Keskipisteessä perheen hyvinvointi Lasten ja nuorten terveyden seurannasta koko perheen hyvinvoinnin tukemiseen. M Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon laajat terveystarkastukset 7.2.2014, Jyväskylä Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM
Sisältö Johdanto Vanhempien ja koko perheen hyvinvointi Merkitys lapsen hyvinvoinnille - tutkimusnäyttöä Perheen hyvinvointi vanhempien näkökulmasta Varhaisempaa tukea Laajat terveystarkastukset keinona Edellytykset 2 10.2.2014 Marjaana Pelkonen
Johdanto: Miksi näkökulmaa laajennettu koko perheeseen? Perhe ja koti lapsen tärkein kehitysympäristö. Kiistatonta tutkimusnäyttöä niukkojen voimavarojen kohdistaminen mahd. vaikuttavasti Monet vanhemmat tarvitsevat ja odottavat tukea Mahdollisuus tavoittaa kokonaisten ikäluokkien vanhemmat universaaleissa palveluissa parhaat mahdollisuudet pulmien varhaiseen tunnistamiseen ja hyvinvoinnin edistämiseen 3 10.2.2014 Marjaana Pelkonen
Vanhempien ja koko perheen hyvinvoinnin merkitys lapsen hyvinvoinnille - tutkimusnäyttöä Vanhempien hyvinvointi/pahoinvointi vanhemman myönteinen näkemys itsestä, puolisosta, vauvasta yhteydessä mm. vanhemmuutta, vauvanhoitoa ja parisuhdetta koskevaan tyytyväisyyteen - esim. isyyteen sitoutumisella merkitystä isälle itselleen, lapsen myöhemmälle kehitykselle ja parisuhteelle vanhempien vakavat ongelmat riskitekijöitä lapsen psykososiaaliselle kehitykselle (vrt. Syntymäkohortti 1987 -tutkimus) mielenterveys- ja päihdeongelmat vakava sairaus väkivalta 4 10.2.2014 Marjaana Pelkonen
Tutkimusnäyttöä jtk. Vanhempien ja lasten välinen vuorovaikutus varhaisen vuorovaikutuksen merkitys lapsen kehitykselle vanhemman reflektointikyvyn merkitys lapsilähtöisen kasvatuksen edut keskusteluyhteys omiin vanhempiin: pystyy keskustelemaan omista asioistaan (Kouluterveyskysely) tärkeämpi koulussa pärjäämistä määrittävä tekijä kuin vanhempien koulutustaso tai vanhempien työllisyys/työttömyys -> panostaminen positiivisen vanhemmuuden tukemiseen ja vuorovaikutuksen ongelmien varhaiseen tunnistamiseen ja hoitoon kannattaa, tehokkaita keinoja käytettävissä 5 10.2.2014 Marjaana Pelkonen
Tutkimusnäyttöä jtk. Vanhempien terveystottumukset vaikutukset sikiön kehitykseen (ravitsemus, tupakointi, alkoholi) vaikutukset lasten terveystottumuksiin -> lapsuudenaikaisten tottumusten vaikutus tottumuksiin aikuisena Perheen elinolot ja taloudellinen tilanne lapsiperheiden taloudellinen tilanne suhteessa muuhun väestöön heikentynyt köyhyyden ja työttömyyden yhteys parisuhdeongelmiin ja vanhemmuuteen (stressin vaikutus kasvatustyyliin) perheen toimeentulo-ongelmien pitkittyminen vaikuttaa lasten hyvinvointiin 6 10.2.2014 Marjaana Pelkonen
Tutkimusnäyttöä: Syntymäkortti 1987 Aineistona kaikki vuonna 1987 syntyneet lapset, noin 60 000 lasta (Kansallinen syntymäkohortti 1987) Seurattu sikiökaudelta vuoden 2008 loppuun (21 vuotta) Yhdistetty lähes kaikki mahdolliset sosiaali- ja terveysrekisteri- sekä väestörekisteritiedot, myös armeija- ja rikollisuustiedot Miksi joillekin tulee ongelmia, mutta ei kaikille? Paananen ym. 2012 7 10.2.2014 Marjaana Pelkonen
Tutkimusnäyttöä: Syntymäkohortti 1987 Tuloksia Ongelmat kasautuvat Monet ongelmat siirtyvät sukupolvelta toiselle (uusi kansantauti?) Vanhempien ongelmat aiheuttavat lapsille pulmia Vanhemman vakava sairaus lisää lasten psykiatrista sairastumista Vanhempien saama toimeentulotuki (köyhyys) yksi suurimpia pahoinvoinnille altistavia riskitekijöitä 8 10.2.2014 Marjaana Pelkonen
9 Vanhemman vakava sairaus lisää lasten psykiatrista erikoissairaanhoitoa 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % koko ikäluokasta äidillä syöpä isällä syöpä äidillä syöpä ja psyk esh isällä syöpä ja psyk esh äidillä syöpä ja isällä psyk esh isällä syöpä ja äidillä psyk esh Niemelä et al. Int J Cancer 2012
Tuovi Hakulinen-Viitanen 090913 10
Tutkimusnäyttöä: Lasten ja lapsiperheiden terveys- ja hyvinvointierot huolestuttavia LATE-tutkimusaineisto, yht. 6 509 lasta Kerätty 2007-2009 Tuloksia: kun äidillä vähemmän koulutusta lapsilla ylipaino yleisempää eroja ruokavaliossa, liikuntatottumuksissa menojen kattaminen tuloilla haasteellisempaa vanhemmat tupakoivat ja käyttivät alkoholia yleisemmin terveydenhoitajat raportoivat enemmän huolia lasten terveydentilasta ja hyvinvoinnista Eroja ei ollut sairastavuus infektiotauteihin pitkäaikaissairastavuus lääkitys, lääkärissäkäynnit (pth) 11 10.2.2014 Marjaana Pelkonen
Perheen hyvinvointi vanhempien näkökulmasta Perälä ym: Miten lasten ja vanhempien palvelut vastaavat tarpeita. Vanhempien näkökulma. THL Raportti 36/2011 (n=955 vanhempaa, joilla 0-8 v lapsi, aineisto koottu 2009) Vanhemmat Suurimman osan terveys hyvä tai melko hyvä Lähes viidenneksellä jokin pitkäaikaissairaus, vika tai vamma Pärjääminen vanhempana: vain 4 % koki pärjäävänsä erittäin tai melko huonosti Perheen yhteistä aikaa 26 %:lla melko tai erittäin riittämättömästi 12 10.2.2014 Marjaana Pelkonen
Lapsen hyvinvointi em. vanhempien mukaan Suurimman osan terveys hyvä (vain 2 % huono) Kasvun, kehityksen ja oppimisen poikkeavuus noin 14 %:lla väh. 1 poikkeavuus puhe, näkö, käyttäytyminen, tarkkaavaisuus, karkeamotoriikka Sairaus, vamma tai kehitysviive noin kolmasosalla Kiusaaminen lisääntyy lapsen iän mukaan Lapsilla paljon vahvuuksia, mutta myös vaikeuksia Vaikeudet liittyivät käyttäytymiseen, tunne-elämään, tarkkaavaisuuteen ja kaverisuhteisiin 13 10.2.2014 Marjaana Pelkonen
Vanhempien kokemuksia tuen saannista (%) Tuen ja avun saannin aihe Kyllä Ei, mutta tarpeen Lapsen terveys 50 3 47 Arjessa jaksaminen 46 12 42 Henkinen tuki 46 9 45 Lapsen hoito ja kasvatus 44 6 50 Myönteinen palaute vanhempana toimimisesta 41 18 41 Apua vanhempana toimimiseen 27 9 64 Tukea parisuhteeseen 19 13 68 Ohjausta taloudellisen tuen hakemiseen 7 11 82 Ei, eikä tarpeen 14 10.2.2014 Marjaana Pelkonen
Lapseen liittyvät huolet ja tuen saannin riittävyys (%) Huolen aihe Huolest. vanh. % Apu riittävää Osin riittämätöntä Ei riittävää Fyysinen terveys 19 75 22 3 Psykososiaalinen kehitys ja terveys Oppiminen yleensä 16 66 25 9 34 8 74 19 7 Oppimisvaikeudet 8 78 19 3 Tunne-elämä 11 60 31 9 40 Käytös 8 64 21 15 36 Sosiaaliset suhteet 13 70 21 9 30 15 10.2.2014 Marjaana Pelkonen
Vanhemmuuteen liittyvät huolet ja tuen saannin riittävyys (%) Huoli Vanhempia % Tuki riittävää Tuki osin riittämätöntä Ei riittävää Oma jaksaminen 51 62 31 7 Vanhempana olemisen taitojen riittävyys Taloudelliset vaikeudet, työttömyys 30 70 24 6 28 61 29 10 Maltin menettäminen 27 67 31 2 Syyllisyyden tunteminen 20 69 22 9 Parisuhdeongelmat/ero 16 44 38 18 Lähisuhdeväkivalta 3 27 55 18 16 10.2.2014 Marjaana Pelkonen
Huolet kokonaisuutena ja huolista puhuminen (%) Huolten määrä: 83 %:lla vähintään 1 huoli, niistä Yksi huoli 17 2-4 huolenaihetta 41 5 tai yli 42 Huolista puhumisen helppous oma puoliso 96 omat tai puolison vanhemmat 82 ystävät 62 Ammattihenkilöt neuvolan terveydenhoitaja 87 kouluterveydenhoitaja 81 17 10.2.2014 Marjaana Pelkonen
Yhteenvetoa lasten ja perheiden hyvinvoinnista Neuvola- ja kouluikäisten lasten terveydentila yleisesti hyvä ja lapset ja lapsiperheet pääosin hyvinvoivia Useita myönteisiä muutoksia, esim. kuritusväkivalta vähentynyt, päihteiden käyttö vähentynyt, liikunnan harrastaminen vapaa-ajalla yleistynyt, koettu terveys parantunut osallisuus koulussa parantunut Mutta: hyvinvointi eriytyy ja pahoinvointi kasautuu Vanhempien hyvinvoinnilla ja perheen olosuhteilla ratkaisevan tärkeä vaikutus lapseen Mielenterveysongelmat ja terveyserot kasvavia haasteita 18 10.2.2014 Marjaana Pelkonen
Yhteenvetoa: suojaavat ja riskiä tuottavat tekijät Hyvinvointia suojaavat Turvalliset, pysyvät ja hyvinvoivat aikuiset Hyvä suhde vanhempiin Huolehtiva kasvatuskulttuuri Lapsen omat vahvuudet, kokemus omasta pärjäämisestä Hyvä terveys, terv. elämäntavat Ystävät, hyvät sosiaaliset taidot Erityisongelmien asianmukainen huomiointi: päiväkoti, koulu Ikätasoisen tiedon ja ymmärryksen saaminen, kun perheessä tai itsellä on vaikeuksia tai sair. Riskiä tuottavat Raskauden aikaiset ongelmat Vanhempien mielenterveys- ja päihdeongelmat, vakava sairaus Kaltoinkohtelu, perheväkivalta Haitalliset kasvatusmenetelmät Kuormittavat elämäntapahtumat Perherakenteen haavoittuvuus (yh) Kiusaaminen, kiusatuksi joutuminen Lapsen fyysiset sairaudet, oppimisvaikeudet Vanhempien matala koulutustaso Riskitekijöiden kasautuminen! Lähde: Mukaellen: Kaukonen 2012, myös Afifi & MacMillan 2011, Bell ym. 2013 19 10.2.2014 Marjaana Pelkonen
10.2.2014 Esityksen nimi / Tekijä 20 Lasten pahoinvointiin reagoiminen Vanhempaa ja/tai perhettä kohdanneet vaikeudet Lasta suojaavat tekijät heikkenevät Aletaan nähdä vaikeuksia Puututaan, kun ongelmat ovat isoja Korjaavat toimenpiteet Lähde: Mikä Niemelä 2012
Perheen hyvinvoinnin varhaisempi tukeminen - laajat terveystarkastukset keinona Lasten ja vanhempien pulmat edellyttävät uudenlaisia, laaja-alaisempia ja varhaisempia toimintatapoja Laajoista terveystarkastuksista lakisääteisiä VN asetus 338/2011 yhdenvertainen saatavuus, mahdollisuus kohdentaa tukea tarpeenmukainen terveysneuvonta Laajat terveystarkastukset - 15 vuoden jatkumo 7 tarkastusta odotusajalta lähtien esim. 2011-2026 (odotusaika - 8. luokka) 21 10.2.2014 Marjaana Pelkonen
Perheen hyvinvoinnin varhaisempi tukeminen - laajat terveystarkastukset keinona Laajoihin terveystarkastuksiin sisältyvä potentiaali noin 420 000 lasta ja satojatuhansia vanhempia vuodessa odotettavissa paljon hyötyä, jos TAVOITTEET saavutetaan vahvistaa perheenjäsenten voimavaroja, terveyttä ja hyvinvointia varhentaa tuen tarpeiden tunnistamista ja varmistaa tuen oikea-aikainen järjestäminen tehostaa syrjäytymisen ehkäisyä ja terveyserojen kaventamista Lähde: Hakulinen-Viitanen ym. 2012 22 10.2.2014 Marjaana Pelkonen
Laajojen terveystarkastusten ohjeistus 2012 Kuvaus ja käytännöt Hyvinvoinnin arviointi ja neuvonta - tutkimusnäyttö Kirjaaminen, kehittäminen ja johtaminen 23 10.2.2014 Marjaana Pelkonen
Laaja terveystarkastus: määritelmä Laaja terveystarkastus on tarkastus, johon osallistuvat lapsi ja molemmat vanhemmat tai ainakin toinen heistä; jossa käsitellään lapsen, vanhempien ja koko perheen terveyttä ja hyvinvointia ja niihin vaikuttavia tekijöitä laaja-alaisesti; jonka tekee terveydenhoitaja yhteistyössä lääkärin kanssa; johon sisältyy huoltajan kirjallisella suostumuksella päivähoidon tai opettajan arvio lapsen/oppilaan selviytymisestä ja hyvinvoinnista päivähoidossa/koulussa; joka toteutetaan hyvässä vuorovaikutuksessa sekä perheen kanssa että työntekijöiden kesken Lähde: Hakulinen-Viitanen ym. 2012 24 10.2.2014 Marjaana Pelkonen
Aihepiirit kohdentuvat keskeisiin lapsen hyvinvointiin vaikuttaviin tekijöihin Lapsen hyvinvointi Vanhempien hyvinvointi Sisarusten hyvinvointi Perheen sisäinen vuorovaikutus ja rakenne Perheen elinolot ja tukiverkostot 25 10.2.2014 Marjaana Pelkonen
Vanhempien kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Lapsiperhekysely 2012, THL (yht. 2 956 vanhempaa, näistä 1 282 osallistunut laajaan terveystarkastukseen) Lähes 80 % koki hyödylliseksi perheelle Noin 70 % pystyi vaikuttamaan käsiteltäviin asioihin Reilut 60 % sai riittävästi tietoa ja tukea vanhemmuuteen Jatkossa huomiota: mm. yksinhuoltajat, terveytensä huonoksi tai keskinkertaiseksi kokevat isät ja äidit Lähde: Halme ym. 2013.Laajat terveystarkastukset vanhempien näkökulmasta. Julkaisussa: Pelkonen ym. (toim.) Hyvinvointia useammille. Lasten ja nuorten palvelut uudistuvat. Lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin neuvottelukunnan loppuraportti. STM raportteja ja muistioita 2013:36. 26 10.2.2014 Marjaana Pelkonen
Perheen hyvinvoinnin tukemiselle luotava edellytykset - eivät onnistu itsestään Strategiset päätökset kunnassa (Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma) Moniammatilliset palveluverkostot (alle kouluikäiset, kouluikäiset) Johtamisen tuki (ml. riittävät henkilöstövoimavarat, tietopohja, seuranta) Tuen porrastaminen tarpeen mukaan universaalit peruspalvelut, varhainen tuki, intensiivinen tuki, konsultatiivinen tuki (Lasten Kaste -julkaisu, THL 2013, STM 2013) Vaikuttavat työmenetelmät vastavuoroinen, luottamuksellinen vuorovaikutussuhde perustana asiakaspalautejärjestelmät Koko työyhteisön osaamisen vahvistaminen 27 10.2.2014 Marjaana Pelkonen
Lopuksi Laajat terveystarkastukset Todellinen mahdollisuus siirtää painopistettä ehkäisevään ja terveyttä edistävään suuntaan ja kiinnittää huomiota perheiden keskeisiin ongelmiin Sisäänajo tehty - nyt laadullisen kehittämisen aika yhteistyössä vanhempien kanssa 28 10.2.2014 Marjaana Pelkonen