TUTKIMUSRAPORTTI Korjausrakentaminen PÄIVÄYS 13.8.2014 PROJEKTI Ulkoseinärakenteiden kuntotutkimus, vaihe 1 (mikrobiologinen tutkimus) TILAAJA Helsingin kaupungin rakennusvirasto, HKR-Rakennuttaja KOHDE, 00560 HELSINKI
TUTKIMUSRAPORTTI 13.8.2014 2(38) SISÄLTÖ 1. YHTEENVETO... 4 1.1 Tiivistelmä... 4 1.2 Johtopäätökset... 4 1.3 Koonti jatkotoimenpide-ehdotuksista... 5 2. YHTEYSTIEDOT... 5 2.1 Kohde... 5 2.2 Tilaaja... 5 2.3 Tutkimuksen suorittajat... 5 3. TUTKIMUKSEN PERUSTIEDOT... 6 3.1 Toimeksiannon tausta, tavoitteet... 6 3.2 Lähtötiedot... 6 3.2.1 Käyttäjäkysely... 6 3.3 Kohteen yleistietoja... 6 3.3.1 Aikaisemmin suoritetut tutkimukset ja korjaukset... 7 4. YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA... 7 4.1 Tutkimusten laajuus... 7 4.2 Suoritettavat tutkimukset ja mittaukset... 8 4.2.1 Lämpö- ja kosteustekninen tarkastelu... 8 4.2.2 Mikrobitutkimus... 8 4.3 Käytetyt mittaus- ja tutkimuslaitteet... 8 5. VANHAN OSAN ULKOSEINÄRAKENTEET... 8 5.1 Riskirakennetarkastelu... 8 5.2 Rakennetyypit... 9 5.2.1 Lämpö- ja kosteustekninen tarkastelu... 14 5.3 Rakenteesta tehdyt havainnot... 15 5.3.1 Rakenneavauksissa tehdyt havainnot... 15 5.4 Rakenteelle suoritetut tutkimukset ja mittaukset... 20 5.4.1 Rakenteiden ja materiaalien mikrobitutkimukset... 20 5.4.2 Rakenteiden ja materiaalien haitta-aineet... 25 5.5 Johtopäätökset... 25 5.6 Toimenpide-ehdotukset... 25 5.6.1 Kiireelliset / väliaikaiset korjaustarpeet... 25 5.6.2 Korjaustoimenpidesuositus... 25 6. LAAJENNUSOSAN ULKOSEINÄRAKENTEET... 26 6.1 Riskirakennetarkastelu... 26
TUTKIMUSRAPORTTI 13.8.2014 3(38) 6.2 Laajennusosan ulkoseinärakennetyypit... 27 6.2.1 Lämpö- ja kosteustekninen tarkastelu... 32 6.3 Rakenteesta tehdyt havainnot... 33 6.3.1 Rakenneavauksissa tehdyt havainnot... 33 6.4 Rakenteelle suoritetut tutkimukset ja mittaukset... 35 6.4.1 Rakenteiden ja materiaalien mikrobitutkimukset... 35 6.5 Johtopäätökset... 37 6.6 Toimenpide-ehdotukset... 37 6.6.1 Esiselvitys ja jatkotutkimustarpeet... 37 6.6.2 Jatkotoimenpiteet... 37 7. LIITTEET... 37
TUTKIMUSRAPORTTI 13.8.2014 4(38) 1. YHTEENVETO 1.1 Tiivistelmä Kiinteistön käyttäjillä on esiintynyt oireilua ja käyttäjät ovat ilmoittaneet havainneensa viitteitä sisäilmaongelmista. Kiinteistön ilmanvaihdolle on suoritettu tutkimuksia ja korjauksia, joista viimeisimmät toimenpiteet ovat valmistuneet syyskaudella 2013. Kiinteistölle on aikaisemmin suoritettu rakenteellisia tutkimuksia, kosteuskartoitus ja sisäilmatutkimuksia. Vuonna 2011 on suoritettu rakenteiden tiiveyden tarkastelu merkkiainekokeella sekä merkkisavuilla. Tarkastusten jälkeen on suoritettu tiivistyskorjauksia ja tiivistyskorjausten tarkastus merkkisavuilla. Vuonna 2013 suoritettiin tiiveyden tarkastus ulkoseinärakenteille merkkiainekokeilla ja ilmavuotoja rakenteista huonetiloihin havaittiin sekä uudella, että vanhalla osalla. Jatkotoimenpiteinä on suositeltu ulkoseinärakenteiden kuntotutkimuksia kahdessa vaiheessa. Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa (tämä raportti) pyritään selvittämään rakenteiden sisäisten vaurioiden laajuutta ennen julkisivurakenteiden kuntotutkimusta (vaihe 2). Lisäksi jatkotoimenpiteinä on suositeltu vesikattojen kuntotutkimuksia, alapohja- ja sokkelirakenteiden kuntotutkimuksia sekä aikaisempien kosteusvaurioiden tarkastusta ja kosteusmittauksia. Kaikki edellä mainitut kuntotutkimukset ovat käynnissä. Vanhan osan ulkoseinärakenteena on rapattu tiilimuuraus, josta puuttuu pääosin tuuletusväli lämmöneristeen ja ulkopuolen tiilimuurauksen välistä. Tutkimusten perusteella on ikkunoiden ylityspalkkien kohdalla ilmarako, muuten ei ilmarakoa ole. Vuonna 2003 tehty perusparannus käsitti rappauksen uusimisen. Rappauksen uusimisen yhteydessä on vedenpoistoputket / tuuletusputket rapattu yli mikä entisestään heikentää rakenteen toimivuutta. Mikrobitutkimuksissa noin puolet otetuista 42 näytteestä sisälsi vahvan tai heikon viitteen vauriosta. Vaurioituneet näytteet sijaitsivat ikkunaliittymien lähellä ja rappausvaurioiden kohdalla. Näillä kohdin kosteutta pääsee rakenteisiin, muttei kosteus ilma-/tuuletusraon puuttumisen takia kykene kuivumaan riittävän nopeasti ja mikrobikasvustoa pääsee syntymään. Vuonna 2013 tehdyssä merkkiainekokeessa todettiin ilmavuotoja eristetilasta huoneilmaan jokaisessa tarkastetussa huonetilassa. Aikaisemmin (vuonna 2011) tehty tiivistyskorjaus ei ole onnistunut suunnitellusti. Kiireellisenä korjaustoimenpiteenä suositellaan parantamaan tehtyjä sisäpuolisia tiivistyskorjauksia, erityisesti ikkunaliittymät millä estetään ilmavuodot eristetilasta huoneilmaan ja varmistetaan kiinteistön käyttö ennen ulkoseinärakenteiden peruskorjausta. Julkisivujen kuntotutkimuksen vaihetta kaksi ei ole tarpeen tehdä vanhalla osalla, koska rakenteen korjaus tulee edellyttämään ulkokuorimuurauksen purkamista. Laajennusosan mikrobinäytteissä vain yhdessä todettiin heikko viite vauriosta. Rakenteet todettiin pääosin suunnitelmien mukaisiksi. Suunnitelmissa esitetyt komposiittilevyt on korvattu pinnoitetuilla peltikaseteilla. Tehtyjen tutkimusten laajuuteen vaikutti peltiverhoiltujen ulkoseinien rakenne. Rakenteita kyettiin purkamaan vain ylhäältä alaspäin mikä vaikutti näytteidenottopaikkoihin, sillä purkamistyö oli huomattavan hidasta. Tehtyjen tutkimusten perusteella ei havaittu vaurioita tai sisäilman laatua heikentäviä tekijöitä. Rapatuissa julkisivuissa on näkyvää vaurioitumista, minkä syyn selvitys edellyttää laajennusosalle vaiheen 2 tutkimusten suoritusta, ainakin rapatuille julkisivuille. 1.2 Johtopäätökset Vanhan osan ulkoseinärakenne ei ole rakennusfysikaalisesti toimiva. Rakenteeseen pääsevä kosteus ei kykene kuivumaan riittävän nopeasti, jolloin mikrobien kasvun edellyttämät olosuhteet toteutuvat. Rakenteiden epätiiveyden vuoksi on mahdollista, että eristetilasta
TUTKIMUSRAPORTTI 13.8.2014 5(38) kulkeutuu mikrobipitoista ilmaa huonetiloihin. Vanhalle osalle ei tiivistyskorjausta voida pitää pitkäaikaisena korjauksena. 1.3 Koonti jatkotoimenpide-ehdotuksista Kiireelliset / väliaikaiset korjaustarpeet Sisäpuolisten tiivistyskorjausten parantaminen / korjaaminen vanhalle osalle Esiselvitys ja jatkotutkimustarpeet Laajennusosan julkisivututkimuksen vaihe 2 rapatuille julkisivuille Muiden käynnissä olevien tutkimusten saattaminen loppuun Korjaustoimenpiteet 2. YHTEYSTIEDOT 2.1 Kohde 2.2 Tilaaja Vanhan osan ulkoseinärakenteiden peruskorjaus kappaleen 5.6.2 mukaisesti Laajennusosan korjaustoimenpiteet tarkentuvat julkisivujen kuntotutkimuksen vaiheessa 2: (tuuletusvälin puutteiden korjaus liittymien kohdalta sekä höyrynsulkumuoviin liittyvät korjaukset) Arabian monitoimikiinteistö 00560 HELSINKI Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Kasarmikatu 21 puh 09 310 1661 00099 HELSINKI faksi 09 310 38655 Marianna Tuomainen puh 09 3103 8653 email marianna.tuomainen@hel.fi 2.3 Tutkimuksen suorittajat Wise Group Finland Oy puh 020 743 5250 Sinimäentie 10 C faksi 020 743 5251 02360 Espoo Jimmy Sobott, ins. AMK puh 044 427 9266 email jimmy.sobott@wisegroup.fi Jussi Saari, ins. YAMK puh 044 088 3017 email jussi.saari@wisegroup.fi Juho Antikainen, ins. AMK puh 044 427 9286 email juho.antikainen@wisegroup.fi
TUTKIMUSRAPORTTI 13.8.2014 6(38) 3. TUTKIMUKSEN PERUSTIEDOT 3.1 Toimeksiannon tausta, tavoitteet Vuonna 2013 on ulkoseinärakenteille suoritettu tiiveystarkastelu merkkiainekokeiden avulla, jolloin on tarkasteltu myös ulkoseinärakenteiden lämpö- ja kosteusteknistä toimintaa lähtötietojen perusteella. Tutkimuksen yhteydessä on havaittu ulkoseinärakenteissa riskialttiita rakenneratkaisuja kuten mm. tuulettumaton kuorimuurattu ulkoseinärakenne vanhan osan kohdalla ja lisäksi havaittiin laajennusosien kohdalla puutteita höyrynsulkurakenteen tiiveydessä ja ulkoseinän tuuletusvälin avoimuudessa. Ulkovaipan tiiveydessä todettiin merkkiainekokeissa puutteita vanhalla osalla sekä laajennusosalla. Kuntotutkimuksen tavoitteena on tutkia, onko eristeissä mikrobikasvustoa, joka voi epätiiveyskohtien kautta kulkeutua huoneilmaan ja vaikuttaa huoneilman laatuun. 3.2 Lähtötiedot Kiinteistön lähtötiedot on käytettävissä Facilityinfo-järjestelmän Pakki-järjestelmän kautta, rakennusajankohdan piirustukset on luovutettu muistitikulla. Lähtötietoina on käytettävissä mm. Kiinteistön rakennusajankohdan piirustukset (ARK, RAK, LVI, S) Wise Group Finland Oy ulkoseinärakenteiden tiiveyden tarkastelun raportti (2013) Vahanen Oy:n sisäilma- ja kosteusteknisen selvityksen raportti (2013) HKR-Rakennuttaja, paine-eromittaukset (2013) Vahanen Oy kosteustutkimukset, tiivistysten tarkastukset (2011) HKR-Rakennuttaja, rakennustekninen tutkimus (2011) HKR-Rakennuttaja, sisäilmatutkimus (2011) 3.2.1 Käyttäjäkysely Vuonna 2011 on suoritettu sisäilmastokysely, jolloin käyttäjät ovat tuoneet esiin mm. ilmastointiin ja lämpötilojen vaihteluun liittyviä puutteita sekä sisäilmaan yhdistettyjä oireiluja niin vanhalla kuin uudellakin puolella. Työterveyshuoltoon oli sisäilmaan liittyvistä oireiluista ottanut yhteyttä n. 10 % käyttäjistä. Vuonna 2014 henkilökunnalle tehtiin kysely, jossa tuotiin esille havaintoja sisäilmasta sekä merkittiin pohjapiirustuksiin oireiluhuonetiloja. Liitteenä 6 on pohjapiirustukset, joihin on merkitty oireilutilat. 3.3 Kohteen yleistietoja Kiinteistö on monitoimirakennus, jonka vanhin osa on rakennettu vuonna 1978. Vanhan / alkuperäisen osan perusparannus sekä laajennus on tehty vuonna 2003, vuonna 2009 tehtiin toinen laajennus. Arabian peruskoulu on aloittanut toimintansa vuonna 2003 ja vuonna 2009 on valmistunut Arabian päiväkoti, leikkipuisto ja nuorisotalo. Käyttökohteet: koulu, päiväkoti, nuorisotalo, asukaspuisto Rakennuksia: 1 Kerrosmäärä: 2 Tilavuus: 46.250 m 3 Kerrosala: 9.383 brm 2 Ilmanvaihto: Koneellinen tulo- ja poistojärjestelmä Lämmitys: Kaukolämpö
TUTKIMUSRAPORTTI 13.8.2014 7(38) 3.3.1 Aikaisemmin suoritetut tutkimukset ja korjaukset Aikaisemmin suoritettuja tutkimuksia ovat mm. 2013 Wise Group Finland Oy ulkoseinärakenteiden tiiveyden tarkastelu 2013 Paine-eromittaukset alapohjan yli ja ulko- ja sisäilman välillä vanhalla puolella, HKR-Rakennuttaja 2013 Sisäilma- ja kosteustekninen selvitys, Vahanen Oy 2011 Ilmanvaihtojärjestelmien kuntotutkimus, Nexon Consulting Oy/ATP Lukkari Oy 2011 Lattia-seinäliittymien tiivistysten tarkastukset 2011 Lattioiden kosteustutkimukset ja ulkoseiniin liittyvät selvitykset, Vahanen Oy 2011 Sisäilmastotutkimus, HKR-Rakennuttaja 2011 Rakennustekninen tutkimus, HKR-Rakennuttaja Aikaisemmin suoritettuja korjauksia ovat mm. 2013 Ilmanvaihtojärjestelmän korjaus- ja säätötoimenpiteitä 2011 Ulkoseinärakenteiden liittymien tiivistyskorjauksia sisäpuolelta 4. YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA 4.1 Tutkimusten laajuus Tutkimukset suoritettiin koko kiinteistölle, vanhaa osaa tarkastellaan omana osionaan ja laajennusosia omina osinaan. Alla olevassa asemapiirustuksessa ilmenee koko kiinteistö. Laajennus 2003 Vanha osa Laajennusosa Kuva 1. Asemapiirustus.
TUTKIMUSRAPORTTI 13.8.2014 8(38) 4.2 Suoritettavat tutkimukset ja mittaukset Rakennetyyppien tarkennukset ja rakenneavaukset Mikrobitutkimus (ulkoseinärakenteiden lämmöneristekerroksen materiaalinäytteet) Lämpö- ja kosteustekninen tarkastelu 4.2.1 Lämpö- ja kosteustekninen tarkastelu Rakenteiden lämpö- ja kosteusteknistä toimintaa tarkastellaan ilmenevien tarpeiden mukaisesti rakennusfysikaalisen mitoitusohjelmiston avulla. Tarkastelu suoritetaan pääsääntöisesti laskennallisesti käyttäen tietokoneohjelmaa DOF-lämpö 2.2 sekä käyttäen materiaalien yleisiä teknisiä tietoja sekä materiaaliominaisuuksia. Laskennan perusteella suoritettu homehtumisriskin arviointi on suoritettu YP28, Kosteus- ja homevaurioitineen rakennuksen kuntotutkimus, kappaleen 3.2.2 esimerkin 3.1 mukaisesti. Käytettäessä materiaalivalmistajien yksittäiselle tuotteelle ilmoittamia teknisiä tietoja saattaa esiintyä pieniä eroavuuksia saatuihin tuloksiin nähden. Rakennusajankohdan materiaalien ja niiden valmistajien ollessa tuntemattomia (ei lähtötiedoissa ilmoitettuja), ovat tarkastelut suoritettava yleisten materiaalitietojen mukaisesti. Maanvastaisten rakenteiden tarkastelussa käytetään Suomen Rakentamismääräyskokoelman C4 taulukon 6 maan lämmönvastusarvoja. 4.2.2 Mikrobitutkimus Ulkoseinärakenteiden kosteusteknistä toimintaa ja mahdollisia kosteusvaurioita voidaan tutkia normaalien kosteusmittausten lisäksi mikrobitutkimuksella. Tietyt mikrobilajikkeet indikoivat rakenteen kosteusvaurioista, johtuen eri mikrobilajikkeiden vaatimista erilaisista kosteusolosuhteista. Esimerkiksi aktinobakteerit (sädesienet) vaativat korkean vesiaktiivisuuden (RH > 90 95 %) rakenteessa pesäkkeen kehittymistä varten, mikä viittaa materiaalin kostumiseen ja vaurioitumiseen. Huomioitavaa on, että mahdolliset mikrobivauriot ulkoseinärakenteen eristekerroksessa saattavat vaikuttaa myös huoneistojen sisäilmaan heikentävästi. Mikrobitutkimuksen tekemiseen on olemassa useita erilaisia tapoja. Tämän kuntotutkimuksen yhteydessä otettiin materiaalinäytteitä ulkoseinärakenteiden lämmöneristeestä ja laboratorioanalyysit on tehty suoraviljelymenetelmällä. Analyysimenetelmä on Työterveyslaitoksen Mikrobiologian laboratorion käyttämä sisäinen analysointimenetelmä joka on akreditoitu. 4.3 Käytetyt mittaus- ja tutkimuslaitteet Nostokoriauto Timanttiporauskalusto 5. VANHAN OSAN ULKOSEINÄRAKENTEET Rakennetyypin mukaisia rakenteita on seuraavissa tutkituissa tiloissa: Pääosin kaikki ulkoseinät 5.1 Riskirakennetarkastelu Riskirakennetarkastelu suoritettiin vuonna 2013 tehdyn merkkiainekokeen yhteydessä (Wise Group Finland Oy, Ulkoseinärakenteiden tiiveyden tarkastelu, päivätty 30.12.2014). Alla on esitetty merkkiainekokeen perusteella riskirakennetarkastelu.
TUTKIMUSRAPORTTI 13.8.2014 9(38) Riskirakennetarkastelu suoritettiin kiinteistökierroksen ja lähtötietojen perusteella. Riskirakennetarkastelun laajuutena olivat lähinnä ulkoseinärakenteet sekä niiden liittymät ja tarkastelun kohteena ensisijaisesti mahdollisten ilmavuotoja aiheuttavien tekijöiden paikallistaminen. Vanhan osan riskirakennetarkastelua ei kyetty kattavasti suorittamaan, koska vanhan osan rakennusajankohdan rakennepiirustuksia ei ole arkistoitu. Käytössä oli ainoastaan muutamia pää- ja arkkitehtipiirustuksia. Riskirakennetarkastelussa ilmeni vanhan osan ulkoseinärakenteista seuraavia riskitekijöitä: Ulkoseinärakenteen tuuletusvälin puuttuminen: Vanhan rakennuksen kohdalla ei vuoden 1977 rakennetyyppien mukaisesti ole tuuletusväliä tiilimuuratuissa ulkoseinärakenteissa. Vanhan rakennuksen osalta ei rakennepiirustuksia ole vaan ainoastaan pääpiirustuksia. Sisäkuoren ja höyrynsulun lävistävät rakenteet: Seinärakenteissa esiintyy sisäkuoren ja/tai höyrynsulkurakenteen lävistäviä pilareita, välipohja- ja väliseinärakenteita Rankkojen ilmasto-olosuhteiden vaikutukset: Rakennuksen sijainti meren rannalla vaikuttaa ulkovaipparakenteiden ilmastorasitukseen merkittävästi ja tällöin mm. kova tuuli sekä viistosade vaikuttavat merkittävästi rakenneratkaisuihin ja rakenteiden kosteustekniseen toimintaan. Ilmasto-olosuhteilla on vaikutusta myös huoneilman ja ulkoilman väliseen paine-eroon. Aikaisempien paine-eromittausten perusteella paineero on vähäinen ja kovan tuulen vaikutus ulkoseinärakenteen yli vallitsevaan paineeroon on huomattava. Tällöin voivat paine-erot rakennusosan yli muuttua vaikka huonetila olisi pyritty ilmanvaihdolla säätämään ylipaineiseksi. Riskirakenteita vanha osa Kuva 5.1. Vanhan osan tiilimuurattu ulkoseinärakenne, ei tuuletusväliä Kuva 5.2. Vanhan osan tiilimuurattu ulkoseinärakenne, jossa sisäkuori betonia, ei tuuletusväliä 5.2 Rakennetyypit Rakennetyypit on määritetty rakennusajankohdan (1977) arkkitehtipiirustuksista ja 2003 vuoden muutostöiden pohjapiirustuksista. Rakennusajankohdan piirustusten taso on heikko, muutostöiden ajankohdasta on käytettävissä ainoastaan arkkitehtipiirustukset. Rakenneavauskohdat on esitetty liitteenä 1 olevissa julkisivupiirustuksissa.
TUTKIMUSRAPORTTI 13.8.2014 10(38) US01, tiilimuurattu ulkoseinärakenne, sisäkuorena teräsbetoni Mitta (mm) Rakenne, materiaali Uusi kolmikerrosrappaus 85 mm Poltettu julkisivutiili 125 mm Vuorivilla PV-L 180 mm Paikalla valettu teräsbetoni Väestönsuojassa 400 mm US01 rakennetyyppi US03, tiilimuurattu ulkoseinärakenne, sisäkuorena tiilimuuraus Mitta (mm) Rakenne, materiaali Uusi kolmikerrosrappaus 85 mm Poltettu julkisivutiili 125 mm Vuorivilla PV-L 130 mm Puhtaaksi muurattu kalkkihiekkatiili US3 rakennetyyppi Vuoden 2003 piirustusten perusteella tehty korjaus tiiliverhoilluille julkisivuille Mitta (mm) Rakenne, materiaali Uusi kolmikerrosrappaus 85 mm Vanha kunnostettava ulkoseinä US01 rakennetyyppi
TUTKIMUSRAPORTTI 13.8.2014 11(38) Rakenneavaus RA2 (US01), ikkunan yläpuoli toinen kerros Mitta (mm) Rakenne, materiaali - maalipinnoite 17 mm rappaus 95 mm teräsbetonipalkki 120 mm lämmöneristevilla - bitumihuopa - sisäkuori Rakenneavaus RA2 Rakenneavaus RA3, räystäsrakenne Mitta (mm) Rakenne, materiaali - maalipinnoite 24 mm rappaus 82 mm tiilimuuraus, reikätiili 50 mm lämmöneristevilla 10 mm lastulevy - muovi - yläpohjan kiviainestäyttö Rakenneavaus RA3 Rakenneavaus RA4, ikkunan yläpuoli, toinen kerros Mitta (mm) Rakenne, materiaali - maalipinnoite 25 mm rappaus + verkko 85 mm tiilimuuraus, reikätiili 125 mm lämmöneristevilla 10 mm lastulevy - muovi - yläpohjan kiviainestäyttö Rakenneavaus RA4
TUTKIMUSRAPORTTI 13.8.2014 12(38) Rakenneavaus RA5 (US01), ikkunan yläpuoli, toinen kerros Mitta (mm) Rakenne, materiaali - maalipinnoite 25 mm rappaus + verkko 85 mm tiilimuuraus, reikätiili 125 mm lämmöneristevilla - sisäkuori US01, rakenneavaus RA5 Rakenneavaus RA6 (US03), sokkelin liittymä Mitta (mm) Rakenne, materiaali - maalipinnoite 20 mm rappaus 80 mm teräsbetoni 145 mm lämmöneristevilla - sisäkuori Rakenneavaus RA6 Rakenneavaus RA8 (US01), ikkunan yläpuoli Mitta (mm) Rakenne, materiaali - maalipinnoite 20 mm rappaus 95 mm teräsbetonipalkki 25 mm ilmarako 95 mm uritettu villa - sisäkuori Rakenneavaus RA8
TUTKIMUSRAPORTTI 13.8.2014 13(38) Rakenneavaus RA9 (US03), sokkelin liittymä Mitta (mm) Rakenne, materiaali - maalipinnoite 20 mm rappaus 85 mm tiilimuuraus, reikätiili 115 mm lämmöneristevilla - sisäkuori rakenneavaus RA9 Rakenneavaus RA10 (US03), sokkelin yläpuoli ulkoseinässä Mitta (mm) Rakenne, materiaali - huoltomaalattu 20 mm rappaus 85 mm tiilimuuraus 160 mm lämmöneristevilla - sisäkuori Rakenneavaus RA10 Rakenneavaus RA11 (US01), ikkunan yläpuoli, toinen kerros Mitta (mm) Rakenne, materiaali - maalipinnoite 20 mm rappaus 85 mm tiilimuuraus 160 mm lämmöneristevilla - sisäkuori Rakenneavaus RA11
TUTKIMUSRAPORTTI 13.8.2014 14(38) Rakenneavaus RA12 (US03), sokkelin liittymä Mitta (mm) Rakenne, materiaali - maalipinnoite 20 mm rappaus 80 mm tiilimuuraus, reikätiili 140 mm lämmöneristevilla - sisäkuori Rakenneavaus RA12 US02, teräslevyverhoillut ulkoseinät (rakennetyyppi viitteellinen piirustuksen heikosta laadusta johtuen) Mitta (mm) Rakenne, materiaali - Teräspoimulevyt tai sileät teräslevyt - Ilmaväli / vaakaorret teräsputkea - Pystyteräkset k1200 (90 mm) Vuorivillalevy PV-PAL 90 mm 11 mm Lujalevy 11 mm 90 mm Mineraalivillalevy 90 mm PV-ELV Teräspilarit US2 rakennetyyppi Rakenneavaus RA7 (US02) Mitta (mm) Rakenne, materiaali - peltilevy / kasetti ~25 mm pystyrimat (pelti) ~10 mm lujalevy 150 mm lämmöneristevilla + puurunko - kahitiili (ei porattu läpi) Rakenneavaus RA7 5.2.1 Lämpö- ja kosteustekninen tarkastelu Ulkoseinärakenne US03 (tiili-villa-tiili) ei ole lämpö- ja kosteusteknisen tarkastelun ja homehtuvuusriskilaskennan perusteella toimiva rakenne. Tarkastelun perusteella mineraalivillan julkisivumuurauksessa kiinni olevan ulkopinnan kosteus on koholla ja pinnassa on
TUTKIMUSRAPORTTI 13.8.2014 15(38) homeenmuodostumiselle suotuisat olosuhteet. Kohonnut kosteus on seurausta julkisivutiilen suuremmasta vesihöyrynvastuksesta verrattuna mineraalivillan vesihöyrynvastukseen. Tarkastelussa on kuitenkin huomioitava, että laskennan lähtötiedot on oletettu vakioiksi. Sisäilman lämpötilana on käytetty 21 C ja sisäilma n kosteuslisänä verrattuna ulkoilmaan on käytetty TTY:n tutkimusraportin 140 mukaisia kuukausittaisia arvoja. Seinärakenteen sisäpuolisten tilojen sisäilman kosteussisältö (ja lämpötila) voi poiketa laskennassa käytetyistä arvoista huomattavasti riippuen tilan toiminnasta ja ilmanvaihdosta. Kuitenkin, riippumatta sisäilman kosteussisällöstä tiilimuurauksen mineraalivillaa suurempi kosteudenläpäisyvastus sekä julkisivumuurauksen puutteellinen tuuletus aiheuttavat mineraalivillan ulkopinnalle ajoittain homeenmuodostumiselle suotuisat olosuhteet. Sisäpuolisen kosteusrasituksen lisäksi seinärakenteen eristetila on alttiina ulkopuoliselle kosteusrasitukselle tiilimuurauksen tuuletusraon puuttumisen vuoksi. Viistosade pääsee ulkoseinärakenteen rappaus- ja tiilikerrokseen painovoimaisesti rappauksen halkeamakohdista ja kapillaarisesti. Tiilimuurauksen kohonnut kosteuspitoisuus pääsee kuivumaan puuttuvan tuuletusraon vuoksi ainoastaan rappauskerroksen läpi, jolloin mineraalivillan ulkopinnassa on myös ulkopuolisen kosteusrasituksen vuoksi homeenmuodostumiselle suotuisat olosuhteet. Rakenteiden lämpö- ja kosteusteknisen tarkastelut ovat raportin liitteenä (Liite 7, sivut 1-3). Ulkoseinärakenne US01 on vastaavanlainen rakenne kuin US03 pois lukien sisäkuori mikä on teräsbetonia. Teräsbetoni on tiiviimpi materiaali verrattuna tiilimuuraukseen ja mahdollisia ilmanvuotokohtia sisäpuolelle on vähemmän. 5.3 Rakenteesta tehdyt havainnot 5.3.1 Rakenneavauksissa tehdyt havainnot Tutkimusten yhteydessä tehtiin laajempia rakenneavauksia purkamalla tiilimuurausta ja poistamalla pellityksiä. Mikrobinäytteenotto suoritettiin osittain 55 mm (ja osittain 16 mm porareikä) kokoisesta timanttiporausreiästä, samassa yhteydessä tarkasteltiin rakenteita. Rakenneavauksia tehtiin sokkelin ja ulkoseinän rajakohtaan, räystäsrakenteen alapuolelle sekä ikkunan ylä- ja alapuolelle. Rakenneavaus RA1 tehtiin ikkunan alapuolelle poistamalla ikkunapelti. Ikkunan karmissa ja sen kiinnityspuissa ilmenee kosteusjälkiä. Tuuletusrakoa ei rakenteessa ole. Näytteet MA.01-US MA.06-US otettiin kyseiseen ikkunaan liittyen. (Kuvat 5.4 5.6 ja 5.24) Rakenneavaus RA2 (US01) tehtiin ikkunan yläpuolelle toiseen kerrokseen timanttiporalla. Lämmöneristeen ja sisäkuoren välissä on bitumihuopa, mikä toimii ilmeisesti vedenohjauksena. Huovassa on PAH-yhdisteitä alle raja-arvon (liite 8). Näyte MA.07-US otettiin rakenneavauksen yhteydessä. (Kuva 5.7) Rakenneavaus RA3 tehtiin räystääseen liittyen, lämmöneristettä on ainoastaan 50 mm minkä takana on lastuvilla, muovi ja yläpohjan kiviainestäyttö. Näyte MA.09-US otettiin rakenneavauksen yhteydessä. (Kuva 5.8) Rakenneavaus RA4 tehtiin ikkunan yläpuolelle toiseen kerrokseen, eristeenä on käytetty lasivillaa mikä on osittain tummunut. Lämmöneristeen takana on lastulevy, muovi ja yläpohjan kiviainestäyttö, rakenneavauksessa havaittiin myös rst-ansas. (Kuvat 5.9 ja 5.10) Rakenneavauksessa RA5 (US01, ikkunan yläpuoli, toinen kerros) havaittiin, että eristeenä on käytetty mineraalivillaa sekä lasivillaa erikokoisina paloina. Eristeet ovat puutteellisesti asennettu, niiden välissä on ilmarakoja. Ikkunan yläpuolen betonipalkin yläpinnassa on bitumisively. Rakenneavauksesta löytyi lisäksi laastipurseita. (Kuvat 5.9 ja 5.11 5.12)
TUTKIMUSRAPORTTI 13.8.2014 16(38) Valokuvat Rakenneavaus RA6 (US03) tehtiin sokkeliin. (Kuva 5.13) Näyte MA.19-US otettiin rakenneavauksen yhteydessä. Rakenneavaus RA7 (US02) tehtiin ikkunan alapuolen pellitykseen, toiseen kerrokseen. Rakenteen tuuletus on puutteellinen. Vaakapuut ovat käsittelemätöntä puuta ja pystypuut ovat painekyllästettyä. Näytteet MA.22-US MA.25-US otettiin rakenneavauksen yhteydessä. (Kuvat 5.14 ja 5.15) Rakenneavaus RA8 (US01), ikkunan yläpuoli, betonipalkin ja lämmöneristeen (uritettu villa) välissä on 25 mm ilmarako. Näyte MA.21-US otettiin rakenneavauksen yhteydessä. (Kuva 5.16) Rakenneavauksen RA9 (US03), sokkelin liittymä (näyte MA.27-US otettiin rakenneavauksen läheisyydestä) sekä mikrobinäytteenoton (MA.10-US) yhteydessä havaittiin, että vuonna 2003 tehdyn julkisivukorjauksen yhteydessä on alkuperäiset tuuletusputket / vedenpoistoputket jätetty rappauksen alle. Sokkelin ja ulkoseinän rajakohdassa ei ole erillistä vedenohjausta. (Kuvat 5.17 5.19 sekä 5.30). Rakenneavaus RA10 (US03), sokkelin liittymä. Sokkelin ja ulkoseinän rajakohdassa ei ole erillistä vedenohjausta. Näyte MA.33-US otettiin rakenneavauksen yhteydessä. Rakenneavauksessa RA11 (US01, ikkunan yläpuoli toinen kerros) havaittiin, että eristeenä on käytetty mineraalivillaa sekä lasivillaa erikokoisina paloina. (Kuva 5.20). Rakenneavaus RA12 (US03) sokkelin liittymä. Eristevillan ja tiilimuurauksen välissä on laastipurseita. Sokkelin ja ulkoseinän rajakohdassa ei ole erillistä vedenohjausta. (Kuva 5.21) Kuva 5.4 Rakenneavaus RA1. Kuva 5.5 Rakenneavauksesta RA1 ilmenee ikkunan karmissa ja sen kiinnityspuissa kosteusjälkiä.
TUTKIMUSRAPORTTI 13.8.2014 17(38) Kuva 5.6 Rakenneavaus RA1, tuuletusrakoa ei ole. Kuva 5.7 Rakenneavaus RA2 ikkunan yläpuolella, lämmöneristeen ja sisäkuoren välissä on bitumihuopa. Kuva 5.8 Rakenneavaus RA3, lämmöneristevillan ja lastulevyn takana on muovi. Kuva 5.9 Rakenneavaukset RA4 (nuoli) ja RA5. Kuva 5.10 Rakenneavaus RA4 lämmöneristeen takana on lastulevy. Kuva 5.11 Rakenneavaus RA5, ulkoseinässä on käytetty mineraalivillaa sekä lasivillaa.
TUTKIMUSRAPORTTI 13.8.2014 18(38) Kuva 5.12 RA5, ikkunanylityspalkissa on bitumisively. Lämmöneristeet ovat puutteellisesti asennettu. Kuva 5.13 RA6, sokkeli. Kuva 5.14 Rakenneavaus RA7. Kuva 5.15 Rakenneavaus RA7. Kuva 5.16 RA8 / MA.21-US, uritetun eristevillan ja lämmöneristeen välissä on 25 mm ilmarako. Kuva 5.17 Rakenneavaus RA9 (US03) rappaus on peittänyt tuuletus- / vedenpoistoputket.
TUTKIMUSRAPORTTI 13.8.2014 19(38) Kuva 5.18 Rakenneavaus RA9, eristevilla on tummunut. Erillistä vedenohjausta ei sokkelin ja ulkoseinän rajakohdassa ole. Kuva 5.19 Mikrobinäytteen MA.10-US kohdalla todettiin myös, että rappaus on peittänyt tuuletus- / vedenpoistoputket. Kuva 5.20 Rakenneavaus RA11, ulkoseinässä on käytetty mineraalivillaa sekä lasivillaa. Kuva 5.21 Rakenneavaus RA12, rakenneavauksesta paljastui laastipurseita.
TUTKIMUSRAPORTTI 13.8.2014 20(38) Kuva 5.22 Näytteenotto MA.28-US, eristevillan ja lämmöneristeen välissä on laastipurseita. Kuva 5.23 Näytteenotto MA.29-US, eristevillan ja lämmöneristeen välissä on laastikerros. 5.4 Rakenteelle suoritetut tutkimukset ja mittaukset 5.4.1 Rakenteiden ja materiaalien mikrobitutkimukset Vanhan osan julkisivurakenteiden lämmöneristeistä otettiin yhteensä 39 materiaalinäytettä mikrobitutkimuksia varten (MA.01-US MA.39-US). Lisäksi otettiin kolme materiaalinäytettä sisäkautta ikkunatilkkeistä mikrobitutkimuksia varten (MA.40 MA.42). Kaikkien näytteiden materiaali oli eristevillaa. Viisi näytteistä on sokkelin ja ulkoseinän liittymästä, yksi näyte on sokkelin lämmöneristeestä. Ulkoseinänäytteet otettiin suurimmaksi osaksi seinärakenteeseen ulkokautta porattujen reikien kautta (halkaisija 16 tai 55 mm). Edellisestä poiketen näytteet MA.01 MA.06 ja näytteet MA.22 MA.25 otettiin ikkunoiden ja ulkoseinän rakenneliittymien kohdilta. Näytteitä otettiin kohdista, joissa rappauksessa havaittiin vaurioita sekä vertailuna kohdista, joissa vaurioita ei ollut silminnähden havaittavissa. Alla olevasta taulukosta ilmenee näytteen sijainti kohteessa sekä mahdolliset viitteet vauriosta. Näytteiden sijainnit on esitetty myös liitteenä 1 olevissa julkisivupiirustuksissa.
TUTKIMUSRAPORTTI 13.8.2014 21(38) Taulukko 1. Mikrobinäytteet ja niiden sijainti sekä tulokset. Tunnus Sijainti kohteessa (suluissa ilmoitettu mahdollinen vauriokohta ulkoseinässä) Viite vauriosta MA.01-US Ulkoseinä, lounaaseen, ikkunan pystyliittymä heikko MA.02-US Ulkoseinä, lounaaseen, ikkunan vesipellin alapuoli heikko MA.03-US Ulkoseinä, lounaaseen, ikkunan vesipellin alapuoli vahva MA.04-US Ulkoseinä, lounaaseen, ikkunan pystyliittymä vahva MA.05-US Ulkoseinä, lounaaseen, ikkunan liittymä alanurkka (rappausvaurio) vahva MA.06-US Ulkoseinä, lounaaseen, ikkunan liittymä ylänurkka vahva MA.07-US Ulkoseinä, lounaaseen, ikkunan yläpuoli MA.08-US Ulkoseinä, lounaaseen (rappausvaurio) heikko MA.09-US Ulkoseinä, lounaaseen, räystäspellin alapuoli MA.10-US Sokkelin liittymä, lounaaseen MA.11-US Ulkoseinä, lounaaseen heikko MA.12-US Ulkoseinä, lounaaseen heikko MA.13-US Ulkoseinä, lounaaseen (paikkarappaus ja halkeama) vahva MA.14-US Ulkoseinä, lounaaseen, räystäspellin alapuoli viittaa MA.15-US Sokkelin liittymä, lounaaseen MA.16-US Ulkoseinä, länteen, räystään alapuoli MA.17-US Ulkoseinä, länteen (rappauksessa halkeama) vahva MA.18-US Ulkoseinä, länteen (rappauksessa halkeama) vahva MA.19-US Sokkeli, länteen MA.20-US Ulkoseinä, länteen, sisäpiha (liikuntasauman vierestä) heikko MA.21-US Ulkoseinä, länteen, sisäpiha MA.22-US Ulkoseinä, länteen, sisäpiha, ikkunan liittymä ylänurkka MA.23-US Ulkoseinä, länteen, sisäpiha, ikkunan liittymä ylänurkka MA.24-US Ulkoseinä, länteen, sisäpiha, ikkunan vesipellin alta vahva MA.25-US Ulkoseinä, länteen, sisäpiha, ikkunan pystyliittymä MA.26-US Ulkoseinä, länteen, sisäpiha MA.27-US Sokkelin liittymä, länteen, sisäpiha (rappausvaurio) MA.28-US Ulkoseinä, länteen, sisäpiha, räystäspellin alapuoli MA.29-US Ulkoseinä, koilliseen, räystään alapuoli MA.30-US Ulkoseinä, koilliseen, ikkunan yläpuoli/yläreuna (rappauksessa halkeama, vahva huoltomaalattu) MA.31-US Ulkoseinä, koilliseen MA.32-US Ulkoseinä, koilliseen MA.33-US Sokkelin liittymä, koilliseen (huoltomaalattu) vahva MA.34-US Ulkoseinä, kaakkoon, sisäpiha (vaurio rappauksessa) MA.35-US Ulkoseinä, kaakkoon, sisäpiha (halkeaman yläpuolelta) vahva MA.36-US Ulkoseinä, kaakkoon, sisäpiha (rappauksessa halkeama) vahva MA.37-US Ulkoseinä, kaakkoon, sisäpiha, räystään alapuoli MA.38-US Ulkoseinä, kaakkoon, sisäpiha MA.39-US Sokkelin liittymän yläpuoli, kaakkoon, sisäpiha (rappaushalkeaman vahva vierestä) MA.40-US Ulkoseinä, lounaaseen, ikkunatilke (terveydenhoitajan huone) viittaa MA.41-US Ulkoseinä, lounaaseen, ikkunatilke (huonetila 2056) MA.42-US Ulkoseinä, länteen, ikkunatilke (Ip-kerhohuone) heikko Analyysivastaukset ovat liitteenä (Liite 2, sivut 1-7 ja liite 3, sivut 1-2).
TUTKIMUSRAPORTTI 13.8.2014 22(38) Valokuvat Lounaan puoleisen julkisivun materiaalinäytteistä MA.01-US MA.15 löytyi kosteusvaurioon viittaavan viite-arvon ylittäviä määriä mikrobeja erityisesti ikkunaliittymien kohdista otetuissa näytteissä. Vain neljässä näytteessä otetuista viidestätoista näytteestä ei ollut viitteitä mikrobivauriosta. Lisäksi toisessa lounasjulkisivun ikkunatilkkeistä otetuista näytteistä oli viite vauriosta. Lännen puoleisen (Berliininkadun viereisen) julkisivun materiaalinäytteistä MA.16-US MA.19 löytyi kosteusvaurioon viittaavan viite-arvon ylittäviä määriä mikrobeja kahdesta näytteestä. Yhteensä näytteitä otettiin lännen puoleiselta julkisivulta neljä kpl. Lisäksi länsijulkisivulta ikkunatilkkeestä otetusta näytteessä oli heikko viite vauriosta. Lännen puoleisen (sisäpiha) julkisivun materiaalinäytteistä MA.20-US MA.28 löytyi kosteusvaurioon viittaavan viite-arvon ylittäviä määriä mikrobeja vain yhdestä näytteestä. Yhteensä näytteitä otettiin lännen puoleiselta julkisivulta yhdeksän kpl. Koillisen puoleiselta julkisivulta otettiin viisi kpl näytteitä, näytteet MA.29-US MA.33. Kosteusvaurioon viittaavan viite-arvon ylittäviä määriä mikrobeja löytyi kolmesta näytteestä. Kolmessa näytteessä mikrobeja oli niukasti. Kaakon puoleiselta julkisivulta otettiin kuusi kpl näytteitä, näytteet MA.34-US MA.39. Kosteusvaurioon viittaavan viite-arvon ylittäviä määriä mikrobeja löytyi kolmesta näytteestä. Kolmessa näytteessä mikrobeja oli niukasti. Kuva 5.24 Näytteet MA.01-US MA.06-US otettiin tämän ikkunan ympäriltä, ikkunan vesipeltien liitoksessa on rappausvaurioita, näyte MA.05-US otettiin nuolen kohdalta. Kuva 5.25 Näyte MA.08-US otettiin nuolen kohdalta vaurioituneen rappauksen kohdalta. Näyte MA.07-US otettiin vasemman ikkunan yläpuolelta.
TUTKIMUSRAPORTTI 13.8.2014 23(38) Kuva 5.26 Näyte MA.13-US otettiin nuolen kohdalta, rappauksessa on halkeama kyseisessä kohdassa. Kuva 5.27 Näyte MA.18-US otettiin nuolen kohdalta haljenneen rappauksen kohdalta. Näyte MA.17-US otettiin ikkunan oikealta puolelta halkeaman kohdalta. Kuva 5.28 RA5 tehtiin nuolen kohdalta ja näytteet MA.22-US MA.25-US kyseiseen ikkunaan liittyen. Julkisivun kosteusrasitusta kasvattaa sen yläpuolella oleva katos, mikä ilmenee kuvasta 5.29. Kuva 5.29 Katos mikä lisää julkisivun kosteusrasitusta.
TUTKIMUSRAPORTTI 13.8.2014 24(38) Kuva 5.30 Näyte MA.27-US otettiin sokkelin yläpuolelta nuolen kohdalta ulkoseinästä, RA9 tehtiin sen oikealle puolelle. Kuva 5.31 Näyte MA.30-US otettiin nuolen kohdalta, rappauksessa on halkeama kyseisessä kohdassa. Kuva 5.32 Näyte MA.34-US otettiin vasemman nuolen kohdalta ja näyte MA.35-US oikean nuolen kohdalta vertailun vuoksi, halkeama kulkee vaakatasossa. Kuva 5.33 Näyte MA.39-US otettiin sokkelin yläpuolelta halkeaman vierestä. Kuva 5.34 Näyte MA.40-US otettiin sisäkautta ikkunatilkkeestä. Karmiliitosten kittaukset seinärakenteisiin olivat pääosin halkeilleita.
TUTKIMUSRAPORTTI 13.8.2014 25(38) 5.4.2 Rakenteiden ja materiaalien haitta-aineet Rakenneavauksesta RA2 (ikkunan ylityspalkin päällä oleva vedenohjaushuopa) otettiin näyte asbestimääritystä varten. Näytteessä ei todettu asbestia. Laboratorioanalyysi on raportin liitteenä 5 (sivut 1-2). 5.5 Johtopäätökset Materiaalinäytteiden laboratorioanalysoinnin tulosten perusteella ulkoseinärakenteissa on vähintäänkin paikallisia mikrobivaurioita, joiden vaikutus sisäilmaan on riippuvainen rakennuksen ulkoseinän sisäkuoren tiiveydestä. Vuonna 2013 tehdyssä merkkiainekokeessa ulkoseinärakenteessa todettiin ilmavuotoja. Vaurioita on enemmän rakennuksen lounaan puoleisella sivulla, jossa myös säärasitus on suurempaa. Sisäpihan puoleisilla julkisivuilla näytteissä havaittiin vähemmän mikrobeja. Näytteitä otettiin tutkimussuunnitelman mukaisesti julkisivujen vauriokohdista sekä vertailun vuoksi niiltä kohdin missä silminnähtäviä vaurioita ei havaittu. Näytteenoton perusteella voidaan todeta, että rappauksen halkeamien läheltä otetuissa näytteissä oli vahva viite vaurioista. Myös ikkunapelteihin ja ikkunatilkkeisiin liittyen todettiin viitteitä vaurioista. Noin puolessa otetuista näytteistä on vahva viite vaurioista tai heikko viite vauriosta. Tehtyjen tutkimusten perusteella vauriot voivat vaikuttaa sisäilman laatuun heikentävästi. Rakenteenavaus- ja näytteenottokohdista ilmeni, ettei sokkelin ja ulkoseinän rajakohtaan ole asennettu erillistä vedenohjausta. 5.6 Toimenpide-ehdotukset 5.6.1 Kiireelliset / väliaikaiset korjaustarpeet Suositellaan sisäpuolisten tiivistyskorjausten parantamista erityisesti siten, että ikkunaliittymät tiivistetään. Tiivistyskorjaus vaatii suunnittelua. 5.6.2 Korjaustoimenpidesuositus Toimenpide-ehdotuksena suositellaan vanhan osan ulkoseinärakenteiden kokonaisvaltaista korjausta, muutetaan rakenne tuulettuvaksi rakenteeksi nykymääräysten ja ohjeiden mukaisesti. Tavoitteena on korjata kosteus- ja mikrobivaurioituneet rakenteet sekä estää uusien kosteus- ja mikrobivaurioiden synty. Korjaus pääkohdittain: Julkisivun tiilimuurauksen purkaminen Julkisivun ja sokkeleiden lämmöneristysten poistaminen Ikkunatilkkeiden uusiminen ja ikkunoiden sisäpuolinen tiivistäminen Sisäkuoren vaurioiden korjaukset ja sisäkuoren tiivistys Tasausvillan, päälämmöneristeen, tuulensuojaeristeen asennus Sokkelin eristyksen asennus, esim. uretaanilevy sekä sokkelin ja ulkoseinän vedenohjauksen rakentaminen Uuden tiilimuurauksen rakentaminen Räystäsrakenteen liittymien korjaus / muutos Pihan puolen katoksen korjaus / muutos siten, ettei se kuormita julkisivua Korjaustoimenpiteissä ja suunnittelussa on huomioitava muut käynnissä olevat tutkimukset. Ilmoitetut korjaustyöt edellyttävät suunnittelua.
TUTKIMUSRAPORTTI 13.8.2014 26(38) 6. LAAJENNUSOSAN ULKOSEINÄRAKENTEET 6.1 Riskirakennetarkastelu Riskirakennetarkastelu suoritettiin vuonna 2013 tehdyn merkkiainekokeen yhteydessä (Wise Group Finland Oy, Ulkoseinärakenteiden tiiveyden tarkastelu, päivätty 30.12.2014). Alla on esitetty merkkiainekokeen perusteella riskirakennetarkastelu. Riskirakennetarkastelu suoritettiin kiinteistökierroksen ja lähtötietojen perusteella. Riskirakennetarkastelun laajuutena olivat lähinnä ulkoseinärakenteet sekä niiden liittymät ja tarkastelun kohteena ensisijaisesti mahdollisten ilmavuotoja aiheuttavien tekijöiden paikallistaminen. Tarkastelun yhteydessä arvioitiin kuitenkin myös ulkoseinärakenteiden ja mm. sokkelirakenteiden kosteusteknistä toimintaa. Riskirakennetarkastelussa ilmeni laajennusosan ulkoseinärakenteista seuraavia riskitekijöitä: Sisäkuoren ja höyrynsulun lävistävät rakenteet: Seinärakenteissa esiintyy sisäkuoren ja/tai höyrynsulkurakenteen lävistäviä pilareita, välipohja- ja väliseinärakenteita Höyrynsulun liitoskohtien tiivistäminen, höyrynsulun liitokset: Sisäpuolelta levyverhoiltujen seinärakenteiden kohdalla ei höyrynsulkumuovia ole suunnitelmissa esitetty liitettäväksi viereisiin rakenteisiin tai höyrynsulkurakenteen lävistäviin rakenteisiin. Höyrynsulun liitokset on esitetty tehtäväksi puskusaumalla (ei varsinaista liitosta). Rakennesuunnitelmissa ei ole myöskään esitetty höyrynsulun liitoskohtien tiivistämistä. Höyrynsulkurakenteen epäjatkuvuuskohdat: Höyrynsulkurakenne katkeaa välipohja-, väliseinä- ja yläpohjarakenteiden kohdalla Nordicon asennusdetaljeissa esiintyvät mahdolliset ilmavuotokohdat: Ulkoseinäelementtien liitoskohdissa voi mahdollisesti esiintyä ilmavuotoja välipohja- ja väliseinärakenteiden kohdalla, koska liitoksissa ei ole esitetty höyrynsulkurakenteen liitosta ja liitoskohtiin on merkitty asennettavaksi asennusvilla-/kaistalevy. Höyrynsulkurakenteessa esiintyy epäjatkuvuuskohtia mm. teräsbetonipilareiden ja teräspilareiden kohdilla (DET 46, 52) Rankkojen ilmasto-olosuhteiden vaikutukset: Rakennuksen sijainti meren rannalla vaikuttaa ulkovaipparakenteiden ilmastorasitukseen merkittävästi ja tällöin mm. kova tuuli sekä viistosade vaikuttavat merkittävästi rakenneratkaisuihin ja rakenteiden kosteustekniseen toimintaan. Ilmasto-olosuhteilla on vaikutusta myös huoneilman ja ulkoilman väliseen paine-eroon. Aikaisempien paine-eromittausten perusteella paineero on vähäinen ja kovan tuulen vaikutus ulkoseinärakenteen yli vallitsevaan paineeroon on huomattava. Tällöin voivat paine-erot rakennusosan yli muuttua vaikka huonetila olisi pyritty ilmanvaihdolla säätämään ylipaineiseksi. Ulkoseinärakenteen tuuletusvälin puutteellisuus: Laajennusosan rakennepiirustuksissa (mm. RAK 32 leikkaukset 101-101, 102-102, 103-103, 110-110 ja RAK 33 leikkaukset 201-201, 202-202, 219-219, RAK-71 Det 9) esiintyy puutteita tuuletusvälin avoimuudessa etenkin liittymärakenteiden kohdalla. Puutteet esiintyvät lähinnä räystäs- ja ikkunaliittymissä. Terassiparvekkeen vedeneristeen ylösnosto: Rakennepiirustuksessa RAK-32 leikkauksessa 119-119 esiintyy terassiparvekkeen/yläpohjarakenteen vedeneristyksen ylösnostossa puute. Ylösnosto ulkoseinärakenteen US2 kohdalla on alle 300 mm yläpohjarakenteen pinnasta. Myöskään leikkauksessa 120-120 ja 125-125 ei ole esitetty ylösnostokorkeuden vaatimusta.
TUTKIMUSRAPORTTI 13.8.2014 27(38) 6.2 Laajennusosan ulkoseinärakennetyypit US1, tiilimuurattu ulkoseinärakenne, piirustus RAK-100 Mitta (mm) Rakenne, materiaali - Ohutrappaus 130 mm Muuraus, Laasti M100/600 40 mm Tuuletusrako 4 mm Tuulensuojalevy, lujalevy 200 mm Termoranka k600, 75 + 125 mm mineraalivilla Paroc extra - Höyrynsulku, euratex AL 3500, saumat limiin ja teipattu teräsrangan kohdalla US1 U-arvo 0,23 W/m 2 K 12 mm Sasmox-levy tai vastaava - Pintamateriaali ja käsittely huoneselostuksen mukaan US4A, tiilimuurattu ulkoseinärakenne betonirakenteinen sisäkuori, piirustus RAK-100 Mitta (mm) Rakenne, materiaali - Ohutrappaus 130 mm Julkisivumuuraus, Laasti M100/600 40 mm Tuuletusrako 50 mm 125 mm 160 mm - Tuulensuojaeriste, mineraalivilla Paroc WPS 3 tai vastaava. Tyvek-pinta, saumojen teippaus ST-teipillä Mineraalivilla 125 mm Paroc extra tai vastaava Teräsbetoniseinä rakennepiirustuksen mukaan Pintamateriaali ja käsittely huoneselostuksen mukaan US4A U-arvo 0,25 W/m 2 K
TUTKIMUSRAPORTTI 13.8.2014 28(38) Rakenneavaus RA1, räystään alapuoli Mitta (mm) Rakenne, materiaali - ohutrappaus 130 mm tiilimuuraus 45 mm ilmarako - lauta Rakenneavaus R1 Rakenneavaus RA2 (US1), sokkelin liittymä, rakenneavauksella todettu Mitta (mm) Rakenne, materiaali - ohutrappaus 130 mm tiilimuuraus 40 mm tuuletusrako - vedenohjain 4 mm lujalevy 200 mm mineraalivilla Rakenneavaus R2 Rakenneavaus RA4 (US1), rakenneavauksella todettu Mitta (mm) Rakenne, materiaali - ohutrappaus 130 mm tiilimuuraus 40 mm tuuletusrako 4 mm lujalevy 200 mm mineraalivilla + termoranka Rakenneavaus R4
TUTKIMUSRAPORTTI 13.8.2014 29(38) Rakenneavaus RA5 (US1), rakenneavauksella todettu Mitta (mm) Rakenne, materiaali - ohutrappaus 130 mm tiilimuuraus 40 mm tuuletusrako - vedenohjain 4 mm lujalevy 200 mm mineraalivilla + termoranka Rakenneavaus R5 US2, Komposiittilevytetty, piirustus RAK-100 Mitta (mm) Rakenne, materiaali 10 mm Komposiittilevy rakennusselostuksen mukaan 34 mm Z-orret 45 mm Kuumasinkitty profiilipelti 45x1,0 + tuuletusraot mp. 21 mm Kuumasinkityt hattuorret 21/40 k600 4 mm Tuulensuojalevy, lujalevy 200 mm - Termoranka k600, 75 + 125 mm mineraalivilla Paroc extra Höyrynsulku, euratex AL 3500, saumat limiin ja teipattu teräsrangan kohdalla US2 U-arvo 0,24 W/m 2 K 12 mm Sasmox-levy tai vastaava - Pintamateriaali ja käsittely huoneselostuksen mukaan
TUTKIMUSRAPORTTI 13.8.2014 30(38) US4B, Komposiittilevyverhottu ulkoseinärakenne betonirakenteinen sisäkuori, piirustus RAK-100 Mitta (mm) Rakenne, materiaali 10 mm Komposiittilevy rakennusselostuksen mukaan 34 mm Z-orret 45 mm Kuumasinkitty profiilipelti 45x1,0 + tuuletusraot mp. 21 mm Kuumasinkityt hattuorret 21/40 k600 4 mm Tuulensuojalevy, lujalevy 200 mm 200 mm - Termoranka k600 + mineraalivilla 75 mm + 125 mm Paroc-eXtra Teräsbetoniseinä rakennepiirustusten mukaan Pintamateriaali ja käsittely huoneselostuksen mukaan US4B U-arvo 0,24 W/m 2 K US3, Peltiverhottu julkisivu, piirustus RAK-100 Mitta (mm) Rakenne, materiaali - Peltiverhous rakennusselostuksen mukaan - Kuumasinkityt kiinnityslistat - Tuuletettu ilmarako 200 mm - Paroc F300 tai vastaava, saumojen tiivistys ja suojapellitys ulkona olevan seinärakenteen mukaisesti Pintamateriaali ja käsittely huoneselostuksen mukaan US3 U-arvo 0,20 W/m 2 K
TUTKIMUSRAPORTTI 13.8.2014 31(38) Rakenneavaus RA3, (US4B) Mitta (mm) Rakenne, materiaali 10 mm pelti 34 mm Z-orret 45 mm kuumasinkitty profiilipelti 21 mm kuumasinkityt hattuorret 4 mm lujalevy 200 mm mineraalivilla Rakenneavaus R3 Rakenneavaus RA6, (US4B) Mitta (mm) Rakenne, materiaali 10 mm pelti 34 mm Z-orret 45 mm kuumasinkitty profiilipelti 21 mm kuumasinkityt hattuorret 4 mm lujalevy 200 mm mineraalivilla Rakenneavaus R6 Rakenneavaus RA7, (US4B) Mitta (mm) Rakenne, materiaali 10 mm pelti 34 mm Z-orret 45 mm kuumasinkitty profiilipelti 21 mm kuumasinkityt hattuorret 4 mm lujalevy 200 mm mineraalivilla Rakenneavaus R7
TUTKIMUSRAPORTTI 13.8.2014 32(38) Rakenneavaus RA8, (US4B) Mitta (mm) Rakenne, materiaali 10 mm pelti 34 mm Z-orret 45 mm kuumasinkitty profiilipelti 21 mm kuumasinkityt hattuorret 4 mm lujalevy 200 mm mineraalivilla Rakenneavaus R8 6.2.1 Lämpö- ja kosteustekninen tarkastelu Ulkoseinärakenteet US1 ja US4B ovat lämpö- ja kosteusteknisen tarkastelun ja homehtuvuusriskilaskennan perusteella toimivia rakenteita. Ulkoseinärakenteen US1 laskennallisesta lämmöneristyksestä on pääosa höyrynsulkuna olevan muovikalvon ulkopuolella ja rakennekerrosten vesihöyrynvastukset pienenevät ulospäin. Ulkoseinärakenteen US4B sisäkuorena on vesihöyrytiivis teräsbetoni ja rakenteen rakennekerrosten vesihöyrynvastukset pienenevät myöskin tavoitteellisesti sisältä ulos. Molemmissa rakenteissa sisäpuolisen kosteusrasituksen vuoksi suurin kosteusrasitus muodostuu tuulensuojana olevaan kiviainespohjaiseen lujalevyyn. Sisäpuolisen kosteusteknisen tarkastelun lisäksi seinärakenne toimii oikein myös ulkopuoliselle kosteusrasitukselle. Molemmissa rakenteissa on julkisivun takana yhtenäinen tuuletusrako, jonka kautta julkisivun viistosateen vuoksi ajoittain koholla oleva kosteuspitoisuus pääsee kauttaaltaan tuulettumaan myös rakenteen sisältä. Molemmissa rakenteissa on kuumasinkitystä teräksestä valmistettu termoranka- ja mineraalivillarakennekerros. Termorangan aiheuttamaa viivamaista kylmäsiltaa on pienennetty uuman rei ityksen avulla. Termorangoista tehdyissä rakenteissa on huomioitavaa, että termorankojen ja lämmöneristyksen asentamistyön laadulla on suuri merkitys rakenteen lämpö- ja kosteustekniseen toimintaan. Jos lämmöneristys ei ole kauttaaltaan kiinni termorankojen uumassa, rakenteen lämmöneristävyys huononee merkittävästi ilman liikkeen vaikutuksesta, jolloin rakenteessa voi olla paikallisten kylmempien kohtien aiheuttamaa kosteusrasitusta. Lämmöneristyksen ja termorankojen liitosten laadulla on erityisesti merkitystä ulkoseinärakenteessa US1, jossa termorankarakenteen sisäpinnalla on höyrynsulkukalvo. Rakenteiden lämpö- ja kosteustekniset tarkastelut ovat raportin liitteenä (Liite 7, sivut 4-9). US4A on toimiva rakenne, missä on julkisivun takana yhtenäinen tuuletusrako, jonka kautta julkisivun viistosateen vuoksi ajoittain koholla oleva kosteuspitoisuus pääsee kauttaaltaan tuulettumaan myös rakenteen sisältä. Sisäkuorena on vesihöyrytiivis teräsbetoni ja rakenteen rakennekerrosten vesihöyrynvastukset pienenevät myöskin tavoitteellisesti sisältä ulos. US3 on toimiva rakenne, missä on julkisivun takana yhtenäinen tuuletusrako, jonka kautta julkisivun viistosateen vuoksi ajoittain koholla oleva kosteuspitoisuus pääsee kauttaaltaan tuulettumaan myös rakenteen sisältä.
TUTKIMUSRAPORTTI 13.8.2014 33(38) 6.3 Rakenteesta tehdyt havainnot 6.3.1 Rakenneavauksissa tehdyt havainnot Tutkimusten yhteydessä tehtiin laajempia rakenneavauksia purkamalla tiilimuurausta ja poistamalla pellityksiä. Mikrobinäytteenotto suoritettiin rapatuilta osin 55 mm kokoisesta timanttiporausreiästä, samassa yhteydessä tarkasteltiin rakenteita. Suurempia rakenneavauksia tehtiin sokkelin ja ulkoseinän rajakohtaan sekä räystäsrakenteen alapuolelle. Suunnitelmissa esitetty komposiittilevytys on korvattu pinnoitetuilla peltikaseteilla. Rakenneavaus RA1 tehtiin räystäspellin alapuolelle timanttiporalla. (Kuvat 6.1 ja 6.11) Rakenneavaus RA2 tehtiin sokkelin liittymään poistamalla tiilimuurausta (US1). Rajakohdassa on vedenohjauskaistale, joka ei vaikuta kovin tiiviiltä ja toimivalta. Rakennesuunnitelmissa ei ole esitetty vedenohjausta. (Kuva 6.2) Rakenneavaus RA3 tehtiin räystääseen / ulkoseinän yläosaan liittyen. Rakenne on suunnitelmien mukainen (US4B), pois lukien pintamateriaali joka on pinnoitettua peltiä. Näyte MA.09-US otettiin rakenneavauksen yhteydessä. (Kuvat 6.3 ja 6.4) Rakenneavaus RA4 (US1), rakenne on suunnitelmien mukainen eikä mitään poikkeavaa havaittu. Näyte MA.13-US otettiin rakenneavauksen yhteydessä (Kuva 6.5) Rakenneavaus RA5 tehtiin sokkelin liittymään poistamalla tiilimuurausta (US1). Rajakohdassa on vedenohjauskaistale, joka ei vaikuta kovin tiiviiltä ja toimivalta. Rakennesuunnitelmissa ei ole esitetty vedenohjausta. Näyte MA.14-US otettiin rakenneavauksesta. (Kuva 6.6) Rakenneavaus RA6 tehtiin esiintymissalin räystääseen / ulkoseinän yläosaan liittyen. Rakenne on suunnitelmien mukainen (US4B), pois lukien pintamateriaali joka on pinnoitettua peltiä. Näytteet MA.15-US MA.17-US otettiin rakenneavauksen yhteydessä. (Kuvat 6.7 ja 6.8) Rakenneavaus RA7 tehtiin räystääseen / ulkoseinän yläosaan liittyen. Rakenne on suunnitelmien mukainen (US4B), pois lukien pintamateriaali joka on pinnoitettua peltiä. Näytteet MA.18-US MA.20-US otettiin rakenneavauksen yhteydessä. (Kuva 6.9) Rakenneavaus RA8 tehtiin räystääseen / ulkoseinän yläosaan liittyen. Rakenne on suunnitelmien mukainen (US4B), pois lukien pintamateriaali joka on pinnoitettua peltiä. Näytteet MA.21-US MA.24-US otettiin rakenneavauksen yhteydessä. (Kuva 6.10) Valokuvat
TUTKIMUSRAPORTTI 13.8.2014 34(38) Kuva 6.1 Rakenneavaus RA1 Kuva 6.2 Rakenneavaus RA2, rajakohdassa on vedenohjauskaistale. Kuva 6.3 Rakenneavaus RA3, US4B Kuva 6.4 Rakenneavaus RA3, US4B Kuva 6.5 Rakenneavaus RA4, US1, termoranka näkyvissä. Kuva 6.6 Rakenneavaus RA5, US1, vedenohjaus vaikuttaa puutteelliselta.
TUTKIMUSRAPORTTI 13.8.2014 35(38) Kuva 6.7 Rakenneavaus RA6, US4B Kuva 6.8 Rakenneavaus RA6, US4B Kuva 6.9 Rakenneavaus RA7, US4B Kuva 6.10 Rakenneavaus RA8, US4B 6.4 Rakenteelle suoritetut tutkimukset ja mittaukset 6.4.1 Rakenteiden ja materiaalien mikrobitutkimukset Laajennusosan julkisivurakenteiden lämmöneristeistä otettiin yhteensä 23 materiaalinäytettä mikrobitutkimuksia varten. Näytteiden materiaalina on ulkoseinärakenteen eristevilla. Näytteet otettiin ulkokautta porattujen reikien kautta (halkaisija 55 mm) sekä peltiverhoilluilta osin rakenteenavausten kautta poistamalla peltiverhoilu ja poraamalla sisemmän pellin ja tuulensuojalevynä toimivan lujalevyn läpi. Näytteitä otettiin kohdista, joissa rappauksessa havaittiin vaurioita sekä vertailuna kohdista, joissa vaurioita ei ollut silminnähden havaittavissa. Alla olevasta taulukosta ilmenee näytteen sijainti kohteessa sekä mahdolliset viitteet vauriosta. Näytteiden sijainnit on esitetty myös liitteenä 1 olevissa julkisivupiirustuksissa. Näytteet on numeroitu uudestaan raportointivaiheessa juoksevalla numeroinnilla näytteenottokohtien selkeyttämiseksi.
TUTKIMUSRAPORTTI 13.8.2014 36(38) Taulukko 2. Mikrobinäytteet ja niiden sijainti sekä tulokset. Tunnus Sijainti kohteessa (suluissa ilmoitettu mahdollinen vauriokohta ulkoseinässä) Viite vauriosta MA.01-US Ulkoseinä, lounaaseen, eristeen ulkopinta (rappausvaurioita) MA.02-US Ulkoseinä, lounaaseen, eristeen sisäpinta (rappausvaurioita) MA.03-US Ulkoseinä, lounaaseen, eristeen ulkopinta MA.04-US Ulkoseinä, lounaaseen, eristeen sisäpinta MA.05-US Ulkoseinä, lounaaseen, eristeen ulkopinta MA.06-US Ulkoseinä, lounaaseen, eristeen sisäpinta MA.07-US Ulkoseinä, lounaaseen, sokkelin yläpuoli eristeen ulkopinta MA.08-US Ulkoseinä, lounaaseen sokkelin yläpuoli eristeen sisäpinta MA.09-US Ulkoseinä, itään, sisäpiha keltainen pelti MA.10-US Ulkoseinä, lounaaseen, sisäpiha MA.11-US Ulkoseinä, lounaaseen, sisäpiha MA.12-US Ulkoseinä, kaakkoon MA.13-US Ulkoseinä, kaakkoon MA.14-US Ulkoseinä, kaakkoon, sokkelin yläpuoli MA.15-US Ulkoseinä, kaakkoon MA.16-US Ulkoseinä, kaakkoon MA.17-US Ulkoseinä, kaakkoon MA.18-US Ulkoseinä, luoteeseen MA.19-US Ulkoseinä, luoteeseen MA.20-US Ulkoseinä, luoteeseen MA.21-US Ulkoseinä, luoteeseen MA.22-US Ulkoseinä, luoteeseen heikko MA.23-US Ulkoseinä, luoteeseen Valokuvat Analyysivastaukset on liitteenä (Liite 4, sivut 1-7). Ainoastaan yhdestä näytteestä löytyi kosteusvaurioon viittaavan viite-arvon ylittäviä määriä mikrobeja. Muissa näytteissä ei esiintynyt poikkeavaa kasvustoa. Kuva 6.11 Näytteet MA.01-US MA.02-US otettiin nuolen kohdalta missä rappauksessa on vaurioita, näytteet MA.05-US MA06-US ikkunan alapuolelta oikealta läheltä liikuntasaumaa. RA1 tehtiin räystään alle oikealle. Kuva 6.12 Näytteet MA.03-US MA.04-Us otettiin ikkunan yläreunasta.
TUTKIMUSRAPORTTI 13.8.2014 37(38) 6.5 Johtopäätökset Laajennusosan ulkoseinärakenteet ovat tutkituilta osin pääosin suunnitelmien mukaisia, pois lukien sokkelin liittymä, jonka vedenohjausta ei ole rakennesuunnitelmissa esitetty. Liittymässä oleva vedenohjaus on ilmeisesti toteutettu / suunniteltu työmaa-aikana. Mikrobitutkimuksissa löytyi ainoastaan yhdestä näytteestä kosteusvaurioon viittaavan viite-arvon ylittäviä määriä mikrobeja. Muissa näytteissä ei esiintynyt poikkeavaa kasvustoa. Tehtyjen tutkimusten perusteella ei rakenteissa havaittu vaurioita tai sisäilman laatua heikentäviä tekijöitä. Rapatuissa julkisivuissa on näkyvää vaurioitumista, vaurioitumisen syyn selvitys edellyttää laajennusosalle vaiheen 2 tutkimusten suoritusta, ainakin rapatuille julkisivuille. Riskirakennetarkastelussa havaittiin puutteita tuuletusväleissä liittymien kohdalla sekä höyrynsulkumuoveissa (epäjatkuvuuskohdat, höyrynsulun lävistävät rakenteet ja höyrynsulun liitokset). 6.6 Toimenpide-ehdotukset 6.6.1 Esiselvitys ja jatkotutkimustarpeet Suoritetaan laajennusosalle ulkoseinätutkimuksen vaihe 2 missä selvitetään syyt havaituille rappausvaurioille. 6.6.2 Jatkotoimenpiteet Tämän tutkimuksen kanssa samaan aikaan tehdään alapohja- ja sokkelirakenteiden sekä vesikaton kuntotutkimus, jotka eivät ole vielä valmistuneet. Edellä mainitut tutkimukset tulee huomioida vaiheen 2 korjaustoimenpiteissä sekä suunnittelussa. Laajennusosan korjaustoimenpiteet tarkentuvat julkisivujen kuntotutkimuksen vaiheessa 2. 7. LIITTEET Liite 1: Liite 2: Liite 3: Liite 4: Liite 5: Liite 6: Liite 7: Liite 8: Julkisivupiirustukset / tutkimuskartat (7 sivua) Materiaalinäytteiden mikrobianalyysit, vanha osa (7 sivua) Materiaalinäytteiden mikrobianalyysit, vanha osa (2 sivua) Materiaalinäytteiden mikrobianalyysit, laajennusosa (7 sivua) Asbestimääritys, vanha osa (2 sivua) Pohjapiirustukset oireilutiloista (4 sivua) Lämpö- ja kosteustekninen tarkastelu (9 sivua) PAH-analyysi (3 sivua) Espoossa 13.8.2014 Wise Group Finland Oy Jimmy Sobott, ins. AMK
TUTKIMUSRAPORTTI 13.8.2014 38(38) Jussi Saari, ins. YAMK tarkastanut: Timo Palonkoski, ins. YAMK
4 JULKISIVU LOUNAASEEN VANHA RAKENNUS UUDISRAKENNUS Korjausrakentaminen Espoo: 0207 435 250
Korjausrakentaminen Espoo: 0207 435 250
Korjausrakentaminen Espoo: 0207 435 250
Korjausrakentaminen Espoo: 0207 435 250
+15,410 2 1 +12,100 2 +10,930 +10,930 +10,375 +9,715 1 4 4 2 2 1 +7,330 +7,300 1 4 +5,415 +5,115 2 7 7 +3,900 +3,000 +2,980 +2,300 5 2 5 5 8 +2,250 PORTTI VANHA RAKENNUS UUDISRAKENNUS Korjausrakentaminen Espoo : 0207 435 250
+7,330 +7,330 2 +15,410 +13,365 +13,830 JULKISIVUMATERIAALIT: 1. OHUTRAPPAUS 2. TERÄSLEVY, KOMPOSIITTIRAKENNE 4. LASI 5. BETONI 6. PELTIKATE 7. PUUVERHOILU 8. KIVIKORI 9. TERÄSVERKKO 4 SPL +12,100 +10,930 +11,250 +10,930 1 4 2 1 2 2 +10,430 4 7 4 +7,650 +6,600 7 7 7 1 1 6 4 4 7 7 7 +2,250 5 +3,000 +3,000 5 5 5 +2,660 JULKISIVU KAAKKOON Korjausrakentaminen Espoo : 0207 435 250
+12,900 +15,410 2 +12,100 4 4 +10,930 2 4 1 2 2 4 +7,330 +7,330 +6,685 9 +6,650 1 1 4 4 4 1 +2,980 +2,980 +3,000 +2,980 +2,500 +2,500 5 5 JULKISIVU LUOTEESEEN UUDISRAKENNUS VANHA RAKENNUS Korjausrakentaminen Espoo: 0207 435 250
Rakennuskohde: Sisältö: Tiilimuurattu ulkoseinärakenne Suunnittelija: Päiväys: Tunnus: Risto Koivusaari 24.7.2014 US1 Rakenteen päätiedot: U-arvo: Paksuus: Pinta-ala: Paino: Hinta: 2.401 W/m2K 388.200 mm 1.00 m2 251.38 kg euro Vesihöyryn vastus: 2.832e+04 m2hpa/g Vesih. läpäisykerroin: 3.531e-05 g/m2hpa Lämmönvastus: 0.417 m2k/w Pintavastus, ulko: 0.130 m2k/w Pintavastus, sisä: 0.130 m2k/w Kulma (0-90): 90 Rakenteen kerrostiedot: Kerrokset ulkoa (U) sisälle (S) 1 2 3 4 5 6 7 KERROS: Ohutrappaus Tiilimuuraus Ilmarako, tuulettuva Lujalevy Mineraalivilla Höyrynsulkumuovi Puukipsilevy T [mm]: 2.00 13 4 4.00 20 0.20 12.00 LJ [W/mK]: 0.6000 0.0360 0.3200 0.2500 VHV [m2spa/kg] 1.700000e+06 1.904752e+09 1.000000e+11 6.000000e+07 Hinta [e/m3]: Paino [kg/m3]: 180 150 180 155.00 92 120 5 KYLMÄSILTA: Termoranka k600 LJ [W/mK]: SPA [%]: Hinta [e/m3]: Paino [kg/m3]: LK [W/K](kpl): 9.70 (1) T = Paksuus, LJ = Lämmönjohtavuus, VHL = Vesihöyryn läpäisevyys, SPA=Suht. pinta-ala, LK = Lisäkonduktanssi Lämpötilat ja kosteudet: Piste: U 1 2 3 4 5 6 7 8 S T [C]: -5.70-5.11-5.11-5.11-5.11-5.08 20.19 20.19 20.41 21.00 KK [g/m3]: 3.06 3.22 3.22 3.22 3.22 3.22 17.48 17.48 17.70 18.32 KM [g/m3]: 2.60 2.60 2.60 2.60 2.60 2.60 2.70 7.69 7.70 7.70 SK [%]: 85.0 81.0 81.0 81.0 81.0 80.8 15.4 44.0 43.5 42.0 Tammikuu (744.0 h) C [g/m2]: Lisätiedot: T=Lämpötila, KK=Kyllästymiskosteus, KM=Kosteusmäärä, SK=Suhteellinen kosteus P:\Helsingin kaupunki (Tilakeskus, HKR)\ (Arabian peruskoulu)\2014, Kuntotutkimukset\Ulkoseinätutkimus, vaihe 1\Doflämpö\US1.LAM
Rakennuskohde: Sisältö: Tiilimuurattu ulkoseinärakenne Suunnittelija: Päiväys: Tunnus: Risto Koivusaari 24.7.2014 US1 Rakenteen päätiedot: U-arvo: Paksuus: Pinta-ala: Paino: Hinta: 2.401 W/m2K 388.200 mm 1.00 m2 251.38 kg euro Vesihöyryn vastus: 2.832e+04 m2hpa/g Vesih. läpäisykerroin: 3.531e-05 g/m2hpa Lämmönvastus: 0.417 m2k/w Pintavastus, ulko: 0.130 m2k/w Pintavastus, sisä: 0.130 m2k/w Kulma (0-90): 90 Rakenteen kerrostiedot: Kerrokset ulkoa (U) sisälle (S) 1 2 3 4 5 6 7 KERROS: Ohutrappaus Tiilimuuraus Ilmarako, tuulettuva Lujalevy Mineraalivilla Höyrynsulkumuovi Puukipsilevy T [mm]: 2.00 13 4 4.00 20 0.20 12.00 LJ [W/mK]: 0.6000 0.0360 0.3200 0.2500 VHV [m2spa/kg] 1.700000e+06 1.904752e+09 1.000000e+11 6.000000e+07 Hinta [e/m3]: Paino [kg/m3]: 180 150 180 155.00 92 120 5 KYLMÄSILTA: Termoranka k600 LJ [W/mK]: SPA [%]: Hinta [e/m3]: Paino [kg/m3]: LK [W/K](kpl): 9.70 (1) T = Paksuus, LJ = Lämmönjohtavuus, VHL = Vesihöyryn läpäisevyys, SPA=Suht. pinta-ala, LK = Lisäkonduktanssi Lämpötilat ja kosteudet: Piste: U 1 2 3 4 5 6 7 8 S T [C]: 17.00 17.09 17.09 17.09 17.09 17.09 20.88 20.88 20.91 21.00 KK [g/m3]: 14.47 14.55 14.55 14.55 14.55 14.55 18.19 18.19 18.23 18.32 KM [g/m3]: 10.57 10.57 10.57 10.57 10.57 10.57 10.60 12.64 12.64 12.64 SK [%]: 73.0 72.6 72.6 72.6 72.6 72.6 58.3 69.5 69.4 69.0 Heinäkuu (744.0 h) C [g/m2]: Lisätiedot: T=Lämpötila, KK=Kyllästymiskosteus, KM=Kosteusmäärä, SK=Suhteellinen kosteus P:\Helsingin kaupunki (Tilakeskus, HKR)\ (Arabian peruskoulu)\2014, Kuntotutkimukset\Ulkoseinätutkimus, vaihe 1\Doflämpö\US1.LAM
KOSTEUSTEKNINEN TARKASTELU 24.7.2014 Homehtumisriskin arviointi Homehtumisriskin arviointi on suoritettu YP28, Kosteus- ja homevaurioituneen rakennuksen kuntotutkimus, kappaleen 3.2.2 esimerkin 3.1 mukaisesti Taulukon suhteellisen kosteuden ja lämpötilan arvot ovat rakenteen kriittisimmän kohdan jatkuvuustilan arvot, jotka ovat laskettu käyttäen DOF-lämpö -tietokoneohjelmaa paikkakunnan keskimääräisillä lämpötila- ja kosteusarvoilla. US1, Tiilimuurattu ulkoseinärakenne : Suhteellinen Kuukausi kosteus (RH %) Lämpötila (⁰C) Homehtumisriski 1 81-5,1-2 80-5,1-3 78,7-1,6-4 73 3,5-5 65,9 10,0-6 67,5 15,1-7 72,6 17,1-8 77,4 15,8 0,13 9 80,9 11,3 0,18 10 81,3 6,7 0,13 11 83,5 1,8 0,08 12 82,4-2,4 - Yhteensä 0,52 Rakenne on kosteusteknisesti toimiva, kun rakenteen homehtumiriski vuoden aikana on alle yksi.
Rakennuskohde: Sisältö: Tiilimuurattu ulkoseinärakenne, sisäkuorena tiilim Suunnittelija: Päiväys: Tunnus: Risto Koivusaari 24.7.2014 US03 Rakenteen päätiedot: U-arvo: Paksuus: Pinta-ala: Paino: Hinta: 0.361 W/m2K 360 mm 1.00 m2 412.88 kg euro Vesihöyryn vastus: 3.973e+03 m2hpa/g Vesih. läpäisykerroin: 2.517e-04 g/m2hpa Lämmönvastus: 2.770 m2k/w Pintavastus, ulko: 0.040 m2k/w Pintavastus, sisä: 0.130 m2k/w Kulma (0-90): 90 Rakenteen kerrostiedot: Kerrokset ulkoa (U) sisälle (S) 1 2 3 4 KERROS: Rappaus Poltettu punatiili Mineraalivilla Kalkkihiekkatiili T [mm]: 2 85.00 125.00 13 LJ [W/mK]: 1.0000 0.5000 0.0550 0.9500 VHV [m2spa/kg] 1.702128e+09 2.741935e+09 1.190476e+09 8.666667e+09 Hinta [e/m3]: Paino [kg/m3]: 180 130 155.00 190 T = Paksuus, LJ = Lämmönjohtavuus, VHL = Vesihöyryn läpäisevyys Lämpötilat ja kosteudet: Piste: U 1 2 3 4 5 S T [C]: -5.70-5.31-5.12-3.48 18.43 19.75 21.00 KK [g/m3]: 3.06 3.16 3.21 3.67 15.76 17.03 18.32 KM [g/m3]: 2.60 2.60 3.21 4.19 4.61 7.70 7.70 SK [%]: 85.0 82.3 99.9 100.0 29.3 45.2 42.0 Tammikuu (744.0 h) C [g/m2]: 78.06 Lisätiedot: Tiivistymisvaara! (SK_max = 100.0 %) T=Lämpötila, KK=Kyllästymiskosteus, KM=Kosteusmäärä, SK=Suhteellinen kosteus P:\Helsingin kaupunki (Tilakeskus, HKR)\ (Arabian peruskoulu)\2014, Kuntotutkimukset\Ulkoseinätutkimus, vaihe 1\Doflämpö\US03.LAM