Kemi Miten sote kootaan uudeksi tuotantovastuualueeksi: case Eksote toimitusjohtaja Pentti Itkonen
Eksote kartalla Helsinkiin 220 km Joensuuhun 230 km Kuopioon 264 km Pietariin 230 km Venäjän rajalle 35 km Viipuriin 56 km
5 ERVA-aluetta 5 19 Sotealuetta? Helsinki L Kuopio LP Oulu PP PP KAI Tampere Turku KL/JAH 30.12.2009 Kuntarajat: Tilastokeskus V EP S VS KP P KS PH KH HUS PS ES IS EK KYM PK
CHESS
Integraatio Palvelujärjestelmä on rakennettu ensisijaisesti nuorehkojen aikuisten tai juuri eläkeikään päässeiden akuuttien sairauksien ja a = a-1 tyyppisten toimenpiteiden varaan Luotu korjaamaan lyhytkestoisia terveysvajeita Kroonisten sairauksien kestohoitoa vasta harjoitellaan Hyvinvointi koostuu yleensä muusta kuin sairauksien hoidosta tai niiden puutteesta Terveyden tuottaminen liittyy moniin paikallistason valintoihin kunnassa Pyöräteitä vai tuoleja Pallohalleja vai -laajennuksia Tekojääratoja vai -niveliä
Integraatio Yksi yhteinen tavoite integraatiossa: Kansalaisen itsenäinen pärjääminen kotona Hyvinvointiratkaisut tehdään potilaalle yhdessä, avoterveydenhuollon lääkäri joka tuntee potilaansa, erikoislääkäri, joka tuntee oman alansa, yhteisenä tavoitteena yllä oleva Erilaisuuden ymmärtäminen Perusterveydenhuollossa asiakkuudet pysyvät, sairaudet vaihtuvat Erikoissairaanhoidossa sairaudet pysyvät, asiakkuudet vaihtuvat Yhteinen palvelu-, hoito- ja kuntoutussuunnitelma tekee vielä tuloaan Loppujen lopuksi ainut mikä ratkaisee on luottamus
Sote-integraatiosta Potilaiden hoitokokonaisuuksien varmistamiseksi on perusteltua koota julkinen perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, sosiaali- ja vanhustenpalvelut mahdollisimman laajasti yhden johdon, budjetin ja päätöksenteon kokonaisuudeksi Edellä esitetyn integraation mukainen järjestely on toteutettu Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä
Eksoten rakentaminen Poliittiset päätökset kunnissa alkuvuodesta 2008 (pohjalla Markku Pekurisen terv.piiriselvitys v.2005 ja Socomin selv. 2006) Suunnittelutyöryhmät aloittivat toiminnan 2008 keväällä ja poliittinen ohjausryhmä sekä kunnanjohtajat valvoivat työtä tiiviisti Osa johtajista valittiin 2008, toiminta shp:n sisällä käynnistyi alkuvuodesta 2009, jolloin loput johtajista valittiin Varsinainen integroitu SOTE aloitti v.2010 alusta Iso selvitystyö lähtötilanteesta budjetoinnin ja toiminnan pohjaksi (joka kunnan kaikki toiminnot kartoitettiin) - alkuvuosina kuntakohtaiset palvelukortit, nyt vain lista muutoksista vuosittaisessa palvelusopimusneuvottelussa Luottamuksen rakentaminen kuntaomistajiin - toive välittömistä säästöistä Alkuun alueellinen organisaatio, nyt matriisi. Olennaista henkilöstön kuuleminen, tilanneäly ja tarv. joustavuus.
Erityiset suunnitteluvaiheet 2008 organisaation piirtäminen 2010 toimintatavoista sopiminen, ohjeistus, saattohoitosuunnitelma 2011 vanhusten palv.rakenneuudistuksen ja palveluverkkovaihtoehtojen suunnittelu ja kuntakierrosten aloitus 2012 yhä integroidumman org.uudistuksen suunnittelu 2013 maakunnallinen palv.rakennesuunn. ja sairaalainvestoinnin suunnittelu 2014 organisaatiouudistus 2015 sairaalauudistuksien suunnittelu
N ORGANISAATIO 2009 (1.1.2010) KUNTAJOHTAJIEN NEUVOTTELUKUNTA Taloudellisten ja toiminnallisten toimintaedellytysten suunnittelu TOIMITUSJOHTAJA Pentti Itkonen SISÄINEN TARKASTUS YHTEISET PALVELUT PERHE- JA SOSIAALI- PALVELUT TERVEYSPALVELUT VANHUSTEN PALVELUT Hallintojohtaja Virpi Kölhi Toimitila- ja tukipalvelujohtaja Jouko Partanen Palvelujohtaja Marja Kosonen Palvelujohtaja Markku Hupli Palvelujohtaja Merja Tepponen Tuen ja kehittämisen yksikkö Avoterveydenhuolto 8.9.2015 Perhepalvelut Aikuisten sosiaalipalvelut Vammaispalvelut ja Suun terveydenhuolto Mielenterveyspalvelut Sairaanhoidolliset tukipalvelut Sairaalapalvelut (Keskussairaala, Armilan ja Parikkalan sairaalat) Kotiin annettavat palvelut Vanhusten asumispalvelut Vanhusten laitoshoito Lähipalvelut 10
Maakunnalliset tukipalvelut Maakunnallinen talous- ja palkkahallinnon palvelukeskus Saimaan Talous ja Tieto Oy Maakunnallinen tukipalveluyhtiö Saimaan Tukipalvelut OY Tekstiilihuolto, ruokahuolto, puhtauspalvelut Hankintapalvelut ja materiaalihuollon logistiikka Maakunnallinen työterveyshuoltoyhtiö Etelä-Karjalan Työkunto Oy Yhdeksän sairaanhoitopiirin yhteinen tietotekniikkayhtiö Medi IT
Logistiset vyöhykkeet lisäarvon kannalta Kotiin annettavat palvelut Peruspalvelut Perusterveydenhu olto Sosiaalipalvelut Vanhusten palvelut Koti Erikoissairaanhoito Ensihoito Sairaankuljetus Päivystys Peruspalvelut Erikoissairaanhoito Erva Erityistason hoito
PALVELUIDEN KÄYTÖN JAKAUTUMINEN EKSOTESSA 2011 PERUSTERVEYDENHUOLTO ERIKOISSAIRAANHOITO MTP 5% Neuvola- ja lastensuojelu 14% Avokäynnit 760 000 Lääkärillä (24%) Avo- ja suunterveydenhuolto 81% Avokäynnit 200 000 Lääkärillä (45 %) Hoitopäivät 86 000 Päivystys (41%) Ajanvaraus (44%) Kotiutuu (85%) Jatkohoitoon (10%) Erva 5 000 (5%) n. 1600 potilasta JATKO- HOITO Vammaispalvelut Vammaispalvelut 3% Laitoshoito / hoitopäivät 305 000 Kotihoito MTP+ päihde 2% Terveysasemien vuodeosastot, vanhainkodit 96% Kuntoutus 5% Asumispalvelut 372 000 hp MTP + muu 5% 800 000 (ka 0,5 käyntiä / potilas / vrk) Vammaispalvelut 3% Vanhustenhuolto 92% KOTIHOITO MTP + päihde 32% 9% (PA) 5% Vanhustenhuolto 54% (TPA)
Asukastiheys 2011 Asukkaita/maa-km² 14,1 5,9 9,6 7,0 10,9 6,8 183,7 14,1 50,3 Imatra 183,7 Lappeenranta 50,3 Lemi 14,1 Taipalsaari 14,1 Rautjärvi 10,9 Parikkala 9,6 Savitaipale 7,0 Luumäki 6,8 Ruokolahti 5,9 Koko maa 17,8
Kuntien kantokykylaskelma ja alijäämien sekä investoinnin kattaminen 2014-2018 440 milj. EUR Suunnitelma: Kertyneiden alijäämien kattaminen 8,6 milj. eur vuosittain 2014-2018 Toteutuneen mukaan: 7,2 milj. eur/vuosi 420 400 380 360 Suunnitelma: Kertynyt alijäämä vuoden 2013 lopussa yhteensä 42,8 milj. eur Toteutunut: 36,2 milj. eur 352 365 16,4 375 366 382 374 393 384 402 394 416 408 420 431 340 320 300 15,4 349 330 318 9,2 336 1,7 321 316 TP2010 TP2011 TP2012 E2013 TA2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Jäsenkuntatuotot Kattamaton osuus, alijäämä Nettotoimintamenot 8.9.2015 15
Neljä eri selvitystä - sama lopputulos Kuntarakennetyöryhmä Sosiaali- ja terveysministeriön selvitysmiehet NHG:n ulkoinen arviointi Eksoten ja Imatran sotejohdon ehdotus Taloudellisin vaihtoehto on edelleen koko maakunnan kattava sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne
Kustannusindeksi Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon integraatio hidastaa kustannusten kasvua Eksoten ja Manner-Suomen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon asukaskohtaisen kustannusten* muutos (2006=100) 160 140 120 100 80 60 Eksote Manner-Suomi 40 20 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Eksoten perustamisen jälkeen 2009 terveydenhuollon kustannusten kasvu on tasaantunut, kun Manner- Suomessa kasvu on jatkunut lähes 5 % vuosivauhtia Taustalla monen tason synergiat: Synergiat terveyspalveluiden hallinnossa Resurssien joustava käyttö yli kuntarajojen ESH:n ja PTH:n työnjaon määrittäminen uudelleen *Sisätlää: ETELÄ-KARJALAN ESH-kustannus SOSIAALI- per asukas, JA PTH-avo TERVEYSPIIRI kustannus per asukas sekä suun terveydenhuolto per asukas. Lähde: Tilastokeskus.
Kantokykylaskelma Eksoten ja Imatran taloussuunnitelma Eksoten ja Imatran kaupungin sotekulut vuosina 2014-2018 yhteensä 2.392.200.000 euroa Kuntien vaihtoehto 1 (keskitetty) Vuosina 2014-2018 rahoitusta olisi käytettävissä yhteensä 2.201.948.000 euroa. Alijäämän kattaminen alkaa 2014 Poikkeaa Eksoten ja Imatran laskelmasta 190 milj. Vaihtoehto 2 (osittain keskitetty, VALITTU) Vuosina 2014-2018 rahoitusta olisi käytettävissä yhteensä 2.270.170.000 euroa. Alijäämän kattaminen alkaa 2014. Poikkeaa Eksoten ja Imatran laskelmasta 122 milj.
Kuntien kantokykylaskelma ja alijäämien sekä investoinnin kattaminen 2014-2018 440 milj. EUR Suunnitelma: Kertyneiden alijäämien kattaminen 8,6 milj. eur vuosittain 2014-2018 Toteutuneen mukaan: 7,2 milj. eur/vuosi 420 400 380 360 Suunnitelma: Kertynyt alijäämä vuoden 2013 lopussa yhteensä 42,8 milj. eur Toteutunut: 36,2 milj. eur 352 365 16,4 TP = - 13M 375 366 382 374 393 384 402 394 416 408 420 431 340 320 300 15,4 349 330 318 9,2 336 1,7 321 316 TP2010 TP2011 TP2012 E2013 TA2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Jäsenkuntatuotot Kattamaton osuus, alijäämä Nettotoimintamenot 8.9.2015 19
Koulutus ja valmennus - tietojohtaminen Uudistuksella parannetaan Eksoten suorituskykyä korostamalla tiedon luonnin, kehittämisen, organisoinnin ja hyödyntämisen prosesseja, mutta samalla luodaan arvovirtaa asiakkaalle ja potilaalle (hukan poisto, saumattomuus, matalan kynnyksen palvelut, vakioidut työohjeet yms)
Palvelujärjestelmän kehittämisen vaiheet Erillinen hierarkia Hallinnollinen integraatio Eksote tänään Toiminnallinen integraatio Ekosysteemi KÄÄNNEKOHTA Toimintamalli Toiminta 1 Kunta 2 Kunta 1 Kunta 3 Kunta 2 Toiminta 2 Kunta 3 ESH Kuntakohtaiset rakenteet, lisäarvo hierarkioista; korostaa ammattilaista ja organisaatiota. Itsehallinnon ihanteet ja kunta hyvinvoinnin rakentajana Kunta 1 ESH Hallinnollisesti integroitu; lisäarvo suuruuden ekonomista; vahva peruskunta; korostaa ammattilaista ja organisaatiota. Toiminta 3 Digitalisation vaikutus. Toiminnallisesti integroitu; lisäarvo tiedosta; korostaa kansalaista Kolmas sektori Yrittäjät Toiminnallisesti integroitu hyvinvoinnin ekosysteemi; lisäarvo tiedosta; korostaa kansalaista. BigData ja digitalisoituneet palvelut
Toimenpiteet Laitoshoidon purkaminen Kuntoutussairaala ja kotikuntoutus Hyvinvointiasemat Päivystysinvestointi ja päivystyksen keskittäminen Organisaatiouudistus 2014 Koulutus ja valmennus
Eksote (2014 lähtien) Toimitusjohtaja Perhe- ja sosiaalipalvelut Terveys- ja vanhusten palvelut Kuntoutus Strategiset tukipalvelut Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Prosessit Palvelutarpeen arviointi Kuntoutus ja kotiutus Asumispalvelujen ja hankintojen osaaminen
Organisaatiouudistus Johdon taso 2013 2014 Muutos Ylinjohto 3 3 0 Tulosalue 16 8-8 Tulosyksikkö 50 34-16 Yksikkö/osasto 145 95-50 Yhteensä 214 140-74
Muutostavoite vuoteen 2016 2014 1173 Terv.as.vuodeosastot 283 Vanhainkodit ja tehostettu palveluasuminen (pitkäaikaislaitospaikkaa) 890 2016 970 Kuntoutussairaala Armila (os. 1,3,4,5,6) 100 Terveysasemien os ( Parikkala, Taipalsaari,Sle ) 60 Tehostettu palveluasuminen (oma ja ostop.) 810 Tavoite: Suomen paras Lean-johdettu julkinen kuntoutussaira ala MITÄ TARVITAAN: Tehokas kuntoutus, Tehokkaampi ohjaus ja neuvonta, Omaishoidon tuki ja vapaaehtoistyö, Kevyemmät tuetut asumisratkaisut, Turvateknologia ja kodinmuutostyöt, Kotihoidon kehittäminen ja toiminnanohjaus, Palvelutarpeen arviointi laadukkaammaksi, Perhehoidon laajentaminen Huolimatta 1% suuruisesta vuotuisesta palvelutarpeen kasvusta
Organisaatiouudistus Valtuusto Hallitus Toimitusjohtaja Sisäinen tarkastus Perhe- ja sosiaalipalvelut Marja Kosonen Terveys- ja vanhusten palvelut Tuula Karhula Kuntoutus Markku Hupli Strategiset tukipalvelut Merja Tepponen Virpi Kölhi 8.9.2015 26
Kunta ja Sote Itsehallinnon ihanne Hyvinvoinnin tuottaja Illuusio vahvasta peruskunnasta Digitalisaatio ja integraatio 1865-1930 1940-1990 1990-2010 2010- Hyvinvointivaltiota on aina rakennettava pala palalta Rakentamiseen liittyy aina kompromisseja Ratkaisut syntyvät joskus ns. pakkoratkaisuina erilaisten paineiden seurauksena
Kumpi on himmeli? Järjestäjinä 304 kuntaa Peruspalvelujen tuottajia 151 Sairaanhoitopiirejä 20 Tuottajia yhteensä 171 Rahoittajina 304 kuntaa, Kela Viisi sote järjestäjää Tuottajia 19 Rahoitus avoimena Himmelistä digitalisaatioon ja integraatioon
KANSALAISTEN TASA-ARVO PERUSPALVELUT KESTÄVYYSVAJE Järjestämislaki Integroitu palvelujärjestelmä Sähköiset palvelut Virtuaalisuus Tiedon lisäarvo Monikanavarahoituksen uudistaminen DIGITALISAATIO
Tuloksia Mittari Muutos Kuntoutujalle arvoa tuova aika +100 % Osastolta ennen klo 10 kotiutuneiden määrä 0 25% 4 kk kuluttua kotona olevien osuus +30 % Nettotoimintamenot vv 2013-2014 +3,7 % Hoitojaksojen määrä 2013 2014 + 11,8 % Hoitojakson keskimääräinen kesto -32% Kotiutuneista kuukauden kuluessa sairaalaan takaisin joutuneiden määrä 2013 2014-66 % Henkilöstön poissaolot -8,5 %
Palvelujärjestelmän kehittämisen vaiheet Erillinen hierarkia Hallinnollinen integraatio Eksote tänään Toiminnallinen integraatio Ekosysteemi KÄÄNNEKOHTA Toimintamalli Toiminta 1 Kunta 2 Kunta 1 Kunta 3 Kunta 2 Toiminta 2 Kunta 3 ESH Kunta 1 ESH Toiminta 3 Kuntakohtaiset rakenteet, lisäarvo hierarkioista; korostaa ammattilaista ja organisaatiota. Itsehallinnon ihanteet ja kunta hyvinvoinnin rakentajana Hallinnollisesti integroitu; lisäarvo suuruuden ekonomista; vahva peruskunta; korostaa ammattilaista ja organisaatiota. Digitalisation vaikutus. Toiminnallisesti integroitu; lisäarvo tiedosta; korostaa kansalaista Toiminnallisesti integroitu hyvinvoinnin ekosysteemi; lisäarvo tiedosta; korostaa kansalaista. BigData ja digitalisoituneet palvelut
DIGITALISAATION KOKONAISNÄKEMYS KANSALAINEN SENSORIT MONITORIT PALVELUJÄRJESTELMÄT TIETOJÄRJESTELMÄT TIEDONSIIRTÄMINEN UUDET PALVELUT ELINYMPÄRISTÖ ASUMINEN ROBOTIIKKA VIRTUALISUUS
DIGITALISAATIO TÄNÄÄN Yleinen, kaavamainen ja keskimääräinen Sairastumisen odottaminen ja toimenpiteet ja hoitojaksot Ammattilainen ja instituutio Rahoitus perustuu sairauden hoitamiseen ja määrän tuottamiseen SUURUUDEN JA MÄÄRÄN EKONOMIA HUOMENNA Erityinen, henkilökohtainen ja kohdennettu Hyvinvointi ja terveyden edistäminen Asiakas ja potilas Rahoitus perustuu väestön terveyteen ja arvon ja laadun tuottamiseen ARVON TUOTTAMINEN AIKA
Strategia Arvot, visio, tavoitteet, johtamisjärjestelmä
Maakunnalliset tukipalvelut Maakunnallinen talous- ja palkkahallinnon palvelukeskus Saimaan Talous ja Tieto Oy Maakunnallinen tukipalveluyhtiö Saimaan Tukipalvelut OY Tekstiilihuolto, ruokahuolto, puhtauspalvelut Hankintapalvelut ja materiaalihuollon logistiikka Maakunnallinen työterveyshuoltoyhtiö Työkunto Oy Yhdeksän sairaanhoitopiirin yhteinen tietotekniikkayhtiö Medi IT
Arvot Vanha Asiakaslähtöisyys Vastuullisuus Avoimuus Oikeudenmukaisuus Tuloksellisuus Uusi Yhdessä asiakkaan kanssa Halu ottaa vastuuta Mutkaton vuorovaikutus Rohkeus uudistua
Arvojen jalkautus
Vanha visio Olemme valtakunnallinen edelläkävijä, joka tarjoaa laadukkaat ja riittävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut kustannustehokkaasti Olemme tuloksellisin kustannustehokkaana toimijana paras hyvinvoinnin ja terveyshyötyjen lisäämisessä innovatiivisin teknologian hyödyntäjänä innostavin ja iloisin työyhteisönä
Visio Toimintakykyisenä kotona Asiakkaamme huolehtivat omatoimisesti toimintakyvystään ja hyvinvoinnistaan Hoito ja palvelumallimme ovat kustannustehokkaita, kevyitä, kuntouttavia ja kotilähtöisiä Ohjaamme asiakkaat oikeaan paikkaan, oikeaan aikaan Asiointi on helppoa sähköisiä ja matalan kynnyksen palveluja käyttäen. Kiireellinen apu ja hoito elämän kriisitilanteissa ovat helposti saatavilla
Strategian yhteenveto PALVELUT JA PROSESSIT ASIAKKAAN OMATOIMISUUS IHMISET JA OSAAMINEN ARVOT JOHTAMINEN TEKNOLOGIA LOGISTIIKKA Hyvinvointiasema VALMENNUS UUDISTUMINEN Kansalainen ja Koti Kotikuntoutus TALOUS JA TULOKSELLISUUS Päivystävä sairaala TASAPAINOINEN TALOUS VAIKUTTAVAT TOIMINTAMALLIT INVESTOINNIT
PAJA - Palvelujen jatkuva parantaminen Strategia Arvot Visio Ihmiset ja osaaminen Palvelut ja prosessit Talous ja tuloksellisuus Tavoitteet Mittarit Raportointi PAJA Jatkuva parantaminen Suorituksen johtaminen Itsensä johtaminen - Valmentava johtaminen - Kyvykkyyksien hallinta - Oppiminen ja osaaminen Organisaation ja prosessien johtaminen - Yksilöiden ja tiimien johtaminen - Lean, TQM, CQI jne. -Turvallisuus ja valmius Verkostojen johtaminen - Tiedon lisäarvo - Digitaalinen palvelutuotanto - Lisäarvo asiakkaalle
ARVOT VISIO Yhteiset pelisäännöt Yhteinen tavoite BUSINESS INTELLIGENCE- MALLI STRATEGISET TAVOITTEET MITTARIT RAPORTOINTI Kaikilla on johdon hyväksymät tavoitteet Tavoitteisiin sidotut mittarit, raportointi, analysointi, vaikuttavuus, ennustaminen PÄIVITTÄINEN JOHTAMINEN, PALKITSEMINEN Strategisten tavoitteiden tunnistaminen, palkitsemisjärjestelmä
Asiakasryhmäkohtainen tarkastelu - toimeentulotukiasiakkaat Toimeentulotuen budjetti n. 10 m Toimeentulotukiasiakkai den käyttämien palveluiden kokonaiskustannus n. 38 m N. 20% kokonaiskustannuksista akuuttisairaalasta N. 60% kokonaiskustannuksista APSY Tästä n. 60% toimeentulotuki 8.9.2015 43
PÄIVYSTYS OLOHUONEESSA OMAISET TILANNEKEKSKUS KOTIPALVELUT LIIKKUVA PÄIVYSTYSYKSIKKÖ ENSIHOITO ETÄKONSULTAATIO KUNTOUTUS LÄÄKITYS RAVITSEMUS TEKNOLOGIA 8.9.2015 44
Kokemuksia
Strateginen johtaminen alussa Kunnilla on huoli palvelujen säilymisestä ja siksi kunnat pyrkivät alussa säilyttämään toiminnan lähes ennallaan. Ensimmäinen strategia oli ristiriidassa kuntien odotusten kanssa. Kunnat eivät päästäneet irti omista palveluista. Alussa myöskään Eksoten edustajat eivät pystyneet esittämään uusia toimintamalleja tai tapoja tuottaa palveluja. Alussa on paljon asioita jotka vyöryvät päälle ja vaativat hoitamista. Eksoten oma strateginen johtaminen oli vasta hahmottumassa.
Monimutkainen ja irrationaalinen kooste hyötytavoitteista Aluksi integroitu sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä on kooste erilaisista ja keskenään kilpailevista hyötytavoitteista. Tehokkuuden ja yhteistyön näkökulmasta monissa toiminnoissa kapasiteettia on liikaa ja monien henkilöstöryhmien uusi rooli on epäselvä; Vaikka strateginen suunta on määritelty, aina osa henkilökuntaa on halutonta tekemään riittävän nopeita ja syvällisiä uudistuksia. Monien ihmisten etuja ja tunteita joudutaan loukkaamaan.
Kokemuksia Vapaaehtoinen perustaminen jätti epäilyksen siemenen päättäjiin sekä osaan henkilökuntaa. Kun tehtävät siirretään, palvelut muuttuvat kunnille pelkästään euroiksi. Säästöt halutaan heti ja alkaa alibudjetointi. Kun henkilöstö siirtyy pois kunnilta, suhtautuminen henkilöstöön muuttuu. Kuntien mielestä henkilöstöä voidaan vähentää. Epäilyt kuntien maksuosuuksien määräytymisperusteen oikeellisuudesta alkavat.
Luottamuksen uudet ulottuvuudet Institutionaalinen luottamus Peruspalvelujen siirtäminen kunnalta alueelliselle kuntayhtymälle on luottamuksena iso asia. Luotetaanko Eksote:n talousarvioon ja strategiaan? Osallistuminen kuntayhtymän hallintoon ja toiminnan johtamiseen Kunnanhallitukset, sosiaali- ja terveyslautakunnat Hyvinvointi/hoivayrittäjät/kolmas sektori/muut kumppanit Henkilöiden välinen luottamus Johtavat poliitikot Johtavat viranhaltijat muut työntekijät Kuntalaiset Luottamus poliittisessa päätöksenteossa Mielipiteet ja päätökset perustuvat poliittisesti tarkoituksenmukaisiin tulkintoihin esitetyistä asioista.
TÄRKEINTÄ ON LUOTTAMUS