Varsinais-Suomen liikennestrategia 2035+ Seurantaraportti 2016, Keskeiset tulokset Turun seudun kannalta Mari Sinn Varsinais-Suomen liitto
Liikennestrategian seuranta Liikennestrategia valmistui vuonna 2014 sisältäen: Varsinais-Suomen alueen liikennejärjestelmän kehittämistavoitteet ja -linjaukset sekä tärkeimmät kehittämisteemat ja toimenpideohjelman. Maakuntahallitus hyväksyi strategian ja toimenpideohjelman 2014. Syksyllä 2016 laadittiin Liikennestrategian seurantaraportti, joka sisältää: yhteenvedon liikenteen tilasta ja maakunnan näkökulmasta keskeisistä 2000-luvun kehitystrendeistä vuoteen 2015 asti, sekä toimenpidekokonaisuuskohtaisen tilannekuvauksen ja arvioinnin strategian tavoitteiden toteutumisesta marraskuussa 2016.
Liikennestrategian seuranta Seurannan tuloksia esiteltiin Varsinais-Suomen liikennestrategian kumppanuusfoorumissa 18.11.2016. Seurannan jatkotoimenpiteet:
Varsinais-Suomen liikennestrategian Liikenteen tilan seurannasta muutamia poimintoja Turun seudun kannalta
Pääteiden liikennemäärät viime vuosina kasvussa Turun sisääntuloväylillä, Kehätiellä ja valtatiellä 1, loivemmin valtatiellä 8 Muulla päätiestöllä pitkälti ennallaan Lähde Liikennevirasto, LAM-pisteet
Raskaan liikenteen määrät yleisesti vähentyneet taantuman myötä 2008 jälkeen Varsinais-Suomen keskeisillä pääteillä poikkeuksina Turun Kehätie ja valtatie 1, joilla määrät pysyneet viime vuosina ennallaan Tiekuljetusten näkökulmasta ykköshaaste on Turun Kehätien toimivuuden turvaaminen sen kokonaisliikenteen kasvaessa Lähde Liikennevirasto, LAM-pisteet
Pääteiden liikenteen toimivuuden suurimmat ongelmakohdat kaikissa parantamishankkeet käynnissä tai tulossa: vt 8 Raisio-Nousiainen-Mynämäki kt 40 välillä vt10-vt1 kt 52 Salon keskustassa Muut pullonkaulakohteet kt 40 Naantalissa ja Raisiossa sekä vt 10 Liedossa Haasteita myös valtatien 8 pohjoisosassa sekä valtatiellä 9 Liedon asema- Aura HCM-palvelutasoluokka 2015
Turun sisääntuloväylien ruuhkautumisen estämiseksi tarvitaan keinoja liikenteen kasvun hillitsemiseksi; katuverkolla ei ole lisätilaa autoille Kaupunkiseutujen liikenteestä pääosa on paikallista ja seudullista; myös keinot ovat seudun omissa käsissä: joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn osuuden kasvattaminen ruuhkahuippujen tasoittaminen autoriippuvuutta vähentävä yhdyskuntien kehittäminen Autoliikenne valtatiellä 10 välillä Lieto-Turku
Toimenpidekokonaisuuksien seurannan keskeiset tulokset Tavoitelluista, pääosin ajoneuvoliikennettä palvelevista toimenpiteistä merkittävä osa on lähtenyt käyntiin tai lähtemässä käyntiin lähivuosina. Tunnin junaan saatu suunnitteluraha tukee pitkämatkaisen joukkoliikenteen kehittämistä sekä Tunnin junan ja Uudenkaupungin radan sähköistämisen toteutumista pidemmällä aikavälillä. Toimenpidekokonaisuuksien eteneminen on arvioitu seurantaraportissa erillisin mittarein (-- ++) Pääosin toimenpidekokonaisuudet edenneet tavoitellun mukaisesti (+/++).
Muutama hankekokonaisuus osin edennyt, osin ei: Helsingin junayhteyden nopeuttaminen -/++ Junavuoroja vähennetty Toisaalta mm. nopeat express-junavuorot sekä rahoitus nopean ratayhteyden jatkosuunnitteluun Turku-Tampere yhteysväli (vt 9 + rata) -/+ Junavuoroja vähennetty Toisaalta vt9 perusväylänpitoon lisärahoitusta ja Vanhan Tampereentien tasoristeys alikulkusillaksi Joukkoliikenne -/+ Valtion joukkoliikennerahoitus pysynyt usean vuoden samalla tasolla ja kaukoliikenteessä ei ole tarjota mobiilia ajantasaista matkustajainformaatiota Toisaalta monta hanketta joukkoliikenteen palvelutason parantamiseksi käynnistymässä, mm. liikennekaari, matkakeskushankkeet, joukkoliikenneinfra, liityntäpysäköinti