2/2015 DOSENTTI ANNA-MAIJA LEHTO arvoa kuntatyölle SIVU 6 SOTE-SOPPA yhä sakeampaa SIVU 15 LISÄÄ LIKSAA ja kunnon duunii Filippiineillä SIVU 34 Virtaa työkaverista! Siivoojat Anneli Ahl & Esa Paakko SIVUT 30-32 3 työelämän täkyä nuorille SIVU 18
SIEVIVIPER UUTUUS! Statiivi CTC Sievi Viper 1+ S1 43-52124-112-92M 35-38 EN ISO 20345: S1 SRC 43-52124-113-92M 39-47 EN ISO 20345: S1 SRC AMMATTILAISEN TUNNISTAA VARUSTEISTAAN LAATU RATKAISEE Uusi dynaaminen Sievi Viper on vastaus tinkimättömään tarpeeseen turvallisuudesta ja designista. Lähes saumattoman rakenteensa ansioista virtaviivainen Sievi Viper on erittäin kestävä ja käytössä mukava, varma ammattilaisen valinta. Päällismateriaali on hengittävää ja vettä hylkivää mikrokuitua. Hengittävyyttä lisää ilmava 3D-dry-vuori. Sievi Viper on varustettu kevyellä komposiitti- tai alumiinivarvassuojalla. Saat sen myös teräksisellä naulaanastumissuojalla, joka antaa parhaan mahdollisen suojan teräviä esineitä vastaan. Kaksivärisellä ja kaksikerroksisella termoplastisella polyuretaanipohjalla varustettu Sievi Viper antaa parhaan mahdollisen mekaanisen kulutuskestävyyden ja joustourien ansiosta jalkine taipuu optimaalisesti tehden askeleesta rullaavan. Pohja on erinomaisen iskunvaimennuksen takaavaa FlexStep -materiaalia. Askel nousee keveästi koko työpäivän ajan! CTC Sievi Viper 2+ S3 43-52137-312-92M 35-38 EN ISO 20345: S3 SRC 43-52137-313-92M 39-47 EN ISO 20345: S3 SRC Al Sievi Viper 3 S3 44-52171-302-92M 36-38 EN ISO 20345: S3 SRC 44-52171-303-92M 39-47 EN ISO 20345: S3 SRC CTC Sievi Viper High+ S3 43-52121-312-92M 35-38 EN ISO 20345: S3 SRC 43-52121-313-92M 39-47 EN ISO 20345: S3 SRC Pohjois-Euroopan johtava turva- ja ammattijalkinevalmistaja Sievin Jalkine Oy Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. Puh. (08) 488 11 Fax (08) 488 1200 info@sievi.com www.sievi.com
MEIDÄN PORUKKA Kuvassa JHL:läinen työtiimi. Ilmianna hyvä porukka, omasi tai kaverisi, joko suoraan toimittajalle tai Motiivin sähköpostiin, motiivi-lehti@jhl.fi Ruusulaakson hoitsut ULLA PUUSTINEN KUVA MARJA SEPPÄLÄ Onko elämä Ruusulaakson päiväkodissa pelkkää ruusuilla tanssimista? On se. Piikkejä on välillä vähemmän, välillä enemmän. Mikä on se teidän piikkinne? Flunssakausi ja henkilöstön ajoittainen riittämättömyys. Ja ajanpuute: aina ei pääse tai ehdi toteuttaa kaikkia ideoita. Entä mikä tekee työstä mukavaa? Työtoverit, ihanat lapset, mukavat perheet, hyvä yhteishenki. Miten kasvatatte ihmistaimia? Maalaisjärjellä, rennosti leikkien ja liikunnan ilosta nauttien. Tavoitteena on kasvattaa toiset huomioon ottavia, positiivisia lapsia. Tärkeimmät työkalunne? Empaattisuus, kuulevat korvat, valtava ammattitaito ja vielä valtavampi huumorintaju. Kuinka vaativaa työnne on asteikolla 4 10? Kymppi miinus. Lapsista on päivittäin iso vastuu, ihmishenki kullan kallis. Olemme esimerkkinä monelle. Jos työporukkanne olisi eläin, mikä olisitte? Olisimme muurahaisia. Muura-muurahainen kortta kuljettaa, ahkerasti työssään aina ahertaa... Viihdyttekö yhdessä myös vapaalla? Silloin tällöin kokoonnumme koko porukalla. On käyty muun muassa teatterissa, syömässä ja pyöräretkellä sekä saunottu. Pieni ydinporukka käy innolla myös uimassa yhdessä. n PÄÄOSASSA Ruusulaakson tiimi Ruusulaakson päiväkoti perustettiin 2007, ja se toimii Niinirannan leirikeskuksessa Kouvolan Valkealassa. Päiväkodissa työskentelee kahdeksan JHL:n jäsentä, henkilökuntaa on kaikkineen parikymmentä. JHL:läisiin kuuluu lastenhoitajia, päivähoitajia, päiväkotityöntekijöitä, vs. lastentarhanopettaja sekä ruokahuollon ja puhtauspalvelun henkilöstöä. Ruusulaakosn päiväkodin JHL:länen henkilöstö on huumorintajuinen ja itsensä likoon laittava poppoo. Kuvassa tohtori Elli Kuikka, potilas Marika Kärkkäinen, hattupäinen lapsi Marita Stålhandske, musikantti Tuija Puranen ja kattilapäinen kiikaroija Annika Hartikainen. motiivi 3
SISÄLTÖ Lahden kaupunginteatterin näyttämömestari Petteri Vuorinen vannoo moniammatillisen ryhmätyön nimiin. 6 Väitteet halki, poikki ja pinoon laittaa Tilastokeskuksen asiantuntija, dosentti Anna-Maija Lehto Motiivin haastattelussa. Hän ottaa kantaa joihinkin yleisiin kuntatyötä ja sen tehokkuutta koskeviin väittämiin. Esimerkiksi siihen, että kunnassa yksi tekee ja muut katsovat päältä. 15 Sote-soppa porisee monessa kunnassa. Jo parikymmentä kuntaa on ulkoistanut sote-palvelut tai valmistelee niiden kilpailuttamista. Kyse on yli miljardin rahapostista ja 200 000 kuntatyöntekijän työpaikasta. Lue sote-paketti Motiivista. 18 Pätkätyön sankarin Heidi Kinnulan tarina ei ole kaikkien tyypillisin. Ensin hän valmistui kokiksi, sitten sairaudet pakottivat luopumaan ammatista. Nykyään sinnikäs JHL:läinen työskentelee määräaikaisena prosessinhoitajana vedenpuhdistamolla ja elättelee toiveita vakinaistamisesta. Haastattelu on osa Motiivin Näillä harteilla -juttusarjaa, joka keskittyy liiton nuoriin. 26 Näyttämömestari Petteri Vuorinen liikkuu tottuneesti Lahden kaupunginteatterin käytävillä ja kulisseissa. Hän vastaa kaikesta, mikä liikkuu lavalla. Teatterin koko henkilökunta lipunmyyjästä näyttelijään on olemassa yleisöä varten, Vuorinen muistuttaa. 30 Meillä synkkaa poikkeuksellisen hyvin, myöntävät Kouvolan kaupungintalon siivoojat Anneli Ahl ja Esa Paakko. Entä mistä muusta 65 vuotta täyttänyt Ahl ammentaa virtaa ja voimaa työhönsä? 46 Cajun-musiikissa kaikki kohdallaan Näin sanoo tamperelainen Jarkko Helin, joka vaihtoi supisuomalaisen mollijollotuksen haitaripitoiseen hauskanpitoon, menomusiikkiin Yhdysvaltain Louisianasta. Hän keikkailee Crawfish Kingsin riveissä ja rakentaa itse soittopelinsä. Näillä harteilla Liitomme nuorten jäsenten esittely jatkuu. Nyt puheena työ. Perustettu vuonna 2005 Levikki 228 234 (LT 2011) ISSN 1795-7249 (Painettu) ISSN 2341-8540 (Verkkojulkaisu) Julkaisija: JHL - Julkisten ja hyvinvointialojen liitto ry Käyntiosoite: Sörnäisten rantatie 23 Postiosoite: PL 101, 00531 Helsinki Puhelin: 010 77031 Toimitus: Päätoimittaja: Reima Tylli puh. 010 7703 395 Toimituspäällikkö: Maarit Uusikumpu puh. 010 7703 306 Toimittajat: Kaisa Läärä puh. 010 7703 381 Aktiivi, Venttiili toimitussihteeri Saija Heinonen puh. 010 7703 220 Ulla Puustinen puh. 010 7703 286 Marina Wiik puh. 050 589 1322 Motiv redaktör Taitto ja lehden trafiikki: Kati Ahonen puh. 010 7703 368 Sähköposti: toimitus: motiivi-lehti@jhl.fi toimittaja: etunimi.sukunimi@jhl.fi Motiivin verkkolehti: www.jhl.fi/motiivi Lehden ilmestyminen: 13 numeroa vuodessa, ei heinäkuussa. Aineistot: Toimituksen tilaama tai sille tarjottu aineisto julkaistaan ehdolla, että aineistoa voidaan käyttää myös osana julkaisijan sähköisiä tai muita jakelukanavia. Kaupalliset ilmoitukset: Helsingin Mediamyynti Oy puh. 040 157 0775 toimisto@helsinginmediamyynti.fi JHL:n yhdistysilmoitukset: Kati Ahonen kati.ahonen@jhl.fi puh. 010 7703 368 osoite: PL 101, 00531 Helsinki Osoitteenmuutokset: JHL saa jäsenten muuttuneet osoite- ja nimitiedot Itellan osoitepalvelun kautta. Mikäli jäsen on tehnyt osoitteen luovutuskiellon väestötietojärjestelmään, tulee uusi osoite ilmoittaa: jasenrekisteri@jhl.fi tai puh. 010 7703 430. Tilaukset: 30 euroa/vuosikerta kati.ahonen@jhl.fi Ulkoasu: Reima Tylli ja Kati Ahonen Kannen kuva: Marja Seppälä Paino: Forssa Print 2015 4 motiivi
TOIMITUSPÄÄLLIKÖLTÄ JHL:läinen Heidi Kinnula on Muhoksen mimmi, sinnikäs kuin mikä. Talouden tallaamat Löydä oma ammattisi päivähoitaja, lastenhoitaja 3 prosessinhoitaja 19 näyttämömestari 26 siivooja 30 työvalmentaja 46 Tamperelainen työvalmentaja Jarkko Helin vaihtoi mollisoinnun menomusaan. Hän rakentaa itse haitarinsa ja keikkailee Crawfish Kingsin kanssa klubeilla ja festareilla. MOTIIVIN LIITELEHDET Motiv på svenska mittuppslaget för svensk-språkiga medlemmar. Motiv-ruotsinkielinen liite keskiaukeamalla vain ruotsinkielisille jäsenille. Venttiili, raideammattilaisten liitelehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa Motiivin välissä. motiivi Nuorisotyöttömyyttä on yritetty suitsia nuorisotakuulla, mutta laihoin tuloksin. Nuorten alle 25-vuotiaiden työttömien työnhakijoiden määrä on vain kasvanut. Joulukuussa 2014 heitä oli 6 200 enemmän kuin edellisen vuoden joulukuussa, eli yhteensä 50 400. Talousnäkymät eivät juuri parannusta lupaa. Työttömyyttä ja joutilaita päiviä pidetään yleisesti huonona asiana. Näin ajattelevat myös JHL:n nuoret. JHL:n nuorten arvot ja asenteet kyselystä selviää, että reilu enemmistö, eli 67 prosenttia, JHL:n nuorista pitää työttömyyttä pahana asiana. Siinäkin tapauksessa, että heidän toimeentulonsa olisi työttömyysaikana turvattu. Lisäksi reilu enemmistö vastaajista ottaisi mieluummin vastaan tilapäistäkin työtä kuin eläisi työttömyyskorvauksella, vaikka käteen jäävä tulo olisi yhtä suuri. Työn arvostus ja merkitys eivät siis ole kadonneet minnekään, vaikka työpaikat ovat kadonneet. On kohtuutonta, että samaan aikaan kepitetään syrjäytettyjä ja heikossa yhteiskunnallisessa asemassa olevia. Hyväosaiset kehtaavat vielä esittää työttömyysturvan heikentämisestä, vaikka tietävät, että se ei tuo työtä lisää. Pessimismin leviäminen ei nykyisessä suomalaisessa ilmapiirissä yllätä. Myös nuoret menettävät uskoaan yhteiskuntamme kykyyn pitää ihmiset kiinni työn syrjässä. JHL:n nuoristakin lähes 70 prosenttia uskoo, että pysyvästi työelämän ulkopuolelle jäävien määrää kasvaa. Pahinta tässä on se, että he voivat olla uskossaan oikeassa. Lapsen maailma -lehdessä (1/2015) kirjoitettiin 25-vuotiaasta Reiskasta, jolle kelpaa työ kuin työ. Hän on monen muun nuoren tapaan saanut maistaa työelämää vain satunnaisesti ammattikoulusta valmistumisensa jälkeen. Reiskan tarinassa nostetaan esiin kipeitä kysymyksiä: Miksi petitte? Onko vika minussa? Onko köyhyyteen totuttava? Saako lannistua? Vaikka Reiskan on joskus tehnyt mieli luovuttaa, hän on jaksanut ruokkia monista pettymyksistä huolimatta valoisaa asennetta itsessään. Kaikki eivät jaksa. Työttömyys lyö monet maihin ja vie mielenterveyden, uskon tulevaisuuteen ja itsetunnon. Kun itsetunto viedään, sen mukana viedään kaikki. MAARIT UUSIKUMPU maarit.uusikumpu@jhl.fi 5
Kunnan työ, Kunnon työ Kunnalle nyt pääsee suhteilla kuka vain luuseri töihin, eikä siellä edes mitään koulutusta tarvitse. Kun kerran kunnan töihin menet, niin eläkkeelle asti saat siellä lorvia. Ja nimenomaan lorvia, oleiluahan se työ pääasiassa on, enemmänkin suojatyötä. TEKSTI JA KUVAT SAIJA HEINONEN Kunnan leipä on pitkä, mutta kapea. Toisaalta työpäivät ovat lyhyitä, lomat pitkiä ja työt helppoja. Eletään kuin pellossa: yksi tekee, muut katsoo päältä. Sen lisäksi, että ovat laiskoja, niin eivät osaa juuri mitään. Ovatko asiat oikeasti tällä mallilla? Dosentti Anna-Maija Lehto Tilastokeskuksesta kommentoi niin vanhoja, uusia kuin lainattujakin väittämiä ja yleistyksiä kuntatyöstä. Kuntasektorilla työ on tehotonta, yksityisellä tuottavaa. Niin, näinhän monesti saatetaan väittää. Itseäni vaivaa tuottavuuden ja tehokkuuden korostaminen joka yhteydessä. Tehokkuuspuhe nousi esiin 1990-luvun laman jälkimainingeissa, kun alettiin perustella palkan maksamista tuottavuuden perusteella. Julkisella sektorilla ei tuottavuutta voida laskea samalla tavalla kuin yksityisellä, kun ei ole tarkoitus tuottaa voittoa. Julkisella puolella ei jaeta voittopalkkioita ja ylimalkaan työn tuloksellisuuden mittaaminen on hyvin vaikeaa. On eri asia, kun pohditaan työn organisointia. Silloin tehokkuus -käsitettä voi käyttää tarkoittamaan työtehtävien kehittämisestä toimivimmiksi ja sujuvimmiksi. Ostopalveluita ja kunnan itse tuottamia töitä pitää pystyä vertailemaan ja tarkastelemaan läpinäkyvästi. Pitää tutkia, mikä on oikeasti toimivaa ja kannattavaa. Vähentämällä kuntien työntekijöiden määrää sekä leikkaamalla henkilöstön palkkoja ja etuja saadaan kestävyysvajetta ja kuntien menokasvua hillittyä. On poliittisesta päätöksenteosta kiinni, miten hyvinvointipalvelujen tuottamisen, koulutuksen ja terveydenhuollon arvo punnitaan. Kyse on siitä, kuinka paljon ollaan valmiita satsaamaan, mikä taas vaikuttaa myös valtion tuen tarpeeseen. Ei mielestäni ole oikein, että kuntien pitää nykyisillä ehdoilla säästää omista menoistaan. Palkkamenot eivät ole kuntien talouskurjimuksen syynä. Palkoista puheen ollen, kuntasektorin palkat ovat jo alakantissa, koska ne yhdistetään aina tuottavuuskehitykseen. Ansiot laahaavat, ja se näkyy palkkavertailuissa. Etenkin kuntasektorin matalapalkkaisten naisvaltaisten alojen palkoissa. Kestävyysvaje on kovin venyvä käsite. Esimerkiksi Palkansaajien tutkimuslaitoksessa on useaan kertaan sitä laskettu. Vajeen suuruus vaihtelee riippuen, kuka ja miten sitä selvittää. On kerta kaikkiaan asiantuntematonta väittää, että meidän pitäisi vähentää kuntien henkilöstöä. Resurssit ovat jo valmiiksi niukat. Lisäksi kaikki trendit viittaavat siihen, että esimerkiksi hoitohenkilökuntaa tarvitaan aina vaan enemmän. Ei näille väitteessä mainituille vaihtoehdoille löydy pohjaa, ei myöskään vaikutuksia kuntatalouteen tai kestävyysvajeeseen. Kunnissa pitää työtahtia kiristää. Työtä on tehtävä otsa hiessä. Olen tutkinut kiirettä enemmänkin. 2000-luvun alussa teimme aiheesta laajan tutkimuksen haastattelemalla eri alojen ihmisiä. Halusimme selvittää kiireen syitä, mitä siitä seuraa, ja miten kiireilmiötä voidaan hallita. Tutkimus tuotti todella mielenkiintoisia vastauksia. Kuntasektorilla työskentelevät naiset kärsivät kiireestä. Monet, etenkin hoitoalan ihmiset, kokevat, etteivät ehdi tehdä töitä niin huolellisesti kuin haluaisivat. Lisäksi asiakkaan ongelmiin paneutumiseen eikä omaan kouluttautumiseen tuntunut löytyvän tarpeeksi aikaa. 6 motiivi
Kokemukset kiireestä ja henkilöstön riittämättömyydestä kannattaa ottaa tosissaan, tutkimuspäällikkö Anna-Maija Lehto sanoo. Anna-Maija Lehto, 67 v. Dosentti, tutkimuspäällikkö Tilastokeskuksessa Kotipaikka: Vantaa Perhe: aviomies, aikuisia lapsia 2, lapsenlapsia 4 Harrastukset: lastenlasten kanssa puuhailu, liikunta motiivi 7
Anna-Maija Lehto muistuttaa, että Suomessa on paitsi hyvin koulutettua työvoimaa, myös hyvin toimiva työelämän kehittämisjärjestelmä. Esimiehetkin tuntuvat osaavan työnsä entistä paremmin, ainakin työolotutkimuksen mukaan. Henkilöstön riittämättömyys ilmoitetaan merkittävimmäksi kiireen tunnun ja itse kiireen aiheuttajaksi. Työnantajasektoreista valtio- ja kuntapuoli pitävät tässä vertailussa kärkisijaa. Perinteisillä kiireskaaloilla kiireen haittaavuutta on mitattu vuodesta 1977. Alkuaikojen mittauksissa kunnat eivät olleet kärjessä, mutta 90-luvulla tilanne muuttui ja sijoitus kiire-rankingissa jäi pysyvästi korkealle. Työ kunnissa on helppoa ja yksitoikkoista. Mitä nyt ylipäätään voi kutsua helpoksi? Yksitoikkoista se ei ainakaan ole. Tilastokeskuksessahan tutkitaan sitä, kuinka yksitoikkoisena ihminen kokee työnsä. Kunta-alan työpaikat ovat monessa suhteessa rankkoja. On jatkuva kiire, ja työ on pakkotahtista, eikä henkilöstöä ole riittävästi. Työ on henkisesti ja fyysisesti raskasta, ja väkivallan uhka on jatkuvasti kasvanut. Mikä mielenkiintoista, vaikka näitä tekijöitä esiintyy, niin etenkin sosiaali-, terveys-, ihmissuhde- ja opetustyön ammattilaiset pitävät omaa työtään tärkeänä ja merkityksellisenä sekä arvostavat sitä. Aiemmin puhuttiin yleisesti, että kerran kun pääsee kunnalle tai valtiolle työhön, niin se on ikuinen työ. Leipä on kapea mutta pitkä. Elinikäiset työsuhteet ja ammatit ovat yhä harvinaisempia. Viimeisestä lauseesta olen eri mieltä. Nykyisin puhutaan paljon siitä, että työuran aikana joutuu useamman kerran vaihtaman ammattia. Kuitenkin totuus on, että mitä enemmän ihmiset kouluttautuvat kuten tilanne on nyt sen varmemmin pysyy samalla alalla. Eli väite on vähän hassu. Saman työnantajan palveluksessa oloaika on jopa hieman pidentynyt, pätkätöistä ja täysin päinvastaisista kehitystrendeistä huolimatta. On vahvoja merkkejä siitä, että ihmiset haluavat pysyä samalla työnantajalla. Julkisella sektorilla työsuhteet ovat yleisesti pidempiä kuin yksityisellä. Yksityissektorilla on paljon esimerkiksi nuorta opiskelijatyövoimaa, joiden työsuhteet ovat usein lyhytkestoisia. Kuntatyöntekijät ovat huonosti koulutettuja. Ei pidä paikkaansa! Olenkin ollut sydämistynyt eräästä väitöskirjasta, jonka mukaan Suomessa esiintyy koulutusinflaatiota ja ylikoulutusta, koska korkea-asteen koulutus johtaa niin usein alemman toimihenkilön tehtäviin. Mielestäni on aika naurettavaa tehdä tällaista analyysia. Tehtävän määritteleminen jollekin tasolle on täysin tilastollista ja sopimuksenvaraista, eikä se kuvaa tehtävän vaativuutta. Luutunutta ammattiluokituskäytäntöä pitäisi ehdottomasti uudistaa. Esimerkiksi sairaanhoitajat sijoitetaan pitkän alemman korkeakouluasteen tutkinnosta huolimatta asiantuntijoihin eli alempiin toimihenkilöihin. Suuressa viisaudessa pääteltiin, että koska alan palkkataso on matala, he eivät voi olla erityisasiantuntijoita. Aikamoinen kehäpäätelmä, koska palkkaa pitäisi nostaa osaamistason mukaan. Etenkin kun insinöörien samantasoinen koulutus johtaa ylempään sosioekonomiseen luokkaan. Työntekijät ovat itse parhaita asiantuntijoita oman työnsä kehittämisessä. Ilman muuta. Työelämän tutkimusten pitää hyvin pitkälti perustua ja kohdistua työntekijöihin. Suomessa on jo pitkään ollut työelämän kehittämisen ideologiana se, että kaikki osallistuvat oman työn suunnitteluun. Ajattelumalli on ollut meillä kansainvälisesti vertailtuna erityisen vahva. Valitettavasti 90-luvun lama veti kunnat tosi tiukoille henkilöstön riittämättömyyden takia. Siinä vaiheessa pääsi vähän unohtumaan työntekijän näkökulma oman työnsä osaajana. Tuolloin astuivat kuvaan iskusanat tuottavuus ja tehokkuus. Alettiin käyttää myös niin kutsuttua joustavan yrityksen mallia, jossa yritys erilaisin keinoin tekee ratkaisuja selvitäkseen ulkoisista paineista. Työnantaja on se, joka yksin päättää esimerkiksi, kuinka paljon käytetään määräaikaisia työsuhteita, ulkoistetaan tai muuten tingitään työehdoista ja olosuhteista. Kun tutkimusta ja kehittämistä tehdään, on äärimmäisen tärkeää pitää huoli, että työntekijän ääni pääsee aidosti esiin. Tutkimusten tuloksia tulkittaessa on varmistuttava, että lähteet ja laatijat ovat luotettavia, koska nykyään voidaan tehdä kaikenlaisia nettikyselyjä. Työelämästä käytävää julkista keskustelua vaivaa liika negatiivisuus. Ehdottomasti. Sävy on muuttunut 2010-luvulla, mikä on mielestäni hyvin harmittavaa. Aiemmin käytiin työelämän kehittämisestä paljon kannustavampaa keskustelua. Työelämän synkkyyttä toistellaan joka tuutista. Nykyään uutisoinnin pitää olla kauhean shokeeraavaa ja nopeaa. Se liittyy varmaan osaltaan uusiin mediakanaviin. Pitäisi kuitenkin luoda positiivista henkeä ja vahvistaa ihmisten luottamusta tulevaan. Uutisoinnissa ja työelämäkeskustelussa on epäsuhta. Meillä on kuitenkin 2,5 miljoonaa työssä olevaa ja vähän päälle 200 000 työtöntä. Ei ole oikein viisasta, että melkein kahta ja puolta miljoonaa henkeä koko ajan pelotellaan huonoilla tulevaisuuden näkymillä ja annetaan kuva, että työelämässä lähes kaikki on huonosti. Pitää korostaa ja tuoda esiin myös myönteisyyttä, ei pelkkää synkkyyttä. Suomessa on hyvin koulutettu työvoima. Erityisesti naisten koulutustaso on eurooppalaista kärkeä. Vaikka työttömyysongelmaa ei käy kiistäminen, ei työllisen työvoiman asiat kovin huonosti ole. Entä sitten nuo jutun aluksi mainitut keskustelupalstoilta ja kuulopuheina korviin kantautuneet uskomukset? Ensin Lehto huoahtaa, sitten silmiin tulee pieni pilke ja naurahtaen toteamus: Voi, niin kovin elähtäneitä juttuja! Eivätkä nuo sitä paitsi ole koskaan pitäneet paikkaansa. n 8 motiivi
MOTIIVIRAATI Tiptapin jälkeen tipaton PÄÄTTÄJÄT ALKOHOLIBREIKKI? 27 % Kyllä 73 % Ei Lähes 30% aloitti vuoden ilman alkoholia. Takana on tammikuu, joka jo vuosikymmenten perinteen mukaan monilla suomalaisilla on ollut alkoholista vapaata nenänvalkaisun aikaa. Vuonna 2014 tammikuussa noin 20 prosenttia alkoholia käyttävästä aikuisväestöstä vietti tipatonta. MOTIIVIRAATI Vietitkö tipatonta? KYLLÄ Hyvä tapa puhdistaa elimistö. Tuen asuinkumppania ja vietän myös pullatonta ja suklaatonta aikaa laihdutuksen vuoksi. Vietän sekä tipatonta tammikuuta että tipatonta vuotta ja vuosikymmentä. Koskaan en ole muuta kuin joskus "maistanut" alkoholia ja nyt haluan olla tyystin ilman. Viimeksi maistoin punaviiniä vuosia sitten, ei maistunut. En vietä tällä nimikkeellä, vaan olen juomatta enkä juuri osta kotiin alkoholia. Mutta heti kun tulee joku tilaisuus tai juhla, mikä tahansa otan kyllä. EI Haluan nauttia elämästä! Mahdollisimman vähän rajoitteita ja rajoituksia, koska kohtuullisuus ja kohtuus kaikessa ovat pitäneet minut "tolopillani", terveyteni hyvänä ja mieleni iloisena. Elän jokaisen päivän kuin se olisi uusi alku! Olen ollut juomatta niin pitkään jo... Ei tarvetta, homma hallinnassa ilmankin. Sitä paitsi, kaikki kielletty alkaa vain himottaa enemmän... Olen joskus viettänyt tipatonta helmikuun loppuun asti. Nyt vain la iltana tölkin olutta, pienen siis. ei ole mitään juhliakaan ollut. Ilmoittaudu Motiiviraatiin Motiivin verkkosivulla www. jhl.fi/motiivi ja saat kysymykset suoraan sähköpostiisi. Rauno Viitasaari, Seinäjoki Edustajiston jäsen Ei tarvetta Itse en ole kokenut tarvetta lähteä mukaan sitä viettämään, koska käytän alkoholia muutenkin sen verran vähän, olutta ja viiniä kohtuudella. Tipaton tammikuu on mielestäni kuitenkin ehdottomasti hyvä ja kannatettava idea. Pirjo Ilomäki, Tampere Edustajiston jäsen Noin 12 tipatonta kuukautta Kyllä vain vietinkin. Toisaalta vietän alkoholittomia päiviä vuodessa jotakuinkin 365 kappaletta. Ajatuksena ja terveyden kannalta tipaton tammikuu tulee kyllä taatusti monelle enemmän kuin hyödyksi niin maksan kuin muidenkin toimintojen valkaisemiseksi ja puhdistamiseksi. TAUSTA MOTIIVITSI Kyllä itsekin joskus ihmettelen, onko työpaikoilla palattu johonkin pikkulapsiaikaan, kun joka toinen räplää tärkeässä palaverissa kännykkäänsä eikä osaa keskittyä aiheeseen. Minusta se osoittaa äärettömän suurta vastuuttomuutta ja viestittää muille, että ei voisi asianne vähempää kiinnostaa. Työ- ja organisaatiopsykologi Pirkko-Liisa Hyttinen Yle Savon haastattelussa 2.2.2015 motiivi 9
TYÖELÄMÄ Koonnut: Saija Heinonen, saija.heinonen@jhl.fi LIITON KANTA Henkilöstöä kohdeltava tasapuolisesti sote-uudistuksessa MITÄ? Eduskunnan on tarkoitus päättää sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämislaista maaliskuussa. JHL:n mukaan henkilöstön asemasta sote-uudistuksessa on liian vähän tietoa ja sovittuja asioita. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämislain valmisteluvaiheessa ei ole ehditty tehdä henkilöstövaikutusten arviointia. Lisäksi lakiehdotuksen kirjaukset henkilöstön asemasta ovat tulkinnanvaraisia, eikä lakiesitys sisällä minkäänlaista henkilöstön muutosturvaa. JHL esittää harkittavaksi henkilöstölle muutosturvaa ja vaatii, että sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa kaikkia henkilöstöryhmiä on kohdeltava tasapuolisesti, myös tukipalveluissa työskenteleviä. Laitoshuolto, ravintopalvelut, logistiikka, sairaalatekniikka, välinehuolto ja kunnossapito ovat keskeisiä toimintoja, jotta palvelut voidaan tuottaa tuloksellisesti ja potilaiden ja asiakkaiden tarpeet tyydyttää. Olisi epäviisasta sivuuttaa tukipalveluja tuottavat henkilöstöryhmät. Niistä löytyy kykyä, taitoa ja potentiaalia tukea onnistunutta ja tuloksellista palvelua. Näiden henkilöstöryhmien työehtoja heikentämällä ei kaivattuja kustannus- ja tehokkuushyötyjä saada aikaan, pikemminkin päinvastoin, Eloranta huomauttaa. Liiton mukaan henkilöstön muutosturva takaa sen, että henkilöstö on mukana tekemässä ja edistämässä muutosta ja uusissa tuottajaorganisaatioissa riittää henkilöstöä. Kaikkiaan sote-uudistus koskee yli 200 000 työntekijää. Suunniteltujen kuntayhtymien palveluksessa on jopa kymmeniä tuhansia henkilöitä, mutta lain nykykirjauksilla on epäselvää, ketkä ovat liikkeenluovutuksen piirissä ja ketkä eivät. Kaikkein onnettominta olisi, jos kunnat ja tuottamisvastuussa olevat kuntayhtymät joutuvat kiistelemään siitä, mikä henkilöstö siirtyy ja mikä ei, Eloranta sanoo. Elorannan mukaan pahimmassa tapauksessa kunnat joutuvat tekemään likaisen työn eli irtisanomaan sen väen, jota kuntayhtymät eivät ota ja joka ei nauti lainsäädännön tarjoamaa liikkeenluovutuksen suojaa. Tämä tilanne on kyettävä välttämään jo lainsäädäntötyössä, Eloranta toteaa. (MU) www.jhl.fi > tiedotteet Ei taitu JOULUKUUSSA KASVUA Työttömyysaste joulukuussa oli 8,8 prosenttia. Se on vähän alle yhden prosenttiyksikön suurempi kuin vuotta aiemmin. Työssäkäyvien työllisten määrä sen sijaan kasvoi hieman vuoden takaiseen. Työllisyysaste, eli 15 64-vuotiaiden työllisten osuus väestöstä, oli joulukuussa yli 67 prosenttia. Lukumääränä se on hieman alle kaksi ja puoli miljoonaa. Työvoiman ulkopuolella olevia oli vuoden 2014 joulukuussa 22 000 vähemmän edellisvuonna. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksesta. Räätälöitävä YHTENÄISEMPIÄ KRITEEREJÄ Tämän hetkiset omaishoidon tuen hakemukset käsitellään kunnissa kovin erilaisin mittarein. Myös hoitopalkkioiden suuruus vaihtelee. THL:n raportin mukaan omaishoidon tuki palvelee tällä hetkellä paremmin eläkeikäisiä kuin työssäkäyviä. Suomessa on viimeisimpien laskelmien mukaan yli 40 000 omaishoitosopimuksen tehnyttä hoitajaa, joista kumpikin osapuoli hoitaja ja hoidettava - ovat yli 64-vuotiaita. Vaikuttaminen lisää luovuutta MITÄ? Luovuus ja henkilöstön vaikutusmahdollisuudet kulkevat käsi kädessä. MISSÄ? Tietointensiivisissä yrityksissä, mutta myös julkisella sektorilla. Työ tuntuu mielekkäältä ja uusia ideoita syntyy silloin, kun henkilöstö pystyy vaikuttamaan omaan työhönsä ja yhteistyöhön ulko- puolisten toimijoiden kanssa sekä pääsee osallistumaan tuotteita ja palveluja kehittäviin tiimeihin. Toimiala ja organisaation koko eivät ole kovin merkityksellisiä, ilmenee Tampereen yliopiston työelämän tutkijoiden Tekes-raportista. Tietointensiivisen teollisuuden yrityksissä innovatiivisuus ja työn imu esiintyvät yhdessä muita toimialoja useammin. Julkisella sektorilla keksisuuret ja suuret organisaatiot tarjoavat pieniä organisaatioita paremmat edellytykset innovatiivisuuden ja hyvän työn imun toteutumiseen samanaikaisesti. Suomalaisista työorganisaatioista yli neljäsosassa (27 %) toteutuvat sekä innovatiivisuus että työn hyvä imu. Lähes yhtä monessa (24 %) kumpikaan ei toteudu. Kolmasosassa organisaatioista (34 %) on hyvä työn imu, mutta niissä ei ole kehitetty uusia tuotteita eikä palveluita. Vähiten (15 %) on sellaisia organisaatioita, joissa on tehty tuote- ja palveluinnovaatioita, mutta työn imu ei ole korkea. Tulokset perustuvat työnantaja- ja työntekijähaastatteluja yhdistävään Meadow-aineistoon. (MW) Tarpeellinen tasapaino Työn, vapaa-ajan ja perhe-elämän yhteensovittaminen onnistuu pienilläkin työajan joustoilla ja järjestelyillä. Työntekijöiden tarpeiden huomioinen mahdollisuuksien mukaan tuo etua työyhteisölle ja koko yritykselle. TELMA-LEHTI 04/2014 10 motiivi
Nuorisotakuuta seurataan Nuorisotakuu syyniin. Kuinka monta alle 25-vuotiasta työtöntä on Suomessa? Entä Porissa tai koko Satakunnassa? Muun muassa näihin tietoihin pääsee käsiksi uuden nuorisotakuun indikaattorityökalun avulla. Sillä löytyy helposti tilastotietoja esimerkiksi nuorten työllistymisen edistämisestä, koulutustakuusta, syrjäytymisen ehkäisemistä ja riskitekijöistä. Palvelu on kehitetty tukemaan nuorisotakuun toteuttajien työtä ja helpottamaan alueellista ja paikallista seurantaa. Tiedot pohjautuvat työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastoihin sekä Tilastokeskuksen, opetus- ja kulttuuriministeriön, Kelan ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisemiin tilastoihin. (MW) SAK vastustaa ansiosidonnaisen leikkauksia SAK torjuu ansiosidonnaisen työttömyysturvan keston puolittamisen 500 päivästä 250 päivään. Keskusjärjestön mielestä heikossa työllisyystilanteessa voimavarat on keskitettävä uusien työpaikkojen luomiseen, ei pitkäaikaistyöttömien köyhdyttämiseen. Suomessa on noin 100 000 pitkäaikaistyötöntä, joista vaikeasti työllistyviä on lähes 60 prosenttia. He tarvitsevat SAK:n mukaan tuettua työtä, koulutusta ja muuta apua työllistyäkseen. Leikkaus lisäisi toimeentulotuen tarvitsijoiden määrää. SAK painottaa, että uudistukset on myös jatkossa tehtävä palkansaajien, työnantajien ja hallituksen yhteistyönä. Työttömyysturvan kehittäminen on ollut keskeisesti mukana neljässä viime työmarkkinaratkaisussa. Turva on kytköksissä työmarkkinoihin, erilaisiin työnteon muotoihin ja ehtoihin. On tärkeää, että uudistukset syntyvät kolmikantaisesti, sanoo puheenjohtaja Lauri Lyly. Keskustelu virisi Sitran julkistaman keskusteluasiakirjan ehdotuksesta, jossa työttömyysturvan rahoitusta uudistettaisiin lyhentämällä rajusti ansioturvan kestoa. (MW) motiivi Yliaktuaari Olli Savela Paisuuko julkinen sektori? MITÄ? Julkisen sektorin koosta käydään ankaraa keskustelua. Tilastojen mukaan sen koko suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) on 58 prosenttia. MIKSI? Pääministeri Alexander Stubb (kok.) on moittinut julkista sektoria liian suureksi, koska verotulot eivät riitä kallistuviin palveluihin. Kuinka paljon julkinen sektori on kasvanut, yliaktuaari Olli Savela Tilastokeskuksesta? Kun verrataan julkisen sektorin työllisten osuutta kaikkiin työllisiin, osuus oli toissavuonna 25,3 prosenttia. Vuonna 2008 osuus oli 24,3 prosenttia. Kasvu tulee lähinnä siitä, että yksityisellä sektorilla työpaikat ovat vähentyneet. Julkinen sektori ei ole kasvanut. Onko suhde bruttokansantuotteeseen (BKT) hyvä mittari? Parempi mittari olisi osuus kansantalouden arvonlisäyksestä, karkeistaen tuotannosta. Vuonna 2008 julkisen sektorin osuus oli 18,4 prosenttia ja toissavuonna 21,2 prosenttia. Miksi julkisen sektorin kokoa mitataan BKT:n avulla? Eurostatin takia. Tällä tavalla saadaan vertailukelpoisia tietoja EU-maiden välille. BKT-suhde ei ole kovin hyvä mittari. Ongelmana on, että Suomessa julkisen sektorin sisällä on paljon sisäisiä rahansiirtoja, jotka merkitään tilastoihin kahteen Päällekkäiset menot kertaan. Esimerkiksi jos opetustoimi ostaa kouluateriat keskuskeittiöltä, keskuskeittiön menot sisältyvät sekä keskuskeittiön että opetustoimen menoihin. Tilastojen mukaan julkisen sektorin suhde BKT:hen on 58 prosenttia. Mikä on todenmukaisempi osuus? Kun päällekkäiset menot karsitaan pois, julkisen sektorin koko on noin 50 prosenttia bruttokansantuotteesta. Suomella päällekkäiset menot ovat selvästi muita maita suuremmat. Eniten päällekkäisiä menoja tulee julkisten työnantajien sosiaalivakuutusmaksuista. Toiseksi suurin päällekkäinen meno ovat julkisen sektorin sisäiset ostot ja myynnit ja kolmanneksi suurin arvonlisävero. Kunnat maksavat näitä valtiolle, joten kyseessä on julkisen sektorin sisäinen rahaliikenne. Onko kestävyysvaje oikeasti olemassa? Kestävyysvajeesta on esitetty hyvin erilaisia näkemyksiä, koska oletukset pitkän tähtäyksen muutoksista HALOO! vaihtelevat. Kukaan ei voi varmasti sanoa, mitä tapahtuu. Tosiasia on, että julkinen sektori on tällä hetkellä alijäämäinen eli tulot eivät riitä menoihin. Myös väestön ikääntyminen on tosiasia. Ilmeisesti jonkinlainen vaje on olemassa, mutta epäilen, että sitä liioitellaan. Arviot ovat hyvin epämääräisiä, sillä ei kukaan voi tietää tulevaisuudesta varmasti. Mitä tulevaisuudesta voi ennakoida? Väestönkehityksen osalta syntyvyydestä ja kuolleisuudesta voi sanoa jotain, mutta maahanmuuttoa ei voi ennakoida. Odotettavissa oleva elinikä saattaa olla aavistettavissa, mutta onko varmaa, että se tulee nousemaan. Kestävyyslaskelmissa on mukana sijoitusten tuottoprosentteja ja muita vastaavia, joita on todella vaikea ennakkoon arvioida. Osa julkisen sektorin menoista lasketaan tilastoissa menoiksi kahteen kertaan. Syynä ovat Eurostakin tilastoperiaatteet. Näitä niin sanottuja päällekkäisiä menoja oli vuonna 2013 kaikkiaan noin 16 miljardia. Niistä julkisen työnantajan sosiaalivakuutusmaksuja oli liki 6,2 miljardia, kuntasektorin sisäisiä ostoja ainakin 4 miljardin edestä ja arvonlisäveroja 3,5 miljardia. Muita päällekkäisiä menoja ovat korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tutkimus- ja kehittämisinvestoinnit, 2 miljardia. Julkisen sektorin koko ilman päällekkäisiä menoja oli toissa vuonna noin 100 miljardia. Virallinen luku oli 116 miljardia. Lähde: Olli Savelan blogi Tieto&Trendit -lehden netissä 6. marraskuuta 2014. http://tietotrenditblogi.stat.fi/ BIRGITTA SUORSA 11
TYÖPAIKOILTA ELY-KESKUKSET Potkut yli 200:lle Koonnut: Ulla Puustinen, ulla.puustinen@jhl.fi Mitä? Ely-keskuksista irtisanotaan enintään 220 henkilöä. Ely-keskuksia koskeneet yt-neuvottelut päättyivät 20. tammikuuta, mutta tarkka irtisanottavien määrä ja jakautuminen 15 ely-keskuksen kesken selviää vasta myöhemmin keväällä. Kuhunkin ely-keskukseen perustetaan yt-jaos, ja lähtemään joutuvien lopullinen määrä selviää vasta sitten, kun niissä tarkka tieto tämän ja ensi vuoden toimintamäärärahoista. Samalla kartoitetaan mahdolliset eläkkeellejäännit, kertoo JHL:läisten pääluottamusmies Mirja Vaarna. Henkilöstövähennykset johtuvat ely-keskusten toimintarahojen voimakkaasta supistamisesta. Noin 33 miljoonan euron säästötarve aiotaan kattaa suurimmaksi osaksi luontaisella poistumalla (20 miljoonaa). Irtisanomisten Keitä? Irtisanomiset painottuvat etenkin hallinto- ja kehitystehtävissä työskenteleviin. osuus on alustavan arvion mukaan noin 9 miljoonaa ja muiden säästöjen neljä miljoonaa. Yt-neuvottelujen piirissä oli lähes koko ely-keskusten ja niiden kehittämis- ja hallintokeskuksen (KEHA) henkilöstö, noin 3 300 henkilöä. Työnantaja tavoitteli aluksi noin 700 henkilön vähentämistä, mutta neuvottelujen myötä luku pieneni runsaaseen kahteen sataan. Olemme pettyneitä lopputulokseen. Henkilöstöjärjestöt tekivät hartiavoimin töitä löytääkseen puuttuvat miljoonat ja osoittaakseen, että henkilöstön lomauttaminen riittää kattamaan vajeen, Vaarna sanoo. Hän pelkää, että yt-rumba saa jatkoa mahdollisesti jo loppuvuodesta, sillä elykeskusten tulevien vuosien rahoitustilanne näyttää pahalta. Ely-keskuksissa ja KEHAssa työskentelee noin 300 JHL:n jäsentä. VIHTI Yt:t päättyivät Tuntuva vähennys. Vihti aikoo vähentää 27 työntekijää vielä tämän vuoden aikana. Irtisanotuksi joutuu kuusi hallinnon työntekijää. Lisäksi kunta jättää täyttämättä parikymmentä tehtävää. Vihti tavoittelee henkilöstövähennyksillä 1,5 miljoonan euron säästöä. Osa säästöistä kertyy myös palkattomista vapaista. Monen työsuhdeasuminen kallistui vuoden alussa. Syynä on verottajan päätös muuttaa asuntojen luontoisetuarvoa. Nyt arvo perustuu aiempaa enemmän neliöiden sijasta asunnon sijaintiin. EVIRA Lomautus peruttu Tulot kasvussa. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira irtisanoo aiottua vähemmän. Vielä joulukuussa 45 työntekijää uhkasi lähtöpassit ja koko henkilöstöä lomautus. Tammikuussa Evira ilmoitti peruvansa lomautukset. Irtisanomisia tulee 33. Myönteinen käänne johtuu siitä, että viraston viime vuoden tulot ovat kasvaneet ja menot pienentyneet. KOKKOLA Lisää väkeä päiväkoteihin Loistouutinen. Kun muut kunnat ja kaupungit lomauttavat ja jopa irtisanovat, tekee Kokkolan juuri päinvastoin. Se on päättänyt vakinaistaa 18 päivähoidossa ja varhaiskasvatuksessa työskentelevää. Heistä seitsemän on JHL:n jäseniä. Lisäksi Kokkolan varhaiskasvastuspalveluihin perustetaan tämän vuoden aikana 28 uutta vakanssia. Niihin voivat hakea niin kaupungin omat vakituiset ja määräaikaiset työntekijät kuin ulkopuoliset hakijat. Rekrytointitarve johtuu päiväkotiikäisten kokkolalaisten määrän tuntuvasta kasvusta ja Rytimäen uuden päiväkodin ja Isokylän monitoimitalon valmistumisesta tämän vuoden aikana. Lisäksi vuoden 2017 alussa valmistuu Torkinmäen koulu ja päiväkoti, joihin tulee neljä päiväkotiryhmää ja esiopetus. VR GROUP Viikon työnseisaus Turun varikolla Mitä? VR:n Turun varikon JHL:läiset raideammattilaiset protestoivat varikon lopettamispäätöstä vastaan lähes viikon työnseisauksella. Varikon ja kunnossapidon JHL:läiset, lähes 70 työntekijää, marssivat ulos työpaikaltaan puolilta päivin tiistaina 27. tammikuuta. Ulosmarssiin osallistui myös työnjohtoa ja toimihenkilöitä. Spontaani mielenilmaus oli vastalause VR Groupin saman päivän aamuna julkistamalle päätökselle lakkauttaa Turun varikko. Päätös ulosmarssista syntyi työpaikkakokouksessa yhtiön tiedotustilaisuuden jälkeen, pääluottamusmies Toni Tammelin kertoo. Raideammattilaiset palasivat työpaikalleen vasta 2. helmikuuta. Mielenilmauksen poikkeuksellinen kesto taisi yllättää yhtiön johdon, mutta se kertoo siitä, kuinka raskaana henkilöstö kokee varikon alasajon ja töiden loppumisen Turussa, Tammelin perustelee. Turun varikon toiminta on tarkoitus lopettaa asteittain tämän vuoden loppuun mennessä. VR Group perustelee päätöstä kustannussäästöllä, joka syntyy, kun junakaluston kunnossapito ja huolto keskitetään lähelle liikennettä ja asiakkaita eli etenkin Helsinkiin, Tampereelle ja Ouluun. VR:llä on varikot lisäksi Kouvolassa ja Joensuussa. Yhtiö tarjoaa kaikille Turun varikon työntekijöille töitä joko muilla varikoilla tai muualla konsernin palveluksessa. Tammelinin tietojen mukaan työpaikkoja tarjottaisiin etenkin Oulusta, johon harvalla turkulaisella on mahdollisuuksia tai halua siirtyä. Turun varikko työllistää kaikkiaan 79 henkilöä, joista noin 70 työskentelee varikolla ja loput kunnossapidossa. Valtaosa henkilöstöstä on JHL:n jäseniä. 12 motiivi
JYVÄSKYLÄ Palvelualoite kokeiluun Yksi ääni ratkaisi. Jyväskylässä käynnistyy huhtikuun alussa kokeilu, jossa yritykset ja yhteisöt voivat haastaa kaupungin oman palvelutuotannon. Palvelualoitetta aiotaan kokeilla vuoden ajan. Kaupunginvaltuuston päätös syntyi äänin 34 32, yksi tyhjä. Palvelualoitteella yksityinen yritys tai järjestö voi tehdä ehdotuksen siitä, miten ulkopuolinen toimija voi tuottaa kunnan palvelun joko laadullisesti paremmin tai pienemmin kustannuksin. Jos palvelu päätetään hankkia ulkopuoliselta, täytyy ase kilpailuttaa. Palvelualoite on laajasti käytössä Ruotsissa, ja kokemukset vaihtelevat. JHL on vastustanut palvelualoitteen käyttöönottoa niin Jyväskylässä kuin muualla. Sen mielestä kunnan oman palvelutuotannon toiminta ja kehittäminen vaikeutuvat, jos se on jatkuvan kilpailutusuhan alla. KUVAT ANITA HÄRKÖNEN AJANKUVA IHME JUTTU Lappeenrannan kaupunki uudisti viime vuoden alussa sairauspoissaolokäytäntöään. Niinpä henkilöstö on voinut sairastaa omalla ilmoituksella viisi päivää entisen kolmen sijasta. Ja mitä muutoksesta seurasi? Henkilöstön sairauspoissaolot kääntyivät laskuun: vuonna 2013 poissaoloja kertyi keskimäärin 11,7 päivää työntekijää kohde, vuonna 2014 sairauspäiviä oli 11,2. Väheneminen johtuu osaksi siitä, että lääkäri määrää usein päivän tai pari ylimääräistä saikkua varmuuden vuoksi. Sen sijaan omalla ilmoituksella sairastava tulee töihin heti, kun kykenee. Myös henkilöstön kokemalla luottamuksella voi olla osuutta. Työnantajan osoittama luottamus tuppaa nimittäin lisäämään työntekijän sitoutumista ja motivaatiota. Eduskuntatalon eteen kokoontui tammikuun lopussa joukko kansalaisia vastustamaan psykiatrisen sairaanhoidon säästöjä. Myös JHL oli mukana Huoli2015-mielenilmauksessa. Samalla sosiaali- ja terveysministeri Laura Rädylle (kok) luovutettiin psykiatrisen sairaanhoidon leikkauksia vastustava addressi, jonka oli allekirjoittanut yli 10 000 kansalaista. motiivi 13
PUHEENJOHTAJALTA Varhaiskasvatus valintojen edessä Neljäkymmentä vuotta vanhan varhaiskasvatuslain uudistaminen on yksi tämän hallituskauden merkittävistä hankkeista. Tiukan taloustilanteen ja hallituksen rakennepoliittisten toimien vuoksi uudistaminen on ollut takkuista ja pitkäpiimäistäkin. Osa asioista on edelleen valmistelussa. Julkisuudessa suurin kiinnostus on kohdistunut subjektiiviseen päivähoito-oikeuteen. JHL on liittona koko ajan vastustanut suunnitelmia sen rajaamisesta. Meidän mielestämme kyse on lapsen oikeudesta, jota vanhempien työtai kotitilanteen ei pidä määritellä. Semminkin kun rajaaminen tuo vain vaatimattomia säästöjä. Nykyisessä silppu- ja pätkätyön maailmassa vanhempien mahdollisuudet vastaanottaa lyhytaikaista työtä nopealla varoitusajalla heikkenevät radikaalisti, jos lapsen päivähoitopaikka ei ole varma, kun työkeikka olisi mahdollinen. Työhönhän maan hallitus pienten lasten vanhempia haluaa kannustaa muun muassa kodinhoidontuen jakamisella tasan molempien vanhempien kesken. Jos tämä uudistus menee läpi, päivähoidon kysyntä mitä todennäköisimmin kasvaa. Kunnat eivät kovin nopeasti pysty päivähoitopaikkaa tarjoamaan. Lapsen etua taas eivät palvele katkonaiset päivähoitojaksot, mahdollisesti vielä eri hoitopaikoissa aina vieraiden aikuisten ja lasten kanssa. Jo nyt tiedetään, että päiväkotiryhmien maksimikoot määritellään laissa ja se on hyvä asia. Hyvää on myös se, että jokaiselle lapselle laaditaan oma, juuri hänen kasvatustaan, hoitoaan ja opetustaan koskeva varhaiskasvatussuunnitelma. Nämä hyvät tavoitteet on pantava käytäntöön turvaamalla riittävät resurssit. Ilman niitä hyvät aikeet muuttuvat tyhjiksi odotuksiksi. Me JHL:ssä olemme vankasti sitä mieltä, että hyvä ja vaikuttava varhaiskasvatus on monien ammattilaisten yhteistyötä. Julkisuudessa ja akateemisessa keskustelussa on korostunut lastentarhanopettajien rooli ja määrä varhaiskasvatuksen laadun takeena. Meidän mielestämme tällainen yksipuolinen opettajapainotus ei ole lasten edun mukaista. Hyvän päivähoidon ja varhaiskasvatuksen rakentamiseen tarvitaan kaikkia ammattiryhmiä. Toisten töiden väheksyminen ja toisten korostaminen nostaa turhia raja-aitoja ammattien välille. Tarvitsemme lastenhoitajia, perhepäivähoitajia, lähihoitajia, päiväkotiapulaisia ja ammattikorkea- ja yliopistotaustaisia lastentarhaopettajia sekä muita ammattilaisia laadukkaan palvelun aikaansaamiseksi. Sanonta, että lapsia kasvattamaan tarvitaan koko kylä, pätee tässäkin. Hoivaa, hoitoa, syliä ja haleja, nenänpyyhkimistä ja kurahousujen riisumista tarvitaan vastakin. Lapsista ei pidä tehdä vain valmennettavia, joita treenataan koulua, ammattia ja työelämää varten. Enemmän tarvitsemme turvallisia, pysyviä aikuisia päivähoitoon kuin tiukasti rajattuja toimenkuvia ja ammattiryhmien reviiritaistelua. JARKKO ELORANTA PUHEENJOHTAJA JHL 14 motiivi
Sote-soppa sakenee kunnissa Parikymmentä kuntaa on ulkoistanut tai valmistelee sosiaali- ja terveyspalveluiden ulkoistamista yksityiselle palveluntuottajalle tai kunnan ja yksityisen yhteisesti omistamalle yhtiölle. Kyse on yli kahden miljardin euron sopimuksista ja tuhansien kuntatyöntekijöiden työpaikoista. Valtakunnallisen sote-uudistuksen pitkittyminen ja siihen liittyvät perustuslailliset ongelmat ovat lietsoneet kuntien pelkoja lähipalveluiden menetyksestä. Myös uudistuksen rahoitusvastuiden jakautuminen on saanut muutamat palvelunsa edullisesti tuottaneet kunnat kääntymään yritysten puoleen. Juuri nyt ulkoistamissopimuksia hierotaan vimmatulla kiireellä, sillä sote-järjestämislaki tulee eduskunnan hyväksyttäväksi viimeistään 13. maaliskuuta. Jos ulkoistamissopimus tehdään sen jälkeen, voi kuntia uhata kaksinkertainen maksutaakka, sekä sote-alueelle että palvelut tuottavalle yhtiölle. JHL:n suunnittelija Leena Peltoniemi on koonnut Tietokanavan aineistosta, mediasta ja muista lähteistä tietopaketin sote-palveluita ulkoistaneista ja sitä suunnittelevista kunnista. Rääkkylä avasi pelin Ensimmäisenä lähes kaikki sotepalvelunsa ulkoisti Rääkkylä. Se hoitaa itse vain lakisääteiset virkatehtävät, kuten lastensuojelun ja toimeentulotuen, ja muut palvelut on tuottanut toukokuusta 2011 lähtien Attendo Oy. Palvelusopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun, ja sen kokonaiskustannukset olivat viime vuonna lähes 10 miljoonaa euroa. Sopimuskautena kunnan sotekustannukset ovat nousseet maltillisesti, mutta asiakasmaksujen tuplakirjaamisvirheen takia Rääkkylä joutui lisäämään miljoona euroa sote-menoihinsa viime vuonna. Summa on sama, jonka se on ulkoistamisen johdosta säästänyt. Nyt Rääkkylä suunnittelee sote-palveluille jatkoa. Vaihtoehtoina ovat joko sote-lain mukainen järjestely tai uusi kilpailutus. Mänttä-Vilppulalle tuomio Mänttä-Vilppula ostaa sote-palvelut Mäntänvuoren Terveys Oy:ltä, jonka se on perustanut yhdessä yksityisen Pihlajalinna Oy:n kanssa. Mänttä-Vilppulassa sote-ulkoistuksen polku on ollut kivinen. Jo kaksi kertaa markkinaoikeus on kumonnut kaupungin tekemän ratkaisun, ensimmäisen suorahankinnasta Pihlajalinnalta vuoden 2013 alussa ja toisen kilpailutustilanteesta. Jälkimmäinen, markkinaoikeuden kesäkuussa 2014 antama päätös kumoaa hankintapäätöksen. Samalla oikeus kielsi kaupunkia panemasta sopimusta täytäntöön viiden miljoonan euron uhkasakon uhalla. Mänttä-Vilppula on antanut asiasta vastineen markkinaoikeudelle, mutta siihen ei ole vielä vastattu. Muurameen kuntayhtiö Muuramessa hallituksen kaavaileman sote-mallin arvioidaan lisäävän kunnan menoja lähes neljällä miljoonalla vuosittain. Se ei halua uudistuksen maksumieheksi ja aikoo viedä sote-palvelut uuteen, kunnan kokonaan omistamaan yhtiöön Muuramen hyvinvointi Oy voi aloittaa vasta 2017. Siihen asti kuntaa sitoo Paras-laki, joka estää yli 20 000 asukkaan sote-yhteistoiminta-alueiden purkamisen ennen vuoden 2016 loppua. Kilpailuetua Kärsämäellä Kärsämäen sote-palveluiden ulkoistamishanke on ollut kimurantti. Se halusi irrota alueellisesta peruspalvelukuntayhtymä Selänteestä kesken viime vuoden ostaakseen sote-palvelut yksityiseltä Attendolta. Valtioneuvosto torppasi suunnitelman ja velvoitti Kärsämäen pysymään Selänteessä vuoden 2014 loppuun. Kunta valitti, mutta korkein hallinto-oikeus ei nähnyt valtioneuvoston menettelyssä moitittavaa. Tämän vuoden alusta lukien Kärsämäen sote-palvelut on tuottanut Attendo, tosin määräaikaisella luvalla. Markkinaoikeus nimittäin määräsi kilpailutuksen uusittavaksi, koska kunta oli saanut apua kilpailutuksen järjestämiseen Attendon lakimieheltä. Sote-palveluiden tuotanto käynnistyi vuoden alussa kangerrellen: joka kymmenes kunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen työntekijä lopetti mieluummin työnsä kuin siirtyi yksityisen palvelukseen. Pieksämäellä miljardipotti Pieksämäellä sote-palveluiden ulkoistamista perustellaan kustannusten jatkuvalla nousulla ja oman sairaalan säilyttämisellä. motiivi 15
Sielläkään prosessi ei saa kovin korkeita tyylipisteitä. Kaupunki joutui oikaisemaan joulukuussa 2014 jättämäänsä tarjouspyyntöä ja korjaamaan siihen sisältynyttä pisteytystä, koska se suosi yhtä tuottajaa, Pihlajalinna Oy:tä. Se onkin vahvin ehdokas kaupungin sote-palveluiden tuottajaksi. Malli on todennäköisesti sama kuin Mänttä- Vilppulassa eli kaupungin ja palveluntuottajan yhdessä omistama yhteiskunnallinen yritys. Pieksämäellä ei puhuta pikkurahoista, vaan kymmenen vuoden sopimuksesta, jonka arvo on noin 80 miljoonaa euroa vuodessa. Koko sopimuskautena siitä kertyy miljardipotti. Vahvimmin ulkoistusta on ajanut kaupunginjohtaja Tapio Turunen, jota kohtaan on nostettu aivan loppumetreillä tarjouskilpailuun liittyvä jääviysepäily. Valtuustossa mielialat ovat vaihdelleet, ja on siellä tehty aloite myös koko hankkeen kuoppaamiseksi. Tarjouskilpailu päättyi tammikuun puolivälissä, ja lopullinen ratkaisu tehdään 10. helmikuuta valtuustossa. Virrat & kuntakolmikko Virrat päätti viime marraskuussa, että se ei aio ulkoistaa sote-palveluitaan. Yksinään se ei voisi ratkaisuja tehdäkään, sillä se järjestää palvelut myös Ruoveden puolesta. Alavus, Ähtäri ja Kuortane aikovat kilpailuttaa sotepalvelunsa yhteistoiminta-alueena. Kilpailuttamiseen ollaan menossa ajatuksella työpaikka säilyy omassa kunnassa. Soini aikoo liittyä joukkoon vuoden 2017 alussa. Nykyään se kuuluu Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueeseen yhdessä Alajärven ja Vimpelin kanssa. Sote-tilanne pähkinänkuoressa Sote-ulkoistuksen on tehnyt tai se on tekeillä noin 20 kunnassa. Ulkoistusta harkitsevia kuntia ilmaantuu lähes päivittäin, uusimpana tapauksena Tervola. Ennen vuotta 2014 ulkoistaneet: Tohmajärvi, Rääkkylä, Puolanka, Juupajoki ja Mänttä-Vilppula (5). Vuoden 2015 alusta ulkoistaneet: Rantasalmi, Parkano, Kärsämäki ja Pyhtää (4). Ulkoistusta harkitsee tai tarjouskilpailu on käynnissä: Alajärvi, Alavus, Evijärvi, Jämijärvi, Jämsä, Kauhava, Kihniö, Kuortane, Lappajärvi, Merikarvia, Pieksämäki, Pukkila, Pyhäntä (terveyspalveluiden osalta), Soini, Sysmä, Tervola, Vimpeli ja Ähtäri (18). Ulkoistuksesta luopuneet: Virrat, Hämeenkyrö ja Kuhmoinen. n PLM MARJA-LIISA JUVÉN: Päättäjät pässi Jämsä valmistelee parhaillaan sote-palveluidensa ulkoistamista. Entuudestaan se ostaa perusterveydenhuollon ja osan erikoissairaanhoidon kunnallisista palveluista Jokilaakson Terveys Oy:ltä. Henkilöstö seuraa huuli pyöreänä, kun päättäjiä viedään kuin pässiä narussa, tiivistää JHL:n pääluottamusmies Marja-Liisa Juvén tuntonsa. Jämsäläiset ovat saaneet perusterveydenhoidon vastaanotto- ja ympärivuorokautiset päivystyspalvelut kaupungin, Pihlajalinna Oy:n ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin yhdessä omistamalta Jokilaakson Terveys Oy:ltä vuoden 2010 syksystä lähtien. Pakettiin kuuluu myös erikoissairaanhoidon palveluja, kuten lonkka- ja muita ortopedisia leikkauksia, päiväkirurgiaa sekä vuodeosasto. Mikko Wirénin perustama ja johtama Pihlajalinna Oy omistaa yhteisyrityksen osake-enemmistön, 51 prosenttia, kaupunki 39 prosenttia ja sairaanhoitopiiri kymmenen prosentin siivun. Marja-Liisa Juvén ymmärtää terveydenhoidon ulkoistamiseen johtaneet syyt. Jämsässä kärsittiin lääkäripulasta. Lisäksi haluttiin turvata oman aluesairaalan säilyminen ja sen työpaikat. Taloudellisesti ulkoistamispäätös on osoittautunut onnistuneeksi: kustannukset ovat pysyneet kurissa, ja yhtiö on neljän toimintavuotensa aikana palauttanut omistajilleen vapaan pääoman rahastoon sijoitetut kaksi miljoonaa euroa. Jokilaakson Terveyden palvelut ovat monipuoliset, mutta pulaa vakituisista lääkäreistä se ei ole poistanut. Viime aikoina on kuulunut kritiikkiä myös siitä, että terveysaseman päivystys on kuormitettu ja jonot lääkärille pidentyneet, Juvén kertoo. Työntekijöiden tes vaihtui Terveydenhuollossa työskenteleville muutos oli melkoinen. Heidät siirrettiin liikkeenluovutuksella yhteisyrityksen leipiin, ja sopimuskauden umpeuduttua kunnallinen työ- ja virkaehtosopimus vaihtui palkkatasoltaan ja muilta eduiltaan heikompaan Yksityisen terveyspalvelualan tessiin. Lähellä eläkeikää olleiden edut turvattiin niin, että työsuhde kaupunkiin säilyi, ja he saivat työlomaa eläketapahtumaan asti, Juvén kertoo. JHL:n jäseniä, enimmäkseen laitoshuoltajia, on Jokilaakson Terveys Oy:n palveluksessa parikymmentä. He lienevät pääosin tyytyväisiä uuteen työnantajaan, sillä yhteydenottoja on tullut vain jokunen. Omaa luottamusmiestä heillä ei ole, eikä minulla on yhtiössä neuvotteluoikeutta, joten aika hankalaa asioiden hoito olisikin, hän myöntää. LISÄÄ SOTE-ULKOISTUKSISTA JA KUNTIEN PALVELUTUOTAN- NON MUISTA MUUTOKSISTA TIETOKANAVALTA www.jhl.fi jäsensivut-tietokanava tai aktiiviuutiset Sotesta kahden kauppa Uusi, joulun alla päättynyt kilpailutus koskee Jämsän muita sote-palveluja, muun muassa vanhustenhoitoa. Sopimuksen kesto on maksimissaan 10-15 vuotta, ja jaossa noin 60 miljoonaa euroa vuosittain. Koko sopimuskauden aikana sen arvo 600-900 miljoonaa euroa. Kyse on noin 500 henkilön siirtymisestä yksityisen ja kaupungin 16 motiivi
TEEMA Pääluottamusmies Marja-Liisa Juvénin mielestä ulkoistamispäätökset valmistellaan kiireessä ja salamyhkäisesti. Yhtään kuulemistilaisuutta ei Jämsässä ole järjestetty, hän huomauttaa. nä narussa yhdessä muodostaman yhteiskunnallisen yrityksen palvelukseen. Tässäkin ulkoistamishankkeessa mukana häärii Pihlajalinnan toimitusjohtaja ja Jokilaakson Terveys Oy:n hallituksen puheenjohtaja Mikko Wirén, sillä Pihlajalinna Oy on toinen neuvottelumenettelyyn kutsutuista palveluntuottajista. Toinen on verokikkailustaan tunnettu Attendo Oy. Tätä kilpailutusta ovat leimanneet kiire ja salamyhkäisyys. Vaikka henkilöstöllä on ollut edustus kilpailutusta valmistelevissa ryhmissä, sillä ei ole ollut riittävää vaikuttavuutta asioihin, Marja- Liisa Juvén sanoo. Myöskään valtuutettujen enemmistöltä henkilöstöjärjestöjen vaikutusyritykset eivät ole saaneet vastakaikua. Päinvastoin: monen viesti on ollut, että olkaa tyytyväisiä, kun työpaikat säilyvät. Mutta millä ehdoin? Sitä päätöksentekijät eivät pysähdy miettimään, Juvén kritisoi. Hän kaipaisi avointa keskustelua ulkoistamishankkeen vaikutuksista paitsi henkilöstöön myös kaupungin asukkaisiin, muuhun palvelutuotantoon ja hallintoon. Yhtään kuulemistilaisuutta, jossa tavalliset jämsäläiset pääsisivät ääneen, ei ole kuitenkaan järjestetty. Kiire näkyy esimerkiksi siinä, että vaikka uusi yritys aloittaa jo syyskuussa, ei vieläkään tiedetä, mitä tapahtuu tukipalveluille. Niitä tuottaa muun muassa Jämsän Ateria-, Puhtaus- ja tekstiilipalvelut, jossa on runsaasti JHL:läisiä. Juvén epäilee myös sitä, onko näin laajamittainen ulkoistus pidemmän päälle järkevää veroeurojen käyttöä. Vai käykö kuten siivouksessa, jossa ISS Oy sai joitain aterialiikelaitoksen kohteita Jämsän äärialueelta. Alle vuosi sopimuksen solmimisesta yritys ilmoitti nostavansa hintojaan 5,5 prosenttia. Nihkeää on ollut Pääluottamusmiehenä Marja-Liisa Juvén haluaisi huolehtia etenkin siitä, että uuden yrityksen palvelukseen siirtyvien edut tulisivat turvatuiksi ja että henkilöstöä kuultaisiin niin siirtymävaiheessa kuin sen jälkeen. Järjestöjen yhteisvoimin on pyritty vaikuttamaan, mutta aika nihkeää on ollut. Samanlaista lisäeläketurvaa, joka toteutui Jokilaakson Terveyden kanssa, ei tiettävästi saada. Haluaisimme sopimukseen myös paluuturvan, jolla taattaisiin henkilöstön pääsy takaisin kaupungille, jos käy ilmi, että homma ei toimi tai yritys ei menesty. Tämäkään tuskin onnistuu. Yksi Pihlajalinnassa henkilöstöä arveluttava seikka on, ettei se ole järjestäytynyt työnantaja. Aika outo viesti se on yritykseltä itseltään ja kaupungilta, joka hieroo sopimusta työantajaliittoon kuulumattoman yrityksen kanssa, Juven miettii. Ryhmät hajalla Jämsän sote-ulkoistus on hajottanut myös valtuustoryhmiä. Vain Kokoomuksen ja Vasemmistoliiton valtuutetut ovat vastustaneet yhtenäisinä hanketta, ja vedonneet sen sisältämiin riskeihin. Ulkoistamisen puoltajat löytyvät Keskustan, Perussuomalaisten ja sitoutumattomien riveistä. Myös enin osa demareista on asettunut ulkoistuksen kannalle. ULLA PUUSTINEN motiivi 17
Kiinnostava työ palkkaa tärkeä Näillä harteilla OSA 2 JHL:n nuoret arvostavat mielenkiintoista työtä ja työkavereita. Niin paljon, että ne jättävät tärkeydessä taakseen jopa palkan ja pitkät lomat, selviää JHL:n nuorisokyselystä. Tässä JHL:n nuoria käsittelevän juttusarjan toisessa osassa kerrotaan nuorista työelämässä. Kunta 65 % Suurin osa JHL:n jäsenistä työskentelee kunnissa. Nuoret eivät tee poikkeusta. 65 prosenttia nuorista saa leipänsä kunnilta. MAARIT UUSIKUMPU KUVAT JA GRAAFIT KATI AHONEN JA SAIJA HEINONEN TÄRKEÄT ASIAT TYÖELÄMÄSSÄ Nuorten käsityksiä työelämästä selvitettiin kysymällä työsuhteen muodoista ja työelämään liittyvistä tärkeistä asioista. Lisäksi heille esitettiin työelämään liittyviä väitteitä. Nuoret arvostuksissa työn sisältö on ylitse muiden: mielenkiintoista työtä pitää tärkeänä jopa yli 98 prosenttia. Vastaavasti helppo ja yksinkertainen työ ei nuoria juurikaan kiinnosta, sillä sen asettaa tärkeäksi vain neljäsosa vastaajista. Myös hyvät työkaverit (97 %) ja varma ja pysyvä työ (95 %) yltävät huikeisiin lukemiin. JHL:n nuoret eivät toki väheksy hyvää palkkaa, sillä sen asettaa tärkeäksi 88 prosenttia vastaajista. Pitkiä lomia pitää tärkeänä kaksi kolmasosaa. Työssä olevista vastaajista vain puolella on vakituinen kokopäivänen työsuhde. Loput saavat tyytyä määräaikaisiin ja osa-aikaisiin työsuhteisiin. Määräaikaisessa työsuhteessa olevista nuorista 34 prosenttia arvioi, että määräaikainen työsopimus sopii hyvin heidän nykyiseen elämäntilanteeseensa. Kolme neljästä (75 %) määräaikaisessa työsuhteessa puurtavista haluaisi vakituisen työn. Nuoret siis työskentelevät määräaikaisissa työsuhteissa pääosin vastentahtoisesti. Valtio 7 % Kunnallinen osakeyhtiö 2 % Yksityinen yritys 15 % Järjestö, säätiö tai seurakunta 7 % Valtionyhtiö 2 % Muut 1 % 18 motiivi
NÄILLÄ HARTEILLA mpää Osa-aikaisten tilanne on hieman vaikeammin tulkittava. Vain 38 prosenttia katsoo, että osa-aikaisuus sopii hyvin heidän nykyiseen elämäntilanteeseensa, mutta toisaalta ainoastaan 44 prosenttia osa-aikaisista haluaisi kokoaikaisen työn. Väliin jää siis noin viidesosa osa-aikaisista, joiden elämäntilanteeseen osa-aikaisuus ei sovi, mutta toisaalta he eivät halua kokoaikaistakaan työtä. Vaihtoehtona lienee siis kaipuu kokonaan työmarkkinoiden ulkopuolelle. Puheet työelämän kovuudesta eivät ole jääneet nuoriltakaan huomaamatta, sillä peräti 70 prosenttia pitää työelämää niin vaativana, että ihmiset palavat ennenaikaisesti loppuun. Muiden suomalaisten tapaan JHL:n nuorten koulutususko on korkeassa kurssissa. Kolme viidestä uskoo, että työelämässä pysyminen edellyttää jatkuvaa kouluttautumista. Harhateillä nuoret eivät käsityksissään ole, vaikka nykyään hyvä koulutuskaan ei takaa työpaikkaa. Kysely nimittäin paljastaa koulutuksen yhteyden työttömyyteen. Peräti 24 prosenttia oli tutkimuksen tekoaikaan työttömänä niistä JHL:n nuorista, jotka eivät opiskelleet ja joilla ei ollut mitään tutkintoa. Ammatillisen perustutkinnon suorittaneista työttömänä oli vajaa 15 ja ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista 9 prosenttia. Ylioppilaista työttömänä oli hieman yli 11 ja yliopistotutkinnon suorittaneista tasan 10 prosenttia. Elämän sattumanvaraisuus nousee esiin muhoslaisen prosessinhoitaja Heidi Kinnulan, 29, tarinassa. Hänen urapolkunsa sisältää pitkää ja pätkää työsuhdetta, mutta hänen pätkätyötarinansa ei ole aivan tavallinen. Elämää ovat varjostaneet vastoinkäymiset ja vakavat sairaudet, jotka eivät kuitenkaan ole lannistaneet nuorta naista. n TYÖSUHDEMUODOT VAKITUINEN KOKOAIKAINEN TYÖSUHDE - 26-30-vuotiaat - alle 26-vuotiaat 39 % 15 % SILPPUTYÖSTÄ TYYPILLISEEN Lähde: JHL:n nuorten arvot ja asenteet -kysely Työn- ja elämännälkä siivittävät eteenpäin Muhoslainen Heidi Kinnula on kokenut pätkätyöläinen, mutta hänen pätkätyötarinansa ei ole tavallisimmasta päästä. Nuoren naisen elämään on mahtunut draamaa, tragediaa, mutta myös onnellisia lukuja maustettuna ripauksella mustaa huumoria. TEKSTI JA KUVAT SAIJA HEINONEN Prosessinhoitaja Heidi Kinnulan jo tähänastisista työ- ja elämänvaiheista saisi kirjoitettua kirjan. Oikeaoppisen juonenkuljetuksen mukaan vasta viimeisiltä sivuilta selviäisi, että kyseessä on kuin onkin selviytymistarina. Tällä hetkellä asiat ovat Kinnulan mielestä hyvin. Nykyistä työtään vedenpuhdistamossa hän on saanut tehdä pätkissä yli kolme ja puoli vuotta. Hän kertoo nauttivansa työnteosta, ihan joka päivä. Lähden töihin hymyssä suin, hän sanoo. Ennen kuin hän päätyi soppakattiloiden ääreltä vedenpuhdistamoon miesvaltaiselle tekniselle alalle, hänen elämässään on ehtinyt tapahtua paljon. Naisen katkonaista työuraa ovat varjostaneet takaiskut ja vakavat sairaudet. Kokinhattu kutreille Kinnula oli päättänyt kouluaikana, että haluaa kokiksi. Opiskelupaikka löytyi kotipaikkakunnalta Muhokselta, noin 30 kilometrin päässä Oulusta. Pätkätyöelämään hän tutustui ahkerasti eri kanteilta kokkikoulun motiivi 19
Näillä harteilla OSA 2 ohessa ja kesätöissä. Metsähallituksella tein arkistointia, postitusta ja olin geologin apulaisena. Sitten oli vuorossa Muhoksen terveyskeskus, siivoajana ja välinehuoltajana. Kokin työkokemusta kertyi niin ulkomailta harjoittelusta kuin lukuisista ravintolasijaisuuksista. Ai että, tykkäsin kyllä siitä ammatista. Mutta minkäs teet, olosuhteet pakottivat alanvaihtoon turhan pian, Kinnula kerii auki jaksoa, josta alkoi suunta kohti uutta. Hänelle puhkesi perinnöllinen kivulias selkäsairaus, kun hän oli vasta hieman yli parikymppinen. Samaan syssyyn iski vaikea käsiihottuma. Eläkkeellekö ei taatusti Edessä oli luopuminen keittiötyöstä, pitkä sairasloma ja pakollinen kuntoutus työkyvyn arviointeineen. Kinnula sai kahdessa kuntou- Sinnikkään ja työstään nauttivan Heidi Kinnulan esimerkki antaa kyytiä puheille, joissa nuoria parjataan hälläväliäasenteesta, työn vieroksunnasta ja vain rusinat pullasta poimimisesta. 20 motiivi