 12 440 13 67 570 73 92 650 176 184 1,9 Raisio 4 100 37 1 790 16 5 120 47 11 010 24 392 2,2 Naantali 3 470 42 1 500 18 3 310 40 8 280 18 528 2,2 Paimio 2 500 55 760 17 1 270 28 4 530 10 398 2,3 Masku 2 890 80 530 15 180 5 3 600 9 561 2,7 Yhtensä 36 580 26 20 230 15 82 440 59 139 250 286 149 2,1 Lähde: Tilastokeskus Tiedot 26.5.10