VAPO OY JA PELSON VANKILA

Vastaanottaja Vapo Oy, Pelson vankila Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.4.2016 Viite 1510010135 VAPO OY JA PELSON VANKILA LIMINGANLAHDEN KUORMITTAJIEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA 2015

VAPO OY JA PELSON VANKILA LIMINGANLAHDEN KUORMITTAJIEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA 2015 Päivämäärä 18.4.2016 Tekijä Tarkastaja Hyväksyjä Tero Marttila, Ramboll Finland Oy Jari Heiskari, Ramboll Finland Oy Noora Huotari, VAPO Kannen kuva: Raja-aavan pintavalutuskentän pvk1 mittapato 14.7.2015 Ramboll Kiviharjunlenkki 1 A 90220 OULU P +358 20 755 611 www.ramboll.fi

LIMINGANLAHDEN KUORMITTAJIEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA 2015 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. VESISTÖALUEEN YLEISKUVAUS 1 3. HYDROLOGISET OLOT 2 4. KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILU 4 4.1 Tarkkailun toteutus 4 4.2 Tarkkailun tulokset 4 5. VESISTÖTARKKAILU 7 5.1 Tarkkailun toteutus 7 5.2 Tarkkailun tulokset 7 6. TURVETUOTANNON KUORMITUKSEN VAIKUTUKSET VESISTÖSSÄ 9 7. PELSON VANKILAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KUORMITUKSEN VAIKUTUKSET VESISTÖSSÄ 11 7.1 Vedenlaatu ja kuormitus 11 7.2 Arvio päästöjen vesistövaikutuksista 11 8. YHTEENVETO JA JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUKSET 12 9. LÄHTEET 13 LIITTEET Liite 1. Temmesjoen vesistöalueen turvesuot ja vaikutustarkkailupisteet Liite 2. Turvetuotannon päästötarkkailutulokset 2015 Liite 3. Purkuvesistön vedenlaatutiedot Liite 4. Iso Nuoluajärven vedenkorkeuden tarkkailun tulokset vuosilta 2002-2015

LIMINGANLAHDEN KUORMITTAJIEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA 2015 1 1. JOHDANTO Liminganlahden (Temmesjoen vesistöalue) alueelle sijoittuvien turvetuotantoalueiden päästö- ja vaikutustarkkailu toteutettiin vuonna 2015 Liminganlahden kuormittajien käyttö-, päästö-, ja vaikutustarkkailuohjelman (Ramboll Finland Oy 2014) mukaisesti. Vuonna 2015 päästötarkkailua toteutettiin tuotantokauden aikaisen tarkkailun mukaisesti Tuulisuolla (pvk1) sekä jälkihoitovaiheessa olevalla Raja-aavalla (pvk1). Vaikutustarkkailua toteutettiin Tyrnävänjoen Ylipään vuosittain toteutettavan veden laadun tarkkailupisteen (Tyr 47) lisäksi, Tuulijärvellä (Tuu), Kantokanavalla (Kan5), Pitkäjärvellä (Pit1) sekä Tyrnävänjoen Mällisen (Tyr21) havaintopaikoilla. Näytteenotosta ja analyyseistä vastasi Ramboll Finland Oy. Pelson alueella sijaitsevan vankilan jätevedenpuhdistamon kuormitustarkkailusta vastasi vuonna 2015 Ahma Ympäristö Oy. Jätevedenpuhdistamon käyttö- ja päästötarkkailu raportoidaan erillisenä raporttina (Ahma Ympäristö Oy 2016), mutta puhdistamon vesistövaikutuksia tarkastellaan tässä raportissa. Liminganlahden (Temmesjoen vesistöalueen) muiden tarkkailuvelvollisten kuormittajien (taajamat, teollisuus) vaikutuksia tarkkaillaan Oulun edustan vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelman (Lapin Vesitutkimus Oy 2011) mukaisesti ja tarkkailun tulokset raportoidaan erikseen. 2. VESISTÖALUEEN YLEISKUVAUS Temmesjoen vesistöalueen kokonaispinta-ala on 1 181 km 2, joen kokonaispituus on 78,7 km ja järvisyys 0,5 %. Temmesjoen suurimpia sivujokia ovat Tyrnävänjoki, Ängeslevänjoki ja Liminganjoki, joka on yhdistetty kanavalla Temmesjokeen. Temmesjoki saa alkunsa Siikalatvan kunnassa sijaitsevalta Viirinevalta ja laskee Liminganlahteen, joka Natura-alueena (FI11002200, SCI ja SPA) kuuluu valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan (Oiva-tietokanta 2015). Temmesjoki on pintavesityypiltään suuri turvemaiden joki, jonka ekologinen tila on luokiteltu välttäväksi. Biologisista tekijöistä piilevät ilmentävät välttävää tilaa ja pohjaeläinseuranta hyvää tilaa. Erittäin korkeat ravinnepitoisuudet laskevat ekologisen tilan luokan välttäväksi. Temmesjoen pohjapadon ja 8-tien sillan havaintopaikoilta vuosina 2006 2012 mitattu keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus noin 95 µg/l ilmentää huonoa tilaa ja kokonaistyppipitoisuus 1150 µg/l tyydyttävää tilaa. Vuosittaisten ph-minimien keskiarvo 5,95 ilmentää erinomaista tilaa. Korkeaa kokonaisfosforipitoisuutta painottaen Temmesjoen tila-arvioksi tuli välttävä. Kemialliselta tilaltaan joki on luokiteltu hyväksi ja vesienhoitosuunnitelman tavoitetila siltä osin saavutettu (Oivatietokanta 2015). Temmesjoen tilaa heikentävät maatalouden, haja-asutuksen ja metsätalouden ravinnekuormitus sekä maa- ja metsätalouden kiintoainekuormitus. Temmesjoen valuma-alueella on happamia sulfaattimaita ja maaperän kuivattaminen on aiheuttanut vesistöjen happamoitumista sekä metallikuormitusta. Ravinnekuormituksen seurauksena Temmesjoki on rehevöitynyt ja uomaan kohdistuneet muokkaustoimet ovat muuttaneet joen alkuperäisiä elinympäristöjä. Tyrnävänjoki on pintavesityypiltään keskisuuri turvemaiden joki ja sen ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi. Päällyslevät ilmentävät hyvää tilaa, pohjaeläimet erinomaista ja sähkökoekalastukset tyydyttävää tilaa. Biologisten laatutekijöiden ELS-arvojen keskiarvo ilmentää hyvää tilaa mutta huono fysikaalis-kemiallinen luokka laskee ekologisen tilaluokan tyydyttäväksi. Kemiallinen tila on luokiteltu hyväksi ja vesienhoitosuunnitelman tavoitetila saavutettu (Oiva-tietokanta 2015). Korkea kokonaisfosforipitoisuus ja alhaiset ph-minimit asettavat Tyrnävänjoen huonoon fysikaalis-kemialliseen luokkaan. Havaintopaikan Tyrnävänjoki 4-tien silta vuoden 2006 2012 vedenlaatutietojen perusteella kokonaisfosforipitoisuuden keskiarvo 101 µg/l ilmentää huonoa tilaa, kokonaistyppipitoisuuden keskiarvo 1347 µg/l tyydyttävää tilaa ja ph-minimiarvojen keskiarvo 4,8 ilmentää huonoa tilaa (Oiva-tietokanta 2015). Tyrnäväjoen tilaa heikentävät samat tekijät kuin Temmesjoessa.

LIMINGANLAHDEN KUORMITTAJIEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA 2015 2 Temmesjoen valuma-alueen vuosittainen fosforikuormitus on arviolta 34,8 tonnia ja typpikuormitus 373,8 tonnia. Luonnonhuuhtouman osuus kaikesta kuormituksesta on typen osalta 41 % ja fosforin osalta 15 % (Kuva 2-1). Suurin yksittäinen ravinnekuormittaja on maatalous, jonka osuus fosforikuormituksesta on 71 % ja typpikuormituksesta 51 %. Turvetuotannon osuus ravinnekuormituksesta on 1-2 % luokkaa (Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma 2010 2015). Kuva 2-1. Pintavesien fosfori- ja typpikuorituksen jakautuminen eri kuormituslähteiden kesken Temmesjoen vesistöalueella vuosina 2001 2006 (Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma 2010 2015) Hyvä ekologisen tilan saavuttaminen Temmesjoen valuma-alueella edellyttää ravinne- ja kiintoainekuormituksen vähentämistä. Uusilla turvetuotantoalueilla on tuotantokauden ulkopuolisen kuormituksen vähentämiseksi otettava käyttöön ympärivuotinen pintavalutus tai muu tehostettu vesienkäsittelymenetelmä. Lisäksi lupakäsittelyssä on otettava huomioon happamien sulfaattimaiden aiheuttama vesistön happamoitumisriski (Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma 2010 2015). 3. HYDROLOGISET OLOT Vuoden 2015 keskilämpötila oli Siikajoen Revonlahden mittausasemalla 4,8 ºC, mikä oli 2,2 ºC vertailukauden 1981 2010 keskiarvoa (2,6 ºC) enemmän. Erityisesti alkuvuosi, aikavälillä tammi-maaliskuu, olivat selvästi keskimääräistä lämpimämpiä. Kuukausittaisia lämpötilakeskiarvoja vertaillessa ainoastaan kesä- ja heinäkuu olivat vertailujakson keskiarvoa viileämpiä (Kuva 3-1). Vuoden 2015 sadesumma oli 709 mm, mikä oli 168 mm vertailujakson keskiarvoa (541 mm) suurempi. Tavanomaista sateisempaa oli erityisesti tammi-, maalis-, touko-, kesä- ja syyskuussa. Kuva 3-1. Kuukauden keskilämpötila ja sademäärät Siikajoen Revonlahden mittausasemalla vuonna 2015 sekä vertailujaksolla 1981 2010 (lähde: Ilmatieteenlaitos ilmastokatsauslehdet 2015)

LIMINGANLAHDEN KUORMITTAJIEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA 2015 3 Temmesjoessa ja Tyrnävänjoessa ei ole virtaamamittauspisteitä, joten Temmesjoen suualueen (F=1181 km 2 ) ja Tyrnäväjoen yläosan (F= 109 km 2 ) virtaamat on arvioitu Suomen ympäristökeskuksen hydrologisen mallin vuodelle 2015 simuloimien tietojen perusteella sekä vuosien 1990 2010 keskiarvona (Taulukko 3-1, Kuva 3-2). Malli laskee virtaamia reaaliajassa, mutta siihen sisällytetty virtaamalaskenta takautuvasti vuodesta 1962 lähtien. Malli laskee virtaaman jokaiselle 3. jakovaiheen mukaiselle vesistöalueelle. Taulukko 3-1. Virtaamat Temmesjoen suualueella ja Tyrnävänjoen yläosalla (lähtöaineisto: SYKE:n vesistömallijärjestelmä) Tyrnävänjoki yläosa 58.053 Temmesjoki suualue 58.011 F = 1181 km 2 F = 109 km 2 2015 1990-2010 2015 1990-2010 (m 3 /s) (m 3 /s) (m 3 /s) (m 3 /s) MQ vuosi 18,9 9,6 1,9 1,3 MQ kesä-syys 14,5 6,2 1,5 0,80 MNQ kesä-syys 3,5 1,5 0,30 0,20 MHQ kesä-syys 36,1 20 3,6 3,1 Kuva 3-2. Temmesjoen ja Tyrnävänjoen yläosan virtaamat vuonna 2015 sekä vuorokauden keskimääräinen virtaama jaksolla 1990 2010 SYKE:n vesistömallin perusteella arvioituna. Vuonna 2015 Temmesjoen virtaama oli keskimäärin 18,9 m 3 /s eli noin kaksinkertainen vuosien 1990 2010 keskimääräiseen virtaamaan nähden. Sateisesta vuodesta johtuen Temmesjoen virtaamat olivat lähes koko vuoden tavanomaista suuremmat. Kevättulvat huhti-toukokuussa olivat tavanomaista suuremmat. Kesä-heinäkuun vaihteessa, elokuussa sekä syys-lokakuun vaihteessa esiintyi korkeita virtaamapiikkejä. Vesistömallin arvojen perusteella Tyrnävänjoen yläosalla vuoden 2015 keskivirtaama 1,9 m 3 /s oli suurempi kuin pitkän ajan 1990 2010 keskiarvo 1,3 m 3 /s. Myös Tyrnävänjoessa esiintyi kevättulvan lisäksi tavanomaista suurempia virtaamia kesä elokuun aikana (Kuva 3-2).

LIMINGANLAHDEN KUORMITTAJIEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA 2015 4 4. KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILU 4.1 Tarkkailun toteutus Vuonna 2015 Liminganlahden (Temmesjoen vesistöalueella) alueella oli tarkkailuvelvollisia turvetuotantoalueita kaikkiaan viisi. Turvetuotantopinta-alaa oli yhteensä 463 ha, josta tuotannossa tai tuotantokuntoista alaa oli 151 ha ja tuotannosta poistunutta 312,3 ha. Kuntoonpanossa alueita ei ollut lainkaan. Jälkikäytössä olevasta alasta 589,2 ha oli metsätalouskäytössä 353,1 ha, maatalouskäytössä 103,7 ha, kosteikkona 50,3 ha ja muussa käytössä 82 ha. Alueiden sijainti on esitetty liitteen 1 kartassa. Taulukko 4-1. Liminganlahden turvetuotantoalueet, pinta-alat ja vesienkäsittelymenetelmät vuonna 2015 (pvk = pintavalutuskenttä, la= laskeutusallas, hai=haihdustus-/imeytysallas). Tuotantoalue Vesiensuojelu rakenne (ensisijainen) lupa nro pvm Vesistö alue Tuotannossa (ha) Tuotannosta poistunut (ha) Kuormittava Jälkikäytössä yhteensä (ha) (ha) Lupa-ala (ha) Jouttenoinen pvk PSY 59/07/2 4.5.2007 58.023 44,8 76,5 121,2 120,3 Pelsonrimpi hai/la PSAVI 39/2015/1 30.4.2015 58.053 185,4 185,4 14,7 0 Pelsonrimpi pvk/la PSY 124/08/2 23.12.2008 58.053 48,8 1,7 50,4 33 55,8 Pelsonsuo la PSAVI 40/2015/1 30.4.2015 58.053 249,5 0 Pelsonsuo pvk/la PSY 125/08/2 23.12.2008 58.053 12,6 0,2 12,8 94,2 42 Raja-aava pvk/la PSY 126/08/2 23.12.2008 58.053 36 36 49,8 83,3 Raja-aava la PSY 126/08/2 23.12.2008 58.053 22,4 83,3 Tuulisuo pvk PSY 126/08/2 23.12.2008 58.053 44,8 12,5 57,2 125,6 125,9 Tuulisuo pvk PSAVI 63/2015/1 29.5.2015 58.053 125,9 Yhteensä 151 312,3 463 589,2 636,5 Liminganlahden turvetuotantoalueiden tarkkailua toteutettiin tuotannosta poistuneella jälkihoitovaiheessa olevalla Raja-aavalla sekä tuotannossa olevalla Tuulisuolla toukokuun puolivälistä syyskuun lopulle saakka tarkkailuohjelman mukaisesti. Myös jatkuvatoiminen virtaamamittaus oli käytössä molemmilla tarkkailukohteilla. Taulukko 4-2. Liminganlahden vuoden 2015 päästötarkkailupisteiden koordinaatit. Suo Tarkkailupisteen sijainti Tunnus Tyyppi Koordinaatit (YKJ) Raja-aava pvk1, mittapato pvk1 Jälkihoito 3468600 7152202 Tuulisuo pvk1, mittapato pvk1 päästö 3466624 7154759 4.2 Tarkkailun tulokset Päästötarkkailun tulokset on esitetty liitteessä 2. Kesä 2015 oli runsassateinen ja vesiä virtasi tarkkailusoilta lähes koko tarkkailukauden ajan. Tuulisuolla mittapadon alapuoliset ojastot padottivat vettä lähes koko tarkkailukauden ajan (Kuva 4-1) eikä virtaamamittauksista saatuja tuloksia voitu pitää luotettavina. Vastaavasti Raja-aavalla (Kuva 4-2) mittapadon alapuolella on runsaasti pudotuskorkeutta eikä padotustilanteita päässyt syntymään koko tarkkailun aikana. Tuulisuon virtaamat laskettiin Raja-aavalta mitattujen valuma-arvojen perusteella pinta-alaan suhteutettuna. Tarkkailusoista Tuulisuo on tuotannossa ja Raja-aava jälkihoitovaiheessa. Tuotantoalueiden hydrologia on kohteittain aina toisistaan poikkeava, mutta ko. alueiden etäisyydet toisistaan ovat lyhyet jolloin esim. sadannan osalta olosuhteet ovat olleet hyvin lähellä toisiaan. Tarkkailussa käytetyt virtaamamittauslaitteet olivat EHPtekniikan jatkuvatoimisia etäluettavia virtaamamittareita. Raja-aavalta tarkkailukaudella mitatut valumat vaihtelivat välillä 0,02 46 l/s km 2, keskiarvon ollessa 16,5 l/s km 2. Pintavalutuskentän valuma-alue oli 99,1 ha ja sen kautta lähtevä vesimäärä vaihteli 0,02 46 l/s ollen keskimäärin 16,4 l/s. Raja-aavan valuma-arvojen perusteella laskettuna Tuulisuon pintavalutuskentän mittapadolta (valuma-alue 195,8 ha) lähtevä vesimäärä vaihteli välillä 0,04 90 l/s, ollen keskimäärin 32,4 l/s.

LIMINGANLAHDEN KUORMITTAJIEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA 2015 5 Kuva 4-1. Tuulisuon pvk1 mittapato 15.6.2015 (vasen) ja 14.7.2015 (oikea). Kuva 4-2. Raja-aavan pvk1 mittapato 15.6.2015 (vasen) ja 14.7.2015 (oikea). Vedenlaatunäytteet saatiin otettua molemmilta kohteilta jokaisella näytekierroksella (Liite 2). Pintavalutuskentiltä lähtevien vesien ph-arvot vaihtelivat välillä 5,7 6,2. Orgaanista humusainesta kuvaava COD Mn -pitoisuudet vaihtelivat välillä 26 68 mg/l, ollen Tuulisuolla keskimäärin 44 mg/l ja Raja-aavalla 38 mg/l. Ravinteista kokonaisfosforipitoisuudet vaihtelivat Tuulisuolla välillä 25 110 µg/l (ka. 52 µg/l) ja Raja-aavalla välillä 24 150 µg/l (ka. 90 µg/l). Kokonaistypen osalta pitoisuudet vaihtelivat Tuulisuolla välillä 920 1 900 µg/l (ka. 1 233 µg/l) ja Raja-aavalla välillä 610 1 500 µg/l (ka. 938 µg/l). Vedestä mitatut kiintoainepitoisuudet vaihtelivat Tuulisuolla välillä 2,4 53 mg/l (ka. 18 mg/l) ja Raja-aavalla välillä <2 17 mg/l (ka. 7,7 mg/l). Tuulisuon purkuvesissä oli myös runsaasti rautaa 4 800 33 000 µg/l. (Liite 2). Tarkkailujakson ominaiskuormitusluvut laskettiin virtaamapainotteisesti vedenlaatu- ja virtaamamittaustulosten perusteella (liite 2). Nettokuormituslaskennassa taustahuuhtouman vedenlaatuarvoina käytettiin yleisesti käytössä olevia taustapitoisuuksia (kiintoaine 1 mg/l, fosfori 20 µg/l ja typpi 500 µg/l). Oheisessa taulukossa (Taulukko 4-3) on esitetty Raja-aavan ja Tuulisuon keskimääräiset virtaamat ja vedenlaatutulokset sekä lasketut ominaiskuormitukset. Vertailuna on esitetty vuoden 2012 tarkkailun tulokset. Vuonna 2015 soiden valumat olivat noin puolet vuoden 2012 valumista, joka osaltaan selittää myös alhaisempia ominaisuuskuormitusarvoja.

LIMINGANLAHDEN KUORMITTAJIEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA 2015 6 Taulukko 4-3. Raja-aavan ja Tuulisuon tarkkailun 2015 keskimääräiset valuma-, pitoisuus- ja ominaiskuormitusarvot. Vertailuna vuoden 2012 tarkkailun tulokset. Tarkkailusuo Mq ph CODMn Kok.P Kok.N Kiintoaine brutto netto brutto netto brutto netto l/s km 2 mg/l g/ha d µg/l g/ha d g/ha d µg/l g/ha d g/ha d mg/l g/ha d g/ha d Raja-aava, pvk1 (vuosi 2015) 16,5 6,0 38 586 90 1,6 1,3 938 15 7,6 7,7 134 120 Raja-aava, pvk1 (vuosi 2012) 35 6,0 51 1493 78 2,2 1,6 1360 40 25 13 339 278 Tuulisuo, pvk1 (vuosi 2015) 16,5 5,9 44 698 52 0,87 0,58 1233 20 12 18 293 279 Tuulisuo, pvk1 (vuosi 2012) 37 5,6 38 2148 44 2,8 2,1 1206 72 55 11 952 887 Liminganlahden (Temmesjoen vesistöalueen) turvetuotantoalueiden vuosipäästöt (Taulukko 4-4) on saatu Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailuraportista (Pöyry Finland Oy 2016). Laskenta on tehty pääosin Pohjois-Pohjanmaan alueella vuonna 2015 tarkkailussa olleiden tuotantoalueiden tarkkailutuloksista saatujen ominaiskuormitusarvojen perusteella (Taulukko 4-5). Tulosten perusteella vuoden 2015 kuormitukset olivat happea kuluttavan orgaanisen aineen (COD Mn ) ja kokonaistypen osalta vertailujakson toiseksi korkeimmat. Kokonaisfosforin ja kiintoaineen osalta päästöt olivat vertailujakson keskitasoa. Taulukko 4-4. Liminganlahden (Temmesjoen vesistöalueen) turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön tuotantoalueittain vuonna 2015. Vertailuna vuosipäästöt v. 2010 2014 (Lähde: Pöyry Finland Oy 2016) Taulukko 4-5. Vuosikuormituksen laskennassa käytetyt ominaiskuormitusluvut vesienkäsittelymenetelmittäin. Ympärivuotisessa aineistossa on mukana yksi Lapsissa sijaitseva kohde ja kolme Kainuussa sijaitsevaa kohdetta (Lähde: Pöyry Finland Oy 2016)

LIMINGANLAHDEN KUORMITTAJIEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA 2015 7 Kesäaikaiset päästöt (Taulukko 4-6) on laskettu Raja-aavan ja Tuulisuon pintavalutuskenttien kautta meneviä päästöjä lukuun ottamatta taulukossa (Taulukko 4-5) esitettyjen muiden Pohjois- Pohjanmaan alueella vuonna 2015 tarkkailussa olleiden turvetuotantoalueiden tarkkailutuloksista saatujen ominaiskuormitusarvojen perusteella. Taulukossa (Taulukko 4-6) on esitetty vertailuna vuosien 2008 ja 2012 kesäaikaiset päästöt, jolloin Liminganlahden alueen turvetuotantoalueet olivat kesäaikaisessa päästötarkkailussa. Kesän 2015 lasketut päästöt olivat lähes samaa tasoa kuin vuonna 2008, mutta pienemmät kuin vuonna 2012. Taulukko 4-6. Liminganlahden turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön kesällä 2015. Vertailuna kesäaikaiset päästöt vuosilta 2012 ja 2008, jolloin turvetuotantoalueet olivat kesäaikaisessa tarkkailussa. Suo Purkuvesistö Kuormittava-ala Bruttokuormitus Nettokuormitus yhteensä COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d Jouttenoinen 58.023 121,2 72 0,10 2,3 12 0,05 1,1 9,5 Pelsonrimpi 58.053 235,8 140 0,19 4,5 23 0,09 2,2 18 Pelsonsuo 58.053 12,8 7,6 0,01 0,2 1,3 0,01 0,1 1,0 Raja-aava 58.053 36,0 21 0,06 0,5 4,8 0,05 0,3 4,3 Tuulisuo 58.053 57,2 40 0,05 1,1 17 0,03 0,7 16 Vesistöalue yhteensä 463 281 0,40 8,7 58 0,23 4,4 49 Kesä 2012 556 584 1,0 21,2 215 0,8 15,1 191 Kesä 2008 625 247 0,4 10 72 0,2 5,1 54 5. VESISTÖTARKKAILU 5.1 Tarkkailun toteutus Vuonna 2015 vesistötarkkailua toteutettiin tarkkailuohjelman mukaisesti Tyrnävänjoen Ylipään vuosittain toteutettavan veden laadun tarkkailupisteen (Tyr 47) lisäksi Tuulijärvellä (Tuu), Kantokanavalla (Kan5), Pitkäjärvellä (Pit1) sekä Tyrnävänjoen Mällisen (Tyr21) havaintopaikoilla touko-, heinä-, elo- ja syyskuussa toteutetulla vesinäytteenotolla. Toukokuun alussa otettua näytettä lukuun ottamatta heinä-, elo- ja syyskuun vesistönäytteenotto tehtiin samana päivänä kuin päästötarkkailunäytteenotto Tuulisuon ja Raja-aavan tarkkailukohteilla. 5.2 Tarkkailun tulokset Tarkkailupisteistä Hertta-tietokannasta sekä vuonna 2015 otetuista näytteistä peräisin olevat vedenlaatutulokset on esitetty liitteessä 4 sekä osittain taulukossa (Taulukko 5-1). Tyrnävänjoessa (Tyr 47, Tyr 21) vesi oli pääosin lievästi hapanta ph-arvojen vaihdellessa välillä 6,0 6,7 ja runsashumuksista COD Mn -arvojen vaihdellessa välillä 28 57 mg/l. Humusvesille tyypillisesti vedessä on runsaasti rautaa ja väriarvot olivat korkeat. Kiintoainepitoisuudet vaihtelivat välillä 6,7 28 mg/l. Sähkönjohtavuuden arvot kuvaavat alhaista johtokykyä. Sähkönjohtokyky ilmaisee veteen liuenneiden suolojen määrää joiden määrää lisää mm. jätevedet ja peltolannoitus. Ravinteiden osalta kokonaistyppipitoisuudet olivat alhaisimmillaan toukokuussa 770 860 µg/l ja vaihtelivat heinä syyskuussa välillä 950 1400 µg/l, kuvaten rehevää vesistöä. Myös kokonaisfosforipitoisuudet olivat alhaisemmat kevättulvien aikaan toukokuussa 36 40 µg/l ja vaihtelivat heinä syyskuussa välillä 39 110 µg/l, kuvaten myös rehevää vesistöä. Veden ravinnepitoisuudet olivat keskimäärin hieman korkeammat joen yläosalla Ylipään tarkkailupisteessä. Veden laadussa ei ollut havaittavissa merkittäviä muutoksia tarkkailupisteiden välillä sekä verrattuna aiempiin vedenlaatutuloksiin. Pitkäjärven (Pit 1) vesi on lievästi hapanta ph-arvojen vaihdellessa välillä 6,0 6,7, runsashumuksista (COD Mn 33 57 mg/l) ja rautapitoista (3 600 11 000 µg/l). Kiintoainepitoisuudet vaihtelivat välillä 5,0 15 mg/l. Sähkönjohtavuuden arvot 3,7 5,3 ms/m olivat sisävesille tyypillisen alhaiset. Ravinteiden osalta kokonaistyppipitoisuudet vaihtelivat välillä 1 300 1 600 µg/l ja kokonaisfosforipitoisuudet välillä 64-130 µg/l kuvaten rehevää tai erittäin rehevää vesistöä. Vastaavasti planktonlevien runsautta kuvaavat klorofylli-a-pitoisuudet 6,1 7,0 µg/l ovat tyypilliset lievästi

LIMINGANLAHDEN KUORMITTAJIEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA 2015 8 rehevälle vesistölle. Vuonna 2015 mitatut pitoisuudet olivat pääosin samaa tasoa tai alhaisemmat verrattuna aiempiin pitkän ajanjakson keskiarvoihin nähden (Taulukko 5-1). Tuulisuon välittömässä läheisyydessä sijaitsevan Tuulijärven (Tuu) vesi oli hapanta ph-arvojen vaihdellessa välillä 5,3 5,7, runsashumuksista (COD Mn 32 51 mg/l) ja rautapitoista 3 000 8 200 µg/l. Kiintoainepitoisuudet vaihtelivat välillä 6,0 9,3 mg/l. Sähkönjohtavuuden arvot 1,8 2,2 ms/m olivat alhaiset. Ravinteiden osalta kokonaistyppipitoisuudet vaihtelivat välillä 680 1 000 µg/l ja kokonaisfosforipitoisuudet välillä 19 65 µg/l kuvaten pääosin rehevää vesistöä. Vastaavasti planktonlevien runsautta kuvaavat klorofylli-a-pitoisuudet 6,1 10 µg/l ovat tyypilliset lievästi rehevälle tai rehevälle vesistölle. Aiempaan tarkkailuun nähden veden laadussa ei ollut havaittavissa selkeitä muutoksia. Kantokanavan (Pit 1) vesi on lievästi hapanta ph-arvojen vaihdellessa välillä 6,0 6,5, runsashumuksista (COD Mn 32 60 mg/l) ja rautapitoista (3 800 12 000 µg/l). Kiintoainepitoisuudet vaihtelivat välillä 8,0 20 mg/l ja sähkönjohtavuuden arvot välillä 3,9 6,7 ms/m. Ravinteiden osalta kokonaistyppipitoisuudet vaihtelivat välillä 1 100 1 700 µg/l ja kokonaisfosforipitoisuudet välillä 70-170 µg/l kuvaten erittäin rehevää vesistöä. Kantokanavan vedenlaatu oli vuonna 2015 aiemman tarkkailun mukainen eikä selviä muutoksia ollut havaittavissa (Taulukko 5-1). Taulukko 5-1. Tyrnäväjoen Ylipään (Tyr 47), Tyrnäväjoen Mällisen (Tyr 21), Pitkäjärven (Pit1), Tuulijärven (Tuu) ja Kantokanavan (Kan5) vedenlaatutulokset vuonna 2015. Vertailuna näytepisteistä aiemmin otettujen näytteiden vedenlaadun minimi-, maksimi- ja keskiarvot. Paikka/ Aika Lämpö tila Happi Klorofyllia ph Väriluku Sameus Rauta Sähkönjohtavuus CODMn Kiintoaine Kok.P PO4-P Kok.N NH4-N Nitriittinitraatti C kyll.% mg/l µg/l mg Pt/l FNU µg/l ms/m mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l typpenä, µg/l Tyrnävänjoki, Ylipää (Tyr47) 11.5.2015 10,8 7,7 6,1 200 3200 2,9 30 10 40 15 860 9,2 100 14.7.2015 14,5 7 6,5 400 5200 4,7 43 8,3 57 61 1300 22 160 10.8.2015 16,1 5,5 6,0 500 10000 3,8 57 17 110 42 1400 13 48 9.9.2015 10,2 9,6 6,5 400 9400 4,1 39 6,7 100 67 1300 17 180 ka 12,9 7,5 6,3 375 6950 3,9 42 11 77 46 1215 15 122 Aiemmat tulokset vuosilta 1988-2014 (n=70) min 0,1 30 4,4 2,4 5,6 150 5,9 1100 2,5 7,7 1,4 49 17 570 3,0 7,0 maks 20,7 90 11 39,3 7,2 954 40 23004 54 45 33 188 180 4465 1340 590 ka 11 73 8,2 13,6 6,6 405 15 8193 6,9 27 10 106 71 1366 233 109 Tyrnävänjoki Mällinen (Tyr 21) 11.5.2015 8,9 10,5 6,4 200 3000 3,5 28 8 36 14 770 6,6 120 14.7.2015 14,3 9,4 6,7 350 4800 3,7 38 11 39 39 1100 11 140 10.8.2015 15,5 8,4 6,3 450 11000 3,6 50 28 97 53 1300 9,2 60 9.9.2015 9,4 10,7 6,7 400 9900 4,2 32 16 71 36 950 8,7 120 ka 12 10 6,5 350 7175 3,8 37 16 61 36 1030 8,9 110 Aiemmat tulokset vuosilta 1963-2012 (n=34) min 0 37 5,3 4,4 5,7 150 6,2 2200 2,6 11 1,6 36 14 650 6,0 21 maks 20 108 13 4,4 7,7 526 31 15800 63 43 25 150 120 2000 860 520 ka 10 86 9,8 4,4 6,7 308 13 6532 9,1 22 7,0 87 53 1021 114 161 Pitkäjärvi (Pit1) 11.5.2015 10 7,8 6,1 230 3600 3,7 33 5 64 29 1300 110 310 14.7.2015 13,9 7 7,0 6,4 400 6000 5,3 42 15 98 120 1400 110 250 10.8.2015 17,3 5,3 6 500 8500 4 57 15 130 64 1600 49 130 9.9.2015 11,4 8,6 6,1 6,7 500 11000 4,9 42 7,2 130 91 1500 76 210 ka 13 7,2 6,3 408 7275 4,5 44 11 106 76 1450 86 225 Aiemmat tulokset vuosilta 1968-2012 (n=39) min 0,1 2 0 2 5 180 7 2800 3,2 13 5 70 33 995 7 5 maks 22 105 10 65 7 580 35 34400 65 48 202 567 136 3890 826 320 ka 12 60 6 22 6 395 18 8801 8,2 31 21 155 75 1576 242 112 Tuulijärvi (Tuu) 11.5.2015 11,3 8,5 5,6 200 3000 1,8 32 9,3 28 2,9 680 <4,0 <4,0 14.7.2015 16,5 6,6 6,1 5,4 350 4000 2,1 46 6 19 11 890 6,1 <4,0 10.8.2015 18,8 6 5,3 600 7800 2,2 51 7 63 15 990 5,9 <4,0 9.9.2015 11,3 8,3 10 5,7 500 8200 2,2 47 8,7 65 21 1000 14 7,5 ka 14 7,4 8,1 5,5 413 5750 2,1 44 7,8 44 12 890 7,0 3,4 Aiemmat tulokset vuosilta 1971-2012 (n=41) min 0,1 0,0 0,0 6,0 5,1 39,0 2,3 830 1,6 11,7 2,7 17 2,0 420 4,0 1,5 maks 23 96 13 41 7,1 1250 23 96000 23 82 75 274 32 3210 1370 33 ka 11 53 5,7 15 5,8 410 8,0 10778 5,0 39 18 69 15 1158 90 6,7 Kantokanava 5 (Kan5) 11.5.2015 9,6 8,1 6,1 230 3800 3,9 32 8 70 38 1100 120 350 14.7.2015 12,9 6,8 6,5 400 6100 6,7 50 17 130 160 1600 170 290 10.8.2015 15,3 4,7 6,0 600 12000 4,8 60 20 170 100 1600 91 180 9.9.2015 9,2 7,3 6,4 450 10000 5,7 41 14 150 100 1700 160 260 ka 12 6,7 6,3 420 7975 5,3 46 15 130 100 1500 135 270 Aiemmat tulokset vuosilta 2008-2012 (n=8) min 3,1 31 3,1 5,2 175 2000 1,5 28 4,0 82 34 1300 130 62 maks 17 90 8,8 6,5 550 8600 5,8 51 24 200 130 2500 420 1300 ka 12 55 6,1 6,0 394 5150 4,1 41 12 143 83 1725 239 269

LIMINGANLAHDEN KUORMITTAJIEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA 2015 9 Kuva 5-1. Tyrnäväjoen Ylipään (Tyr 47), Tyrnäväjoen Mällisen (Tyr 21), Pitkäjärven (Pit1), Tuulijärven (Tuu) ja Kantokanavan (Kan5) COD Mn-, kiintoaine- ja ravinnepitoisuudet vuosina 2000 2015. Veden laadun tarkkailun lisäksi Vapo Oy on tarkkaillut Jouttenoisen ympäristöluvan (nro 59/07/2) lupamääräyksen mukaisesti Ison Nuoluanjärven vedenkorkeutta vähintään neljä kertaa kesäkaudella järveen asennetulta mitta-asteikolta siten, että järven maksimi- ja minimivedenkorkeudet tulevat havaituiksi. Tarkkailutuloksiin perustuvan selvityksen mukaan (liite 4) pinnankorkeus on pysynyt suunnilleen samalla tasolla vuosien 2002 2015 ajan, joten Jouttenoisen turvetuotantotoiminnalla ei ole ollut merkittävää vaikutusta Ison Nuoluanjärven vedenkorkeuteen. 6. TURVETUOTANNON KUORMITUKSEN VAIKUTUKSET VESISTÖSSÄ Pelson turvetuotantoalueiden (Raja-aava, Tuulisuo, Pelsonrimpi ja Pelsonsuo) kuivatusvedet purkautuvat purku-uomiensa kautta Tyrnävänjokeen ja edelleen Temmesjoen kautta Liminganlahteen. Alueella sijaitsee myös Pelson keskusvankilan jätevedenpuhdistamo, josta vedet johdetaan Kantokanavaa pitkin Tyrnävänjokeen. Pelson keskusvankilan jätevedenpuhdistamon purkuvedet vaikuttavat osaltaan alapuolisen purkuvesistön (Kantokanava, Pitkäjärvi ja Tyrnävänjoki) ravinnepitoisuuksiin (ks. kappale 7.2). Taulukossa (Taulukko 6-1) on esitetty päästötarkkailussa olleiden turvetuotantoalueiden (Rajaaava, Tuulisuo) ja alapuolisten vesistötarkkailupisteiden heinä-syyskuussa samanaikaisten näytteenottokertojen keskimääräiset vedenlaadut. Toukokuussa päästötarkkailunäytteet otettiin viikko vesistötarkkailunäytteiden jälkeen, joten näitä tuloksia ei ole käytetty keskiarvojen laskennassa vaan vedenlaatutulokset on esitetty erillisessä taulukossa (Taulukko 6-2).

LIMINGANLAHDEN KUORMITTAJIEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA 2015 10 Taulukko 6-1. Raja-aavan ja Tuulisuon kuivatusvesien sekä alapuolisten vesistötarkkailupisteiden veden laatu heinä-syyskuun samanaikaisilla näytteenottokerroilla keskimäärin vuonna 2015. Havaintopiste/suo ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 2+3 N NH 4 -N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Raja-aava, pvk1 5,9 44 130 1103 12 Tuulijärvi (Tuu) 5,5 48 49 16 960 3,8 8,7 6667 7,2 Tuulisuo, pvk1 6,0 46 55 16 1167 9,3 65 16267 21 Kantokanava (Kan5) 6,3 50 150 120 1633 243 140 9367 17 Pitkäjärvi (Pit1) 6,4 47 119 92 1500 197 78 8500 12 Tyrnävänjoki (Tyr21) 6,6 40 69 43 1117 107 10 8567 18 Tyrnävänjoki (Tyr47) 6,3 46 89 57 1333 129 17 8200 11 Taulukko 6-2. Raja-aavan ja Tuulisuon kuivatusvesien sekä alapuolisten vesistötarkkailupisteiden veden laatu toukokuussa vuonna 2015. Havaintopiste/suo ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 2+3 N NH 4 -N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Raja-aava, pvk1 * 6,0 26 24 610 < 2 Tuulijärvi (Tuu)** 5,6 32 28 2,9 680 <4,0 <4,0 3000 9,3 Tuulisuo, pvk1* 5,7 26 25 920 2 Kantokanava (Kan5)** 6,1 32 70 38 1100 350 120 3800 8,0 Pitkäjärvi (Pit1)** 6,1 33 64 29 1300 310 110 3600 5,0 Tyrnävänjoki (Tyr21)** 6,4 28 36 14 770 120 7 3000 8,0 Tyrnävänjoki (Tyr47)** 6,1 30 40 15 860 100 9,2 3200 10 * Päästötarkkailunäytteet otettu 18.5.2015 ** Vesistötarkkailunäytteet otettu 11.5.2015 Raja-aavan kuivatusvedet johdetaan vesienkäsittelyn jälkeen laskuojaa pitkin Tuulijärveen ja siitä edelleen Tuulikanavan, Kantokanavan, Kantojärven, Pitkäjärven ja Tyrnävänjoen kautta Perämereen. Heinä-syyskuussa Raja-aavan valumavesien ph-arvo oli korkeampi kuin ensimmäisenä purkuvesistönä olevassa Tuulijärvessä mutta vastaavasti alhaisempi kuin Kantokanavassa, Pitkäjärvessä ja Tyrnävänjoessa (Taulukko 6-1). COD Mn -pitoisuus sekä kiintoainepitoisuus olivat keskimäärin samaa tasoa kuin purkuvesistössä. Ravinteista kokonaisfosforipitoisuus oli purkuvesistöjä korkeampi lukuun ottamatta Kantokanavaa. Kokonaistypen pitoisuus oli Tuulijärvestä mitattua pitoisuutta korkeampi, mutta alhaisempi kuin Kantokanavassa, Pitkäjärvessä ja Tyrnävänjoessa. Toukokuussa Raja-aavalta otetun vesinäytteen pitoisuudet olivat pienemmät kuin vastaanottavassa purkuvesistössä (Taulukko 6-2). Tuulisuon kuivatusvedet johdetaan vesienkäsittelyn jälkeen laskuojaa pitkin Tuulikanavaan ja edelleen Kantojärven, Pitkäjärven, Tyrnävänjoen ja Temmesjoen kautta Perämereen. Tuulisuon ravinnepitoisuudet olivat alhaisemmat kuin vastaanottavassa vesistössä (Taulukko 6-1). Kuivatusvesien rautapitoisuudet olivat selvästi korkeammat kuin purkuvesistössä. Veden humuspitoisuus oli samaa tasoa kuin purkuvesistössä mutta ph-arvojen perusteella hieman happamampaa. Keskimääräinen kiintoainepitoisuus oli purkuvesistöjä korkeampi. Toukokuussa Tuulisuon otetun vesinäytteen ph-arvo oli hieman alhaisempi kuin purkuvesistössä. Tuulisuon päästönäytteen humus-, kokonaisfosfori- ja kiintoainepitoisuudet olivat alhaisemmat kuin alapuolisessa vesistössä. Myös Tuulisuon purkuveden kokonaistyppipitoisuus oli alhaisempi kuin Kantokanavassa ja Pitkäjärvessä, mutta hieman korkeampi kuin Tyrnävänjoessa (Taulukko 6-2). Turvetuotannon kesäaikaisesta kuormituksesta aiheutuvia vaikutuksia alapuolisen vesistön vedenlaatuun on arvioitu laskennallisesti Tyrnäväjoen yläosalle ja Temmesjoen suulla. Pitoisuuslisäykset ovat teoreettisia ja ne on laskettu siirtämällä turvesuon laskennallinen kuormitus sellaisenaan laskentakohtaan ottamatta huomioon sedimentaatiota ja muita vesistössä tapahtuvia prosesseja.

LIMINGANLAHDEN KUORMITTAJIEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA 2015 11 Taulukko 6-3. Arvio Liminganlahden turvetuotannon kesäaikaisen kuormituksen aiheuttamista pitoisuusmuutoksista Tyrnävänjoen yläosalla ja Temmesjoen suulla kesällä 2015. Pitoisuuslisäykset Virtaama Kiintoaine COD Mn Kok.P Kok.N m 3 /s mg/l mg/l µg/l µg/l Tyrnävänjoki, yläosa Kesän keskiarvo (brutto) 1,5 0,35 1,6 2,4 49 Kesän keskiarvo (netto) 1,5 0,31-1,4 25 Temmesjoki, suu Kesän keskiarvo (brutto) 14,5 0,05 0,2 0,3 7 Kesän keskiarvo (netto) 14,5 0,04-0,2 3 Pelson turvetuotantoalueet (Raja-aava, Tuulisuo, Pelsonrimpi ja Pelsonsuo) muodostavat noin 5 % Tyrnävänjoen yläosan valuma-alueen pinta-alasta. Tyrnävänjoen yläosalla (Tyr47) heinä syyskuussa 2015 mitatuista pitoisuuksista (Taulukko 6-1) turvesoiden laskennalliset bruttolisäykset (Taulukko 6-3) ovat kiintoaineelle 3,2 %, happea kuluttavalle ainekselle (COD Mn ) 3,5 %, kokonaisfosforille 2,7 % ja kokonaistypelle 3,7 %. Nettolisäykset ovat kiintoaineelle 2,8 %, kokonaisfosforille 1,6 % ja kokonaistypelle 1,9 %. Pelson alueella sijaitsee runsaasti peltoviljelmiä, jotka kuormittavat Tyrnävänjokea. Alueella sijaitsee myös Pelson keskusvankilan jätevedenpuhdistamo, josta vedet johdetaan Kantokanavaa pitkin Tyrnävänjokeen. Turvetuotantoalueiden kuormituksen aiheuttamat pitoisuuslisäykset Tyrnävänjoen yläosalla ovat laskennallisten arvioiden perusteella havaittavissa ja huonontavat omalta osaltaan Tyrnävänjoen tilaa. Valuma-alueesta johtuen vesistö olisi myös ilman turvetuotannon kuormitusta tummavetistä ja rehevää. 7. PELSON VANKILAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KUOR- MITUKSEN VAIKUTUKSET VESISTÖSSÄ 7.1 Vedenlaatu ja kuormitus Pelson keskusvankilan jätevedenpuhdistamon viemäröinnin piirissä on noin 120 asukasta, 51 taloutta ja yksi koulu. Puhdistamon vedet johdetaan Kantokanavaa pitkin Tyrnävänjokeen. Puhdistamolla on kuormitus-, vesistö- ja kalataloustarkkailuvelvoite. Vuonna 2015 käyttö- ja päästötarkkailusta vastasi Ahma Ympäristö Oy ja raportointi on tehty erillisenä (Ahma Ympäristö Oy 2016). Vuonna 2015 puhdistamolta johdettiin vesiä yhteensä 18 866 m 3 (keskimäärin 52 m 3 /d). Vesistöön johdettu kuormitus oli 0,2 kg/d BOD 7, 0,05 kg/d fosforia, 1,0 kg/d typpeä, 1,0 kg/d kiintoainetta ja 3,4 kg/d COD Cr. Vesistöön johdetun veden keskimääräinen kiintoainepitoisuus oli 19,1 mg/l, kokonaisfosforipitoisuus 1,0 mg/l ja kokonaistyppipitoisuus 18,7 mg/l (Ahma Ympäristö Oy 2016). 7.2 Arvio päästöjen vesistövaikutuksista Taulukossa (Taulukko 7-1) on esitetty Pelson keskusvankilan jätevedenpuhdistamolta lähteneen veden ja alapuolisen Tyrnävänjoen keskimääräiset vedenlaadut. Jätevedenpuhdistamolta lähtevissä vesissä erityisesti ravinnepitoisuudet ovat olleet selvästi korkeammat kuin alapuolisessa vesistössä. Taulukko 7-1. Pelson vankilan jätevedenpuhdistamolta lähteneen veden ja Tyrnävänjoen keskimääräinen laatu vuonna 2015. Havaintopiste/suo Kok.P Kok.N NH 4 -N Kiintoaine µg/l µg/l µg/l mg/l Vankilan jvp 955 18 700 7 000 19 Kantokanava (Kan5) 150 1 633 140 17 Pitkäjärvi (Pit1) 119 1 500 78 12 Tyrnävänjoki (Tyr21) 69 1 117 10 18 Tyrnävänjoki (Tyr47) 89 1 333 17 11

LIMINGANLAHDEN KUORMITTAJIEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA 2015 12 Taulukossa (Taulukko 7-2) on esitetty Pelson vankilan jätevedenpuhdistamon vuoden keskimääräisen kuormituksen laskennalliset pitoisuusvaikutukset Tyrnävänjoen yläosalla ja Temmesjoen suulla kesäaikana. Pitoisuuslisäykset ovat teoreettisia, ja ne on laskettu siirtämällä puhdistamon kuormitus sellaisenaan laskentakohtaan ottamatta huomioon sedimentaatiota ja muita vesistössä tapahtuvia prosesseja. Taulukko 7-2. Arvio Pelson keskusvankilan jätevedenpuhdistamon kuormituksen aiheuttamista pitoisuusmuutoksista Tyrnävänjoen yläosalla ja Temmesjoen suulla kesällä 2015. Pitoisuuslisäykset Virtaama Kiintoaine Kok.P Kok.N m 3 /s mg/l µg/l µg/l Tyrnävänjoki, yläosa Kesän keskiarvo 1,5 0,01 0,4 8 Temmesjoki, suu Kesän keskiarvo 14,5 0,001 0,04 0,8 Tyrnävänjoen yläosalla (Tyr47) havaituista pitoisuuksista puhdistamon laskennallinen pitoisuuslisäys kiintoaineelle on noin 0,09 %, fosforille noin 0,4 % ja typelle noin 0,6 %. Vaikutukset Temmesjoen suulla ovat arvion perusteella pienet. Puhdistamolta vesistöön johdettavien vesien vähäisestä määrästä johtuen kiintoaine- ja ravinnepitoisuuksien osalta vaikutukset Tyrnävänjoessa ja Temmesjoessa ovat varsin pieniä. Puhdistamo sijaitsee myös etäällä Tyrnävänjoesta ja Temmesjoesta, joten vesistössä tapahtuvien fysikaalisten, kemiallisten ja biologisten muuntumisprosessien myötä puhdistamon jätevesien pitoisuuslisäykset tarkastelupisteillä ovat pienemmät kuin laskennallisessa arviossa on saatu. Puhdistamon jätevesien vaikutukset ovat kuitenkin suuremmat heti puhdistamon alapuolisissa purku-uomissa kuten Kantokanavassa, jossa vesimäärät ovat pienemmät kuin Tyrnävänjoessa ja Temmesjoessa, eikä sedimentaatiota ja muita vesistössä tapahtuvia prosesseja ole ehtinyt tapahtua kuin alemmissa purku-uomissa. 8. YHTEENVETO JA JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUKSET Vuonna 2015 Liminganlahden turvetuotannon päästötarkkailua toteutettiin Raja-aavalla sekä Tuulisuolla. Vaikutustarkkailua toteutettiin purkuvesistössä Tuulijärvellä, Kantokanavalla, Pitkäjärvessä sekä Tyrnävänjoessa. Pelson vankilan jätevedenpuhdistamon kuormitustarkkailu raportoidaan erikseen, mutta vankila oli mukana Liminganlahden tarkkailussa vesistötarkkailun osalta. Liminganlahden turvetuotannon päästöt laskettiin vuonna 2015 pääosin Pohjois-Pohjanmaan alueen muiden turvetuotantoalueiden tarkkailusta saadun aineiston perusteella. Myös kuormitusvaikutusten arvio purkuvesistön laatuun perustui samoihin lähtötietoihin. Teoreettisten laskenta-arvioiden perusteella Pelson turvetuotantoalueiden kuormituksesta aiheutuvat pitoisuuslisät ovat havaittavissa ja lisäävät osaltaan kuormitusta alapuolisessa purkuvesistössä vielä Tyrnävänjoessa. Vastaavasti koko valuma-alueen turvetuotannon pitoisuusvaikutukset ovat arvion perusteella jo varsin pienet Temmesjoen suulla. Pelson keskusvankilan jätevesien kuormituksen pitoisuusvaikutukset Tyrnävänjoen vedenlaatuun ovat arvion perusteella turvetuotannon vaikutuksia pienemmät jäteveden vähäisestä määrästä johtuen. Liminganlahden alueen kuormittajien päästö- ja vaikutustarkkailua esitetään jatkettavaksi voimassa olevan tarkkailuohjelman mukaisesti.

LIMINGANLAHDEN KUORMITTAJIEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA 2015 13 9. LÄHTEET Ahma Ympäristö Oy 2016. Pelson vankilan jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailun tulokset vuodelta 2015; Käyttö- ja päästötarkkailu. 4.2.2016 Ilmatieteen laitos 2015. Ilmastokatsaus lehdet. http://ilmatieteenlaitos.fi/ilmastokatsaus-lehti Lapin Vesitutkimus Oy 2011. Oulun edustan vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelma vuosille 2012 2018. Oiva-tietokanta. 2016. Ympäristöhallinnon Oiva-tietokanta 12.3.2016. Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma 2010 2015. 2009. Osa 2: Vesienhoitoalueen eteläiset vesistöt. Pöyry Finland Oy 2016. Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailu vuonna 2015. Ramboll Finland Oy 2014. Vapo Oy ja Pelson vankila. Liminganlahden kuormittajien käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelma vuosille 2014 2017. 12.11.2014. JAKELU Vapo Oy noora.huotari@vapo.fi, petri.tahtinen@vapo.fi Pelson vankila reijo.virkkunen@om.fi Senaatti kiinteistöt juha.keranen@senaatti.fi Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY-keskukset kirsi.kalliokoski@ely-keskus.fi, jaana.rintala@ely-keskus.fi, marja.manninen@ely-keskus.fi, markus.huolila@ely-keskus.fi, pertti.o.heikkinen@ely-keskus.fi, kirjaamo.pohjois-pohjanmaa@ely-keskus.fi, kirjaamo.kainuu@elykeskus.fi, marjaana.eerola@ely-keskus.fi Oulun seudun ympäristötoimi (Liminka, Muhos) jaana.kiiski@ouka.fi Vaalan ympäristönsuojeluviranomainen ilkka.lyttinen@vaala.fi, kalle.kurtti@vaala.fi

LIITE 1. Temmesjoen vesistöalueen turvesuot ja vaikutustarkkailupisteet. 1/1 Ramboll Finland Oy Y-tunnus 0101197-5, ALV rek. Kotipaikka Espoo

LIITE 2. Turvetuotannon päästötarkkailutulokset 2015. 1/1 Ramboll Finland Oy Y-tunnus 0101197-5, ALV rek. Kotipaikka Espoo

Liminganlahden turvetuotannon tarkkailu 2015 Tulokset toimitetaan: Suo: Tuulisuo (pvk1) Vesien käsittely: Pintavalutuskenttä (pvk1) Vapo Oy, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY-keskus, Vaalan kunta, Haltija/tuottaja: Vapo Oy Tarkkailupiste Pintavalutuskenttä, mittapato (pvk 1) Tarkkailu: Päästö Koodinaatit: 466465, 7151764 Kunta: Vaala Mittapadon valuma-alue: 195,8 ha Vesistöalue 58.053 Tyrnävänjoen yläosan alue Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe kiinto Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohta Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP Mittari Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk1 18.5. 5,7 26 25 920 2,4 14.-18.5. 2191 13,0 291 0,28 10 27 2 pvk1 1.6. 5,7 30 26 1100 4,0 19.5.-1.6. 1697 10,0 260 0,23 10 35 3 pvk1 15.6. 6,0 42 48 13 1400 <4 12 4800 7,0 2.6.-15.6. 3471 20,5 745 0,85 0,23 25 0,04 0,21 85 124 4 pvk1 29.6. 6,0 67 73 1700 14 16.6.-29.6. 3468 20,5 1187 1,3 30 248 5 pvk1 14.7. 6,2 46 59 23 1100 24 72 11000 13 30.6.-14.7. 3559 21,0 836 1,1 0,42 20 0,44 1,3 200 236 6 pvk1 28.7. 6,0 68 110 1900 53 15.7.-28.7. 4696 27,8 1631 2,6 46 1271 7 pvk1 10.8. 5,9 51 59 12 1000 <4 110 33000 44 29.7.-10.8. 1443 8,5 376 0,43 0,09 7,4 0,01 0,81 243 324 8 pvk1 24.8. 5,9 40 33 1300 18 11.8.-24.8. 2440 14,4 498 0,41 16 224 9 pvk1 9.9. 5,9 28 27 930 7,7 25.8.-9.9. 2583 15,3 369 0,36 12 102 10 pvk1 22.9. 5,7 41 63 980 15 10.9.-20.9. 2343 13,9 491 0,75 12 179 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 KESÄ keskiarvo 5,9 44 52 16 1233 9,3 65 16267 18 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 2791 16,5 698 0,87 0,25 20 0,17 0,79 175 293 keskihajonta 0,2 15 27 340 17 Nettokuormitus g/ha d 0,58 12 279 Lisätiedot ja havainnot: Virtaamamittari asennettu EHP:n toimesta 13.5.2015 Alapuoliset ojat padottivat vettä lähes koko tarkkailukauden ajan eikä virtaamamittauksella saatu luotettavia tuloksia. Tuulisuon virtaamat laskettu viereiseltä Raja-aavalta mitattujen valumien avulla. Sivu 1 (2) Tuulisuo_pvk1_2015_muutos.xls; tulostus 15.12.2015/8:31

Tuulisuo (pvk1) l/s km 2 45,0 Valuma mitattu näytteenoton yhteydessä luettu arvo vesistömalli mg/l 60 Kiintoaine g/ha/d 1400 40,0 50 1200 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 40 30 20 10 1000 800 600 400 200 0,0 0 0 ominaiskuormitus pitoisuus 2015 pitoisuus ka 2012 µg/l 120 Kokonaisfosfori g/ha/d 3 µg/l 2000 Kokonaistyppi g/ha/d 50 100 3 1800 1600 45 40 80 2 1400 1200 35 30 60 2 1000 25 40 1 800 600 20 15 20 1 400 200 10 5 0 0 0 0 ominaiskuormitus pitoisuus 2015 pitoisuus ka 2012 ominaiskuormitus pitoisuus 2015 pitoisuus ka 2012 Sivu 2 (2) Tuulisuo_pvk1_2015_muutos.xls; tulostus 15.12.2015/8:31

Liminganlahden turvetuotannon tarkkailu 2015 Tulokset toimitetaan: Suo: Raja-aava (pvk1) Vesien käsittely: Pintavalutuskenttä (pvk1) Vapo Oy, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY-keskus, Vaalan kunta, Haltija/tuottaja: Vapo Oy Tarkkailupiste Pintavalutuskenttä, mittapato (pvk 1) Tarkkailu: Jälkihoito Koodinaatit: 468443, 7149202 Kunta: Vaala Mittapadon valuma-alue: 99,1 ha Vesistöalue 58.053 Tyrnävänjoen yläosan alue Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe kiintoa Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohta Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP Mittari Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk1 18.5. 6,0 26 24 610 < 2 14.5.-27.5. 6,0 6,0 108 1,3 331 3,9 87 0,08 2,0 3,3 2 pvk1 15.6. 6,1 31 35 770 2,8 28.5.-15.6. 18,5 20,2 1801 21,0 1834 21,4 574 0,65 14 52 3 pvk1 14.7. 6,0 43 130 960 10 16.6.-14.7. 17,0 18,7 1458 17,0 1779 20,8 772 2,33 17 180 4 pvk1 10.8. 5,8 42 150 850 17 15.7.-10.8. 8,5 7,2 258 3,0 1584 18,5 671 2,40 14 272 5 pvk1 9.9. 5,9 47 110 1500 7,7 11.8.-20.9. 22,2 22,2 2841 33,2 1213 14,2 575 1,35 18 94 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 KESÄ keskiarvo 6,0 38 90 938 7,7 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 1412 16,5 586 1,55 15 134 keskihajonta 0,1 8,9 57 339 6,3 Nettokuormitus g/ha d 1,26 7,6 120 Lisätiedot ja havainnot: Virtaamamittari asennettu EHP:n toimesta 13.5.2015 Sivu 1 (2) Raja-aava_pvk1_2015.xls; tulostus 15.12.2015/8:09

Raja-aava (pvk1) l/s km 2 45,0 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 Valuma mitattu näytteenoton yhteydessä luettu arvo vesistömalli mg/l 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Kiintoaine g/ha/d 300,0 250,0 200,0 150,0 100,0 50,0 0,0 ominaiskuormitus pitoisuus 2015 pitoisuus ka 2012 µg/l 160 Kokonaisfosfori g/ha/d 3,0 µg/l 1600 Kokonaistyppi g/ha/d 20,0 140 120 100 80 2,5 2,0 1,5 1400 1200 1000 800 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 60 40 20 0 1,0 0,5 0,0 600 400 200 0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 ominaiskuormitus pitoisuus 2015 pitoisuus ka 2012 ominaiskuormitus pitoisuus 2015 pitoisuus ka 2012 Sivu 2 (2) Raja-aava_pvk1_2015.xls; tulostus 15.12.2015/8:09

LIITE 3. Purkuvesistön vedenlaatutietoja 1/1 Ramboll Finland Oy Y-tunnus 0101197-5, ALV rek. Kotipaikka Espoo

Liite 3. Purkuvesistön vedenlaatutiedot (lähde: Hertta-tietokanta, Ramboll Finland Oy) Paikka/ Aika Lämpö tila Happi Klorofyll i-a ph Väriluku Sameu s Rauta Sähkönjohtavuus CODMn Kiintoaine Kok.P PO4-P Kok.N NH4-N Nitriittinitraatti C kyll.% mg/l µg/l mg Pt/l FNU µg/l ms/m mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Tyrnävänjoki, Ylipää (Tyr47) 26.5.1988 9,4 68 7,8 6,3 250 5,9 3800 3,2 22,4 87 79 1030 144 6.7.1988 19,7 81 7,4 6,8 425 11 8300 4,4 31,7 144 128 1270 98 15.3.1989 0,1 38 5,6 6,9 350 23 9,3 17,7 10 95 1690 1340 25.7.1989 18,1 25.7.1989 18,2 89 8,4 6,9 300 11 5800 4 25,2 3,8 69 35 1020 22 145 15.8.1989 14,4 15.8.1989 15,8 84 8,3 7,1 350 15 7000 3 23,2 7 64 48 1040 34 163 13.3.1990 0,1 30 4,4 6,2 300 12 7600 6,9 18,9 8 81 1270 840 9.7.1990 22,1 9.7.1990 16,7 80 7,8 7,1 425 10 7300 5,5 25 4,6 72 67 1190 34 135 12.3.1991 0,2 78 11,4 6,8 300 24 6200 10,4 9,6 6,9 66 1140 911 25.7.1991 15 71 7,2 9,5 6,7 350 14 6200 5,9 31,7 10 85 70 1260 157 22.8.1991 14,5 75 7,6 23,7 7 350 11 6300 6,8 29,8 9 71 59 1160 45 5.2.1992 0,1 58 8,4 6,6 340 21 9900 6,8 17,8 6,7 77 1540 921 10.7.1992 20,7 10.7.1992 15,9 88 8,7 6,8 400 12 7600 5,4 22,9 6,4 91 71 1180 14 20.8.1992 27,5 20.8.1992 11,7 70 7,6 6,3 300 8 4400 4 27,2 8,4 77 55 1130 36 19.2.1993 0,2 58 8,4 6,7 450 36 12000 8,9 22,9 4,6 135 1940 1230 29.6.1993 39,3 29.6.1993 15,3 90 9 6,9 250 7,4 4900 4,9 21 9,2 73 38 964 16 3.8.1993 20,6 3.8.1993 16,3 81 7,9 7 350 11 7310 5,2 30,9 8,4 98 85 1170 13 17.3.1994 0,1 70 10,2 6,8 450 32 11200 9,4 16,8 8,8 129 1800 958 4.7.1994 16,2 83 7,1 7,1 400 8,2 6470 5,1 26,4 5,5 120 80 995 31 25.8.1994 12 83 8,9 7,1 350 16 8390 7,2 24,8 5,4 100 53 1190 8 15.3.1995 0,2 47 6,8 6,2 450 24 10700 7,2 18,1 11 112 1260 612 11.7.1995 15,2 84 8,4 6,7 500 16 8430 4,3 28,6 7,9 137 86 1070 28 3.8.1995 19,5 84 7,7 6,9 450 13 8530 53,8 24,5 2,1 127 80 1120 21 6.3.1996 0,1 62 9,1 6,3 500 40 17500 10,2 26,1 19 169 1670 890 10.7.1996 8 10.7.1996 16,4 81 7,9 6,6 325 12 6010 4,5 23,6 12 107 64 1070 17 39 13.8.1996 16,8 83 8,1 6,9 275 11 6200 5,3 22,9 7 78 52 1130 24 121 26.8.1996 12,4 82 8,8 6,3 7 320 11 6400 5,3 24 6,1 82 45 910 7 93 24.3.1997 0,4 46 6,7 6 350 15 8720 7,6 24,6 7,4 100 1320 506 23.7.1997 20,7 77 6,9 6,6 400 12 8190 5,6 31 4,7 147 99 1430 41 19.8.1997 15,2 85 8,5 6,4 300 12 7340 4,8 25,8 8,6 125 74 1260 10 17.8.1998 15 24,5 6,12 400 5000 3,4 35,1 12,7 101 58 1340 31 59 8.3.2000 0,1 75 10,9 6,93 485 10802 7,2 25,7 7,3 106 89 2030 288 263 1.9.2000 8,3 8,4 6,59 342 5417 5,8 25,5 6,7 81 44 1392 5 40 27.3.2001 0,1 69 10 6,87 277 7581 21 12,6 8,7 188 180 1298 435 68 24.7.2001 15,3 82 8,2 8 6,85 462 8513 4,1 29,3 10,7 133 85 1230 20 140 22.8.2001 15,1 2,4 7,2 313 7285 16,8 15,7 6 135 114 1573 53 284 12.3.2002 0,1 53 7,7 6,17 520 20,6 14829 8,8 7,7 17 127 120 2189 647 73 24.7.2002 19,2 85 7,9 6,7 6,87 383 9,09 6862 4,4 24,5 10 103 66 1182 5 139 14.8.2002 18 90 8,5 6,97 330 6,86 6554 4,6 22,4 4 113 69 1096 10 77 18.3.2003 0,1 78 11,4 6,59 377 9467 11,9 10,9 14 104 105 1873 651 217 30.6.2003 15,3 84 8,4 4,8 6,7 338 6823 4,5 26,4 6,4 100 59 1190 19 111 26.8.2003 12,4 85 9,1 5,3 7,1 347 8100 4,8 22,6 6,9 97 64 793 3 67 23.3.2004 66 6,45 580 13723 10,2 22,6 16 140 1407 499 7.7.2004 73 8,6 6,48 410 7599 4,2 31,8 10 89 50 956 18 55 10.8.2004 89 6,53 424 10440 4 44,4 23,5 112 70 1254 22 39 23.3.2005 57 6,33 644 23004 10,2 44,8 29 149 113 2306 776 79 21.7.2005 81 6,7 7,14 356 7173 5,7 39,8 11 91 48 1330 26 180 15.8.2005 80 5,2 6,77 612 9713 5,3 45,3 29 153 94 1602 26 68 7.3.2006 82 6,43 720 17934 9,8 41,1 12 138 111 3044 808 19 4.4.2006 62 6,3 954 19882 9,8 10,8 33,3 158 123 4465 687 45 18.7.2006 15,9 76 7,5 10 6,71 480 11000 4,5 31 10 120 65 1500 15 160 30.8.2006 17,3 74 7,1 12 6,7 470 7500 5,5 41 9 99 46 1400 9,7 53 14.5.2008 7,8 65 7,7 5,8 2800 2,9 29 1,4 53 17 1200 120 120 10.7.2008 12,3 62 6,6 6,0 4500 3,3 36 7,1 77 48 1100 28 36 6.8.2008 12,8 78 8,3 6,4 7400 3,6 39 13 120 65 1300 48 7 4.9.2008 11,4 73 8,0 6,1 5500 3,5 40 9,6 100 63 1200 47 27 2.5.2012 4,7 72 9,3 5,6 150 1100 2,5 22 2 49 18 1400 120 590 12.7.2012 18,1 72 6,8 6,5 600 5000 3,72 43 13 120 78 1300 53 81 6.8.2012 16,1 56 5,5 6,0 400 6400 3,35 41 23 130 75 1200 35 29 5.9.2012 12,9 71 7,5 6,2 550 6000 3,8 44 7 110 66 1300 67 52 5.5.2014 4,5 10,8 6,4 230 3800 3,3 23 4,8 58 33 840 40 140 23.7.2014 19,6 8,2 6,9 450 7500 5,2 32 12 110 70 1100 17 100 26.8.2014 12,9 9,1 6,8 400 7500 4,2 30 13 95 59 900 10 45 24.9.2014 4,1 11,3 6,9 330 6600 4,5 25 10 95 55 570 4,1 <4 11.5.2015 10,8 7,7 6,1 200 3200 2,9 30 10 40 15 860 9,2 100 14.7.2015 14,5 7 6,5 400 5200 4,7 43 8,3 57 61 1300 22 160 10.8.2015 16,1 5,5 6,0 500 10000 3,8 57 17 110 42 1400 13 48 9.9.2015 10,2 9,6 6,5 400 9400 4,1 39 6,7 100 67 1300 17 180 min 0,1 30 4,4 2,4 5,6 150 5,9 1100 2,5 7,7 1,4 40 15 570 3 <4 maks 20,7 90 11 39 7,2 954 40 23004 54 57 33 188 180 4465 1340 590 ka 11,2 73 8,2 14 6,6 403 15 8118 6,7 28 10 104 70 1357 220 111

Liite 3. Purkuvesistön vedenlaatutiedot (lähde: Hertta-tietokanta, Ramboll Finland Oy) Paikka/ Aika Lämpö tila Happi Klorofyll i-a ph Väriluku Sameu s Rauta Sähkönjohtavuus CODMn Kiintoaine Kok.P PO4-P Kok.N NH4-N Nitriittinitraatti C kyll.% mg/l µg/l mg Pt/l FNU µg/l ms/m mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Tyrnävänjoki Mällinen (Tyr 21) 27.5.1963 16,2 91 8,7 7,1 160 4,51 17 16.1.1964 0,1 81 11,4 6,6 200 10,6 21 10.2.1964 0,1 6,9 200 27,5 21 26.7.1971 20,1 108 9,6 7,3 270 5600 6,05 18 41 800 80 16.7.1973 19,7 93 8,3 6,8 330 8,2 4000 8,25 20 85 1000 17 3.2.1987 6,9 31 15800 14 150 18.1.1988 0 76 11,1 6,7 240 21 7500 12,2 15,1 130 110 350 10.2.1988 0,1 88 12,8 6,8 400 28 6900 12,4 10,9 93 83 1100 200 18.4.1988 0,1 37 5,3 6,1 300 12,2 6000 7,4 16,4 150 120 2000 860 4.5.1988 0,8 88 12,6 5,7 200 13,6 3200 2,9 21,1 110 66 980 180 9.5.1988 3,6 88 11,6 5,8 200 8,2 2300 2,6 18,9 85 50 1000 120 16.5.1988 6,8 89 10,8 6,2 200 6,9 2900 2,8 18,7 69 41 650 74 17.3.1994 0,1 85 12,4 7 350 25 11100 10,4 13,3 5 100 1360 194 4.7.1994 15,2 94 9,4 7,2 300 6,3 5580 5,1 21,8 5,4 86 53 811 8 25.8.1994 12 82 8,8 7,7 300 7,4 5960 8,6 18,2 2,2 81 32 838 6 15.3.1995 0,1 78 11,3 6,4 250 14 5460 7,6 11,7 6,3 62 910 216 11.7.1995 15,1 95 9,6 7 400 13 7480 4,6 25,3 5,9 109 63 933 14 3.8.1995 19,5 95 8,7 7,2 350 8,6 6920 63,4 18,8 1,6 90 45 798 20 6.3.1996 0,1 86 12,5 7,7 400 25 11600 10,7 19,4 2,9 119 1330 206 10.7.1996 15,3 90 9 6,6 225 11 3590 4,8 19,9 10 56 30 762 10 90 13.8.1996 15,1 86 8,7 7 250 10 5880 6,2 19,1 4 66 38 950 31 96 26.8.1996 12 82 8,8 4,4 7,2 280 7,8 5500 7 18 2,9 62 33 690 7 21 24.3.1997 0,1 80 11,7 6,1 250 9,6 5400 7,4 19,4 2 67 1040 256 23.7.1997 19,3 91 8,4 6,7 350 11 7670 5,9 26,8 4,7 112 68 1230 14 19.8.1997 14,8 96 9,7 6,5 350 11 6890 5,1 23,9 2,8 90 54 929 7 12.3.2002 0,1 84 12,3 6,62 392 17,4 10291 9,4 20,1 3 102 89 658 271 397 24.7.2002 19,3 94 8,7 7,08 319 8,11 5975 6,1 21,2 2 65 45 853 9 55 13.8.2002 19,6 94 8,6 6,77 261 6,2 5449 6,4 18,7 4,2 63 38 964 24 290 23.3.2004 83 6,94 389 8295 10,7 17,6 5 95 1325 189 22.7.2004 91 6,49 328 7135 4,7 31,7 19,2 60 32 917 12 84 10.8.2004 103 6,42 526 9947 4,9 42,8 24,7 88 46 1408 21 170 2.5.2012 4,5 80 10,3 5,7 150 2200 6,5 22 6 45 16 1100 100 520 12.7.2012 18,1 81 7,6 6,7 450 4600 3,91 37 17 95 43 1100 7 79 6.8.2012 14,8 79 8 6,1 450 5100 3,54 36 15 75 29 1000 18 77 5.9.2012 12,5 80 8,5 6,5 450 6800 3,89 40 9 89 42 1200 19 58 11.5.2015 8,9 10,5 6,4 200 3000 3,5 28 8 36 14 770 6,6 120 14.7.2015 14,3 9,4 6,7 350 4800 3,7 38 11 39 39 1100 11 140 10.8.2015 15,5 8,4 6,3 450 11000 3,6 50 28 97 53 1300 9,2 60 9.9.2015 9,4 10,7 6,7 400 9900 4,2 32 16 71 36 950 8,7 120 min 0 37 5,3 4,4 5,7 150 6,2 2200 2,6 11 1,6 36 14 650 6 21 maks 20,1 108 13 4,4 7,7 526 31 15800 63 50 28 150 120 2000 860 520 ka 9,8 86 9,8 4,4 6,7 312 13 6603 8,5 23 8,3 84 50 1022 102 149 Pitkäjärvi (Pit1) 8.4.1968 0 24 3 6,2 180 7 13 27.5.1971 14 70 7 5 3 27.9.1971 5,5 85 10,3 6,5 250 3600 4,95 25,0 94,0 1200 17.3.1994 0,1 3,7 3,7 6,5 400 35 13000 9,8 16,3 12,0 161,0 1740 826 4.7.1994 36,5 4.7.1994 16,4 88 8,6 6,8 300 7,3 4940 4,8 27,7 13 122 56 995 7 15.8.1994 65,1 15.8.1994 17,8 105 10 7,4 400 18 7350 6,9 28,2 13 191 39 1480 74 15.3.1995 0,2 15 2,2 5,8 350 33 34400 7,4 46,4 202 567 3890 723 11.7.1995 34,4 11.7.1995 15,8 102 10,1 7,3 500 19 7130 4,5 29,1 23 169 98 1120 19 3.8.1995 28,2 3.8.1995 22,1 84 7,3 7 400 13 8130 64,6 25 5,6 134 61 1070 237 6.3.1996 0,7 2 0,3 6,1 500 32 18500 17,5 27,2 18 181 1570 794 10.7.1996 8,8 10.7.1996 16,9 73 7,1 6,3 275 11 4630 5,1 27,4 8,3 89 69 1260 168 169 13.8.1996 16,6 13.8.1996 20,2 86 7,8 6,9 225 6,8 5210 5,8 21,7 9 80 37 1050 48 31 24.3.1997 0,2 12 1,7 5,8 350 21 11200 8,6 31 38 231 2010 675 23.7.1997 47,1 23.7.1997 21,5 67 5,9 6,2 300 14 7500 6 30,8 7,3 155 66 1530 20 19.8.1997 43,6 19.8.1997 17,1 98 9,4 6,4 300 16 7610 5,7 29,1 11 164 86 1490 12 12.3.2002 0,2 35 5 6,06 580 20,9 16523 9 29 22 151 136 1716 553 65 24.7.2002 19 66 6,1 15 6,69 494 25,3 7922 6,8 24,8 6,7 123 96 1771 156 294 14.8.2002 19,5 89 8,2 15,4 6,81 333 7,6 6813 5 23,7 4,8 125 73 1248 26 5 23.3.2004 13 6,09 549 35 10854 10,2 21,3 17,6 150 1753 426 22.7.2004 61 9 6,17 495 10,6 8506 4,3 36,1 23 114 86 1323 67 183 10.8.2004 77 27,5 6,45 458 6,64 8998 4 45,3 21,5 118 62 1652 26 93 14.5.2008 7,4 74 8,9 6 2800 3,2 29 11 70 33 1400 190 320 10.7.2008 5,9 10.7.2008 13,3 55 5,8 6,1 4700 4,1 34 4,9 100 67 1400 110 85 6.8.2008 18 6.8.2008 14,9 58 5,9 6,2 5900 4,4 46 7,1 160 86 1500 83 24 4.9.2008 2 4.9.2008 11,2 77 8,5 6,3 5600 3,6 45 5,5 110 71 1300 130 29 2.5.2012 Tulvan vuoksi ei näytettä 12.7.2012 18,5 57 5,3 8,5 6,5 550 5900 5,66 46 8,9 170 100 1700 390 89 6.8.2012 16,4 49 4,8 11,4 5,9 350 4900 4,23 43 14 160 96 2300 110 130 5.9.2012 12,8 67 7,1 9,4 6,4 550 6200 4,21 48 21 150 89 1500 190 49 11.5.2015 10 7,8 6,1 230 3600 3,7 33 5 64 29 1300 110 310 14.7.2015 13,9 7 7 6,4 400 6000 5,3 42 15 98 120 1400 110 250 10.8.2015 17,3 5,3 6 500 8500 4 57 15 130 64 1600 49 130 9.9.2015 11,4 8,6 6,1 6,7 500 11000 4,9 42 7,2 130 91 1500 76 210 min 0,1 2,0 0,3 2,0 5,3 180 6,6 2800 3,2 13 5 64 29 995 7 5 maks 22 105 10 65 7,4 580 35 34400 65 57 202 567 136 3890 826 320 ka 12 60 6,5 21 6,4 397 18 8597 7,8 33 20 149 75 1559 221 137

Liite 3. Purkuvesistön vedenlaatutiedot (lähde: Hertta-tietokanta, Ramboll Finland Oy) Paikka/ Aika Lämpö tila Happi Klorofyll i-a ph Väriluku Sameu s Rauta Sähkönjohtavuus CODMn Kiintoaine Kok.P PO4-P Kok.N NH4-N Nitriittinitraatti C kyll.% mg/l µg/l mg Pt/l FNU µg/l ms/m mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Tuulijärvi (Tuu) 15.9.1971 5,3 69 8,4 5,6 39 4000 2,97 43 80 800 25.10.1990 1,7 96 13,4 6,33 240 12,6 4200 19,4 10,4 47 740 17 8.4.1991 5,23 50 3,3 830 11,7 4,6 18 860 280 17.4.1991 0,6 49 7,1 5,14 130 3,3 1000 22,5 2,7 17 960 40 4.6.1991 9,2 85 9,8 10 6,15 170 3,2 1900 28,6 4,7 28 7 420 2.7.1991 13,2 2.7.1991 17,5 84 8 6,07 340 8,2 5300 39,9 13,3 48 13 950 5 5.8.1991 22,2 65 5,7 40,3 6,01 850 19 11000 48,1 17,9 84 19 850 10 2.9.1991 15,5 41,2 6,58 700 23 13000 51,1 45,6 100 21 1800 8 2.4.1992 0,5 4,9 0,7 5,37 450 5,2 7090 35,6 7,32 37,7 1050 107 25.5.1992 6 200 4 2300 24,4 6,8 28 610 4 9.6.1992 16,6 0 0 6,1 320 5,7 4600 33,9 12,7 77 11 900 11 2,5 6.7.1992 15,7 0 0 14 6,2 600 18 11000 39,9 25 100 21 1300 8 2,5 28.7.1992 16,9 0 0 5,53 700 3,8 3810 76,8 5,37 49 2 2890 1370 2,5 2.9.1992 13,8 5,8 550 13,8 6250 35,6 13,9 66 1080 35 17.3.1994 0,1 0 0 6 1250 3,9 96000 23,4 75,2 59 274 1920 6 4.7.1994 6 4.7.1994 16,4 83 8,1 6,7 250 5,3 4130 1,8 25,3 4,1 90 17 608 5 25.8.1994 10,7 25.8.1994 14,3 85 8,7 7,1 500 5,8 9110 2,4 29,3 5,6 113 32 908 10 6.3.1996 0,4 0 0 5,7 625 8,1 47800 17,8 82,4 75 149 3210 46 6.3.1996 0,4 0 0 5,7 625 8,1 47800 17,8 82,4 75 149 3210 46 10.7.1996 6,8 10.7.1996 17,7 83 7,9 5,9 225 4,6 3920 2 23 5,1 38 11 707 20 1,5 13.8.1996 6,4 13.8.1996 19,2 66 6,1 6,1 325 6,5 5980 2,7 29,7 12 43 13 872 16 27 24.3.1997 0,2 18 2,6 5,4 350 6,8 8870 4,4 31,4 13 55 1750 467 23.7.1997 23,3 23.7.1997 23,3 75 6,4 6,1 300 2,3 7550 2,2 32,4 23 86 29 1040 8 19.8.1997 14,5 19.8.1997 16,6 79 7,7 6,4 300 9,5 7840 2,2 31 20 73 32 958 9 14.5.2008 7,2 81 9,8 5,3 2200 1,6 28 12 34 18 780 30 2,5 10.7.2008 8,5 10.7.2008 13 61 6,4 5,5 3200 1,8 31 5,2 32 780 9 2,5 6.8.2008 14 6.8.2008 14,1 64 6,6 5,4 4700 2 44 11 63 980 9 2,5 4.9.2008 12 4.9.2008 11,2 80 8,8 5,6 5200 2 44 27 48 11 1100 18 2,5 2.5.2012 3,6 63 8,3 5,5 200 2200 2,5 25 5 55 5 640 53 33 12.7.2012 18,6 69 6,5 7,8 5,6 400 3400 1,58 29 8,4 47 11 660 22 2,5 6.8.2012 17,4 52 5 10,7 5,3 350 4300 1,82 40 15 45 5 870 8 2,5 5.9.2012 13 69 7,3 9 5,4 450 4400 1,81 41 12 37 3 850 22 2,5 11.5.2015 11,3 8,5 5,6 200 3000 1,8 32 9,3 28 2,9 680 <4,0 <4,0 14.7.2015 16,5 6,6 6,1 5,4 350 4000 2,1 46 6 19 11 890 6,1 <4,0 10.8.2015 18,8 6 5,3 600 7800 2,2 51 7 63 15 990 5,9 <4,0 9.9.2015 11,3 8,3 10 5,7 500 8200 2,2 47 8,7 65 21 1000 14 7,5 min 0,1 0,0 0,0 6,0 5,1 39 2,3 830 1,6 11,7 2,7 17 2,0 420 4,0 1,5 maks 23 96 13 41 7,1 1250 23 96000 23 82 75 274 32 3210 1370 33 ka 12 53 5,9 14 5,8 411 8,0 10219 4,5 39 17 66 14 1128 80 5,9 Kantokanava 5 (Kan5) 14.5.2008 11,2 52 5,7 5,8 2600 3,5 29 5,3 82 34 1500 290 320 10.7.2008 12,1 40 4,3 6,1 4900 4,5 32 7,1 110 87 1400 170 110 6.8.2008 10,3 55 6,2 6,0 8600 4,6 47 18 190 87 1500 150 66 4.9.2008 6,0 6400 4 41 13 130 70 1300 150 74 2.5.2012 3,1 62 8,3 5,2 175 2000 1,5 28 4 110 55 2500 410 1300 12.7.2012 16,8 90 8,8 6,5 550 5800 5,8 51 9 200 130 1700 420 108 6.8.2012 14,9 31 3,1 5,6 350 4400 4,1 51 13 150 90 1900 130 110 5.9..2012 12,1 57 6,2 6,4 500 6500 4,6 49 24 170 110 2000 190 62 11.5.2015 9,6 8,1 6,1 230 3800 3,9 32 8 70 38 1100 120 350 14.7.2015 12,9 6,8 6,5 400 6100 6,7 50 17 130 160 1600 170 290 10.8.2015 15,3 4,7 6,0 600 12000 4,8 60 20 170 100 1600 91 180 9.9.2015 9,2 7,3 6,4 450 10000 5,7 41 14 150 100 1700 160 260 min 3,1 31 3,1 5,2 175 2000 1,5 28 4,0 70 34 1100 91 62 maks 17 90 8,8 6,5 600 12000 6,7 60 24 200 160 2500 420 1300 ka 12 55 6,3 6,1 407 6092 4,5 43 13 139 88 1650 204 269

LIITE 4. ISO NUOLUANJÄRVEN VEDENKORKEU- DEN TARKKAILUN TULOKSET VUOSILTA 2002-2015 1/1 Ramboll Finland Oy Y-tunnus 0101197-5, ALV rek. Kotipaikka Espoo

1 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue Ylitarkastaja Kirsi Kalliokoski Veteraanikatu 1, PL 86 90101 Oulu ISO NUOLUANJÄRVEN VEDENKORKEUDEN TARKKAILUN TULOKSET VUOSILTA 2002 2015 Jouttenoisella on voimassa oleva ympäristölupa nro 59/07/2, joka on myönnetty 4.5.2007. Ympäristöluvassa Ison Nuoluanjärven vedenkorkeutta on määrätty havainnoitavan vähintään neljä kertaa kesäkaudella järveen asennetulta mitta-asteikolta siten, että järven maksimi- ja minimivedenkorkeudet tulevat havaituiksi. Voimassa olevan ympäristöluvan nro 59/07/2 liitteessä 2 oleva Iso Nuoluanjärven vedenkorkeuden tarkkailumääräys kuuluu kokonaisuudessaan seuraavasti: Ison Nuoluanjärven vedenkorkeutta havainnoidaan vähintään neljä kertaa kesäkaudella järveen asennetulta mitta-asteikolta siten, että järven maksimi- ja minimivedenkorkeudet tulevat havaituiksi. Havaitut vedenkorkeudet ja selvitys niiden verrannollisuudesta aikaisemmin havaittuihin vedenkorkeuksiin on kerran vuodessa ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Ison Nuoluanjärven pinnankorkeuden tarkkailutulokset vuosilta 2002 2015 on esitetty taulukossa 1 ja kuvassa 1. Ison Nuoluanjärven vedenkorkeus on vaihdellut välillä 47,05 47,71 m mpy (N60+ korkeusjärjestelmä). Alimmillaan pinnankorkeus on ollut vuonna 2006 (47,05 m mpy), joka oli sääolosuhteiltaan hyvin vähäsateinen. Mittaustulosten perusteella pinnankorkeus on pysynyt suunnilleen samalla tasolla vuosien 2002 2015 ajan, joten Jouttenoisen turvetuotantotoiminnalla ei ole ollut merkittävää vaikutusta Ison Nuoluanjärven vedenkorkeuteen. Oulussa 30.3.2016 Noora Huotari Ympäristöasiantuntija

2 Taulukko 1. Iso Nuoluanjärven pinnankorkeuden vaihtelu (m mpy) vuosina 2002 2015. Havainnot on tehty lammen rannassa olevasta N60+ -korkeusjärjestelmään sidotusta mitta-asteikosta. Pvm Tulos m mpy (N60+) Pvm Tulos m mpy (N60+) 21.5.2002 47,46 26.5.2008 47,48 16.6.2002 47,40 16.6.2008 47,43 12.7.2002 47,34 15.7.2008 47,50 6.8.2002 47,30 12.8.2008 47,46 11.9.2002 47,28 15.9.2008 47,49 26.5.2003 47,48 2.6.2009 47,45 25.6.2003 47,39 14.7.2009 47,33 15.7.2003 47,32 11.8.2009 47,29 12.8.2003 47,28 21.6.2010 47,42 8.9.2003 47,09 14.7.2010 47,36 17.5.2004 47,39 16.8.2010 47,37 23.6.2004 47,37 27.6.2011 47,51 22.7.2004 47,40 19.7.2011 47,42 18.8.2004 47,43 25.8.2011 47,40 23.9.2004 47,55 11.6.2012 47,51 15.4.2005 47,55 4.7.2012 47,71 23.5.2005 47,48 27.8.2012 47,51 7.6.2005 47,48 28.5.2013 47,47 28.7.2005 47,45 19.6.2013 47,40 12.8.2005 47,45 15.7.2013 47,43 28.9.2005 47,50 16.8.2013 47,41 30.5.2006 47,48 23.9.2013 47,38 29.6.2006 47,37 17.6.2014 47,44 3.7.2006 47,15 14.7.2014 47,38 23.8.2006 47,05 8.8.2014 47,36 10.10.2006 47,05 11.9.2014 47,34 9.5.2007 47,46 20.5.2015 47,53 7.6.2007 47,40 9.6.2015 47,51 31.7.2007 47,38 13.7.2015 47,47 14.8.2007 47,40 7.8.2015 47,49 19.9.2007 47,40 13.12.2007 47,46

Kuva 1. Iso Nuoluanjärven vedenkorkeuden vaihtelu m mpy (N60+) vuosina 2002 2015. Havainnot on tehty lammen rannassa olevasta N60+ -korkeusjärjestelmään sidotusta mitta-asteikosta. 3