Intentionaalisuus Inhimillinen toiminta 1: Intentionaalinen psykologia Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf( 140) 8. Luento 13.2.2009 Psykologiset tilat, jotka ovat suuntautuneet kohti jotakin seikkaa aikoa, uskoa, haluta, pelätä jne. jotakin Propositionaalisia asenteita: sisällöllisiä propositio = uskomuksen tai ilmaisun ajatussisältö Propositionaalisten asenteiden kaksi suuntaa: maailman esittäminen (= uskomukset) maailman muuttaminen (= halut / puoltavat asenteet) Inhimillistä toimintaa ohjaavat 1) uskomukset maailmassa vallitsevista asiaintiloista 2) halut tiettyjen asiantilojen vallitsevuudesta tulkinnassa toiminta jäsennetään toimijan uskomusten ja päämäärien (> halut) avulla 2 Intentionaalisten tilojen rationaalisuus Intentionaalisten tilojen välillä on sisällöllinen yhteys (ei kausaalinen) Rationaalisuus: uskomusten ja halujen sisällöllinen yhteensopivuus uskomusjärjestelmien ristiriidattomuus uskomuksista seuraa uusia uskomuksia haluista ja halun kohteiden saavuttamista koskevista uskomuksista seuraa uusia (välineellisiä) haluja Toiminnan rationaalisuus: käyttäytyminen on sopusoinnussa toimijan uskomusten ja halujen kanssa toiminnalla on peruste = toiminta on rationalisoitavissa toimijan uskomuksien ja halujen avulla peruste = päämäärää koskeva halu + uskomuksia sen saavuttamisesta Intentionaalinen psykologia Intentionaalinen psykologia = arkipsykologia, kansanpsykologia, halu-uskomuspsykologia, humelainen psykologia, mielen teoria inhimillisen toiminnan hahmottaminen intentionaalisena Intentionaalinen psykologia teoriana: käsitteistö, jonka avulla inhimillistä toimintaa tulkitaan ja selitetään (uskomuksen, halun jne. käsitteet) sisällöllisiä väitteitä uskomusten, halujen, havaintojen ja toiminnan suhteiden säännönmukaisuuksista Intentionaalinen psykologia käytäntönä: muiden toiminnan käsitteellistäminen intentionaalisena: mielen lukeminen oman toiminnan käsitteellistäminen muiden toiminnan ennakoiminen 3 4
Intentionaalisen psykologian tehtävät Toiminnan tulkinta: mitä toimija on tekemässä? teon hahmottaminen mielekkäänä Määrittelee toimijuuden (agenttiuden) käyttäytyminen vs. toiminta toimintaa määrittelevän rationaalisuuden mittapuu Inhimillisen käyttäytymisen selittäminen ja ennustaminen Moraalisten käytäntöjen perusta vain toimijat voivat olla moraalisen arvioinnin kohteita vapaan tahdon ja vastuun käsitteet Intentionaalisen psykologian muotoja Spontaani kyky tulkita itseä ja muita kyky ja peruskäsitteistö mahdollisesti synnynnäinen ei ilmeisesti esiinny täydessä muodossaan muilla lajeilla Mielen toimintaa ja ihmisen käyttäytymistä koskeva arkiymmärrys kansanuskomuksia, uskonnollisia ja metafyysisiä käsityksiä, tieteellisen psykologian vaikutusta jne. Tieteellinen psykologia esim. kognitiivinen, sosiaali- ja eläinpsykologia Filosofinen psykologia intentionaalisen psykologian peruskäsitteistön ja sen logiikan selventämistä moraalipsykologia: moraalisen toiminnan käsitteellistäminen 5 6 Mielen teoria Väite: intentionaalinen psykologia on teoria ihmisen käyttäytymisestä ja sen syistä on olemassa mieli, johon liittyy erilaisia mentaalisia (psykologisia, mielellisiä) tiloja mentaaliset tilat aiheuttavat käyttäytymisen Intentionaalisten tilojen lukeminen muille ( mielen lukeminen ) on teorian soveltamista mentaaliset tilat ovat teoreettisia olioita, eivät suoran havainnon kohteita Pitääkö mielen teoria paikkansa? Mielen teoria ja fysikalismi Mielen teorian yhteensopivuusongelma fysikalismin kanssa: mikä on mielen suhde aivoihin? voivatko mentaaliset tilat olla käyttäytymisen kausaalisia syitä? Reduktionismi: intentionaaliset tilat voidaan palauttaa aivotiloiksi (ontologisesti tai jopa opillisesti) funktionalismi: mentaaliset tilat ovat systeemin (aivojen) funktionaalisia tiloja (viittaamalla mentaalisiin tiloihin viittaamme aivojen toimintaan) Eliminativismi (esim. Paul Churchland) intentionaalinen psykologia on esitieteellinen teoria sen oletukset (mieli jne.) kuuluvat taantuneeseen tutkimusohjelmaan (= ei-progressiiviseen, Lakatos ed. luennolla) mentaalisen käsitteistön käytöstä tulisi luopua 7 8
Vastaus eliminativismin haasteeseen Intentionaalinen psykologia on ensisijassa sosiaalinen käytäntö, ei teoria tapa käsitteellistää ja ennakoida toimintaa ja sosiaalisia tilanteita päämäärälähtöisesti intentionaaliset tilat ovat henkilön tiloja, jotka kertovat henkilön maailmasuhteesta ja toiminnan päämääristä ennakointi, kommunikaatio, yhteistyö, politiikka, muiden toiminnan manipulaatio ei teoria systeemin toiminnasta Intentionaalisen psykologian sisällölliset väitteet korjautuvat tieteellisen tutkimuksen edetessä Myös neurotiede tarvitsee intentionaalista psykologiaa määritellessään tutkimuskohdettaan Loogisen yhteyden argumentti Argumentti, jonka mukaan intentionaalinen psykologia ei ylipäätään liity toiminnan syihin vain toiminnan käsitteellistämistapa Georg Henrik von Wright (1916 2003): Explanation and Understanding (1971) Selittävän luonnontiede vs. ymmärtävä ihmistiede luonnontieteissä on selittäviä peittäviä lakeja, mutta ihmistieteissä praktisia syllogismeja: A aikoo (haluaa) saada aikaan p:n A uskoo, että ellei hän tee w:tä, hän ei saa aikaan p:tä joten: A ryhtyy tekemään w:tä 9 10 Loogisen yhteyden argumentti A aikoo (haluaa) saada aikaan p:n A uskoo, että ellei hän tee w:tä, hän ei saa aikaan p:tä joten: A ryhtyy tekemään w:tä Premissien ja johtopäätöksen välillä on looginen (oik. käsitteellinen) yhteys (riippuvuussuhde), ei kausaalinen toiminnan käsitteellistäminen jonkin tekemisenä edellyttää halujen ja uskomusten lukemista kohteelle Praktisen syllogismin premissejä ja johtopäätöstä ei ole mahdollista todentaa toisistaan riippumatta Siis: intentionaalinen selittäminen ihmistieteissä ei ole kausaalista selittämistä Vasta-argumentteja argumentteja loogisen yhteyden argumentille Kausaalinen yhteys ei sulje pois mahdollisuutta, että syyn ja vaikutuksen välillä on käsitteellinen yhteys vrt. taudinaiheuttaja aiheutti sairastumisen kyse on sellaisesta käsitteellistämistavasta, johon sisältyy ajatus kausaalisesta suhteesta Tekoon sisältyy fyysistä käyttäytymistä, jonka aiheuttamisesta argumentti ei sano mitään halu ja uskomus yhteydessä teon käsitteellistämiseen toimintana Teon käsitteeseen kuuluu se, että aikomus aiheuttaa käyttäytymisen ero teon rationalisoinnin (perusteiden antamisen) ja teon selityksen välillä 11 12
Intentionaaliset tilat kausaalisina syinä Intentionaaliset selitykset toimivat samalla tavalla kuin kausaaliset selitykset haluja, uskomuksia jne. pidetään teon aiheuttajina Manipuloimalla uskomuksia ja päämääriä voidaan vaikuttaa henkilön toimintaan kommunikaation ja suostuttelun idea Ihmistieteissä tutkitaan tekemisen tapaa, tilannetta ja seurauksia sekä näiden välisiä yhteyksiä, myös kausaalisia ihmistieteissä pyritään vastaamaan miksi -kysymyksiin, ei ainoastaan mitä -kysymyksiin Intentionaaliset tilat kausaalisina syinä Ns. mentaalisen kausaation ongelma mielenfilosofiassa miten mentaaliset tilat (uskomukset, halut) voivat aiheuttaa fysikaalisia tapahtumia (ruumiinliikkeet)? kausaalisen järjestyksen ja rationaalisen järjestyksen ristiriita: vaikeudet redusoida mentaalinen fysikaaliseen Kontrastiivinen teoria kausaalisesta selittämisestä: oleellista poimia seikka, jonka ollessa toisin tilanne olisi toinen (ei ota kantaa ontologiaan) kaksi erilaista käsitejärjestelmää (intentionaalinen ja fysikaalinen) voivat poimia maailmasta samat kausaalisesti merkittävät seikat 13 14 Kausaliteetti ja vapaa tahto Jos mieli on osa maailman kausaalista järjestystä, miten käy vapaan tahdon? Ongelmana determinismi, ei kausaliteetti kausaliteetti ei edellytä determinismiä: indeterministiset kausaaliset prosessit indeterminismi ei ratkaisisi ongelmaa: toiminnan pitäisi olla tahdon kontrollissa, ei vain sattumanvaraista Toiminnan vastuullisuus edellyttää kausaliteettia mahdollisuus tehdä toisin Vapaa tahto on henkilön ominaisuus toimijan kontrollissa: ei pakotettua, ei refleksiivistä tahdon rakentuminen on eri kysymys ns. kompatabilismi (vapaan tahdon ja determinismin yhteensopivuus) nykyään miltei konsensusnäkemys 15 Selittäminen vs. ymmärt rtäminen: väärä vastakkainasettelu? Toimijoiden näkökulma on osa selitystä Max Weber (1864 1920): subjektiivisesti merkitykselliset kausaaliset selitykset tulkituilla merkityksillä on kausaalinen rooli: jos tilanne olisi tulkittu toisin, olisi toimittu toisin Merkitykset voivat olla selityksen kohde (esim. miksi asia tulkitaan tilanteessa tietyllä tavalla?) Myös luonnontieteissä pyritään ymmärtämään periaatteet, joilla kohde toimii Ymmärtäminen ymmärryksen tunne vs. kyky toimia asian ymmärtäminen: kysy vastata mahdollisimman moniin mitä jos -kysymyksiin kohteesta (Petri Ylikoski & Jaakko Kuorikoski) 16
Tulkinnan hyvänsuopuus Donald Davidson (1917 2003) suopeuden periaate (principle of charity) rationaalisuus on mentaalisten tilojen yleinen ominaisuus tulkinnan kohteet on oletettava rationaalisiksi toimijoiksi tulkinnan kohteiden uskomukset on oletettava enimmäkseen tosiksi Yleisemmin: tulkinnan lähtökohtana on ajatus, että tulkinnan kohde on johdonmukainen tulkinta on sitä parempi, mitä mielekkäämpänä se esittää kohteensa (omista lähtökohdistaan) Hyvänsuopuuden ongelmia Miten tulee suhtautua niihin seikkoihin, jotka eivät sovi tulkintaan? kohteen tekemien oletusten oikeellisuus? kohteen uskomusten yhtenevyys? tulkinnan uskottavuus? Kuinka paljon ja millaista rationaalisuutta tulee olettaa? uskomusten totuus vai uskomusten rationaalisuus suhteessa muihin uskomuksiin? päättelyprosessien luotettavuus vai toiminnan rationaalisuus suhteessa uskomuksiin ja päämääriin? ihmisten irrationaalisuudesta on näyttöä 17 18 Selittävyyden periaate David Henderson: Interpretation and Explanation in the Human Sciences (1993) Tulkinnan tarkoitus on maksimoida kohteen uskomusten ja tekojen selitettävyys, ei rationaalisuus suopeuden periaate kuuluu tulkinnan alustavaan vaiheeseen tulkinnan on sovittava yhteen psykologisen tiedon ja tilannetiedon kanssa 19