EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 EK:n kannat
Lähtökohdat Globaali toimintaympäristö on muuttunut 5 vuodessa rajusti; EU:n nykyisiä 2020-tavoitteita ei voi kopioida uudelle kaudelle. Vuoteen 2030 tähtäävää energiapolitiikkaa on toteutettava kansainvälinen kehitys huomioiden ja kilpailukykynäkökulmaa korostaen. Jo yksistään energiamarkkinoiden globaali murros asettaa EU-politiikalle täysin uudet lähtökohdat. EU:n energiapolitiikan perustavoitteina tulee olla energian saatavuus ja toimitusvarmuus kilpailukykyisin kustannuksin. Reunaehtona on kasvihuonekaasupäästöjen hillintä. Ilmastonmuutoksen hillintä on tärkeää ja keinot on valittava viisaasti. Tavoitteena on vähentää päästöjä mahdollisimman kustannustehokkaasti ja globaalisti. Ylisääntelyn sijaan tarvitaan markkinavetoista kehitystä. Energia- ja ilmastopolitiikan toteutuminen edellyttää mittavia investointeja vuosikymmenten päähän. Siksi EU:n tulee toteuttaa johdonmukaista, selkeää ja pitkäjänteistä politiikkaa, joka on yritysten kannalta ennakoitavaa ja loogista. Ohjauskeinojen on oltava mahdollisimman kustannustehokkaita, markkinaehtoisia ja teknologianeutraaleja.
Globaalit ilmastotavoitteet Ilmastonmuutos on globaali ongelma, joten EU:n prioriteettina tulee olla globaalin ilmastosopimuksen aikaansaaminen. Tällöin kaikki hyötyvät: yrityksille luodaan tasapuoliset kilpailuedellytykset, ilmastonmuutosta hillitään aidosti ja cleantechille syntyvät maailmanlaajuiset markkinat. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen tulee olla ilmastopolitiikan ainoa sitova tavoite. Päällekkäisiä tavoitteita ja ohjauskeinoja tulee välttää (ml. energiaverotuksen CO 2 -komponentti). Vuoden 2030 päästötavoite on valmisteltava huolellisesti, ja sen vaikutukset on arvioitava ennalta perusteellisesti. Tavoitteen tulee olla ehdollinen siten, että ilmastovelvoitteet ovat tasavertaisia suhteessa kilpailijoihin.
Ohjauskeinot Päästökauppa-aloilla ainoana ohjauskeinona tulee olla kasvihuonekaasupäästöjen hinta. Elinkeinoelämän tavoitteena on globaali päästökauppa /CO 2 -hinta, joka perustuu yhtäläisiin pelisääntöihin eikä aiheuta kilpailun vääristymiä Päästökaupan ulkopuolisilla aloilla voidaan käyttää muuta ohjausta. EU:n ilmastotoimista ei saa tulla kilpailukykyhaittaa kansainvälisessä kilpailussa toimiville yrityksille. Kunnes kilpailijamaita tasavertaisesti kohteleva globaali ilmastosopimus syntyy, EU:n tulee jakaa hiilivuotoaloille täysimääräiset päästöoikeudet ilmaiseksi sekä velvoittaa jäsenmaita kompensoimaan sähkön hinnannousu kansallisesti. Energiakustannusten nousua tulee hillitä niin EU:ssa kuin kansallisella tasolla kaikin käytössä olevin keinoin. Kansallista energiaverotusta tulisi alentaa EU:n sallimille minimitasoille.
Nykypolitiikan haasteena uusiutuvan energian tukikierre EU asettanut 2020-päästötavoitteen rinnalle uusiutuvan energian laillisesti sitovan kokonaistavoitteen (20 % osuus energian loppukulutuksesta) Tavoitteen saavuttaminen edellyttää massiivisia tukia Esim. Saksassa yli 20 mrd euroa uusiutuvan energiantuotannon tukiin 2013 Kasvava tarve tukea myös uusiutuvan energian vara- ja säätövoimaa Uusiutuva energia tarvitsee varareservejä tuotantohuippujen kattamiseksi Jos vesivoimaa ei saa rakentaa, säätövoimaksi tarvitaan yhä enemmän fossiilista tuotantoa, jota vaikea saada kannattavaksi lyhyillä käyttöajoilla Edessä kasvava tarve tukea myös fossiilista tuotantoa, jolloin lähes kaikki markkinoille tuleva tuotanto olisi tukien varassa Kapasiteettitukia ei tule ottaa käyttöön Uusiutuvan energian tultava sähkömarkkinoille samoin ehdoin kuin muidenkin
Tavoitteena uusiutuvan energian kannattavuus Uusiutuvaa energiaa tulee kehittää kilpailukykyiseksi Vain määräaikaisia tukia Tukien painopiste tuotekehitykseen ja innovointiin (T&K&I) Markkinaehtoisia investointeja Ei sitovaa kokonaistavoitetta uusiutuvalle energialle Jäsenmaat voivat joustavasti valita energiamuodot ja muut toimenpiteet, joilla ilmastopäästöjen vähennystavoite saavutetaan Päästökauppasektorilla päästökauppa ainoa keino edistää uusiutuvan energian käyttöä Päästökaupan ulkopuolisilla aloilla voidaan käyttää muuta ohjausta (verot, tuet, määräykset yms.). Näissäkin tulisi olla yhteiset pelisäännöt EU-tasolla. Uusiutuvia energialähteitä edistettäessä on myös turvattava puun/biomassan teollinen raaka-ainekäyttö Edistämistoimet eivät saa vääristää puumarkkinoita. Monipuolinen ja kilpailukykyinen energiapaletti Sääntelyllä ennakoitavuutta, ei poukkoilua 4.4.2013 Mikael Ohlström