Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmän kehittämistarpeista. M.Vehviläinen

Transkriptio

1 Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmän kehittämistarpeista M.Vehviläinen

2 Palvelutasoanalyysi (pilotti) Liikennepoliittinen selonteko / ULP Korostaa käyttäjälähtöisyyttä Maakuntatasolla yhteysväleittäin: Kysyntä ja yhteyssuunnan merkitys Käyttäjät nykytilanteessa (matkaryhmät, kuljetukset) yhteyssuunnittain Eri liikennemuotojen tarjoama palvelutaso nykytilanteessa Muutostekijöiden tunnistaminen yhteyssuunnittain RM-alueella Järjestelmätason palvelutasoanalyysistä ei juurikaan ole kokemusta (laadullisia tai yhtä kulkutapaa koskevia arviointeja tehty jonkin verran). Hyödynnetään monipuolisesti saavutettavuustarkasteluja (kytkee yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän). Toimintojen (asuminen, työpaikat, palvelut) saavutettavuus eri kulkutavoilla Keskusten saavutettavuus eri kulkutavoilla Joukkoliikenteen ja pyöräilyn kilpailukyky henkilöautoliikenteen suhteen Arvioidaan erikseen tie- ja katuverkon toimivuus, jotta voidaan ottaa kantaa RMsuunnitelmassa esitettyihin tie- ja katuverkon kehittämistoimiin.

3 Suunnittelutyölle asetetaan tavoitteita seuraavilla painopistealoilla (maakunnan liikennestrategiassa): 1. Elinkeinoelämän ja kestävän aluekehityksen edellytykset kuljetukset ja logistiikka henkilöliikenne 2.Kestävä liikkuminen ja yhdyskuntarakenne kestävät kulkutavat yhdyskuntarakenne 3. Maaseudun ja saariston liikenneyhteydet 4. Liikenneturvallisuus Tavoitteiden pohjalta tehdään linjapäätöksiä (=tavoitteen tarkennusta, rajausta, priorisointia)

4 Linjaukset Työryhmän tulkinta ja ehdotus siitä, miten Turun rakennemallityössä hyväksytyt liikennetavoitteet ja Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmän kehittämistavoitteet konkretisoidaan toimenpiteiksi ja toteuttamisohjelmaan. Suunnittelutyössä tunnistetaan ja valitaan keinot, joilla tuetaan tehokkaimmin Turun seudun rakennemallissa ja Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmätyössä hyväksyttyjen kulkutapaosuustavoitteiden saavuttamista. Suunnitelmassa priorisoidaan toimia, jotka lisäävät jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen houkuttelevuutta ja hillitsevät autoilun tarvetta.

5 Linjaukset 1/3 Tie- ja katuverkon kehittämistoimille määritetään suositeltava toteuttamisjärjestys ottaen huomioon seuraavat periaatteet: Priorisoidaan joukkoliikenteen sekä kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden parantamista sekä liikenneturvallisuuden parantamista. Turvataan ensisijaisesti valtakunnallisen ja seudullisen kaukoliikenteen yhteyksien toimivuus. Turun keskusta-alueen saavutettavuus henkilöautolla pyritään turvaamaan ensisijaisesti olemassa olevan infrastruktuurin käyttöä tehostamalla. Osoitetaan merkittävimpien maankäytön kehittämiskohteiden vaikutukset tie- ja katuverkon kuormitukseen ja toimivuuteen.

6 Linjaukset 2/3 Joukkoliikennettä kehitetään kokonaisvaltaisesti ja toimenpiteet priorisoidaan: Joukkoliikenteen käyttöä lisäävän vaikutuksen sekä maankäytön ohjausvaikutuksen perusteella. Koko matkaketjun houkuttelevuutta ja sujuvuutta lisäävien vaikutusten perusteella. Kohdentamalla infratoimenpiteet joukkoliikenteen runkolinjoille ja tiiviin maankäytön vyöhykkeille.

7 Linjaukset 3/3 Kaupunkiseudulla edistetään jalankulku- ja joukkoliikennekaupungin toteutumista: Priorisoimalla jalankulun ja pyöräilyn jatkuvia yhteyksiä parantavia toimenpiteitä, jotka edistävät keskustapalvelujen ja merkittävien työpaikka-alueiden saavutettavuutta. Ohjelmoimalla pyöräily-yhteyksien ja olosuhteiden kehittämistoimet Turun kaupungin kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelman sekä seudun pääpyöräilyverkon kehittämissuunnitelman linjausten mukaisesti. Osoittamalla uusilla ja kehittyvillä maankäyttövyöhykkeillä lähiliikkumisen sekä joukkoliikenteen käytön kannalta oleelliset suunnitteluperiaatteet ja toimenpiteet. Määrittämällä jalankulkukaupungin vyöhykkeet ja niiden kehittämisperiaatteet.

8 MAL-hankkeet 8

9 Tieverkon kuormitus ja nopeuden alenemat aamuhuipputunnin aikana KVL nykytilanne Nopeuden alenema aamuhuipputunnin aikana Liikenne on hidasta pääväylillä aikana sisääntuloväylillä (erityisesti Liedon suunta) ja kehätien pohjoisosissa. Myös Hirvensalon, Naantalin ja Paraisten suunnalta Kaarinaan kautta ydinvyöhykkeelle saapuva liikenne on hidasta.

10 Maantieverkon liikennemäärät v. 2012

11 MAL-aiesopimusluonnoksen maantiehankkeet Vt 9 Lieto-Aura Vt 8 Turku-Pori E18 Raision solmu Vt 10 Liedon ohitus E18 Kausela- Kirismäki Turun satamayhteys Mt 180 Kirjala-Kurkela

12 Tieverkon kehittämishankkeita VARELY:ssä Aktiivivaiheessa olevat hankkeet: 1. Vt 8 Turku - Pori 1. vaihe (103 M ); TS:t valmiit, RS 2013, tot.valmius Vt 8 Turku - Pori 2. vaihe (110 M ); TS valmius, uudelleenarviointi 2014 (ULP) 3. E18 Turun kehätie; Kausela-Kirismäki (70 M ), YS valmis 4. Vt 9 Turku Tampere yhteysväli, kehittämisselvitys (revoluutiohanke) Muita hankesuunnitelmia Kt 52 parantaminen Salon kohdalla (22 M ); YS valmis (vanhenee 2014), TS? Mt 180 Kirjala - Kurkela, Kaarina (36 M ); YS hyväksymiskäsittelyssä Maankäyttöä tukevia suunnitelmia E18 Turun kehätie; Liikennejärj. Raision keskustassa (~80 M ); OYK käynnissä, AVS E18 Turun kehätie; kehittämisselvitys Naantali-Kaarina 2013 (ULP) Vt 10 Liedon ohitus; pääsuuntaselvitys valmis 2010, maakuntakaavan tarkistus alkamassa -> YVA+YS tarpeen

13 Vt 8:n kehittäminen välillä Turku Pori, 1. vaihe LPOS kehyspäätös (100 M ) Lounais-Suomen liikennestrategian ja molempien maakuntien ykköshanke. TEN-tie. 1. vaihe sisältää yhteysvälin liikennöitävyyttä parantavat tehokkaimmat toimet: Raisio-Nousiainen välillä Raisio-Masku nelikaistaistaminen, kaksi eritasoliittymää ja Nousiaisten liittymän valo-ohjauksen päivitys Nousiainen - Rauma välillä liikenneturvallisuustoimenpiteitä mm. täydentämällä yhteysvälille yhtenäinen tievalaistus. Porin päässä tiejärjestelyjä noin 15 km matkalla rakentamalla kevyenliikenteen väylää, ohituskaistoja sekä liittymäjärjestelyjä. Hankkeen rakentamisen tulee käynnistyä välillä Raisio-Masku heti vuoden 2014 alussa ympäristölupien takia. 2. vaiheen 110 M sisällön uudelleenarviointi 2013.

14 E18 Turun kehätie välillä Kausela - Kirismäki Kehätie yhdistää Turkuun päättyvät valtatiet (vt 1, vt 8, vt 9 ja vt 10). On osa E18 tietä ja kuuluu TEN - ydinverkkoon. Turun ja Naantalin satamien yhteys sisämaahan. Turun kehätien puuttuvaa 2+2 osuutta odotettu pitkään; liikenneongelmat ja maankäytön paineet. Liikennemäärä nykyisin ajon/vrk ja vuonna 2015 ~ ajon/vrk (kasvaa ~5%/v) Yleissuunnittelu valmistunut. Kaavamuutokset valmisteltavana. Kaarinantien käännön (2. vaihe) edellyttämä YVA käynnissä. E18 Turun kehätien verkollinen tarkastelu Naantali-Kaarina 2013 Tiesuunnittelun käynnistäminen tämän jälkeen 2014? (Ehdollinen kohde suunnitteluohjelmaan ) VAIHE II

15 Vt 9 Turku Tampere kehityskäytävä Hanke on suunnitteluohjelmassa Kuuluu TEN -verkkoon. Liikenneturvallisuus suurin huolen aihe. Teemarahoituskohteen Lieto-Aura ohituskaistatie (10 M ) TRS vanhenee Pvp-investointeja mm. liittymien porrastamisia kohdistetaan tielle mahdollisuuksien mukaan. Tielle perustettu edunvalvontaryhmittymä "Pro Ysitie Gateway inland" lobbaa intensiivisesti tien parantamista. Kehittämisselvitys, "liikennerevoluutio -selvitys" käynnissä Tie-ratakäytävä, joukkoliikennepainotus MALPE-ajattelu, skenaariot Palvelutasotarkastelut, ULP Jatkosuunnittelusisältö seuraavaan LPOS:iin

16 E18 Turun kehätie, Raision keskusta Naantalin ja Turun satamien liikenteen solmukohdan muodostaa E18 / E8 etl. E18 tien liikennemäärä Raision keskustan kohdalla on ajon/vrk Naantalin suuntaan ja Helsingin suuntaan. Liittymissä toimivuus- ja turvallisuusongelmia. Satamaliikenteen lisäksi keskustaa kuormittaa Naantalin öljynjalostamon, Fortumin uuden voimalan ja STX:n telakan raskas liikenne. Maankäytön ideakilpailuun pohjautuvat kaavatyöt (oyk+ak) käynnissä, YVAa ei tarvita Aluevaraussuunnittelu käynnissä kaistainen 450 m tunneli. katuverkkoa täydennetään uusilla katuyhteyksillä ja E18 rinnakkaiskadut E18/E8 kiertoeritasoliittymäksi. 1. vaihe seuraavan LPOS:iin.

17 1. vaiheen vaiheittain rakentaminen parantamalla E8/E18 eritasoliittymää pienin toimenpitein Tavoitteena mm. Turun satamaliikenteen sujuvoittaminen E18:lle lisätään toinen vasemmalle kääntymiskaista Etelään Turkuun johtavalle rampille lisätään toinen kaista Ramppiliittymät ovat edelleen valo-ohjattuja Kevyelle liikenteelle rakennetaan erillinen siltayhteys Eritasoliittymän saneeraus kytketään sillan peruskorjaukseen Itäistä ramppia siirretään kaistapituuksien lisäämiseksi 17

18 Hankkeen vaiheittain rakentaminen rakentamalla keskustan tunneli Keskustan tunneli ja keskustan järjestelyt voidaan toteuttaa erillisinä hankkeina E8/E18-eritasoliittymä kolmitasoisena voidaan toteuttaa myöhemmin Keskustan 450 metriä pitkän tunnelin rakentamiskustannusarvio on noin 63 M, kun tunnelin osalta varaudutaan sen päälliseen 5 7-kerroksiseen rakentamiseen Tunnelissa on 3 kaistaa suuntaansa Tunnelin mitoitusnopeus on 60 km/h 18

19 Hankkeen vaiheittain rakentaminen rakentamalla E8/E18 kolmitasoinen eritasoliittymä Eritasoliittymä voidaan rakentaa erillisenä hankkeena keskustan järjestelyistä riippumatta Eritasoliittymän rakentamiskustannusarvio on noin 27 M 19

20 E8/E18 eritasoliittymän 1. vaiheen vaiheittain rakentaminen 1. vaiheen toimenpiteet voidaan myös toteuttaa vaiheittain jättämällä ensimmäisestä vaiheesta pois eritasoliittymän itäisten ramppien siirto 1. vaiheen toimenpiteillä eritasoliittymän kapasiteetti riittää noin vuoteen 2025 Eritasoliittymän saneerauksen kustannusarvio on noin 4,5 7,5 miljoonaa euroa Keskustatunneli voidaan aluksi kytkeä myös saneerattuun eritasoliittymään 20