Vetovoimalautakunta 14 16.08.2017 Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle poikkeamispäätöksestä tehdystä valituksesta: 444-475-4-40 227/10.03.00/2017 VEVO 16.08.2017 14 Luvan hakija on 19.4.2017 päivätyllä valituksellaan hakeneet Helsingin halin to-oi keu del ta muutosta kaavoituspäällikön 11.10.2016 ( 36) tekemään poik kea mis pää tök seen. Hallinto-oikeus pyytää kaupunkisuunnittelulautakuntaa antamaan lau sunnon 31.8.2017 men nes sä. Luvan hakijan valituksessa todetaan mm. seuraavaa: "Valittaja vaatii muutoksenhaun alaisen päätöksen kumoamista ja asian pa laut ta mis ta ta kai sin kuntaan käsiteltäväksi. rakennuspaikka sijaitsee Lohjan maankäytön rakennekuvassa vapaa-ajan Loh jas sa. Ky sees sä on maaseutualue, jonka maankäytön painopiste on va paa-ajan asumisessa. Ha ke muk ses sa on esitetty lomarakennuksen raken ta mis ta Keronsaaressa sijaitsevalle 4,23 ha:n suuruiselle ra ken ta mat tomal le kiinteistölle. Ketosaari ja Keronsaari ovat eri emä kiin teis töi hin kuu luvia kiinteistöjä, jotka yhdessä muodostavat yhden saaren, Ke to saa ren, jonka pinta-ala on 6,380 ha. Saari on rakentamaton. Tarkennuksena ja lisäyksenä viranhaltijan päätöksen kohtaan "Emä kiinteis tö tar kas te lu ja rantarakentamisen mitoitus" viimeiseen kappaleeseen: Emäkiinteistölle Malla 737-410-4-29 (69,33 ha) on osayleiskaavassa osoitet tu seu raa vat rakennuspaikat: - Yksi noin 6000 m²:n suuruinen RA/A -alue, joka jakaantuu kiinteistöille 444-475-4-36 ja 444-475-4-45. -Olemassa oleva maatilan talouskeskus on merkitty AM -alueeksi. - Kaksi kuivanmaan A -rakennuspaikkaa. - palvelujen ja hallinnon alue P. Entinen Maaniemen kioski, jonka käyt tö tarkoi tus on muu tet tu asuinrakennukseksi. Nykyisin käsityökauppa. naapuriemäkiinteistölle Mattila 737-410-3-10 (78,99 ha) on osa yleis kaa vassa osoitettu seu raa vat rakennuspaikat: - Isosaareen yksi RA -rakennuspaikka, joka sijaitsee noin 2,3 ha:n suu ruisel la emä kiin teis töön kuuluvalla saaren osalla. - 5 rantaan rajoittuvaa RA/A -rakennuspaikkaa. - Yksi rantaan rajoittuva RA/A -rakennuspaikka. - Olemassa oleva maatilan talouskeskus on merkitty AM -alueeksi. - 4 kuivanmaan A -rakennuspaikkaa. Isosaaressa sijaitsevalle emäkiinteistölle Isosaari 737-405-3-2 (4,310 ha) on osoitettu 3 RA -rakennuspaikkaa.
PERUSTELUT Päätös asettaa luvan hakijan eriarvoiseen asemaan verrattaessa alueen mui hin kiin teis tön omis ta jiin. Päätöksessä ilmenee, että haettu kohde (Ketosaari) on ainoa saarista, jol la ei ole ra ken nuk sia lainkaan. Jopa pienemmällä Selkäsaarella on kaksi raken nus paik kaa pu hu mat ta kaan siitä, että viereisellä Härkäsaarella on 18 lo ma ra ken nus paik kaa ja Iso saa res sa kin 5 lomarakennuspaikkaa. Ympäristönsuojelun tulosalue on lausunnossaan väittänyt, että Ke to saa rella olisi suuri mer ki tys yleisenä jokamiehen oikeuteen perustuvana virkistyskoh tee na. Luvan hakija ei ymmärrä lausumaa, koska saaressa ei ole ollut merkittävää jo ka mie hen oikeuteen perustuvaa käyttöä, ainakaan hän ei ole sellaista havainnut. Jo ka mie hen oikeuden käyttöhän edellyttäisi de facto venettä, jol la saareen pääsisi. Kyse ei ole ylei ses tä virkistysalueesta, vaan saari on yk si tyi ses sä maanomistuksessa. Saari ei ole suo je lu koh de ja huomioiden oi keus vai ku tuk se ton osayleiskaava, ei saarella ELY -keskuk sen käytännön mu kaan ole sellaista arvoa, joka tulisi ottaa huomioon ra ken nus pai kan myön tä mis tä. Hiidenkartaston suojeluohjelmakartaston mukaan saareen ei ole tie dos sa suojelukohteita. Luvan hakija on luopunut toisesta rakennuspaik ka ha ke muk ses ta. Erityisesti valittaja painottaa sitä, että Kirmustenjärven osayleiskaava on oikeus vai ku tuk se ton, joten pelkästään yleiskaavan perusteella ei voida myön tää tai kieltää ha ke mus ta. Rakentamisen tulee perustua muunnetun rantaviivan mukaiseen mi toi tuslas kel maan, min kä perusteella rakentamiselle ei ole mitään estettä. Ke ronsaa ren pitkä (1,4 km) ran ta vii va antaa mahdollisuuden yhdenvapaa-ajan ra ken nuk sen rakentamisen 2,1 ha ton til le. Valittajan käsityksen mukaan Ke to saa res sa on jäljellä rakennusoikeutta. naapurisaariin (Isosaari ja Härkäsaari) on saatu rakennuslupia useita kappa lei ta, Här kä saa reen jopa 18 kpl. Viimeisimmät kolme lupaa on myön netty Isosaaren koil lis kär keen. kaavaselostuksen mukaan M-2 -alueilta mitoitusperusteiden mukainen raken nus oi keus on sijoitettu saman maanomistajan yleiskaavassa ra ken ta miseen osoitetuille alueille. Osa yleis kaa van ei voida katsoa seuraavan ra kennus paik ka ver tai lun perusteella nou dat ta van maanomistajien ta sa puo li sen kohtelun vaatimusta suhteessa valittajaan: Emäkiinteistölle Malla737-410-4-29 (69,33 ha) on osoitettu osa yleis kaa vassa yksi kah den kiinteistön alueella sijaitseva RA/A -alue, olemassa ole van maatilan talouskeskus (AM), neljä kuivanmaan A -rakennuspaikkaa ja palve lu jen ja hallinnon alue P, joka on en ti nen Maaniemen kioski. naapuriemäkiinteistölle Mattila 737-410-3-10 (78,99 ha) on osa yleis kaa vassa osoitettu Iso saa reen yksi RA -rakennuspaikka, 6 rantaan rajoittuvaa RA/A -rakennuspaikka, 4 kui van maan A -rakennuspaikkaa ja olemassa
ole va maatilan talouskeskus on merkitty AM -alueeksi. isosaaressa sijaitsevalle emäkiinteistölle Isosaari 737-405-3-2 (4,310 ha) on osoitettu kol me RA -rakennuspaikkaa. Rakennuspaikka täyttää MRL 116 2. momentin ja rakennusjärjestyksen ra ken nus pai kal le asetetut vaatimukset. Hakemus täyttää maanomistajien ta sa puo li sen kohtelun vaa ti muk sen. Alueen kiinteistönomistajien tasapuolinen kohtelu vaatii, että valittaja saa Ke ron saa reen hakemuksensa mukaisen rakennusluvan. Valittaja kiinnittää myös huomiota siihen, että viranhaltija ei kielteisen päätök sen pe rus te luis sa ole lainkaan perustellut, miten rakentaminen ai heuttai si haittaa kaa voi tuk sel le, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muul le järjestämiselle. Hallituksen esityksen eduskunnalle 148/2015 mukaan MRL 73 :n mukaan kaa vaa laa dit taes sa on katsottava, että suunniteltu rakentaminen ja muu maan käyt tö sopeutuu ran ta mai se maan ja muuhun ympäristöön, luon nonsuo je lu, maisema-arvot, vir kis tys tar peet, vesiensuojelu ja vesihuollon järjes tä mi nen sekä vesistön, maaston ja luonnon omi nais piir teet otetaan muu toin kin huomioon sekä ranta-alueille jää riittävästi yh te näis tä ra ken tama ton ta aluetta. Etenkin rantarakentamista koskevassa poikkeamisharkinnassa on on oikeus käy tän nös sä noussut keskeiseksi maanomistajien tasapuolisen koh telun vaatimus, joka pe rus tuu perustuslain 6 :ään. poikkeamispäätös ei ei saa perusteettomasti estää mui den samankaltaisessa tilanteessa olevien maan omis ta jien vastaavankaltaisia ra ken ta mis mah dol li suuksia.maanomistajien tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi oi keus käy tännös sä on omaksuttu niin kutsuttu emätilaperiaate sekä muunnetun ran ta viivan las ken ta. On selvää, että valittajan poikkeamishakemus täyttää em. vaatimukset. YHTEENVETO Emäkiinteistön muunnettuun rantaviivan pituuteen perustuva rannan mi toitus lu ku ei yli ty ja vapaata rakentamatonta rantaviivaa on riittävästi. Suunniteltu rakentaminen täyttää maanomistajien tasapuolisen kohtelun vaa ti muk sen, kos ka naapuriemäkiinteistöille on osoitettu saareen rakennus paik ko ja ja kaavassa osoi tet tu jen uusien rakennuspaikkojen määrä on sel väs ti suurempi emäkiinteistöjen pin ta-aloi hin verrattuna. Rakennuspaikan pinta-ala ja lomarakennuksen etäisyys rantaviivasta huomioi den ra ken ta mi sel le ei tältäkään osin ole estettä. Naapurisaarille myönnetyt rakennusoikeudet. Emäkiinteistölle jää riittävästi kaa voi tuk sen suunnitteluvaraa." 11.10.2016 ( 36) myönnetty poikkeamispäätös
" Rakennuspaikka Lohja, Niemi, Keronsaari 444-475-4-40, os. Ketosaari. Rakennuspaikan pin ta-ala on 42 300 m². Rakennuspaikka ra joit tuu Kirmusjärveen ja se sijait see noin 36 metrin etäi syy del lä rantaviivasta. Rakennuspaikka sijaitsee MRL 72 1. momentin mu kai sel la ran ta vyö hyk keel lä. Käytetty rakennusoikeus Kiinteistö on rakentamaton. Haettu rakennustoimenpide Lomarakennus (150 k-m²) ja saunarakennus (25 k-m²). Käytetty ra kennus oi keus tu lee olemaan yh teen sä 175 k-m² (150 k-m² + 25 k-m²). Ra kennus jär jes tyk sen mukainen ra ken nus oi keus on 250 k-m² (150 k-m² + 100 k-m²). Maankäytön rakenne Lohjan maankäytön rakenne 2013-2037 (kaupunginvaltuusto 14.5.2014 58): Va paa-ajan Lohja. Maaseutualue, jonka maankäytön pai no pis te on vapaa-ajan asu mi ses sa. Mahdollisuus kestävään va paa-ajan asu mi seen kohtuul li sel la etäisyydellä pää kau pun ki seu dun asu tus kes kit ty mis tä. Suo si tel tava maankäyttö: Hallittu omatoiminen maa seu tu asu mi nen, hal lit tu uu dis raken ta mi nen alueella ennestään ole van asumisen yh tey des sä, hallittu vapaa-ajan asuminen, lomakylät, ran tau tu mis pai kat, va paa-ajan pal ve lut, luon to mat kai lu, maa- ja met sä ta lous. Kaavoitustilanne - Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava (ympäristöministeriö 30.10.2014): ei alue va rauk sia. - Niemenkylän, Myllykylän, Kaukolan ja Karstun osayleiskaava (kun nan valtuus to 19.6.1996 7, oikeusvaikutukseton): maa- ja metsätalousalue (M-2). Alue on tar koi tet tu maa- ja metsätalouskäyttöön. Rakentamisrajoitus Suunnittelutarve ranta-alueella Meren tai vesistön ranta-alueeseen kuuluvalle rantavyöhykkeelle ei saa raken taa ra ken nus ta ilman asemakaavaa tai oikeusvaikutteista yleis kaavaa, jos sa on erityisesti mää rät ty yleiskaavan tai sen osan käyt tä mi ses tä rakennusluvan myön tä misen pe rus tee na (MRL 72 1. mom.). Emäkiinteistötarkastelu ja rantarakentamisen mitoitus Emäkiinteistöstä Malla 737-410-4-29 on muodostettu 1.7.1959 ra ken nuslain voimaan tu lon jälkeen 9 kiinteistöä, joista 4 on rakennettu. Ran taan rajoit tu via rakennuspaikkoja on 3. Emäkiinteistön pinta-ala on ol lut 69,33 ha. Emäkiinteistön rantaviivan todellinen pituus on 0,97 km ja muunnetun ranta vii van pi tuus on 0,732 km (muuntokertoimet 1/4, 3/4 ja 1/1). Emäkiin teistön rantarakentamisen mi toi tus lu vul la suhteutettu käytetty ra ken nus oi keus on hakemuksen mukainen lo ma ra ken nus ja olemassa olevat 3 rantaan rajoit tu vaa lomarakennusta huomioon ottaen noin 5,4 lo ma ra ken nus ta / muun net tu rantakilometri. Rakennuspaikkojen lukumäärä ran ta ki lo met riä koh den riippuu maasto ynnä muista sellaisista olosuhteista, mutta se ei
kui ten kaan saa olla neljää viittä enempää. Emäkiinteistöllä on vapaata ranta vii vaa yh teen sä noin 890 met riä, josta vapaata yhtenäistä ra ken ta ma tonta ran ta vii vaa on ha ke muk ses sa esitetty ra ken nus han ke toteutuneena noin 500 metriä. Vähimmäisvaatimuksen on ainakin yksi, noin 250 metrin le vyinen yhtenäinen vapaa-alue. Ketosaaren (Ketosaari ja Keronsaari kuuluvat eri emäkiinteistöihin) ran tavii van to del li nen pituus on 1,34 km ja muunnetun ran ta vii van pituus on 0,95 km (muuntokertoimet 1/2 ja 3/4). Ketosaaren rantarakentamisen mi toi tus luvul la suhteutettu käytetty ra ken nus oi keus on hakemuksen mukainen lo mara ken nus lomarakennusta huo mi oon ottaen noin 1,1 lomarakennusta / muun net tu rantakilometri. Sallittu ra ken nus paik ko jen määrä ran ta ki lo met riä koh ti on 4-5. Kaavaselostuksessa todetaan mm. seuraavaa: "Metsät ja rikkonaiset peltoalueet on osoitettu merkinnällä maa- ja met sä talous val tai nen alue (M-1) tai maa- ja metsätalousalue (M-2). M-2 -alueilta mi toi tus pe rus tei den mu kai nen rakennusoikeus on sijoitettu saman maanomis ta jan yleiskaavassa ra ken ta mi seen osoitetuille alueilla. Tästä syystä M-2 -alueelle tulisi rakentaa vain maa- ja met sä ta lou den sekä niihin liit tyvien sivuelinkeinojen talousrakennuksia. M-1 -alueelle voi daan sen sijaan ra ken taa haja-asutusmaisesti myös asuinpientaloja sekä asumiseen liittyviä ympäristöä häiritsemättömiä työtiloja. Emäkiinteistölle Malla 737-410-4-29 (69,33 ha) on osayleiskaavassa osoitet tu seu raa vat rakennuspaikat: - Yksi noin 6000 m²:n suuruinen RA/A -alue, joka jakaantuu kiinteistöille 444-475-4-36 ja 444-475-4-45. - Olemassa oleva maatilan talouskeskus on merkitty AM -alueeksi. - Kaksi kuivanmaan A -rakennuspaikkaa. - Palvelujen ja hallinnon alue P. Entinen Maaniemen kioski, jonka käyt tö tarkoi tus on muu tet tu asuinrakennukseksi. Nykyisin käsityökauppa. Lausunnot Lohjan ympäristönsuojelun tulosalue on antanut seuraavan lausunnon: Hakemuksen kohde sijoittuu Sammatin osayleiskaavamuutoksen Maa- ja met sä ta lous alu eel le (M-2), jonne tulisi rakentaa vain maa- ja met sä ta louden sekä niihin liittyvien si vu elin kei no jen talousrakennuksia ra ken nus jär jestyk sen mukaisesti. Kaavoituksessa mai nit tu jen mitoitusperusteiden mu kainen rakennusoikeus on sijoitettu saman maan omis ta jan yleiskaavassa raken ta mi seen osoitetuille alueille. Hyväksytty Sammatin kun nan val tuus tossa 19.06.1997 7. Kaavamääräyksissä on todettu, että M-2 alueiden rakentamisoikeudet on siir ret ty maan omis ta jan muille rakentamiseen osoitetuille alueille. Tässä yhtey des sä tulee sel vit tää, mikäli uutta rakennusoikeutta myönnetään, niin mi ten se vaikuttaa kaava-alueen mui den maanomistajien tasapuoliseen koh te luun ja oikeuteen lisärakennuspaikkoihin. Ympäristönsuojelun tulosalue muistuttaa, että tämä kaksiosainen saari on ai noa mer kit tä vä rakentamaton saari Kirmusjärvellä. Sillä on jo nyt suuri
mer ki tys yleisenä jo ka mie hen oi keu teen perustuvana virkistyskohteena. Kirmus jär ven rannoille ja saariin tu lee jättää riittävän suuria vapaita ranta-aluei ta yleisen virkistyskäytön tarpeisiin. Myös saaren luontoarvot tulee selvittää. Ympäristönsuojelun tulosalue esittää, että yllä mai ni tut selvitykset tulee tehdä ennen asian ratkaisua. Ym päris tön suo je lun tulosalue ha luaa antaa asiasta uuden lausunnon, kun ko. sel vi tyk set on tehty. Naapureiden kuuleminen Naapureiden (444-474-1-44, 8-18, 8-22, 8-47, 8-48, 8-52, 8-7-, 8-71, 444-470-1-3 ja 444-470-2-1) kuuleminen on suoritettu. Kiinteistöjen Saa rela 444-470-1-3 ja Saarela II 444-470-2-1 omistajat ovat esittäneet huo mautuk sen, jossa todetaan mm. seuraavaa: "Lähtökohtaisesti meillä ei ole mitään Kirmustenjärven alueella ta pah tu vaa har kit tua, huo lel la suunniteltua ja hyvälaatuista rakentamista vas taan. Sellai ses ta saattaisi täs sä kin rakennushankkeessa olla kysymys. Lu paa haetaan kunnanvaltuuston hy väk sy mäs sä osayleiskaavassa M-2 (maa- ja metsä ta lous alue) alueeksi merkitylle alueelle to teu tet ta val le ra ken nus hank keelle ja ettei mahdollisesti myönnettävä lupa saa loukata ja hei ken tää mahdollisuuksiamme saada rakennuslupia naapurissa Iso saa res sa omis tamil lem me tiloille osayleiskaavassa RA -määräyksellä (lo ma-asun to alue) merkityillä alueil la. Kantatilat Isosaaressa ovat olleet ra ken ta mat to mi na sukumme omistuksessa yli 100 vuoden ajan ja nyt omis tus ta on vii den nessä sukupolvessa. Kunnanvaltuusto on 19.6.1996 hy väk sy nyt Kir mus ten järven osayleiskaavan. Sen mukaan Ketosaari on osoi tet tu M-2 alu eek si. Isosaaressa omistamillamme kantatiloilla kun nan tahto näkyy M-2 -, Y -, E - ja RA -kaavamääräyksinä. Yhteiseltä pin ta-alal taan noin 16 hehtaarin suu ruis ten tilojemme alueelle on osoi tet tu viisi rakennuspaikkaa. Nämä paikat ovat vie lä rakentamattomia, mut ta haluamme säilyttää ra ken ta mis mahdol li suu den tu le vil le su sukupolville. Harkittaessa nyt haettua lupaa tulee ottaa huomioon Ke tosaar ta laa jem pi alue ko ko nai suus, johon kuuluu siis myös ainakin Iso saa ren RA -aluei den tu le vai suu den rakentamismahdollisuudet. Erityinen huo mio tu lee ehkä kiinnittää siihen, mah tuu ko Ketosaaren rakennushanke ny kyiseen loma-asuntomitoitukseen (la / muunnettu ran ta ki lo met ri) vä hen tä mättä osayleiskaavan RA -alueiden ra ken ta mis mah dol li suuk sia." Luvan hakijan vastine Ketosaari kuuluu eri emäkiinteistöön kuin Isosaaressa sijaitsevat kiin teis töt Saa re la 1-3 ja Saarela II 2-1, joten suunnitellulla rakentamisella ei voida sen perusteella katsoa ole van vaikutusta Isosaaren ra ken nus oi keuk siin. Ha ke muk sen kohdealueen emä kiin teis tö tar kas te lun ja Ke to saa ren mi toitus las kel man perusteella rantarakentamisen muun net tuun ran ta vii vaan perus tu va rannan mitoitusluku ei ylity kummassakaan ta pauk ses sa. Kir musten jär ven osayleiskaava on oikeusvaikutukseton, jo ten pelkästään yleiskaa van perusteella ei voida myöntää tai kieltää ha ke mus ta. Tässäkin tapauk ses sa ra ken ta mi sen tulee perustua muun ne tun rantaviivan mu kai seen mitoituslaskelmaan. Hakija luopuu omistamansa Ketosaaren 444-475-1-5 poik kea mis ha ke mukses ta ja esit tää sen säilyttämistä rakentamattomana ja rauhoitettuna M-2 maa ta lous alu ee na. Täl löin Niemenkylässä säilyy jokamiesoikeuteen liittyvä
jär ven ja kapean kannaksen ra jaa ma virkistysalue. Vastaavasti hakija hakee rakennusoikeutta Keronsaareen 444-475-4-40 aiem min esi te tyl lä tavalla. Rakennuspaikka on huolellisesti valittu siten, et tä se ei häiritse lä hi naa pu rei ta ja sulautuu ympäristöönsä. Ra ken nus ma te riaa lit ja muu tekniikka vastaa eko lo gi siin tarpeisiin. Tontin kokoon nähden yk si rakennus ja sen sijainti jättävät runsaasti ti laa rantautua jo ka mies oikeu den toteutumiseen. Keronsaaren pitkä (arvioitu 1,4 km) rantaviiva antanee mahdollisuuden yhden va paa-ajan rakennuksen rakentamiseen 2,1 ha tontille. Käsityksemme mu kaan Ke to saa res sa on jäljellä rakennusoikeutta. Naapurisaariin (Isosaari ja Härkäsaari) on saatu ra ken nus lu pia. Viimeisimmät kolme lupaa on myönnetty Isosaaren koilliskärkeen. Tasapuolisuuden vuoksi toivomme, että myös Keronsaareen saadaan hake muk sen mu kai nen myöntävä lausunto. Toimivalta Kunta voi erityisestä syystä myöntää poikkeuksen tässä laissa säädetyistä tai sen no jal la annetuista rakentamista tai muuta toimenpidettä koskevista sään nök sis tä, mää räyk sis tä, kielloista ja muista rajoituksista (MRL 171 1. mom.). Poikkeamista ei kui ten kaan saa myöntää, jos se: 1) aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle; 2) vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista; 3) vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista; tai 4) johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa mer kit tä viä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. - Ympäristötoimen johtosäännön 4. luku, 9 3. mom. 1. kohdan mukaan poikkeamisen myöntäminen kuuluu kaavoituspäällikön toimivaltaan. Ratkaisun lähtökohdat Hakemuksessa on esitetään lomarakennuksen rakentamisesta Ke ron saares sa si jait se val le 4,23 ha:n suuruiselle rakentamattomalle kiinteistölle. Ketosaari ja Keronsaari ovat eri emäkiinteistöön kuuluvia kiinteistöjä, jot ka muo dos ta vat yhden saaren. Ketosaaren pinta-ala on yhteensä 6,380 ha. Suunniteltu lo ma ra ken nus sijaitsee noin 36 metrin etäisyydellä Kir mus järven ran nas ta. Ke to saa ren todellinen rakentamaton rantaviivan pituus on 1,34 km ja muunnetun ran ta vii van pituus on 0,95 km. Ke ron saa ren (hakemuksen kohdealueen rakennuspaikka) todellinen ran tavii van pituus on noin 750 metriä ja vapaan rantaviivan pi tuus tulisi olemaan noin 500 metriä. Rakentamisrajoitus: Hakemuksessa poiketaan rantarakentamisen määräyk sis tä (MRL 72 1. mom.). Keronsaari sijaitsee kolmen saaren keskellä. Härkäsaaressa on 18 lo ma ra-
ken nus paik kaa, Isosaaressa on 5 lomarakennuspaikkaa ja pienessä Sel käsaa res sa on 2 lo ma ra ken nus paik kaa. Rakennuspaikat on osa yleis kaa vassa osoitettu pääasiassa RA -alueik si. Kaavoitustilanne: Alueella on oikeusvaikutukseton osayleiskaavaa, jossa saa ri on osoi tet tu maa- ja metsätalousalueeksi. Keronsaari on ainoa rakentamaton saari Kirmusjärvessä. Emäkiinteistön ja Keronsaaren rantarakentamisen mitoitusluku ei ylity. Raken nus pai kan (Keronsaaren) rantaviivan pituus on noin 750 met riä. Kaavaselostuksen mukaan M-2 -alueilta mitoitusperusteiden mukainen raken nus oi keus on sijoitettu saman maanomistajan yleiskaavassa ra ken ta miseen osoitetuille alueil le. Lähialueelle myönnetyt poikkeamisluvat: Saariin ei ole myönnetty lä hi vuo sina poik kea mis lu pia. Rakennuspaikan ranta-alueilla kasvaa tiheää suojapuustoa ja keskellä sijait see luon non niit ty. Suunniteltu lomarakennus sijaitsee suojapuiden ta kana luonnonniityllä mai se mal li ses ti suo jai ses sa paikassa. Rakennuspaikan kor keus erot vaihtelevat + 54,3 met ris tä + 70 met riin. Ra ken nus paik ka täyttää MRL 116 2. momentissa ja ra ken nus jär jes tyk ses sä ra ken nus pai kal le ase te tut vaatimukset. Lomarakennuksen lattian taso sijaitsee noin 7,0 metriä Kirmusjärvelle määri tel tyä alinta suo si tel ta vaa rakentamiskorkeutta + 55,76 m ylempänä, elin suunnitellun rakentamisen voi daan katsoa täyttävän ra ken nus jär jes tyk sen 27.3 :n mukaisen ra ken ta mis kor keu del le asetetut vaatimukset. Harmaat jätevedet johdetaan kaksiosaisen saos tus säi liön kautta tii vis pohjai seen te hos tet tuun maa suo dat ti meen (biomoduuli) ja edelleen imey tyskuop paan. Jätevedet voi daan kä si tel lä Lohjan ym pä ris tön suo je lu mää räysten suojaetäisyysvaatimusten mu kai ses ti. Rakennukseen tu lee kom pos toiva kuivakäymälä. Ympäristönsuojelun tulosalue muistuttaa, että tämä kaksiosainen saari on ai noa mer kit tä vä rakentamaton saari Kirmusjärvellä. Sillä on jo nyt suuri mer ki tys yleisenä jo ka mie hen oi keu teen perustuvana virkistyskohteena. Kirmus jär ven rannoille ja saariin tu lee jättää riittävän suuria vapaita ranta-aluei ta yleisen virkistyskäytön tarpeisiin. Rakennuspaikka sijaitsee Ketosaaressa noin 800 metrin etäisyydellä kiinteis töl lä Malla 444-475-4-45 sijaitsevista venevalkaman ja autojen säi ly tyspai kan rasiteoikeuksista. Hakemus täyttää emäkiinteistötarkastelun ja muunnetun rantaviivan pe rusteel la las ke tun rantarakentamisen teoreettiselle mitoitusluvulle asetetut vaa ti muk set. Suunniteltu rakentaminen aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan to teut tami sel le ja aluei den käytön muulle järjestämiselle.
Sovelletut oikeusohjeet Maankäyttö- ja rakennuslaki 72 1. mom., 171 1. mom., ym pä ris tö toimen joh to sään tö 4. luku, 9 3. mom. 1. kohta, kaavoituksen taksa 1.1.2015. Valmistelija Pertti Piirilä kaavoitusinsinööri Päätös Vetovoimalautakunta esittää Lohjan kaupungin lausuntona Helsingin hallinto-oikeudelle, että kun otetaan huomioon, että alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa tai ranta-asemakaavaa sekä tarve jättää suunnittelulle erilaisten vaihtoehtojen mahdollisuus, lomarakennuksen rakentaminen aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. Vetovoimalautakunta esittää Helsingin hallinto-oikeudelle, että valitus tulee hylätä aiheettomana ja kaavoituspäällikön 11.10.2017 ( 36) tekemä poikkeamispäätös tulee pysyttää ennallaan, koska valituksessa ei ole tullut esille mitään sellaista, mikä ei olisi ollut tiedossa päätöstä tehtäessä.perustelut Ketosaari on rakentamaton saari, jolla sijaitsee kaksi eri emäkiinteistöihin kuu lu vaa kiin teis töä. Oikeusvaikutuksettomasta osayleiskaavasta saa ta van selvityksen mukaan ha ke muk sen kohteena olevan emätilan mi toi tus pe rustei den mukainen rakennusoikeus on mahdollista sijoittaa saman maanomis ta jan muualla sijaitseville osayleiskaavassa ra ken ta mi seen osoi te tuil le alueille. Ympäristönsuojelun tulosalue esittää lau sun nos saan, että tä mä kak si osai nen saari on ainoa rakentamaton saari Kirmusjärvellä ja et tä saaren luontoarvot tulee ot taa huomioon Ketosaarta laajempana alue ko ko naisuu te na. Kun otetaan huomioon, että alueella ei ole oi keus vai kut teis ta yleiskaavaa tai ran ta-ase ma kaa vaa sekä tarve jättää suunnittelulle eri laisten vaih to eh to jen mahdollisuus, lo ma ra ken nuk sen rakentaminen ai heut taa haittaa kaavoitukselle, kaavan to teut ta mi sel le tai alueiden käytön muul le jär jes tä mi sel le. Erityiset syyt Hakemuksen tueksi ei ole esitetty erityisiä syitä." Esittelyosa Oheismateriaali - sijaintikartta - maastotietokantakartta - asemapiirustus - valitus (Lisätiedot: pertti.piirila@lohja.fi) Esitys Kkj Vetovoimalautakunta esittää Lohjan kaupungin lausuntona Helsingin hal lin-
Päätös Hyväksyttiin. ----------------------------------- to-oi keu del le, että kun otetaan huomioon, että alueella ei ole oi keus vai kutteis ta yleiskaavaa tai ran ta-ase ma kaa vaa sekä tarve jättää suun nit te lul le erilaisten vaih to eh to jen mahdollisuus, lo ma ra ken nuk sen ra ken ta mi nen aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan to teut ta mi sel le tai alueiden käy tön muulle jär jes tä mi sel le. Vetovoimalautakunta esittää Helsingin hallinto-oikeudelle, että va li tus tulee hylätä aiheettomana ja kaa voi tus pääl li kön 11.10.2017 ( 36) te ke mä poikkeamispäätös tulee pysyttää ennallaan, kos ka va li tuk ses sa ei ole tullut esille mitään sellaista, mikä ei olisi ollut tiedossa pää tös tä teh täes sä.