Uusiutuva energia teollisuudessa Asiantuntija Mikael Ohlström

Transkriptio

1 Uusiutuva energia teollisuudessa Asiantuntija Mikael Ohlström TEM:n asiantuntijaseminaari uusiutuvasta energiasta Diana-auditorio, Helsinki,

2 Uusiutuva energia eri teollisuuden aloilla Metsäteollisuus merkittävin, tuottaa 70 % Suomen UE:sta Energiateollisuus (oma esitys) Teknologiateollisuus UE:a hyödyntävien laitteiden toimittajat Neljä päätoimialaa: Elektroniikka- ja sähköteollisuus; Kone- ja metallituoteteollisuus; Metallien jalostus; Tietotekniikka-ala Kemian teollisuus biopolttonesteiden tuotanto, biorakaa-aineiden käytön turvaaminen Elintarviketeollisuus biopolttonesteiden ja biokaasun raaka-ainelähde Ns. toisen sukupolven biopolttoaineiden tuotannossa elintarviketeollisuuden tuotantoprosessien sivuvirrat ovat merkittävä raaka-ainelähde (esim. St1:n bioetanoli mm. leipomoiden sivuvirroista) Biopolttoaineiden tuotannon sivutuotteena syntyy edullista valkuaisrehua liha- ja maitoketjuun Elintarviketeollisuus on kuitenkin huolissaan peltopohjaisen raaka-aineen riittävyydestä kotimaan markkinoilla Rakennusteollisuus rakennusten lämmitystapavalinnat ja energiatehokkuuden parantaminen! Mineraaliteollisuus - prosessipolttoaineiden korvattavuus uusiutuvilla lähes mahdotonta Yleisesti: Uusiutuvat energialähteet monipuolistavat energian tarjontaa, mikä nähdään teollisuudessa (järkevään rajaan saakka!) hyvänä sähkön ja öljyn hintojen noustessa => KUSTANNUSTEHOKKUUS! Teollisuuden bioraaka-aineiden kilpailukykyinen saatavuus ja käyttö on turvattava 2

3 Puitedirektiivissa esitetty uusiutuvien energiamuotojen tavoiteosuus EU:ssa jäsenmaittain, % energian loppukulutuksesta RES-tavoiteosuus energian loppukulutuksesta, % v RES-osuus energian loppukulutuksesta, % v Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Slovenia Viro Romania Ranska Liettua EU27 Espanja Saksa Italia Kreikka Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia Hollanti Slovakia Unkari Kypros Tsekki Belgia Luxemburg Malta Prosenttia energian loppukulutuksesta

4 RES-lisäystavoitteet EU:ssa jäsenmaittain, %-yksikköä 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 4 Iso-Britannia Tanska Irlanti Ranska Saksa Italia Hollanti EU27 Espanja Belgia Itävalta Portugali Kreikka Kypros Luxemburg Malta Suomi Ruotsi Slovenia Unkari Liettua Puola Slovakia Latvia Viro Tsekki Bulgaria Romania Lisäystavoite 2020, prosenttiyksikköä

5 40 35 Puitedirektiivin välitavoitteet uusiutuvan energian osuuden lisäämiseksi Puitedirektiivin ohjeistamat välitavoitteet Suomen uusiutuvien energialähteiden osuuden kasvattamisessa 38 %:in v mennessä 30,9 31,8 32,8 34,7 38 RES, % energian loppukulutuksesta , Vuosi 5

6 6 Energian loppukäytön kehittyminen vuoteen * TWh Muut Rakennusten lämmitys Liikenne Teollisuus

7 Sähkön kulutuksen rakenne Suomessa ja EU:ssa 2005 Suomi Suomi EU % 1 % 3 % 3 % 2 % 56 % 26 % Teollisuus Kotitaloudet Palvelut Liikenne Muut 41 % Teollisuus Kotitaloudet Palvelut Liikenne Muut 22 % 28 % Lähde: Eurostat 7

8 Päästökauppasektorin toteutuneet päästöt v Yhteensä 45,1 milj. CO 2 tonnia Lauhdevoiman tuotanto 26 % Teollisuuden prosessit 26 % Kaukolämpö + sähkön ja lämmön yhteistuotanto 31 % Teollisuuden energiantuotanto 17 % Lähde: Valtioneuvoston päätös laitoskohtaisten päästöoikeuksien myöntämisestä

9 Metsäteollisuus on jo pitkään lisännyt uusiutuvan energian osuutta energiantuotannossa Suomi on metsäteollisuuden vetämänä tullut uusiutuvan energian suurvallaksi Suomen energiasta noin viidennes puusta Suomessa puuenergiaa 5 x EU-maiden keskiarvo Metsäteollisuus tuottaa 70% Suomen uusiutuvasta energiasta Puusta saadaan irti myös energiasisältö, vaikka se ensin jalostetaan, kierrätetään ja vasta elinkaaren lopuksi poltetaan energiaksi Hierarkian kunnioittamisella lisäarvoa 8- ja työllisyyttä 13-kertaisesti verrattuna puun suoraan polttamiseen Lähde: 9

10 Puun kaikki osat on hyödynnettävä tarkasti tämä palvelee myös ilmastoa Metsät Kuitupuu Sellu Paperi Kartonki Kierrätys Metsänhoito Puunhankinta Kuljetus Puutavaran lajittelu & kuivaus Tukit Hakkuutähteet Pienpuu ja kannot Bioliemet Sivutuotteet Sahatavara Vaneri, yms. Biodiesel Lämpö Sähkö 10 Lähde:

11 Metsäteollisuudella on parhaat edellytykset olla Suomen uusiutuvan energian veturi jatkossakin Pitkä kokemus ja tietämys kestävästä metsänhoidosta, puunhankinnasta ja metsänomistuksesta Valmis infrastruktuuri suurten biomassamäärien käsittelyyn Laitokset ja osaaminen tehokkaaseen sähkön ja lämmön yhteistuotantoon Bioenergian lisääminen edellyttää lisääntyvää puun mobilisaatiota Noin 40 % teollisuuden käyttämästä puusta hyödynnetään eri tuotannon vaiheissa uusiutuvana energiana Hakkuutähteiden käyttö Suomessa voidaan jopa kolminkertaistaa 11 Lähde:

12 Uusiutuvan energian ohjauskeinoja on tarkasteltava kokonaisvaltaisesti Nykyiset kansalliset edistämiskeinot Investointiavustukset, sähköveronpalautus, kestävän metsätalouden rahoitus, ja teknologian kehitys ovat tehokkaita ja toimivia Päästökauppa parantaa uusiutuvan energian kannattavuutta huomioitava arvioitaessa uusia politiikkatoimia Uusien ohjauskeinojen toimintaperiaatteet on määriteltävä huolellisesti ja vaikutukset arvioitava perusteellisesti Ohjauskeinot eivät saa edistää jalostuskelpoisen puun tai muun raaka-aineen polttoainekäyttöä eivätkä nostaa eri teollisuudenalojen kustannuksia Puun tarjontaa ja mobilisointia lisäävät ohjauskeinot kannatettavia 12

13 Terästeollisuus: suomalainen terästuotanto on huippuluokkaa hiilidioksiditehokkuudessa Masuunien indeksoitu CO2-tehokkuus raudanvalmistuksessa kulutetun hiilen perusteella Ruukki EU keskiarvo NAFTA CIS* Kiina Intia* 20 * arvio 0 Lähde: Stahl-Zentrum. 13

14 Sähkön ja päästöoikeuksien hinnan kehitys Sähkö, /MWh Päästöoikeudet, /t katkoviiva = todelliset johdannaisnoteeraukset 2012 asti, 2013 lähtien skenaariot 40 ja 60 /t CO

15 Johtopäätöksiä Uusiutuvat energialähteet monipuolistavat energian tarjontaa, mikä nähdään teollisuudessa (järkevään rajaan saakka!) hyvänä sähkön ja öljyn hintojen noustessa. Uusiutuvan energian edistäminen ei kuitenkaan saa olla itseisarvo => KUSTANNUSTEHOKKUUS! Teollisuuden bioraaka-aineiden kilpailukykyinen saatavuus ja käyttö on turvattava. Puusta saadaan irti myös energiasisältö, vaikka se ensin jalostetaan, kierrätetään ja vasta elinkaaren lopuksi poltetaan energiaksi Ilmastotavoite on muistettava pitää päätavoitteena ja uusiutuva energia vain yhtenä keinona sen toteuttamisessa. Samanarvoiset, päällekkäiset velvoitteet hankaloittavat ja kaventavat jäsenmaiden ja niissä toimivien yritysten mahdollisuuksia kustannustehokkaimpiin päästöjen vähentämistoimiin => Jäsenmailla tulisi olla vapaammat kädet valita omat päästöjen vähennystoimenpiteensä omat maakohtaiset lähtökohtansa ja erityispiirteensä huomioiden 15