Tulevaisuuden maakuntapalvelut Tutkimus, koulutus, kehittäminen innovaatiot ja ennakointi - työryhmän loppuraportti
Sisältö 1 n tehtäväksianto... 3 2 Palvelulupaus... 4 2.1 Maakunnan viraston Tutkimus, koulutus, kehittäminen, ennakointi ja innovaatio -toiminto... 5 2.2 Advisory board - avoin verkosto... 6 2.3 Ehdotus käytännön toteutukseksi... 7 2.4. Koulutuksen, tutkimuksen ja kehittämistoiminnan linjauksista ja toteuttamisesta Pohjois- Savon yhteistoiminta-alueella... 8 3 Asiakkaat... 8 4 Henkilöstö ja talous... 9 5 Vaikuttavuus... 9 6 Riskit ja mahdollisuudet... 11 Kansikuva: Sähköisen REAL-alustan sanapilvi, joka on muodostettu verkostokumppaneiden kommenteista. 2
1 n tehtäväksianto Työryhmän tehtäväksiannon perustana on 1) sote-järjestämislaki ( 36), jonka mukaan maakunta vastaa alueensa sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä ja alue- ja organisaatiorajat ylittävästä kehittämisyhteistyöstä, koordinoi ja ohjaa tuottajatasolla tapahtuvaa, integroitua kehittämistyötä, tukee kuntia hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä, osallistuu kansalliseen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseen ja toimii yhteistyössä kuntien sekä koulutus-, kehittämis- ja tutkimustoimintaa harjoittavien organisaatioiden kanssa. Sosiaali- ja terveydenhuollon osaamistarpeen arviointia ja ammatillisen osaamisen kehittämistä on tehtävä yhteistyössä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa. Kaikkien maakunnan järjestämisvastuulla olevia palveluja tuottavien yhtiöiden ja yhteisöjen on osallistuttava palvelujen kehittämiseen maakunnan määrittelemällä tavalla. Lisäksi yhteistyöalueen yhteistyösopimuksessa on sovittava maakuntien yhteistyöstä ja työnjaosta koulutuksen, tutkimuksen ja kehittämistoiminnan toteuttamisessa ( 16). 2) uuden maakunnan johtamisen tuki, miten uudessa Keski-Suomen maakunnassa toimitaan, maakunnan ja sen palveluiden tuottajien tutkimus, koulutus, kehittäminen ja maakunnan tulevaisuuden ennakointi. Perustana toiminnalle on maakunnan innovaatiotyö. Työryhmällä on yhdyspintoja kaikkien maakunnan asiantuntijaryhmien kanssa. 3
2 Palvelulupaus Luomme yhdessä elinvoimaista Keski-Suomen maakuntaa. Vaikuttavuus syntyy erilaisten osaamisten törmäämisestä ja siitä syntyvästä uudesta osaamisesta. Meillä on herkkyyttä nähdä tulevaisuuden mahdollisuuksia ja kykyä perustella niitä. Menestyksemme syntyy osallisuudesta, luottamuksesta ja päätöksenteon pohjalla olevasta tietojohtamisesta, useista tulevaisuusvaihtoehdoista ja niiden tietopohjaisista perusteluista sekä arvoihin perustuvasta päätöksenteosta. Toimintakulttuuriamme leimaa osaaminen ja osaamisten rohkea yhdistäminen, kokeilukulttuuri, innovatiivisuus, innostavuus, luovuus ja mahdollistavuus. Maakunta tarvitsee johdon tueksi ja maakuntavaltuuston ja -hallituksen puolueettomaksi neuvonantajaksi 1) monialaisen Tutkimuksesta, koulutuksesta, kehittämisestä, ennakoinnista ja innovaatioista vastaavan matriisimaisen toiminnon (jatkossa tästä käytetään nimitystä TIKKE), joka koostuu asiantuntijaviranhaltioista ja jossa sotea ja non-sotea ei eritellä ja 2) avoimen kansalais- ja asiantuntijaverkoston, Advisory boardin (AB), joka tuo tutkimustietoon pohjautuvan, riippumaton näkökulman maakunnan toimintaan ja kehittämiseen. Advisory board on epäpoliittinen, monialainen, asiantuntijapohjainen tuki, jonka työssä yhdistyvät tulevaisuustieto, uusin tutkimustieto ja innovatiivisuus. Se on avoin myös kansalaisten kautta tuleville innovaatioille. Yllä kuvattu toiminta toteuttaa Maakuntalakiluonnoksen 23 :n ja Järjestämislakiluonnoksen 35 :n edellyttämää kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuutta. 4
2.1 Maakunnan viraston Tutkimus, koulutus, kehittäminen, ennakointi ja innovaatio -toiminto Maakunnan viraston Tutkimus, koulutus, kehittäminen, ennakointi ja innovaatio (TIKKE) -toiminto on kiinteästi maakunnan johdon tukena ja liittyy matriisimaisesti kaikkiin maakunnan viraston vastuualueisiin, esimerkiksi aluekehittämiseen ja strategiaan, kasvupalveluihin, sosiaali- ja terveyspalveluihin ja tiedolla johtamiseen. TIKKE-toiminto on ekosysteemi, jossa kaikki elementit ovat yhteydessä toisiinsa ja luovat lisäarvon juuri näissä yhtymäkohdissa ja yhdessä tekemisessä. Sosiaali- ja terveystoimea ei pidä katsoa vain soten näkökulmasta vaan laajasti esimerkiksi elinkeinoelämän kannalta uusia innovatiivisia vaihtoehtoja ja ratkaisuja etsien. TIKKE-toiminnon toimintamalli on vahvasti yhteisöllinen ja sen hierarkkinen rakenne on hyvin matala. Maakuntahallinto valitsee palveluntuottajiksi ne yhtiöt tai yhteisöt, jotka täyttävät maakunnassa määritellyt palvelun tuottajaehdot. Maakunta järjestäjänä vastaa palveluiden sisällöstä ja laadusta sopimusohjauksella, jossa huomioidaan mm. kustannustehokkuus, palveluiden saatavuus ja henkilöstön pätevyyden määrittely. Maakunta tukee kuntia esimerkiksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Asiakkaan näkökulmasta maakunnan ja kunnan järjestämien palveluiden on muodostettava saumaton kokonaisuus ("yhden luukun periaate"). TIKKE -toiminnon tavoitteena ja tehtävänä on esimerkiksi ehkäistä maakunnan hallinnon ja palvelujen siiloutuminen toimia maakuntajärjestäjän työkaluna tuotannon kehittämisessä, palveluiden laadun valvonnassa ja arvioinnissa (esimerkiksi maakunnallisten palvelu- ja hoitoketjujen koordinointi ja toteutumisen valvonta) tukea kuntia hyvinvointityössä (esimerkiksi hyvinvointikertomukset) vastata työyhteisön koulutuksesta ja kehittämisestä järjestäjän osalta tukea uuden maakunnan johtoa tietojohtamisessa koota ja yhdistää tietoa ongelmien ratkaisemiseksi. Tiedolla tarkoitetaan tässä laajasti tutkittua tietoa, tietoa asioiden nykytilasta (tilastotieto) ja tulevaisuustietoa. tunnistaa tulevaisuuden osaamis- ja kehitystarpeita ja tulkita niitä tarjota vaihtoehtoisia näkökulmia ja tulevaisuuskuvia etsiä aktiivisesti haasteita, joita se pyrkii ratkaisemaan (tieto alueen tilasta, aktiivinen tulevaisuustyö ja tulevaisuuden heikot signaalit ja trendit) organisoida Advisory boardin toimintaa ja huolehtia siitä, että syötteet menevät poliittiseen ja kaikkeen muuhun päätöksentekoon. verkottaa toimijoita - yritysten ja järjestöjen mukaan ottaminen on oleellista - ja toimia fasilitaattorina ja koordinaattorina alueen eri toimijoille kyseenalaistaa ja haastaa kaikkia alueen toimijoita kehittämään maakuntaa aktiivisesti luoda dynaamisia toimintamalleja ja yhteistyörakenteita. Esimerkiksi o maakunnassa on innovaatiomentori o maakunta koordinoi "Koelaboratoriota", jossa yrittäjät, oppilaitosten/tutkimuslaitosten ja muiden tahojen osaajat kohtaavat. Koelaboratorioon voi varata ajan ja sen tehtävänä on myös itse etsiä aktiivisesti erilaisia osaajia. o maakunnassa on "Kykyjen etsijä", virkamies, joka liikkuu eri puolilla ja kartoittaa mitä (osaamista) missäkin on, ja mitä voisi yhdistää. Näin emme menetä hiljaisia osaajia. 5
2.2 Advisory board - avoin verkosto TKKEI -toiminnon ja maakunnan johdon tukena on Advisory board (AB), avoin, proaktiivinen, ennakkoluuloton monialainen verkosto, jossa on edustettuna poikkitieteellinen tutkimustieto ja kansalaisnäkökulma. Näiden pohjalta AB tuo maakunnan tulevaisuuteen ja kehittämiseen riippumattoman ja laaja-alaisen osaamisen. AB on vapaaehtoinen ja sitoutunut näköalatyöryhmä, joka ei ole organisaatioperusteinen eikä toimi minkään tahon erityisenä edunvalvojana. AB on epäpoliittinen, asiantuntijapohjainen tuki poliittisen ohjauksen rinnalla. Poliittiseen päätöksentekojärjestelmään se tuo mukaan tiedolla johtamisen elementin, sillä AB edustaa eri alojen ihmisten "riippumatonta ajattelua". AB:n toimintaa leimaa tuoreus ja uudistuminen. Sinne voidaan kutsua eri teemojen asiantuntijoita ja sen työn tuloksia pitää voida arvioida. AB:ssa on oltava riittävä tietoisuus ruohonjuuritasosta ja riittävä elinkeinoelämän tuntemus. Se kuuntelee aidosti, mutta myös kysyy ja kyseenalaistaa kaikilta yhteiskunnan tasoilta tulevia signaaleja, vastaa kansalaisilta tuleviin kysymyksiin, viestii monimutkaiset ja kerrokselliset asiat ymmärrettävästi ja totuudenmukaisesti. Maakunnan TIKKE -toiminnon ja AB:n yhteistoiminta perustuu avoimeen vuorovaikutukseen. AB:n tavoitteena ja tehtävänä on ottaa avoimesti vastaan erilaisia aloitteita kansalaisilta, tutkimuksesta, maakunnan tilaan liittyvästä tietopohjasta ja haasteista tehdä aktiivisesti tulevaisuustyötä, etsiä ja tulkita heikkoja signaaleja, seurata skenaariota ja hahmotella vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia nostaa tarkasteluun tärkeitä ongelmia, etsiä ratkaisuja laaja-alaisiin kysymyksiin ja organisoida verkostojensa kautta osaamista laaja-alaisiksi ratkaisumalleiksi operoida mikrotasolta makrotasolle ulottuen. AB toimii sekä maakunnallisesti että yli maakuntaja kansallisten rajojen etsimällä parhaita ratkaisuja tukea sitä, että maakunnan kehittymisen tavoitteet asetetaan korkealle maakunnan menestykseksi tukea tiedolla johtamista, antaa suosituksia ja ehdotuksia toimenpiteistä ja ehkäistä päällekkäistä kehittämistä, kehittää maakunnan innovaatioympäristöä ja tukea innovaatioiden käyttöönottoa sekä kanavoida kehittämistä "purkaa" instituutioiden sisäisiä ja niiden välisiä rakenteita niin, että mahdollistetaan huokoiset rakenteet, joissa tutkimus, yrittäjät, koulutus ja palveluiden tuottajat voivat tehdä yhteistyötä kutsua asiantuntijoita tarvittavien teemojen mukaan. AB:lla on vahvat yhteydet yrityksiin, mikä helpottaa innovaatioiden mallintamista ja tuotteistamista. järjestää avoimia yhteisiä areenoita, joissa erilaiset osaajat kohtaavat (esim. Social Business Forum vrt. Nordic Business Forum). Niiden pitää toimia virka-aikana. edesauttaa erilaisten osaamisten yhdistämistä ja yli rajojen meneviä tutkimushankkeita ja yhteistyötä rahoituksen saamiseksi. Rahoituksessa on varauduttava jo nyt isojen EU-rahoitusten hakuun. 6
2.3 Ehdotus käytännön toteutukseksi esittää että AB-verkosto voisi toimia jo väliaikaishallinnon käynnistyessä sen tukena, jolloin toimintaa voidaan opetella ja se saadaan juurtumaan osaksi toimintatapaa ja uutta toimintakulttuuria. Väliaikaishallinto TIKKE ja AB muotoillaan maakuntahallintoon määrittää AB:n tehtävän ja jäsenistön profiilin ja nimittää AB:n väliaikaishallinto antaa asioita AB:n ratkaistavaksi. AB antaa vaihtoehtoisia tapoja ratkaista asioita maakuntahallinnolle. Uusi maakuntavirasto AB tukee vahvasti uudenlaista toimintakulttuuria ja tiedolla johtamista vuoropuhelu maakuntaviraston kanssa hyvin oleellista, kahdensuuntainen vuorovaikutus maakuntahallinto antaa toimeksiantoja tai asioita ratkaistavaksi AB:lle ja käyttää AB:n asiantuntemusta. Maakuntahallinto käsittelee AB:n kuulumisia mahdollisuus osallistua maakuntahallinnon kokouksiin (äänettömänä) AB:n toimintaan on toimintamääräraha, mutta AB ei jaa rahaa eikä tehtävästä saa palkkaa. Jäsenyys on luottamustehtävä. AB:n kokoonpanon periaatteita ja ehdotuksia sen kokoamiseksi AB:n jäsenten valintaa varten tulee olla kriteeristö, joilla varmistetaan kiinnostus maakunnan parhaaksi. AB:n jäsenet huolehtivat yhteydestä omaan organisaatioon sekä viestinnästä oman organisaation sisällä. Tavoitteena on win-win tilanne, jossa kumppanit ja sidosryhmät sitoutuvat kehittämään maakuntaa Ryhmän toiminta-aika 2 4 vuotta tai 4 vuotta määräaikainen ja puolet sen jäsenistä vaihdetaan 2 vuoden välein rullaavasti. Määräaikainen jäsenyys estää siiloutumisen. Vaihtoehtoisia ehdotuksia AB:n kokoamiseksi jatkossa a) Nimetään ydintiimi, joka täydentävät ryhmää tehtävien mukaan. b) Ilmoittautumismenettely AB:hen ja avoin haku. Esim. Ota kantaa.fi - sivusto. Sivuston kautta voi esittää mielenkiintonsa ryhmän jäsenyyteen. c) AB koostetaan isommasta poolista, josta tilanteen mukaan otetaan ryhmään. Uusiutuminen: kun yksi jäsen tulee, yksi lähtee. d) Muodostamisen tekee joku riippumaton ja luotettava asiamiesryhmä, jolla on mandaatti tehdä valinta. 7
2.4. Koulutuksen, tutkimuksen ja kehittämistoiminnan linjauksista ja toteuttamisesta Pohjois-Savon yhteistoiminta-alueella Lakiluonnoksessa todetaan, että yhteistyöalueen yhteistyösopimuksessa on sovittava maakuntien yhteistyöstä ja työnjaosta koulutuksen, tutkimuksen ja kehittämistoiminnan linjauksissa ja toteuttamisessa yliopistollisen sairaalan yhteistoiminta-alueella ( 16). Johtoryhmä on nimennyt 6.2.2017 Vesa Katajan Keski-Suomen edustajaksi valmistelemaan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueelle laadittavaa yhteistyösopimusta. Siinä sovitaan mm. lääkärikoulutukseen liittyvistä asioista. Itä-Suomen yliopiston lääketieteen sisäänotto ja koulutus on Suomen laajinta. Vuosittain lääketieteen opinnot aloittaa noin 160 opiskelijaa. Kurssien kasvun myötä ei kliinisen vaiheen opetusta voida järjestää enää pelkästään Kuopion yliopistollisessa sairaalassa, koska ryhmäkoot ovat liian suuret, opettajia ei ole tarpeeksi, ei myöskään opetukseen soveltuvia potilaita. Lääketieteen opetuksen hajautusta on vähäisessä määrin ollut KSKS:ssa jo vuosia (sisätaudit ja kirurgia). Opiskelijoita on ollut muutamia kymmeniä ja esimerkiksi vuonna 2016 opetustuntien määrä oli noin 880. Vuonna 2017 kasvoi opiskelijamäärä vähän uuden kirurgian opetukseen tulevan kurssin myötä. Varsinainen lääketieteen opetuksen hajautus laajamittaisena alkaa syksyllä 2018, jolloin KSKS:ssa annetaan opetusta myös lastentaudeissa, naistentaudeissa ja synnytyksissä, korva-, nenä- ja kurkkutaudeissa, psykiatriassa ja yleislääketieteessä (yhteistyössä JYTEn kanssa). Opiskelijamäärä kasvaa muutamista kymmenistä yli kolmeen sataan ja opetustunteja on vuodessa yli 2000. Erikoislääkärikoulutus uudistuu myös. STM:ssä on valmisteilla toimintamalli uudeksi valintamenettelyksi erikoislääkärikoulutukseen. KSKS on iso erikoislääkärikouluttajaorganisaatio, joten muutos tulee koskemaan myös sitä. Yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston ja Pohjois-Savon SHP:n kanssa pyritään tulevan yhteistoiminta-alueen kilpailukyky koulutettavista erikoislääkäreistä pitämään hyvänä. Tässä auttavat yhteisprofessuurit kliinisillä erikoisaloilla (sisätaudit, reumataudit, kirurgia, psykiatria, yleislääketiede), joiden toimipaikka on KSKS, sekä Keski-Suomessa jo toteutetut koulutusputket, joita STM nyt myös uudistukseensa suunnittelee. Yhteistyöalueen sopimuksen valmistelutyön käynnistäminen työryhmä on kokoontunut kevään aikana kaksi kertaa, kolmas kokous on 15.6.2017. Ensimmäisessä kokouksessa todettiin, että yhteistyösopimuksen valmistelussa tulisi laatia suunnitelma toimenpiteistä, joilla sote-palvelujen yhdenvertainen saatavuus Itä- ja Keski-Suomen alueella saadaan aikaiseksi, myös sosiaalihuollon yhteistyön kehittämisrakenteiden osalta. Yhteistyösopimuksen tulisi lisäksi kattaa työjakoon liittyvät keskeiset Investointisuunnitelmat (ml ICT) sekä henkilöstön yhteiskäyttöön liittyvät toimet aikataulullisesti ensimmäisinä. Kokouksissa on käsitelty ICT-yhteistyötä, yhteistyötä logistiikassa, varastoinnissa ja hankinnoissa sekä valmisteilla olevia terveydenhuoltolain muutoksia. Lakimuutokset tulevat asettamaan yhteistoiminta-alueelle haasteita erityisesti hoitojen keskittämisvaatimusten takia. Tästä syystä on keskusteltu myös laajemmasta koulutus- ja tutkimusyhteistyöstä, joka mahdollistettaisiin luomalla verkostomallinen, nykyistä selvästi laajempi yliopistollinen sairaala ( Keskija Itä-Suomen yliopistollinen sairaala ). Asiaa selvitellään, mutta on ilmeistä, että nopeisiin ratkaisuihin tässä ei ole mahdollista päästä. 3 Asiakkaat 8
Tutkimus, koulutus, kehittäminen, ennakointi ja innovointi- toimintojen näkökulmasta asiakas on koko maakunta ja sen jokainen kansalainen. Sisäisiä asiakkaita ovat myös maakuntaviraston toimijat. Asiakkaina ovat eri organisaatiot (esimerkiksi tutkimus- ja koulutuslaitokset), järjestöt ja yritykset. Yhteistyö ulottuu myös yli maakuntarajojen kansainvälisiin yhteyksiin saakka. Tutkimus, koulutus, kehittäminen, ennakointi, innovointi -työryhmän toiminta on avointa ja osallistavaa. Erilaiset foorumit osallistavat kansalaisia toimintaan. 4 Henkilöstö ja talous Maakunnan täytyy huolehtia Tutkimus, koulutus, kehittäminen, ennakointi ja innovointi -toiminnasta siten, että tähän työhön varataan riittävä, noin 3 % osuus maakunnan budjetista. Todettakoon, että tutkimus- ja kehittämismenojen bruttokansantuoteosuus Suomessa vuonna 2015 oli 2,9 prosenttia. Tutkimus, koulutus, kehittäminen, innovaatiot ja ennakointi -toiminnon kustannukset ovat lähinnä henkilöstökuluja ja niihin liittyviä menoja. Näitä ovat a) palkkakustannukset: b) Nykyisin lakisääteisesti perusterveydenhuollon kehittämisestä vastaa PTH-yksikkö (7htv) ja KOSKE (9htv) sosiaalialan kehittämisestä KOSKE (9htv). ELY-keskuksella ja maakunnan liitolla on aluekehittämisen tehtävä, johon liittyy ennakointityö. Ennakointityössä on maakunnallinen Tulevaisuusryhmä. Kehittämistyö on tärkeä osa johtamista, mutta sitä tapahtuu kaikessa työssä. c) AB:n osalta syntyvät operatiiviset kulut. d) Verkostoyhteistyöhön ja kokouksiin sekä innovaatioympäristöjen ja parviälyn käyttöön liittyvät kustannukset. e) Tietoaineistojen hankintaan ja tietokantojen käyttöön liittyvät kustannukset. Ulkopuolisten selvitysten ostaminen ja koordinoiminen sekä opinnäytetöiden tukeminen. f) Koulutuskustannukset. Tässä tarkoitetaan koulutuksen ja kehittämisen järjestämiseen, mutta ei tuottajien henkilöstökoulutukseen liittyviä kuluja. Tutkimus, koulutus, kehittäminen, ennakointi ja innovaatiot toiminta edellyttää henkilöstön osaamiselta ennakoivaa työotetta ennakointiosaamista ja sen soveltamista laaja-alaista ja systeemistä näkemystä prosessiosaamista kehittämisosaamista verkosto-osaamista innovatiivisuutta ja luovuutta rohkeutta. 5 Vaikuttavuus 9
Keski-Suomen maakunnassa on dynaaminen innovaatioiden tuottamisen kulttuuri ja maakunnan menestys ja hyvinvointi perustuu tietoon ja jatkuvaan osaamisen kehittämiseen. Maakunnan toimintakulttuuri on kansalaisia, organisaatioita, järjestöjä, yrityksiä ja muita tahoja osallistavaa, avointa ja vahvasti tulevaisuusorientoitunutta. Hyvin toimiessaan AB-verkosto ja TIKKE-toiminto varmistaa osaltaan korkeatasoisen tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatiotoiminnan jatkumisen ja edelleen kehittämisen maakunnassa. AB ylläpitää ja tiivistää yritysten, oppilaitosten, järjestöjen ja kansalaisten yhteistyömahdollisuuksia ja luo samalla ehkä aivan uudenlaisia yhteistyömuotoja. Tulevaisuusnäkökulmasta erilaisten osaamisten yhdistämisellä voidaan luoda uutta osaamista. Tämän pohjalta voi syntyä uusia innovaatioita ja yrittäjyyttä, mikä luo maakuntaan talouskasvua. Lähestymällä alueen kehittämistä monesta näkökulmasta (ml. teollisuus ja yritykset) voidaan vaikuttavuus maksimoida. Yrityksissä ja teollisuudessa se näkyy tuottavuuden kasvuna, mikä näkyy verotuloina. Se puolestaan mahdollistaa hyvät palvelut. Ennakoinnin kautta maakunta kykenee tarttumaan tulevaisuuden haasteisiin sekä näkemään tulevaisuuden mahdollisuudet, joista syntyy maakunnan menestystä. Ennakoinnin ja erilaisten osaamisten yhdistämisen kautta TIKKE-toiminto kykenee löytämään mahdollisia tulevaisuuden strategisia kärkiä ja kokeilemaan niitä etukenossa verkostonsa avulla. Tutkimus, koulutus, kehittäminen, ennakointi ja innovaatiot tekee kiinteää yhteistyötä maakunnan kaikkien osa-alueiden ja toimintojen kanssa. 10
6 Riskit ja mahdollisuudet Riskeinä ovat AB:n jähmettyminen etuja vartioivaksi toiminnaksi. Tähän liittyvät Siiloutumisen vaara: tekemisen muoto oltava "seinätön" (tiimien verkostot) Huolehdittava poikkitieteellisyydestä ja monialaisuudesta AB:n roolista on varmistettava, että sillä on mandaatti, jotta voi vaikuttaa toimintaan Miten saadaan eri AB:n toimijatahot huolehtimaan siitä, että niiden edustajille on riittävä mandaatti (= sitoutuminen ja tekemisen vastuu) Miten pois teoreettisuudesta, edunvalvonnan tuomasta jähmeydestä Mahdollisuutena on maakunnan aivan uudenlainen toimintatapa ja -kulttuuri. Poliittinen päätöksenteko, viranhaltijat, AB ja alueen toimijat toimivat kumppaneina yhteisenä päämääränään maakunnan menestys. Notkeassa ja verkostoituneessa toimintatavassa innovaatiot tulevat marginaalista päätöksenteon ytimeen. Maakunnassa on vahva osaamisperusta ja erilaisten osaamisten rohkea yhdistäminen luo tulevaisuuden menestystekijöitä ja on maakunnan menestymisen edellytys Tulevaisuustyö on aktiivista ja tuo näkemyksiä johdon tueksi alueen menestyksen rakentamiselle. Erilaisia osaamisia yhdistetään tulevaisuustyön näkökulmasta ja tulevaisuustyö on osa yritysten kehittämistä. Heikot signaalit nähdään ja niihin kyetään tarttumaan ja luomaan niistä menestystä Teollisuus ja yrityselämä ovat vahvasti mukana. Miten lisäämme vientiä? Toimintatapana on rohkea ja ennakoiva kokeilukulttuuri. 11