TUOTTAJIEN JA JALOSTAJIEN KYSELYN TULOKSET LÄHIRUOKA & LUONNONTUOTTEET 20.6.2012

Samankaltaiset tiedostot
MATKAILUTOIMIALAN YRITYSTEN KYSELYN TULOKSET LÄHIRUOKA & LUONNONTUOTTEET

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Maatilojen kehitysnäkymät 2022 Valmius lähiruokapalveluihin ja suoramyyntiin Suomen Gallup Elintarviketieto - Valmius lähiruokapalveluihin

MATKAILIJAKYSELYN TULOKSET LÄHIRUOKA & LUONNONTUOTTEET

Luomuohjelman arviointi. Sari Rannanpää

Valmius lähiruokapalveluihin ja suoramyyntiin

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

Metsäluomu biotalouden mahdollisuutena Luomufoorumi

Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen

Luonnontuotealan toimialaraportti Helsinki

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Green Key - te tapäivä tuotteiden vastuullisuudesta Mokkamestarit, Tampere Meira, Helsinki

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy

Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy

Alkutuotanto ja elintarviketurvallisuusriskeiltään vähäinen toiminta. Pirjo Korpela Evira Tampere

TUOTTAJATUTKIMUS. Raportti. Satu Linna. Toukokuu Uuraisten Maalaispuoti Esiselvityshanke

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa

- Lähiruokatukku ja -myymälä. LähiPuoti Remes. - Paikallisia Herkkuja -

Suoramyynti lähiruoan tuottajatiloilta tuottajaoppaan esittely

Ruokaketju NYT Made In Varsinais-Suomi. Johanna Mattila Turun yliopiston Brahea-keskus

Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008

Elintarvikkeiden jalostaminen maatiloilla

PAIKALLISET ELINTARVIKKEET VÄHITTÄISKAUPASSA - case-tutkimuksen alustavia tuloksia


Apua suoramyynnin aloittamiseen -

Tutkittua tietoa luomusta

ELINTARVIKEYRITTÄJYYDEN KEHITTÄMINEN LAPISSA

Perustietoa luomusta VIESTI LUOMUSTA OIKEIN -HANKE LUOMUTUOTANTO METSÄN ANTIMET LUOMUELINTARVIKKEIDEN KULUTUS

LÄHIRUOKAA KUNTALAISTEN LAUTASELLE. Lappeenranta Hanne Husso

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Luonnollisesti läheltä-hanke. Luonnollisesti läheltä-hanke EAKR/Pohjois-Pohjanmaan liitto Naturpolis Oy ja Koillismaan Aikuiskoulutus Oy

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla

Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa. Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto

Luomuperunatuotannon kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla

Luonnontuotteita pohjoisesta miten vastata matkailun ja maailman kysyntään Olos, Muonio

Jalostajan näkökulma koulutustarpeisiin & kokemuksia oppisopimusmallista. Kalatukku E. Eriksson Oy Mika Jääskeläinen

MAATALOUDEN YRITYSTOIMINNAN YRITYSKYSELY

Elintarvikkeiden suoramyynti lainsäädäntö ja omavalvonta

Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä

Alkutuotannon tuotteiden etämyynnistä ja REKOtoiminnasta

LUOMURAAKA-AINE KIINNOSTAA RAVINTOLOITA TURUSSA. Johanna Mattila LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään

TEM Toimialapalvelu Luonnontuoteala nyt

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY

Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli Suvi Leinonen

Elintarvikelain Info-päivät Liminka Kuusamo Ylivieska Oulu. Jaana Elo KoKo Palvelut

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy

Pullonkauloja kierrätyslannoitteiden markkinoilla viljelijä- ja laitoskyselyjen tulokset

Kalan ja Riistan käyttö suurtalouksissa. Kaija Saarni Asmo Honkanen Jari Setälä

Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia

Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä

Alkutuotannon tuotteiden jatkojalostus ja suoramyynti. Monialayrittäjyys maaseudulla

Kysely julkisille toimijoille ruoan ja raaka-aineiden alkuperästä

LUOMUMARKKINOISTA Minna Kantén Finfood Luomu

Villinä luontoon. Luonnontuotealan toimialalaraportin antia sekä kokemuksia Britannian villiyrttiliiketoiminnasta

Lähiruokaa totta kai! Näe hyvä lähelläsi seminaari Joensuu

Metsien ja niihin liittyvän yritystoiminnan merkitys Suomessa 2000-luvulla

Apetit Luomuviljelyn kiinnostavuus

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

PYYDYKSESTÄ PÖYTÄÄN MARKKINOINNIN, KALASTAJIEN VERKOSTOITUMISEN JA JALOSTUSOSAAMISEN KEHITTÄMISHANKE

Luonnonyrteistä bisnestä luonnonyrttien kerääminen. Outi Penttilä Etelä-Suomen maa- ja kotitalousnaiset/proagria Etelä-Suomi ry

Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan

Miten metsästä lisää raaka-ainetta jalostettavaksi?

CADDIES asukaskyselyn tulokset

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari

Vastaajat. Vastauksia saatiin kaikkiaan ( mennessä) 438 kappaletta. Vastaajista noin 60 % miehiä, 40 % naisia

Kehittämiskysely Tulokset

Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet

Lapin maatalouden rakennetta

Lähiruokaa netistä kaikille tulevaisuudessa

Luonnontuotealan kehittämistyö ja -tarpeet

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Keruutuotteet Keski-Suomessa Kasvi-idea Keski-Suomi

Puutarha-alan tulevaisuuskuvia

Ruoka-alan alueellinen kehittäminen, esimerkkinä Etelä-Savo. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9.

YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?

Kuinka kuluttajan ostoskori luomutetaan?

#Paikallisesti parasta kuluttajaselvitys lähiruoan käytöstä yhteenvetoraportti. Johanna Mattila Turun yliopiston Brahea-keskus

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke

LUOMUA ILMAN LISÄKUSTANNUKSIA

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Lisää luomua kiertue Somerolla

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa

Muuttuva arvoketju Arvoketju kokonaisuutena, mikä se on? Lihatilan talous ja johtaminen superseminaari, Seinäjoki Kyösti Arovuori

Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa

Luomukasvisten ja perunan tarjontaketjujen toimivuus Tuottajien ja ammattikeittiöiden näkemyksiä

VASTAUS VALTUUSTOALOITTEESEEN KOSKIEN LÄHIRUOAN HANKINTAA

Alkutuotannon tuotteiden suoramyynti. Mitä ovat alkutuotannon tuotteet ja toiminta? Kuulunko tähän ryhmään?

Ann Louise Erlund ProjektijohtajaYrkeshögskolan Novia. StiftelsenFinlandssvenskaJordfondensr.

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy. Humppila

Maaseutuyrittäjyyttä Salzburgissa Huhtikuussa 2017 Itävaltaan tehdyn opintomatkan terveisiä

Transkriptio:

TUOTTAJIEN JA JALOSTAJIEN KYSELYN TULOKSET LÄHIRUOKA & LUONNONTUOTTEET 20.6.2012

Koillismaan matkailu- ja luonnontuotealan esiselvityshanke 2012 S i v u 1 Koillismaan matkailu- ja luonnontuotealan esiselvityshanke Raportti tuottajien ja jalostajien näkemyksistä lähiruuan tuotantoa ja luonnontuotealan kehittämismahdollisuuksia kohtaan Martti Määttä, ProAgria Oulu ry Sisältö Taustaa... 2 Kyselyn toteuttaminen. 2 Kyselyyn vastanneiden yritysten sijaintikunta. 3 Lupa julkaista yritysten yhteys ja tuotetiedot. 4 Mitä ja minkälaista lähiruoka on tuottajien/jalostajien mielestä.. 4 Kysymykset alkutuotannosta.. 6 Mitä yritystoimintaa harjoitatte joko pää- tai sivutoimisesti. 6 Muu luontoon liittyvä toiminta 7 Tuotteiden toimitukset. 9 Esteet/vaikeudet, jotka aiheuttavat ongelmia lähiruuan tuotantoon ja jalostamiseen.. 9 Tuottajien kiinnostus lähiruokaan liittyvissä asioissa.. 11 Kiinnostus eri koulutusvaihtoehtoja ja yhteistyötahoja kohtaan.. 12 Missä ja miten paikallisia tuotteita tulisi olla myynnissä 14 Halukkuus tuottaa palveluita joko suoraan matkailijoille tai tehdä yhteistyötä muiden yritysten kanssa... 14 Kysymykset jalostuksesta 16 Mitä yrityksessänne jalostetaan ja tuotetaan.. 16 Raaka-aineiden hankinta. 17 Luonnontuotteiden käyttö jalostuksessa 18 Luomu raaka-aineiden käyttö.. 18 Eri koulutusvaihtoehtojen kiinnostavuus 19 Tuotteiden myynnin jakautuminen eri myyntikanaviin 20 Kehittämistoimet, joilla Koillismaan lähiruuantuotantoa ja luonnontuotealaa saadaan edistettyä. 20 Kysymykset kalastuksesta.. 21 Arviot eri kalalajien saalismääristä ja lisäpyyntimahdollisuuksista.. 22 Kalastajien kiinnostus erilaisia kehittämistoimia kohtaan... 22 Kalastuksen tulevaisuuden näkymät Koillismaalla.. 23 Yhteenveto ja johtopäätökset.. 24 Liite 1. Tuottajien ja jalostajien kyselylomake

Koillismaan matkailu- ja luonnontuotealan esiselvityshanke 2012 S i v u 2 Raportti tuottajille ja jalostajille suunnatusta maaseudun lähiruoka- ja luonnontuotekyselystä 1. Taustaa Koillismaan matkailu- ja luonnontuotealan esiselvityshankkeessa pyrittiin selvittämään monipuolisesti alueen matkailu- ja luonnontuotealojen kysynnän ja tarjonnan nykytilaa ja kehittämistarpeita. Koillis- Suomen elinkeinostrategiassa esille nousi voimakkaasti tarve kehittää matkailua paikallisten luonnontuotteiden avulla ja toisaalta saada maaseudulle ja luonnontuotealalle kehittymismahdollisuuksia matkailusektorin luoman kysynnän avulla. Lähiruuan kysynnän kasvu näkyy tällä hetkellä voimakkaasti koko Suomessa ja tarve mm. lähiruuan saatavuuden parantamiselle on selkeästi olemassa. Myös Suomen itsenäisyyden juhlarahaston (Sitran) Maamerkit -ohjelman mukaan maaseutuun kohdistuu nyt uudenlaista kysyntää, joka pitäisi tunnistaa ja johon pitäisi olla valmiuksia vastata. Esiselvityshankkeessa toteutettiin kolme kyselyä: kyselyt matkailijoille, matkailutoimialan yrityksille (vähittäiskaupat, majoitus- ja ravitsemusliikkeet sekä ohjelmapalveluyritykset), sekä maaseutuyrityksille (mm. maataloustuottajat, porotilat ja kalastajat) ja elintarvikkeiden jalostajille. Näiden kolmen kyselyn tulosten perusteella ja alueen valmiuksien pohjalta voidaan suunnitella tulevia kehittämistoimenpiteitä ja löytää mahdollisuuksia uudenlaiselle yhteistyölle. Tässä maaseutuyrityksille ja jalostajille suunnatussa kyselyssä selvitettiin alueen alkutuotantoa ja jalostusta. 2. Kyselyn toteuttaminen Kyselyn tavoitteena oli saada tietoa tuottajien ja jalostajien tämän hetkisestä toiminnasta, tuotteista sekä halukkuudesta kehittää uusia tuotteita ja toimintatapoja ja tehdä yhteistyötä muiden toimialojen yrittäjien kanssa. Tuottajille ja jalostajille suunnattu luonnontuotteita ja lähiruokaa koskeva kysely toteutettiin maalishuhtikuussa 2012 hankkeen toiminta-alueella Kuusamossa, Taivalkoskella ja Posiolla. Kyselyn toteutus tapahtui kyselylomakkeen avulla. Lomakkeita lähetettiin yhteensä 484 kpl. Kuusamoon lomakkeita lähetettiin 247 kpl, Taivalkoskelle 65 ja Posiolle172 kpl. Kysely meni kaikille maatiloille ja porotalouden harjoittajille, jotka ovat hakeneet EU-tukia. Lisäksi kysely lähetettiin kaikille ammattikalastajille sekä elintarviketuotteiden jatkojalostajille. Vastausaikaa oli 13.04.2012 saakka. Vastauksia kyselyyn saatiin kaikkiaan 52 kpl. Kuusamosta 20 kpl, Taivalkoskelta 10 kpl ja Posiolta 22 kpl. Vastausprosentti oli kokonaisuudessa 10,7 %, Kuusamon 8 %, Taivalkosken 15 % ja Posion osalta 13 %. Kyselylomakkeessa oli kaikille ryhmille suunnattuja yhteisiä kysymyksiä sekä omat osiot tuottajille, jalostajille ja kalastajille. Kyselyn toteutti yhteistyössä Naturpolis Oy:n kanssa Martti Määttä ProAgria Oulusta. Käsitteet, joita kyselyssä on käytetty: Lähiruoka: Ruuantuotanto ja kulutus, joka käyttää raaka-aineita ja tuotantopanoksia omalta talousalueelta. Lähiruoka tukee paikallisia elinkeinoja ja paikallisten ihmisten hyvinvointia.

Koillismaan matkailu- ja luonnontuotealan esiselvityshanke 2012 S i v u 3 Luonnontuotteet: Luonnontuotteilla tarkoitetaan luonnonvaraisia ja puoliviljeltyjä marjoja, sieniä ja yrttejä sekä erikoisluonnontuotteita. Luonnontuotteita voidaan hyödyntää mm. elintarvikkeina, koriste-esineinä tai hyvinvointi- ja matkailupalveluissa. Luomu-ruoka: Green care: Luonnonmukaisesti tuotettu ruoka. Luomutuotannon muotoja ovat kasvi- ja eläintuotanto sekä luonnosta saatavat keruutuotteet. Tuotannossa otetaan huomioon ympäristö ja luonnonvarat. Luomutuotanto on viranomaisten valvoma tuotantomuoto, jota säädellään EU:n luomuasetuksessa. Luonto-, eläin-, ja maatila- avusteiset menetelmät hyvinvointi- ja terveyspalveluiden yhteydessä. Green Care on luontoon ja maaseutuympäristöön liittyvää toimintaa, jolla edistetään ihmisten hyvinvointia ja elämänlaatua. 3. Kyselyyn vastanneiden yritysten sijaintikunta Kyselyyn vastasi yhteensä 52 tuottajaa/jalostajaa. Vastaajista Kuusamosta oli 39 % Taivalkoskelta 19 % ja Posiolta 42 %. (kuvio 1) Alkutuotantoa harjoitti vastanneista 34 yritystä, Kuusamossa 13, Taivalkoskella ja Posiolla 8 yritystä. Sekä alkutuotantoa ja jatkojalostusta harjoitti 7 yritystä, Kuusamossa 3, Taivalkoskella 1 ja Posiolla 3. Ainoastaan jatkojalostusta harjoitti 5 yritystä, Kuusamossa 2, Taivalkoskella 1 ja Posiolla 2. Yrityksen sijainti 19 % 39 % Kuusamo (n=20) 42 % Posio (n=22) Taivalkoski (n=10) Kuvio 1. Kyselyyn vastanneiden tuottajien ja jalostajien kotikunta

Koillismaan matkailu- ja luonnontuotealan esiselvityshanke 2012 S i v u 4 4. Lupa julkaista yritysten yhteys- ja tuotetiedot Yhtenä kyselyn tavoitteena oli saada kattava tieto alueen tuottajista ja jalostajista sekä heidän tuotteistaan. Tähän tavoitteeseen ei kyselyssä päästy. Yhtenä syynä on alhainen vastausprosentti sekä vastanneiden haluttomuus antaa oman yrityksensä tietoja jaettavaksi matkailuyrityksille ja kaupoille (kuvio 2). 35 30 25 20 15 10 5 Kyllä kiitos Ei kiitos EOS 0 Kaikki Kuusamo Posio Taivalkoski Kuvio 2. Halukkuus antaa yritys- ja tuotetietoja alueen ravintoloille, kaupoille ja ohjelmapalveluyrityksille. Vastaajasta vain 15 halusi antaa yritys- ja tuotetiedot julki, 30 ei halunnut ja 7 ei ilmaissut kantaansa. 5. Mitä ja minkälaista lähiruoka on tuottajien/jalostajien mielestä. Tässä kysymyksessä pyrittiin kartoittamaan tuottajien ja jalostajien käsitystä siitä, mitä lähiruoka-käsite tarkoittaa. Kysymyksessä kuhunkin väittämään oli neljä eri vaihtoehtoa: täysin samaa mieltä, jokseenkin samaa mieltä, jokseenkin eri mieltä sekä täysin eri mieltä. Ei osaa sanoa kohtaan on kirjattu niiden vastaajien lukumäärä, jotka eivät ole vastanneet kyseiseen kysymykseen. Kuvioissa näkyy suoraan kunkin väittämän vastaukset lukumäärinä.

Koillismaan matkailu- ja luonnontuotealan esiselvityshanke 2012 S i v u 5 Kertokaa mielipiteenne seuraavista lähiruokaa koskevista väittämistä? 0 20 40 60 Lähiruoka on paikallisruokaa Lähiruoka on ruuantuotantoa ja - kulutusta, joka käyttää oman alueen raaka-aineita Lähiruuan tuotanto rajoittuu maakuntaa/sitä vastaavaan alueeseen Kaikki suomalainen ruoka on lähiruokaa Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä Lähiruoka on ekologista EOS Matkailijoille on tärkeää, että matkakohteessa on tarjolla paikallisia elintarvikkeita ja lähiruokaa Kuvio 3. Tuottajien ja jalostajien käsitys siitä, mitä lähiruoka on. Kysymyksen väittämään Lähiruoka on paikallisruokaa vastasi 44 tuottajaa/jalostajaa, 8 ei ilmaissut kantaansa (kuvio 3). Lähes kaikki vastaajista oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä siitä, että lähiruoka on paikallisruokaa. Vain yksi oli jokseenkin eri mieltä. Eniten kannatusta sai kohta: Lähiruoka on ruuantuotantoa ja kulutusta, joka käyttää oman alueen raaka-aineita ja tuotantopanoksia edistäen oman alueensa taloutta, työllisyyttä ja ruokakulttuuria. Kysymyksen kohdissa, joissa lähiruuan käsite laajennettiin maakuntaan ja koko Suomeen, vastaajien mielipiteet jakaantuivat aika tasan. Vain viisi vastaajaa oli täysin sitä mieltä, että lähiruuan käsitettä voidaan käyttää koko Suomen alueen tuotteisiin. Lähiruuan ekologisuudesta vastaajat olivat suurelta osin samaa mieltä. 40 vastaajaa oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä. 8 vastaajista ei yhdistänyt ekologisuutta lähiruokaan. Kysymyksen viimeisessä kohdassa kartoitettiin tuottajien/jalostajien käsitystä siitä, tarvitaanko matkailukohteisiin tarjolle lähiruokaa ja paikallisia elintarvikkeita. 45 neljästäkymmenestäyhdeksästä vastaajasta oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä tästä asiasta. Vain yhden mielestä paikallista ruokaa ei tarvitse olla tarjolla matkailukohteissamme.

Koillismaan matkailu- ja luonnontuotealan esiselvityshanke 2012 S i v u 6 Kysymykset alkutuotannosta Tämä osa kyselyä kohdistettiin alkutuotannon harjoittajille: viljelijöille, poromiehille ja kalastajille. Kyselyssä kartoitettiin päätuotantosuuntaa. Lihantuotannossa myös kasvatettavan eläimen lajia. Vihannes-, juures- ja perunanviljelyä, viljan- ja marjanviljelyä viljelylajeineen sekä mehiläistuotantoa. Kalastajille oli oma lisäkysymysosio. Lisäksi kysyttiin muuta toimintaa, mikä liittyy luontoon. Tuotteiden myyntikanavia sekä esteitä, jotka vaikeuttavat tai estävät tuotteiden toimituksia paikallisesti. Kyselyssä pyrittiin kartoittamaan myös kiinnostusta tuotteiden suoramyyntiin, tuotteiden toimittamista lähiruokamyymälöihin, paikallisiin ravintoloihin ja vähittäiskauppaan. Yhteisen tuotantorenkaan tai osuuskunnan perustamista. Varastotilojen tarvetta, kiinnostusta tuotteiden yhteiseen markkinointiin, tuotekehitykseen sekä kysyttiin koulutustarpeita ja halukkuutta yhteistyöhön muiden toimijoiden kanssa. Kysyttiin yrityksen halukkuutta toimia matkailijoiden käyntikohteena. Kysyttiin kiinnostusta tilausperusteiseen tai sopimuspohjaiseen tuotantoon esim. matkailuyritysten kanssa sekä halukkuutta toimia kaupunkilaisten omana viljelijänä. Miten paikallisia tuotteita tulisi olla myynnissä ja miten ne tulisi merkitä. Kiinnostus palvelujen tuottamisesta matkailijoille joko itse tai yhteistyössä muiden tahojen kanssa. 1. Mitä yritystoimintaa harjoitatte joko pää- tai sivutoimisesti? Alkutuotannon harjoittajista valtaosa oli maidontuottajia (16) (kuvio 4). Lähes saman verran harjoitti lihantuotantoa (13). Lihantuottajista perinteistä naudanlihantuotantoa harjoitti vastanneista 10. Mukaan mahtui yksi metsäsonnin kasvattaja Taivalkoskelta sekä kaksi lampaankasvattajaa (metsäsonni kasvaa koko elämänsä ajan metsälaitumella. Niille on järjestetty vesipaikka ja kuivitettu katos makuupaikaksi. Osa kesäajan ravinnosta tulee metsästä). Kalastajia oli 10, mutta juuresten, vihannesten ja perunan kasvattajia oli vain yksi. Marjanviljelijöitä oli 3 ja kaksi harjoitti hunajantuotantoa.

Koillismaan matkailu- ja luonnontuotealan esiselvityshanke 2012 S i v u 7 Mitä seuraavista vaihtoehtoista yrityksenne toimintaan kuuluu joko pää- tai sivutoimisesti? 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 Maidontuotanto Lihantuotanto Porotalous Kalastus Nykyinen toiminta Marjanviljely/ hedelmät Mehiläiskasvatus/ hunajantuotanto Vihannes-, juures ja/tai perunanviljely Viljan viljely Kuvio 4. Tuotantosuunta (tuotantosuunnat kappale määrinä) 2. Muu luontoon liittyvä toiminta Eniten yrityksissä harjoitettiin marjojen poimintaa omaan käyttöön (kuvio 5). Tulevaisuuden suunnitelmissa eniten kiinnosti tuotteiden jatkojalostus sekä seuraavana marjojen ja sienten kerääminen myyntiin. Ohjelmapalveluiden tuottamista harjoitti kolme vastaajayritystä ja kahdella oli lisäksi kiinnostusta toimia tulevaisuudessa näiden tuottajana. Tällä hetkellä kukaan vastaajista ei keräänyt yrttejä myyntiin, mutta kahdella oli kiinnostusta aloittaa toiminta. Kysymyksen viimeisessä kohdassa vastaajia pyydettiin kertomaan, mitä ohjelmapalveluja omassa yrityksessä tuotetaan? Ohjelmapalveluiden sisältö: - koira- ja hevosohjelmapalvelu - erä- ja luonto-opastus - kalastusretket - nuotanvetonäytökset - eräopastoiminta/ruoka - porotila + revontuliohjelma (11/2012 alkaen)

Koillismaan matkailu- ja luonnontuotealan esiselvityshanke 2012 S i v u 8 Mitä muuta luontoon liittyvää toimintaa yrityksessänne harjoitetaan? 0 2 4 6 8 10 12 Marjojen kerääminen myyntiin Marjojen kerääminen oman yrityksen käyttöön Sienten poimiminen myyntiin Sienten poimiminen oman yrityksen käyttöön Yrttien poiminta myyntiin Nykyinen toiminta Suunnitelmissa/ asia kiinnostaa Yrttien poiminta oman yrityksen käyttöön Tuotteiden jatkojalostus Maatilamatkailu/ muu majoituspalvelu Ohjelmapalveluiden tuottaminen, mitä? Kuvio 5. Yrityksessä harjoitettava muu luontoon liittyvä toiminta sekä suunnitelmat ja kiinnostus asiaan. (vastaukset kpl) 3. Tuotteiden toimitukset Myynti suoraan kuluttajille oli jalostajien yleisin markkinakanava. Toimituksissa paikalliselle jalostajille näkyy Kuusamon Osuusmeijerin osuus (kuvio 6). Maidontuottajista vain yksi toimitti tuotteet muulle kuin paikalliselle jalostajalle. Muiden tuotteiden osalta vaihtelu on huomattavasti runsaampaa. Kohtaan muu oli kirjattu: Koivuniemi Kemijärvi, Valio, A tuottajat, muu jalostaja sekä jatkokasvatus. Suoraan kauppaan, matkailuyrityksiin, ravintoloille ja paikalliseen tukkumyyntiin toimitti tuotteita vain muutama yritys.

Koillismaan matkailu- ja luonnontuotealan esiselvityshanke 2012 S i v u 9 Mihin toimitatte tuotteita tällä hetkellä? 0 5 10 15 20 25 Suoraan kuluttajille (suoramyynti, torit, markkinat ym) Paikallinen jalostaja Muu Valtakunnallinen tukkuliike/ kaupan keskusliike Päivittäistavarakauppa Paikallinen tukkuliike Matkailuyritykset Ravintolat Julkiset keittiöt Erikoiskaupat (esim. luontaistuoteliikkeet) Kuvio 6. Toimitusten jakautuminen eri myyntikanavien kesken 4. Esteet/vaikeudet, jotka aiheuttavat ongelmia lähiruuan tuotantoon ja jalostamiseen Tähän kysymykseen vastauksia saatiin yhteensä 34 kpl (kuvio 7). Suurimpina esteinä toiminnalle vastaajat pitivät vaatimuksia toimitusvarmuudesta ja määristä. Yksin pienellä toimijalla on vaikeuksia saada toimitettua tasaisina määrinä tuotteita ympäri vuoden paikallisille ravintoloille, kaupoille ja matkailuyrityksille. Kapasiteetin vähyys pienessä yrityksessä koetaan myös suureksi ongelmaksi. Tiedon puute kiinnostuneista ostajista ja heidän tarpeistaan sekä varmuus kysynnän jatkuvuudesta koettiin ongelmaksi. Hintatason alhaisuus, kilpailukyvyn puute suhteessa suuriin toimijoihin sekä kysynnän puute ovat myös esteinä toimituksille. Muita esteitä ja ongelmia koettiin olevan myös tuotevalikoiman suppeudessa, logistiikassa, yhteydenpito-ongelmissa, vaatimuksissa jalostusasteesta sekä laatuvaatimuksissa. Sähköistä myyntikanavaa ei kaivannut kuin kaksi vastaajaa. Vapaat kommentit: - liian alhaiset tuottaja hinnat - puuttuu asianmukaiset tilat lihankäsittelyyn - ostaja panttaa hintatarjousta viime tippaan - lihapuolen byrokratia - olen jo 64-vuotias,joten resursseja ei ole laajentaa toimintaa harrastuspohjalta - Suomen viranomaisten tiukkuus, lakipykälät ovat liian tiukat - lainsäädäntö estää lihan ja maidon suoramyynnin, vaatimukset elintarvikejalostukseen sopivista ja viranomaisvaatimusten täyttäminen syö kilpailukyvyn

Koillismaan matkailu- ja luonnontuotealan esiselvityshanke 2012 S i v u 10 Mikä estää/vaikeuttaa toimituksia paikallisille jalostajille, ravintoloille, kaupoille ja matkailuyrityksille? Rastittakaa 1-5 tärkeintä tekijää. 0 2 4 6 8 10 12 Vaatimukset toimitusvarmuudesta tai -määristä Ei ole tietoa kiinnostuneista ostajista ja heidän Epävarmuus kysynnän jatkuvuudesta Hintatasovaatimukset Kysynnän puute Tuotevalikoiman suppeus Logistiikkaongelmat Yhteydenpidon hankaluus moniin eri toimijatahoihin Vaatimukset jalostusasteesta Sähköisen myyntikanavan puute Toimitusten sopimusperusteisuus Kuvio 7. Suurimmat esteet toimituksille (vastaukset kappalemäärinä) 5. Tuottajien kiinnostus lähiruokaan liittyvissä asioissa Suoramyynti tiloilta asiakkaille kiinnostaa viljelijöitä eniten (kuvio 8). Paljon tai erittäin paljon kiinnostuneita oli 17 yrittäjää, 9 yrittäjää asia kiinnosti jonkin verran ja 10 ei ollenkaan. Tuotteiden toimittaminen lähiruokamyymälöihin kiinnostaa jonkin verran vähemmän. Paljon tai erittäin paljon kiinnostuneita oli 9 yrittäjää ja jonkin verran asia kiinnosti 14 yrittäjää. Myynti ravintoloille ja kauppaan kiinnostaa ainakin jonkin verran 19 yrittäjää. Vastaavasti kiinnostusta tuottajien osuuskuntaan tai tuotantorenkaaseen osoitti jonkin verran 15 vastaajaa ja 4 oli paljon tai erittäin paljon kiinnostunut asiasta. Tuotekehitys/jatkojalostustilan tarve on olemassa, sillä 21 vastaajaa ainakin jonkin verran oli kiinnostunut asiasta. 9 vastaajaa asia kiinnosti paljon tai erittäin paljon. Lähes yhtä suuri määrä vastaajista oli kiinnostunut yhteisistä varastotiloista. Yhteistä markkinointia ja tuotemerkkiä myös kaivattiin. Jatkojalostuksen lisäämistä pohti 20 yrittäjää.

Koillismaan matkailu- ja luonnontuotealan esiselvityshanke 2012 S i v u 11 Merkitkää seuraavien väittämien kohdalle, miten paljon kyseinen asia teitä kiinnostaa? 0 10 20 30 40 50 Suoramyynti tilalta Tuotteiden toimittaminen myyntiin lähiruokamyymälöihin Tuotteiden myynti ravintoloihin Tuotteiden myynti vähittäiskauppoihin Liittyminen tuottajien osuuskuntaan tai tuotantorenkaaseen Tuottajien yhteinen tuotekehitys-/ jatkojalostustila erittäin paljon paljon jonkin verran Ei kiinnosta lainkaan En osaa sanoa Tuottajien yhteinen varastotila Tuottajien yhteisen markkinoinnin kehittäminen Yhteinen tuotemerkki alueen tuotteille Jatkojalostuksen lisääminen omassa yrityksessä Kuvio 8. Tuottajia kiinnostaa seuraavat asiat (alkuosa) Tuotekehitys matkailuyritysten kanssa kiinnostaa (kuvio 8). 17 yritystä on tästä ainakin jonkin verran kiinnostunut. Lähes yhtä monta yritystä on kiinnostunut yhteistyöstä kaupan ravintoloiden kanssa. Yrttien ja maustekasvien viljely kiinnostaa 11 yritystä. Luomutuotanto kiinnostaa 17 yritystä ja käyntikohteena oleminen matkailijoille 14 yritystä. Tilausperusteinen tuotanto ravintoloille kiinnostaa 14 yritystä ja kaupunkilaisten oma viljelijä malli 10 yritystä. Pulloveden tuotanto kiinnostaa 12 yritystä.

Koillismaan matkailu- ja luonnontuotealan esiselvityshanke 2012 S i v u 12 0 5 10 15 20 25 30 35 40 Tuotekehitys yhteistyössä matkailuyritysten kanssa Tuotekehitys yhteistyössä kauppojen kanssa Tuotekehitys yhteistyössä ravintoloiden kanssa Yrttiviljely, rohdos- tai maustekasvien viljely Luomutuotanto Voisiko oma yrityksenne toimia käyntikohteena matkailijoille? erittäin paljon paljon jonkin verran Ei kiinnosta lainkaan En osaa sanoa Kiinnostus tilausperusteiseen tuotantoon esim. ravintoloille tai matkailuyrityksille Kiinnostus toimia sopimusperus-teisena palkkaviljelijänä, ns. kaupunkilaisten oma viljelijä -malli Kiinnostus paikallisen pulloveden tuottamiseen Kuvio 8. Tuottajia kiinnostaa seuraavat asiat (loppuosa) 6. Kiinnostus eri koulutusvaihtoehtoja ja yhteistyötahoja kohtaan. Kiinnostus erilaisiin poimijakoulutuksiin tuli kyselyssä selkeästi esille (kuvio 9). Kaikkein eniten kiinnostaa marjat, seuraavaksi sienet ja hieman vähäisempää kiinnostusta herättävät yrtit. Marjojen poimijakoulutuksesta oli kiinnostunut 14, sienten 12 sekä yrttien poimijakoulutuksesta 9 yrittäjää. Noin puolet vastaajista ei ollut kiinnostunut tällaisista koulutuksista. Tuotekehitys- ja jatkojalostuskoulutukseen oli myös kiinnostusta. Eniten kiinnosti lihan jatkojalostuskoulutus, seuraavaksi kalan, marjojen, sienten sekä yrttien jatkojalostus. Lisäksi tuli yksi maininta nahkojen käsittelykoulutuksesta. Elintarvikelainsäädännön koulutus kiinnostaa yli 20 yrittäjää. Lähes saman suuruista joukkoa kiinnostaa myynti-ja markkinointikoulutus. Green care- koulutus kiinnostaa 7 vastaajaa. Kiinnostus tehdä yhteistyötä hyvinvointialan ja kultturialan kanssa kiinnostaa varsin vähän. Yhteistyö käsityöläisten kanssa kiinnostaa hieman enemmän.

Kiinnostus tehdä yhteistyötä: Tuotekehitys-/ jatkojalostuskoulutus: Poimijakoulutus: Koillismaan matkailu- ja luonnontuotealan esiselvityshanke 2012 S i v u 13 Miten paljon seuraavat koulutusvaihtoehdot ja yhteistyötahot kiinnostavat? 0 5 10 15 20 25 30 35 40 kauppayrtit marjat kauppasienet muu, mikä? yrtit marjat sienet kala liha muu, mikä? erittäin paljon paljon jonkin verran Ei kiinnosta lainkaan En osaa sanoa Myynti- tai markkinointikoulutus Elintarvikelainsäädäntöön liittyvä Green care koulutus Muu koulutus, mikä? hyvinvointialan kanssa kulttuurialan kanssa käsityöläisten kanssa Kuvio 9. Viljelijöiden kiinnostus eri koulutusvaihtoehdoista ja yhteistyötahoista 7. Missä ja miten paikallisia tuotteita tulisi olla myynnissä? Tähän kohtaan vastaajilla oli selkeä mielipide (kuvio 10). Paikallista lähiruokaa tulisi olla ravintoloissa tarjolla, sekä paikallisille tuotteille tulisi järjestää kauppoihin keskitettyjä paikallisruuan myyntihyllyjä sekä hyllyn reunaan selkeä merkintä tuotteen paikallisuudesta. Monet yrittäjät veisivät tuotteitaan maatilatoreille tai pysyviin paikallisiin myyntipisteisiin. Jonkin verran halukkuutta löytyy myös tuoteesittelypäivien/tilaisuuksien pitoon sekä suoramyyntiin tiloilta.

Koillismaan matkailu- ja luonnontuotealan esiselvityshanke 2012 S i v u 14 Missä ja miten mielestänne alueella tulisi olla myynnissä paikallisia tuotteita? 0 5 10 15 20 25 30 Merkintä hyllyn reunassa "paikallinen tuote" tms. Lähiruokaa ravintoloiden ruoka-annoksissa Kaupoissa omat myyntihyllyt paikallisille tuotteille Tuotteissa oma merkintä, joka osoittaa paikallisuuden Säännölliset "maatilatorit" / pysyvät myyntipisteet matkailualueella Suoramyynti tiloilta / tilat ja jalostuslaitokset käyntikohteina Tuote-esittelypäiviä ja -tilaisuuksia kaupoissa tai matkailukeskuksissa Kuvio 10. Paikallisten tuotteiden haluttu myyntipaikka (tulokset kappalemäärinä) 8. Halukkuus tuottaa palveluita joko suoraan matkailijoille tai tehdä yhteistyötä muiden yritysten kanssa Palveluiden tuottaminen suoraan matkailijoille kiinnostaa jossain määrin (kuvio 11). Suurinta kiinnostus on erilaisten poimintaretkien ja näytösten järjestämiseen. Ohjelmapalveluiden tuottaminen, kurssien järjestäminen hyödyntäen luonnon raaka-aineita myös kiinnostaa. Hyvinvointiin liittyvien matkailupalvelujen tuottamiseen ei juurikaan maaseudulla ole vielä herätty. Vain muutamille asia näyttää olevan tuttu ja näin ollen asia myös kiinnostaa.

Koillismaan matkailu- ja luonnontuotealan esiselvityshanke 2012 S i v u 15 Mitä seuraavista palveluista voisitte kuvitella tuottavanne matkailijoille joko itse tai yhteistyössä muiden yritysten kanssa? 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 Hyvinvointiin liittyvät matkailupalvelut (esim. turve- ja yrttihoidot,...) Marjan-, yrttien tai sienenpoimintaretket, kasvikurssit yms. Ruuan valmistus / jalostus ohjelmapalveluiden tarpeisiin (esim. poromakkaraa, kampanisuja, Tuotteiden myyminen paikallisilla ruokamarkkinoilla/ lähiruokatorilla Green care -palvelut Käsityökurssit luonnon raaka-aineita hyödyntäen erittäin paljon paljon jonkin verran Ei kiinnosta lainkaan En osaa sanoa Maaseudun kulttuuriin liittyvä toiminta, esim. perinne-näytökset Ohjelmapalveluiden tuottaminen itse (esim. kalastusretket) Kuvio 11. Mielenkiinto palveluiden tuottamisesta matkailijoille joko itse tai yhteistyössä muiden kanssa. Kyselyssä haluttiin tietää myös siitä, mitä edellä mainitut asiat vaativat toteutuakseen. Tähän kohtaan tuli monia kommentteja: - tarvitaan Eu säädösten väljentämistä - enemmän päätösvaltaa paikalliselle tasolle - olisi mahdollisuus saada enemmän mm. suoramyyntilihaa, mikäli tilojen laittoon ei menisi 10.000 euroa - tulisi olla enemmän aikaa paneutua asiaan. Markkinointiosaamista tarvitaan lisää - onnistuu nykyisellään - tarvittaisiin kuljetuskaluston uusintaa, rekisteröintiä, palkkatyövoiman lisäämistä (kalastusretket) - joku yritys tai kunta järjestämään kursseja - tarvitaan asiakkaita - on jo mahdollista toteuttaa: ohjelmapalveluja: kalastus, luonto, poro-kulttuuri, isännänlinjan metsätyökokemukset, kotimuseo - koulutusta ja kursseja - työvoimaa omalle tilalle lisää retkien/näytösten ajaksi - aikaa muilta töiltä

Koillismaan matkailu- ja luonnontuotealan esiselvityshanke 2012 S i v u 16 KYSYMYKSET JALOSTUKSESTA Tässä osiossa haluttiin saada jalostajien yhteystietoja sekä tietoa yrityksen toiminnasta ja tuotteista. Ensimmäiseksi kysyttiin: mitä yrityksessä jalostetaan ja tuotetaan? Vastauksia tuli seuraavan kaavion mukaisesti: Mitä yrityksessänne jalostetaan ja tuotetaan Raaka-aine Tuotteet, tarkennus (käyttö ja jalostus) Maito 10 juusto 1 jogurtti 1 muuta, mitä? maito, ternimaito, muut ruokat. Eläinperäiset raaka-aineet paloittelu ja pakkaus 7 poro 10 säilyke 1 riista 2 kuivaus 3 nauta 6 pakaste 3 lammas 4 käsitöiden raaka-aine 2 metsäsonni 1 koriste- tai hyötyesineet hirvi, fasaani ruuaksi, kylmäsavu. maiseman hoito, koiran ruoka Kala perkaus/myyntikunnostus. 10 savustus 4 säilykkeet 3 fileointi, suolaus, pakkaaminen, ruuan valmistus. Mylly- tai jauhotuotteet leipä 1 leivonnaiset 1 Marjat mustikka, puolukka mehu 1 hillo, hyytelö 1 ruuan valmistus, leivonta, hillat pakasteena Koristekäyttö seinäkoristeet 1 Lampaanvilla huovutustyöt 1 Mehiläiset hunajan tuotanto 1

Koillismaan matkailu- ja luonnontuotealan esiselvityshanke 2012 S i v u 17 1.Raaka-aineiden hankinta Kyselyyn osallistuneista jalostajista suurin osa tuotti itse myös jalostettavat raaka-aineet (kuvio 12). Raaka-aineiden hankintakanavat 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 Tuotamme pääosin itse Paikallisilta tuottajilta Kotimaisilta pienyrityksiltä Kotimaisilta keskisuurilta ja suurilta yrityksiltä Harrastajilta/ yksityisiltä Kuvio 12. Raaka-aineen hankintakanavat Vain kaksi yritystä osti raaka-aineet paikallisilta tuottajilta sekä kotimaisilta pienyrityksiltä. Yksi yritys käytti raaka-aineen hankintakanavana keski- tai suuria kotimaisia raaka-aineen toimittajia. Kyselyssä kysyttiin myös hankinta-aluetta. Tähän kysymykseen vastattiin heikosti. Suurin osa raaka-aineesta tuotettiin itse. Sitä voidaan pitää oman kunnan/koillismaan alueelta hankittuna. Muita johtopäätöksiä ei voi vetää. 2. Luonnontuotteiden käyttö jalostuksessa Kyselyyn vastanneet jalostajat käytti selvästi eniten kalaa (kuvio 13). Poronlihan osuus on myös merkittävä. Muiden raaka-aineiden osuus, kuten marjojen, sienten, vihannesten, maidon, lampaanlihan ja jauhotuotteiden osalta tuotteet käytetään pääasiassa ruuanvalmistukseen ravintoloissa ja ohjelmapalveluyrityksissä.

Koillismaan matkailu- ja luonnontuotealan esiselvityshanke 2012 S i v u 18 Mitä luonnontuotteita yrityksessänne tällä hetkellä käytetään? Käyttömääräarvio (kg/v) Kala 47400 Poronliha 4800 Metsämarjoja 720 Metsäsieniä 300 Vihannekset 300 Maito 300 Lampaanliha 200 Mylly- tai jauhotuotteet 100 Kuvio 13. Luonnontuotteiden käyttö omassa yrityksessä 2. Luomu raaka-aineiden käyttö Luomu raaka-aineen osuus jalostuksessa käytettävistä raaka-aineista. Vastauksia saatiin seitsemästä yrityksestä. Luomu raaka-aineen määrä 58 % kasvaa jatkossa 5 pysyy samana 6 vähenee 0 %/kpl 3. Eri koulututusvaihtoehtojen kiinnostavuus (jalostajat) Jalostajia kiinnostaa eniten elintarvikelainsäädännön ja markkinoinnin koulutus (kuvio 14). Jonkin verran vähemmän kiinnostaa luonnontuotereseptiikka ja tarinoiden sekä perinnetiedon opiskelu. Jalostus- ja tuotekehityskoulutus kiinnostaa eri osa-alueilta 8-10 yritystä. Samoin yhteistyö raaka-aineen tuottajien, kauppojen, ravintoloiden ja matkailuyritysten kanssa.

Yhteistyö tuotekehityk. liittyen: Jalostus- ja tuotekehityskoulutus: Koillismaan matkailu- ja luonnontuotealan esiselvityshanke 2012 S i v u 19 Mitkä seuraavista koulutusvaihtoehdoista teitä kiinnostaisivat? 0 5 10 15 20 25 30 Elintarvikelainsäädäntökoulutus Markkinointikoulutus Resept. luonnontuotteisiin liittyen Tarinat ja perinnetieto luonnontuotteisiin liittyen poronliha sienet erittäin paljon paljon marjat yrtit kala jonkin verran Ei kiinnosta lainkaan En osaa sanoa muu, mikä? "maito, lammas, naudanliha" raaka-aineen tuottajien kanssa kauppojen ja ravint. Kanssa matkailuyritysten kanssa Kuvio 14. Jalostajien kiinnostus koulutukseen. 4. Tuotteiden myynnin jakautuminen eri myyntikanaviin Lähes puolet yritysten myynnistä kohdistuu suoraan kuluttajille (kuvio 15). Muut yritykset edustavat 16 %:n osuutta. Tähän sisältyy mm. myynti jatkojalostukseen. Kaupan ja tukkuliikeiden osuus on 10 %:n luokkaa. Suoraan matkailuyritysten, luontaistuoteliikkeiden, yksityis- ja ammattikeittiöiden osuus on varsin pieni.

Koillismaan matkailu- ja luonnontuotealan esiselvityshanke 2012 S i v u 20 Miten tuotteidenne myynti jakautuu eri myyntikanaviin prosentteina koko myynnistä? Matkailuyritykset 6 % Erikoiskaupat (esim. luontaistuoteliikkeet) 3 % Julkiset ammattikeittiöt 3 % Yksityiset ammattikeittiöt 3 % Muut yritykset, mitkä? 16 % Tukkuliikkeet 10 % Suoraan kuluttajille (oma myymälä, torit, markkinat ym) 49 % Päivittäistavarakaupat 10 % Yhteensä kysymykseen vastanneita yrityksiä oli 31 kpl. Kuvio 15. Myynnin jakaantuminen eri myyntikavavien kesken. 5. Kehittämistoimet, joilla Koillismaan lähiruuantuotantoa ja luonnontuotealaa saadaan edistettyä Tähän osioon vastasi myös muita kuin jalostajia (kuvio 16). Vastauksia tuli tähän osioon enimmillään 39 kpl. Mielipiteitä voidaan pitää tuottajien/jalostajien yhteisinä mielipiteinä. Kyselystä nousi selkeästi esille tarve tuotekehityksen/jalostusasteen nostamiseen paikallisesti, paikallisten tuotteiden markkinoinnin lisäämiseen, laadun kehittämistoimiin, lähiruokatukun tai tuottajien osuuskunnan/myyntirenkaan perustamiseen, yhteistyön voimakkaaseen lisäämiseen koko ketjun välillä. Lisäksi nähtiin tarpeelliseksi kasvattaa tuotevalikoimaa ja kehittää logistiikkaa. Jonkin verran vähemmän sai kannatusta luomutuotannon lisääminen, sähköinen myyntikanava ja yhteinen tuotemerkki.

Koillismaan matkailu- ja luonnontuotealan esiselvityshanke 2012 S i v u 21 Miten tärkeänä pidätte seuraavia kehittämiskohteita Koillismaan lähiruuan tuotannon ja luonnontuotealan edistämiseksi? 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 Markkinointi Tuotekehitys / jalostusasteen nostaminen Laadun kehittäminen/ tasalaatuisuus Lähiruokatukun, tuottajien osuuskunnan Yhteistyö tuottajien, kauppojen, Saatavuus/ toimitusvarmuus Tuotevalikoiman kasvattaminen Erittäin tärkeä Tärkeä Jonkin verran tärkeä Ei lainkaan tärkeä Luomutuotannon lisääminen Sähköinen myyntikanava Yhteinen, esim. maakunnallinen Logistiikan kehittäminen Kuvio 16. Kehittämiskohteiden tärkeys lähiruuan tuotannon ja luonnontuotelan edistämiseksi. Kysymykset kalastuksesta Kalastajien osiossa pyrittiin kartoittamaan kalastajien saalismääriä eri kalalajien osalta. Samalla kalastajia pyydettin arvioimaan kunkin kalalajin kohdalta lisäpyynnin mahdollisuutta omassa kalastusyrityksessä. Kysely lähetettin 39:lle kalastajalle sekä 8.lle kalanjalostajalle. Vastauksia saatiin 10:ltä kalastajalta/jalostajalta. Vastausprosentti kyselyyn oli 21. Vastauksista ilmenneet saalismäärät voidaan arvioida edustavan lähelle keskimääräisiä saaliita/kalastaja. Kalastajilta kysyttiin myös omaa kiinnostusta kehittämistoimiin, jotka olisivat edistämässä kalatalouden harjoittamista Koillismaalla. Lisäksi pyydettiin arvoimaan kalastuksen tulevaisuuden näkymiä SWOT analyysin perusteella sekä arvoimaan vapaamuotoisesti kalastuselinkeinon kehittämiseen ja tulevaisuuteen liityviä asioita. 1. Arviot eri kalalajien saalismääristä ja lisäpyynti mahdollisuuksista Koillismaan vesissä suurin kaupallinen kalansaalis tulee muikusta (kuvio 17). Kalastajat arvioivat, että muikun pyyntiä on mahdollista myös merkittävästi lisätä. SWOT analyysissä heikkouksiin oli kirjattu vastaavasti myös pyyntialueiden vähäisyys. Tästä näkyy kalastuksen polarisoituminen. On alueita, joissa kalastuspaine on kova, pyyntialueita on vähän, mutta on myös alueita, joissa kalastuspaine on pieni ja kalastuksen lisääminen on mahdollista. Saalismäärissä särjen osuus on noussut toiseksi. Tämä viittaa särkikalojen yleistymiseen alueella, mutta samalla myös särjen nousemiseen yhdeksi kaupallisesti

Koillismaan matkailu- ja luonnontuotealan esiselvityshanke 2012 S i v u 22 merkittäväksi saaliskalaksi. Tähän on vaikuttamassa myös Kuusamoon saatu kalatalo ja sen myötä parantuneet mahdollisuudet kalojen jalostamiseen. Muiden kalalajien kaupallinen merkitys Koillismaalla on vähäinen. Mitä kalalajeja tällä hetkellä pyydätte? Merkitää myös arvio pyyntimääristä sekä arvio siitä, minkä lajien pyyntiä olisi mielstänne mahdollista jatkossa lisätä. 0 10000 20000 30000 40000 50000 60000 70000 80000 90000 100000 Muikku 30000 86000 Särki 5000 30000 Hauki Siika Ahven Made 1600 6000 1500 2100 1300 2000 200 200 Saalismääräarvio kg/v Pyyntiä mahdollista lisätä kg/v Kuvio17. Eri kalalajien saalismäärät ja mahdollisuus lisäpyyntiin. 2. Kalastajien kiinnostus erilaisia kehittämistoimia kohtaan Kiinnostus kalastajien väliseen yhteistoimintaan ja suoramyyntiin kiinnostaa ainakin jonkin verran lähes kaikkia (kuvio 18). Vain kahta yrittäjää ei yhteistyö ja suoramyynti kiinnosta ollenkaan. Halukkuutta toimia oppisopimuskouluttajana kiinnostaa kolmea kalastajaa. Vastanneista puolet on kiinnostunut kalastajille suunnatusta koulutuksesta ja lyhytkursseista. Tuotekehitys- ja jatkojalostuskoulutus kiinnostaa neljää yrittäjää. Lähes kaikki haluaisivat lisätä pyyntitoimintaa sekä lisätä paikallisen kalan saatavuutta kaupoissa ja ravintoloissa. Paikallisen tuotemerkin käyttö ei ole kaikille kalastajille tärkeää.

Koillismaan matkailu- ja luonnontuotealan esiselvityshanke 2012 S i v u 23 Kiinnostus erilaisia kehittämistoimenpiteitä kohtaan Yhteistyö muiden kalastajien kanssa: tuottaja-/myyntirengas, yhteismarkkinointi 0 2 4 6 8 10 12 Suoramyyntipiste kalalle ja kalatuotteille Mielenkiinto ja valmius toimia oppisopimuskouluttajana tuleville kalastajille Mielenkiinto osallistua kalastajakoulutukseen Kiinnostus jatkojalostus- ja tuotekehityskoulutusta kohtaan Tarve ja kiinnostus muuta lisäkoulutusta / lyhytkursseja / kehittämishanketta kohtaan, aiheet? Kiinnostus kasvattaa pyyntitoimintaa erittäin paljon paljon jonkin verran Ei kiinnosta lainkaan Kiinnostus lisätä paikal. kalan saatavuutta paikallisissa kaupoissa ja ravintoloissa Paikallisen yht. Tuotemerkin käyttö markkinoinnissa Kuvio 18. Kalastajien kiinnostus erilaisia kehittämistoimia kohtaaan.

Koillismaan matkailu- ja luonnontuotealan esiselvityshanke 2012 S i v u 24 Kalastuksen tulevaisuuden näkymät Koillismaalla Vahvuudet - puhtaat vedet - luonnonkalakannat - paljon vesistöjä - kalatalo, paljon pyyntijärviä - hyvä tuote ja maine - itsenäinen työ - puhtaat vedet - toimitusvarmuus, tuoreus - hyvät - tunnettuja kaloja, esim. muikku Heikkoudet - ilmastomuutos, järvet vesillä pitkin talvea - pitkät etäisyydet - osakaskuntien rajat - logistiikka - kustannukset kasvaa kohtuuttomasti - vähän pyyntialueita - heikko kannattavuus - hinta - markkinointi, hinta - saatavuus läpi vuoden Mahdollisuudet - ohjelmapalvelujen puolella hyviä mahdollisuuksia - puhtaat vedet - kalastusta voidaan lisätä - hyvät - heikot - hintaa tukeva toiminta luo työpaikkoja - suuret - erilaiset jalostusmuodot voisi lisätä menekkiä Uhat - kateus - säännöstelyt, kaivostoiminta - ilman saasteet - Eu:n direktiiviviidakko - vesistöjen rehevöityminen, roskakalat - heikon kannattavuuden vuoksi ammatti katoamassa - nuottapyynnin väheneminen - kalastusrajoitteet, kalustokustannukset - vesien pilaantuminen Kalastajien kommentit tulevaisuuden näkymistä: - Kuusamo/koillismaan kalastuksen sekä paikallisten raaka-aineiden saatavuuden este on liian alhainen hinta - Tämä ongelma poistettaisiin (euron kuoppa) sillä, että kaikki kala ohjattaisiin paikallisille kalanjalostajille. Näin saataisiin paikallisesti jalostusarvoa nostettua ja samalla työllisyyttä Todennäköisesti jalostajilla olisi vara maksaa kalastajille oikea hinta kalasta - kalastajan liian pienestä liikevaihdosta ja huonosta tuottavuudesta seuraa se, että yrittäjällä ei ole varaa investoida uudempiin ja tuottavampiin kalastusvehkeisiin - kalastajan saama kilohinta pyöreästä kalasta on tällä hetkellä alhaisempi kuin 25 v. mutta kustannukset moninkertaiset - suoramyynti kalastajalta kauppaan ei välikäsiä (parempi hinta)

Koillismaan matkailu- ja luonnontuotealan esiselvityshanke 2012 S i v u 25 kalan kysyntä tulee jatkossa lisääntymään sisävesillä (meret pyydetty tyhjiin) - aloittelevalle nuorelle kalastajalle jonkinlainen tuki/rahoitus mallit / Eu tai valtion tuki Yhteenveto ja johtopäätökset Koillismaalla luonnontuotteiden keräilyssä, juuresten ja perunan viljelyssä on pitkät perinteet. Kuusamo on ollut tunnettu sipulipitäjä viime vuosisadan alkupuoliskolla aina toisen maailmansodan alkuun saakka. Vielä 1980- luvulla viljelijät toimittivat juureksia ja perunoita suoraan kauppaan, kyläkouluille ja ruokaa valmistaviin yrityksiin. Lähes jokaisessa talossa maalla oli oma peruna- ja kasvimaa. Myöskin kalaa toimitettiin suoramyyntinä kuluttajille ja paikallisiin kauppoihin. Vähitellen tilanne alkoi muuttua. Monilla tiloilla keskityttiin maidon ja lihantuotantoon. Raaka-aine meni meijeriin ja teurastamoihin. Kyläkoulut lakkasivat toimimasta yksi toisensa jälkeen, tuli kilpailutusta, lainsäädäntö tiukkeni. Koettiin, että muualta tulevaan hintakilpailuun ei ole mahdollista vastata pienissä ja vähän koneellistetuissa yrityksissä. Vähitellen juuresten ja perunan viljely lakkasi lähes kokonaan Koillismaan alueella. Toiminta on jatkunut kotipuutarhoissa. Viime vuosina lähiruuan ja luonnontuotteiden merkitys on kasvanut. Tämän ovat huomanneet myös matkailu- ja kaupan alan yritykset. Tällä alueella vierailevat matkailijat kysyvät yhä enemmän paikallisia tuotteita. Paikallisilla tuotteilla olisi mahdollisuus saada lisäarvoa palveluille. Kysyntä ja tarjonta eivät kuitenkaan kohtaa tällä hetkellä, sillä tuottajia on vähän ja yhteistyö sekä tuottajien välillä että tuottajien ja matkailusektorin toimijoiden kesken on ollut vähäistä. Varsinkaan suuremmilla ravintoloilla ja majoitusyrityksillä ei ole tietoa oman alueensa tuottajista. Vastaavasti tuottajilla ei ole tietoa mahdollisista ostajista ja heidän tarpeistaan. Yhteistyön lisääminen koko ketjun välillä onkin välttämätöntä, jotta paikallisia tuotteita saataisiin alueella enemmän myyntiin ja tuotteet saataisiin räätälöityä kysyntää vastaavaksi. Kiinnnostusta yhteistyön lisäämiseen ja parantamiseen on sekä tuottajien, että jalostajien puolella. Suurimpina esteinä tälle kehitykselle tuottajien mielestä on liian alhaiset tuottajahinnat, asianmukaisten varasto- ja jalostustilojen puute, lainsäädännön tiukkuus (esim. maidon ja kalan suoramyynti kauppoihin ja kuluttajille), sekä EU-byrokratia. Myös vaatimukset toimitusvarmuudesta ja määristä askarruttavat tuottajia. Tässä olisikin selkeä yhteistyön paikka. Yhteiset tuote- ja jatkojalostustilat, varastot, tuottajien lähiruokatukku, hyvät logistiset ratkaisut, osuuskunta tai tuottajarengas, yhteinen tuotemerkki alueen tuotteille, jatkossa myös mahdollinen sähköinen myyntikanava tuotteille. Tämä kaikki vaatii yhteistä tahtotilaa koko ketjun välillä tuottajista jalostajiin, kauppaan, ravintoloihin, matkailu- ja ohjelmapalveluyrityksiin saakka. Koko ketjun tulee saada kohtuullinen ja tasapuolinen osuus tuotteiden jalostusarvon lisäämisestä tulevasta hyödystä.

Koillismaan matkailu- ja luonnontuotealan esiselvityshanke 2012 S i v u 26 LIITE 1. Tuottajien ja jalostajien kyselylomake Maaseudun lähiruoka- ja luonnontuotekysely Hei! Uusimman maaseutubarometrin (Sitra 2011) mukaan suomalaiset toivovat maaseudulta ennen kaikkea luomu- ja lähiruoan parempaa saatavuutta sekä latautumista, virkistystä ja luonnon kohtaamista. Palvelujen uusien toteutustapojen kehittämistä pidetään erittäin ajankohtaisena kehityskohteena. Suomalaisten maaseutusuhteen muutokseen liittyy siten paljon uusia liiketoimintamahdollisuuksia, joiden tunnistamiseksi tarvitaan uutta kysyntälähtöistä maaseutuajattelua. Koillismaalla tehdyn tuoreen kyselyn (Naturpolis 2012) mukaan maaseudun palvelut, tuotteet ja paikallinen ruoka kiinnostavat alueella liikkuvia matkailijoita. Myös kaupat, ravintolat ja ohjelmapalveluyritykset ovat kiinnostuneita uusista yhteistyömahdollisuuksista maaseutuyrittäjien kanssa. Tuottajista ja tuotteista kaivataan lisää tietoa ja uusia tuotteita ollaan valmiita kehittämään myös yhteistyössä. Tämän kyselyn avulla toivomme tuottajilta ja jalostajilta tietoa tämän hetkisestä toiminnasta sekä halukkuudesta kehittää uusia tuotteita ja toimintatapoja ja tehdä yhteistyötä muiden toimialojen yrittäjien kanssa. Kyselyn tulosten perusteella tullaan suunnittelemaan ja käynnistämään alueella uusia kehittämistoimenpiteitä. Jokainen vastaus on tärkeä! Kyselyyn vastaamiseen menee noin 10 minuuttia. Vastauksia pyydämme 13.4.2012 mennessä oheisessa palautuskuoressa. Vastaajien ja yhteystietonsa jättäneiden kesken arvotaan kirja- ja keramiikkapalkintoja! Kyselyn tuloksista ja tulevista toimenpiteistä tiedotetaan loppukeväällä 2012. Kiitos jo etukäteen! Ystävällisin terveisin, Kirsi Kuosku Martti Määttä Naturpolis Oy ProAgria Oulu ry Puh. 0400 375 930 Puh. 0400 477 621 Kyselyssä käytettäviä käsitteitä: Luonnontuotteet Luonnontuotteilla tarkoitetaan sekä luonnonvaraisia että puoliviljeltyjä marjoja, sieniä ja yrttejä sekä erikoisluonnontuotteita. Luonnontuotteita voidaan hyödyntää mm. elintarvikkeina, koriste-esineinä tai hyvinvointi- ja matkailupalveluissa. Luomu-ruoka Luonnonmukaisesti tuotettu ruoka. Luomutuotannon muotoja ovat kasvi- ja eläintuotanto sekä luonnosta saatavat keruutuotteet. Tuotannossa otetaan huomioon ympäristö ja luonnonvarat. Luomutuotanto on viranomaisten valvoma tuotantomuoto, jota säädellään EU:n luomuasetuksessa. Green care: luonto-, eläin-, ja maatila-avusteiset menetelmät hyvinvointi- ja terveyspalveluiden yhteydessä. Green care on luontoon ja maaseutuympäristöön liittyvää toimintaa, jolla edistetään ihmisten hyvinvointia ja elämänlaatua. Toiminta sijoittuu usein luonnonympäristöön tai maatilalle.

Koillismaan matkailu- ja luonnontuotealan esiselvityshanke 2012 S i v u 27 PERUSTIEDOT 1. Millä paikkakunnalla yrityksenne sijaitsee? Kuusamo Posio Taivalkoski Saako yrityksenne tiedot (yrityksen yhteystiedot ja saatavilla olevat tuotteet) antaa tiedoksi niille alueemme ravintoloille, kaupoille ja ohjelmapalveluyrityksille, jotka toivovat lisätietoa oman alueen tuottajista ja saatavilla olevista tuotteista? (Rastittakaa kyllä tai ei) Kyllä kiitos Nimi: Yritys: Puhelin: Yrityksenne toiminta / tuotteet: Osoite: Sähköposti: Ei kiitos (jos haluatte kuitenkin osallistua arvontaan, täyttäkää yhteystietonne yläpuolelle) 2. Kertokaa mielipiteenne seuraavista lähiruokaa koskevista väittämistä (merkitkää rastilla): Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä Lähiruoka on paikallisruokaa Lähiruoka on ruuantuotantoa ja -kulutusta, joka käyttää oman alueensa raaka-aineita ja tuotantopanoksia edistäen oman alueensa taloutta, työllisyyttä ja ruokakulttuuria Lähiruuan tuotanto rajoittuu maakuntaan/ sitä vastaavaan alueeseen Kaikki suomalainen ruoka on lähiruokaa Lähiruoka on ekologista Matkailijoille on tärkeää, että matkakohteessa on tarjolla paikallisia elintarvikkeita ja lähiruokaa 3. Onko yritystoimintanne (merkitkää rastilla): alkutuotantoa sekä alkutuotantoa että jatkojalostusta ainoastaan jatkojalostusta SIIRTYKÄÄ LOMAKKEEN SIVULLE 8

Koillismaan matkailu- ja luonnontuotealan esiselvityshanke 2012 S i v u 28 KYSYMYKSET ALKUTUOTANNOSTA 1. Mitä seuraavista vaihtoehdoista yrityksenne toimintaan kuuluu joko pää- tai sivutoimisena? Nykyinen toiminta (X) Tuotantosuunta Maidontuotanto Tarkennukset (ympäröikää / kirjoittakaa) Lihantuotanto Porotalous A. nauta B. metsäsonni C. lammas D. muu, mikä? Kalastus Huom! Kalastajille lisäkysymyksiä myös sivulla 12 Vihannes-, juures ja/tai perunanviljely Viljan viljely Marjanviljely/ hedelmät Mehiläiskasvatus/ hunajantuotanto Muu, mikä? Mitä? A. vihannekset B. juurekset C. peruna D. muu, mikä? A. mansikka B. vadelma C. viinimarjat D. muu, mikä? Mitä tuotteita? Mitä yllä olevista vaihtoehdoista ei kuulu toimintaanne tällä hetkellä, mutta on suunniteltu aloitettavaksi? 2. Mitä muuta luontoon liittyvää toimintaa yrityksessänne harjoitetaan? Nykyinen toiminta (X) Suunnitelmissa/ asia kiinnostaa (X) Marjojen kerääminen myyntiin Marjojen kerääminen oman yrityksen käyttöön Sienten poimiminen myyntiin Sienten poimiminen oman yrityksen käyttöön Yrttien poiminta myyntiin Yrttien poiminta oman yrityksen käyttöön Tuotteiden jatkojalostus HUOM. jatkojalostuksesta lisäkysymyksiä sivulta 8 alkaen Maatilamatkailu/ muu majoituspalvelu Ohjelmapalveluiden tuottaminen, mitä? Muuta, mitä?

Koillismaan matkailu- ja luonnontuotealan esiselvityshanke 2012 S i v u 29 3. Mihin toimitatte tuotteita tällä hetkellä? Miten toimitukset jakautuvat eri myyntikanavien kesken prosentteina koko myynnistä? Rastittakaa sopivat (X) Suoraan kuluttajille (suoramyynti, torit, markkinat ym) Paikallinen jalostaja Päivittäistavarakauppa Paikallinen tukkuliike Valtakunnallinen tukkuliike/ kaupan keskusliike Ravintolat Julkiset keittiöt Erikoiskaupat (esim. luontaistuoteliikkeet) Matkailuyritykset Ruokapiiri Muu, mikä? Nimetkää, jos mahdollista Osuus, % myynnistä 4. Mikä estää/ vaikeuttaa toimituksia paikallisille jalostajille, ravintoloille, kaupoille ja matkailuyrityksille? Rastittakaa 1-5 tärkeintä tekijää. Merkitkää rastilla (X) Yhteydenpidon hankaluus moniin eri toimijatahoihin Ei ole tietoa kiinnostuneista ostajista ja heidän tarpeistaan Vaatimukset toimitusvarmuudesta tai -määristä Hintatasovaatimukset Laatuvaatimukset Tuotevalikoiman suppeus Vaatimukset jalostusasteesta Sähköisen myyntikanavan puute Logistiikkaongelmat Kysynnän puute Epävarmuus kysynnän jatkuvuudesta Toimitusten sopimusperusteisuus Muita syitä, mitä?

Koillismaan matkailu- ja luonnontuotealan esiselvityshanke 2012 S i v u 30 5. Merkitkää seuraavien väittämien kohdalle, miten paljon kyseinen asia teitä kiinnostaa (X). Suoramyynti tilalta Tuotteiden toimittaminen myyntiin lähiruokamyymälöihin Tuotteiden myynti ravintoloihin Tuotteiden myynti vähittäiskauppoihin Liittyminen tuottajien osuuskuntaan tai tuotantorenkaaseen Tuottajien yhteinen tuotekehitys-/ jatkojalostustila Tuottajien yhteinen varastotila Tuottajien yhteisen markkinoinnin kehittäminen Yhteinen tuotemerkki alueen tuotteille Jatkojalostuksen lisääminen omassa yrityksessä Tuotekehitys yhteistyössä matkailuyritysten kanssa Tuotekehitys yhteistyössä kauppojen kanssa Tuotekehitys yhteistyössä ravintoloiden kanssa Yrttiviljely, rohdos- tai maustekasvien viljely Luomutuotanto Voisiko oma yrityksenne toimia käyntikohteena matkailijoille? Kiinnostus tilausperusteiseen tuotantoon esim. ravintoloille tai matkailuyrityksille Kiinnostus toimia sopimusperusteisena palkkaviljelijänä, ns. kaupunkilaisten oma viljelijä -malli Kiinnostus paikallisen pulloveden tuottamiseen erittäin paljon 1 paljon 2 jonkin verran 3 Ei kiinnosta lainkaan 4 En osaa sanoa 5

Koillismaan matkailu- ja luonnontuotealan esiselvityshanke 2012 S i v u 31 6. Merkitkää taulukkoon, miten paljon seuraavat koulutusvaihtoehdot ja yhteistyötahot teitä kiinnostavat: Poimijakoulutus: kauppayrtit marjat kauppasienet muu, mikä? Tuotekehitys-/ jatkojalostuskoulutus: yrtit marjat sienet kala liha muu, mikä? erittäin paljon 1 paljon 2 jonkin verran 3 Ei kiinnosta lainkaan 4 En osaa sanoa 5 Myynti- tai markkinointikoulutus Elintarvikelainsäädäntöön liittyvä koulutus Green care -koulutus Muu koulutus, mikä? Kiinnostus tehdä yhteistyötä: hyvinvointialan kanssa kulttuurialan kanssa käsityöläisten kanssa 7. Missä ja miten mielestänne alueella tulisi olla myynnissä paikallisia tuotteita? Rastittakaa sopivat vaihtoehdot. Kaupoissa omat myyntihyllyt paikallisille tuotteille Merkintä hyllyn reunassa "paikallinen tuote" tms. Tuotteissa oma merkintä, joka osoittaa paikallisuuden Tuote-esittelypäiviä ja -tilaisuuksia kaupoissa tai matkailukeskuksissa Säännölliset "maatilatorit" / pysyvät myyntipisteet matkailualueella Suoramyynti tiloilta / tilat ja jalostuslaitokset käyntikohteina Lähiruokaa ravintoloiden ruoka-annoksissa Muutoin, miten?

Koillismaan matkailu- ja luonnontuotealan esiselvityshanke 2012 S i v u 32 8. Mitä seuraavista palveluista voisitte kuvitella tuottavanne matkailijoille joko itse tai yhteistyössä muiden yritysten kanssa? Hyvinvointiin liittyvät matkailupalvelut (esim. turve- ja yrttihoidot,...) Marjan-, yrttien tai sienenpoimintaretket, kasvikurssit yms. Ruuan valmistus / jalostus ohjelmapalveluiden tarpeisiin (esim. poromakkaraa, kampanisuja, marjamehua tai yrttiteetä retkille) Tuotteiden myyminen paikallisilla ruokamarkkinoilla/ lähiruokatorilla Green care -palvelut Käsityökurssit luonnon raakaaineita hyödyntäen Maaseudun kulttuuriin liittyvä toiminta, esim. perinnenäytökset Ohjelmapalveluiden tuottaminen itse (esim. kalastusretket) Muuta, mitä? erittäin paljon 1 paljon 2 jonkin verran 3 Ei kiinnosta lainkaan 4 En osaa sanoa 5 Mikäli yllä olevat asiat kiinnostivat teitä, mitä ne vaatisivat toteutuakseen?

Koillismaan matkailu- ja luonnontuotealan esiselvityshanke 2012 S i v u 33 KYSYMYKSET JATKOJALOSTUKSESTA 1. Mitä yrityksessänne jalostetaan ja tuotetaan? Tuotannossa tällä hetkellä(x) Raaka-aine Tuotteet, tarkennukset (käyttö ja jalostus) Rastittakaa sopivat vaihtoehdot Maito juusto jugurtti muuta, mitä? Eläinperäiset raaka-aineet poro riista nauta lammas metsäsonni muu, mikä? paloittelu ja pakkaus säilyke kuivaus pakaste käsitöiden raaka-aine koriste- tai hyötyesineet muuta, mitä? Kala perkaus/ myyntikunnostus savustus kalasäilykkeet muuta, mitä? Vihannes, juures ja peruna, mitä? kauppakunnostus kuorinta puolivalmisteet, mitä? muuta, mitä? Mylly- tai jauhotuotteet leipä leivonnaiset muuta, mitä? Marjat, mitkä? mehu hillo, hyytelö makeiset muuta, mitä? Ravinnoksi / ravintolisiksi / luontaistuotteiksi tarkoitetut luonnontuotteet, esim. nokkonen, ruusujuuri, pakuri Koristekäyttöön tarkoitetut luonnontuotteet, kuten paju, pahka, varvut, jäkälä ym. Luonnonkosmetiikan ym. hyvinvointituotteiden raaka-aineet Muuta, mitä? Mitä? Mitä? Mitä valmistetaan, mistä raaka-aineista? Mitä yllä olevista vaihtoehdoista ei kuulu tuotantoonne tällä hetkellä, mutta on suunniteltu aloitettavaksi?