Ruotsinsuomalaista vähemmistöä koskevien asioiden kehitysohjelma

Samankaltaiset tiedostot
Kehitystyöohjelma kansallisia vähemmistöjä koskevissa kysymyksissä Johdanto, taustaa

KUNNANJOHTOTOIMISTO Suomen kielen hallintoalue ja kansalliset vähemmistöt

Ohjesääntö. Suomen kielen hallintoalueen neuvonpitoryhmä. Mariestad. Neuvonpitoryhmä hyväksynyt Mariestad

Tiivistelmä toimintasuunnitelmasta

Toimintasuunnitelma 2018

KUNNANJOHTOTOIMISTO Suomen kielen hallintoalue ja kansalliset vähemmistöt

Toimintasuunnitelma 2017

Trosan kunnan suomen kielen hallintoalueeseen liittyvä toimintasuunnitelma

Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa

Toimintasuunnitelma Suomen kielen hallintoalue Borlänge kommun

Toimintasuunnitelma. Fagerstan kunnan suomen kielen hallintoalue

Uutiskirje maaliskuussa 2017 työstä kansallisten vähemmistöjen kanssa

Muistiinpanot kokouksesta suomen kielen hallintoalueen neuvotteluryhmän kanssa

KANSALLISET VÄHEMMISTÖT JA VÄHEMMISTÖKIELET

Vähemmistöpoliittinen ohjelma Ruotsinsuomalaiset Malmön kaupunki

Toimintasuunnitelma. Suomen kielen hallintoalue Ludvikan kunta Ludvika framtidens, tillväxtens och möjligheternas kommun.

Kansallisia vähemmistöjä koskeva toimintaperiaate Upplands Väsbyn kunnassa

TULOKSET TARVEKARTOITUS. Hallstahammars kommun

Ruotsin kielilainsäädäntö ja kieliolot. Kaisa Syrjänen Schaal

Suomalaisen hallintoalueen neuvotteluryhmän kokouksessa tehtyjä muistiinpanoja 27. marraskuuta 2014

Vähemmistökielten toimintaohjelma

Toimintasuunnitelma suomen kielen hallintoalue

VÄHEMMISTÖ JA VÄHEMMISTÖKIELTEN TYÖN TOIMINTASUUNNITELMA Suomenkielinen käänös / Finsk översättning av Dnr:

Kartoitusanalyysi, yleinen kysely

Tutkimus 2: Informaatiota ja palveluita suomeksi

KANSALLISETVÄHEMMISTÖ TsuomenkielenhallintoalueNEUVON. MMISTÖTÄHEMMISTÖTuomen. NSALLISETVÄHEMMISTÖTsu Sisältää vuoden 2014 toimintakertomuksen

Yhteenveto ruotsinsuomalaisen ryhma n kanssa ja rjestetysta neuvonpidosta Malmo n kaupungissa 3. syyskuuta 2015

Uutiskirje huhtikuussa 2016 työstä kansallisten vähemmistöjen kanssa

Suomen kielen hallintoalue Neuvonpito Esityslista

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7

Vähemmistökieliohjelma Haaparanta

Peter Hoxell, kulttuuri- ja vapaa-ajanhallinto Eva-Lena Carlsson, sosiaali- ja koulutushallinto Cecilia Lantz, hoito- ja hoivahallinto Jessica Hedlund

VÄHEMMISTÖ JA VÄHEMMISTÖKIELTEN TYÖN TOIMINTASUUNNITELMA

HAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015

Kansalaisehdotukset ja muut vaikutusmahdollisuudet

POSTADRESS FAKTURAADRESS TELEFON E-POSTADRESS PLUSGIRO

Toimintakertomus 2016 suomalainen hallintoalue

Suomen kielen hallintoalueen yhteistyöryhmän kokousmuistiinpanot 22. toukokuuta 2014

Muistiinpanoja kunnallisen suomen kielen hallintoalueen neuvonpitoryhmän kokouksesta

Kokousmuistio Yhteistyökokous suomen kielen hallintoalue. Paikka ja aika: Trosan kunnantalo, klo. 14:00 15:00

Muistio, Ruotsinsuomalainen neuvosto

Johdanto. Tarkoitus ja tavoitteet

Suomen kielen hallintoalueen vuosikertomus 2017

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Läsnäolijat: Saara Jokinen, Eliisa Kytölä, Kyllikki Härkönen, Julia Sverke, Lauri Kuusinen, Anja Nyman, Maria Syväjärvi, Mari Forsberg


Asiakirja neuvonpidosta, joka ja rjestettiin ruotsinsuomalaisen ryhma n kanssa Malmo n kaupungissa 11. maaliskuuta 2015

Esko Kalliomäki (-) Se nästa sida. Niina Slagner (S) Seppo Järvinen (-) ANSLAG/BEVIS. Sverigefinska rådet Sammanträdesprotokoll 1(13)

Neuvonpito suomen kielen hallintoalue

Suomen kielen merkitys on kasvanut Ruotsin

Kts läsnäololista. Julia Grönholm

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot 7/2019 Yleissivistävän koulutuksen opetus- ja oppimisympäristöjen digitalisointi 257/54/2017

Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta. Tervetuloa kauden aloituskokoukseen!

Neuvonpito suomen kielen hallintoalue

Päivitetty TILAn työsuunnitelma vuodelle

Kieli ja syrjäytyminen -seminaari Ulla Tiililä

Kansalliset vähemmistökielet eturiviin - selvitys kansallisten vähemmistökielten

Kokouspäivämäärä Allekirjoitukset Sihteeri Pykälät 9-14 Jessica Hedlund

Viittomakielet lainsäädännössä Lyhyt katsaus

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi.

Myönteistä kehitystä ruotsinsuomalaisen kansallisen vähemmistön sekä ryhmän oikeuksien osalta, mutta vain tietyissä kunnissa Ruotsissa

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma

Uutisvirtaa 2/2015. Suomen kielen hallintoalue kuuluttaa

Julia Grönholm, kaupungintoimisto

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Ikäteknologiakeskus - ikäihmisen hyvän arjen tukena

Kunnanvirastossa klo

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUETYÖN TOIMINTASUUNNITELMA

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

SIVISTYSTOIMI/ SISÄISEN VALVONNAN TOIMEENPANON RAPORTTI

Sähköisen asioinnin ensisijaisuus

Järjestö 2.0: Pohjanmaan järjestöt mukana muutoksessa

PADASJOEN KUNTA SISÄLLYSLUETTELO 6 / 2017 Kunnanvaltuusto

Pelastusalan naisverkoston toimintasuunnitelma vuosille

EUROOPAN KOMISSIO VIESTINNÄN PÄÄOSASTO EU-TALLEKIRJASTO LIITE III KUMPPANUUSSOPIMUKSEEN LIITTYVÄT OHJEET

Verkoston nimi on Green energy showroom ja sen kotipaikka on Lappeenranta. Verkosto toimii Etelä-Karjalan alueella kansainvälisesti.

Surahammarin kunnan vähemmistöpoliittinen toimintasuunnitelma

Raportti Uppsalan ruotsinsuomalaisten keskuudessa tehdystä tarvekartoituksesta, lokakuu-marraskuu 2014

AMMATTISTARTTISEMINAARI Elise Virnes

Sovitut toimintatavat

Kunnanvirastossa klo

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden

Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta

Muistiinpanot. Susanne Abramsson/Taina Cronhamn

KUNNANJOHTOTOIMISTO. Suomen kielen hallintoalue ja kansalliset. vähemmistöt. Toimintaraportti

KANSALLISKOMITEAJÄRJESTELMÄN ARVIOINTI Kansalliskomiteatapaaminen Katri Rostedt

Neuvonpito suomen kielen hallintoalue

Suomen kielen hallintoalueen neuvonpitoryhmän kokouksen muistiinpanot

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK

Kunnan konserniohjaus. Tiedotustilaisuus

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Verkottamisen välineenä ja kilpailukyvyn vahvistajana

Opintohallinnon ja tietohallinnon yhteistyö. Valmistelevan työryhmän ehdotus. Pekka Linna,

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Digiohjelma

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Ylitarkastaja VM/1497/ /2013 Suvi Savolainen

Mitä mieltä olette viittomakieltä käyttävän määritelmästä?

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

Transkriptio:

Suora puhelinnumero Viite Kunnanjohtotoimisto 0910-73 50 93 9.11.016 Dnro Yngve Lindmark Kunnanhallitus Ruotsinsuomalaista vähemmistöä koskevien asioiden kehitysohjelma 017 019 Hyväksytty kunnanvaltuustossa 14.1.016, 573 Johdanto, taustaa Kunnanvaltuusto päätti 4.4.016 toimintasuunnitelman laatimisesta Skellefteån kunnan ruotsinsuomalaista vähemmistöä koskevia kehityskysymyksiä varten. Päätös pannaan täytäntöön laatimalla kehitysohjelma vuosille 017 019. Ohjelmaa tarvitaan useasta eri syystä: Kansallisia vähemmistöjä ja vähemmistökieliä koskeva lainsäädäntö selkeyttää kunnan vastuita. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan ajankohtaisten kysymysten kehittämistarpeita tulee tarkastella yleisellä tasolla. Skellefteån kunta hakee lupaa liittyä suomen kielen hallintoalueeseen vuodesta 017 lähtien. Nykyistä ruotsinsuomalaisen kansallisen vähemmistön neuvottelukuntaa kehitetään edelleen. Kehitysohjelma luo pohjan myös muiden kansallisten vähemmistöjen romanien, saamelaisten, tornionlaaksolaisten ja juutalaisten neuvottelukuntien kehitykselle. Skellefteån kunta on laatinut kehitysstrategian, Skellefteå 030, joka tähtää kunnan kasvuun ja kehitykseen. Haluamme Skellefteån olevan paikka, jossa ihmiset haluavat asua ja toimia. Skellefteån kunnassa arvioidaan olevan 3000 4000 henkilöä, jotka ovat jollain tavalla sidoksissa ruotsinsuomalaiseen kansalliseen vähemmistöön. Kansalliseen vähemmistöön kuuluminen on jokaisen henkilökohtainen valinta (yksilöllinen samaistuminen). Postiosoite: Käyntiosoite: Faksi: 0910-14 14 Trädgårdsgatan 6 Puh: 0910-73 50 00 931 85 Skellefteå 931 85 Skellefteå vaihde Sivu 1 (5)

Tavoitteet, prioriteetit ja aktiviteetit Ohjelma keskittyy erityisesti seuraaviin kysymyksiin ja aktiviteetteihin: Ruotsinsuomalaisen kansallisen vähemmistön asioita koskevan työn tavoitteet: Skellefteån kunnan pyrkimys päästä suomen kielen hallintokunnaksi pysyy voimassa siihen saakka, että se voidaan toteuttaa. Ruotsinsuomalaisen vähemmistön edustajien kanssa pidetään neuvonpito vähintään neljä kertaa vuodessa vahvistetun suunnitelman mukaisesti. Kunnan henkilöstön suomen kielen taidot kartoitetaan ja henkilöstöä informoidaan siitä, että suomen kielen taidot katsotaan hyödyksi. Ohjelman tarkoitus on toimia ylimpänä ruotsinsuomalaista kansallista vähemmistöä koskevia asioita ohjaavana asiakirjana ja sitä kautta yksityiskohtaisempien ja lyhempikestoisten toimintasuunnitelmien ja aktiviteettien pohjana. Seuraavat tavoitteidemme mukaiset kysymykset ja aktiviteetit on priorisoitu: Kehitystyön jatkaminen Skellefteån kunnan saamiseksi hallintokunnaksi. Mikäli kunnasta tulee hallintokunta, noudatamme tätä koskevia säännöksiä. Tällöin myös koordinoivan toiminnon perustaminen, sen tehtävät ja kehitys tulevat ajankohtaisiksi. Selkeä budjetti. Toimiva taloudellinen raportointi. Mikäli kunnasta tulee hallintokunta, kunnan tulee seurata ja arvioida valtionavustuksen mahdollisimman tehokasta ja tarkoituksenmukaista käyttämistä voimassa olevien linjausten mukaisesti. Kunnan ja ruotsinsuomalaisen kansallisen vähemmistön edustajien välisten neuvonpitotapojen kehitys; kokoustapojen ja -aikojen formalisointi, suunnittelu, työskentelytavat, aiheet, käsiteltävät asiat. Mm. alla esitettyjä asioita tulee käsitellä kokouksissa. Kunnan henkilöstön suomen kielen taitojen kartoittaminen. Suomen kielen puhuminen/taito tulee katsoa eduksi, ja tämän tulee käydä ilmi kelpoisuusvaatimuksista. Kohderyhmän ja sen tarpeiden tarkempi kartoittaminen; palveluntarve, tarvittavat kompetenssit ym. Sivu (5)

Tiedotuksen, viestinnän, kotisivujen ym. kehitys. Kohderyhminä ovat sekä ruotsinsuomalainen kansallinen vähemmistö että koko yhteiskunta. Kansallisten vähemmistöjen tuntemus on tärkeää koko yhteiskunnan kannalta. Avustusmuotojen kehittäminen ruotsinsuomalaista kansallista vähemmistöä edustaville yhdistyksille. Tärkeät kehityskohteet Yllä esitettyjen priorisoitujen kysymysten ja aktiviteettien lisäksi keskitymme erityisesti myös tiettyihin kunnallisiin toimintoihin. Vanhustenhuolto ja esikoulu/koulu Vanhustenhuolto ja esikoulu mainitaan erityisen tärkeinä alueina kansallisia vähemmistöjä koskevassa lainsäädännössä. Tämä ohjelma keskittyy erityisesti myös kouluun. Kunnan mahdollisuudet järjestää vanhustenhuoltoa (kotipalvelut ja asuminen) suomen kielellä selvitetään. Esikoulujen ja koulujen tulee pystyä järjestämään opetusta ja muuta toimintaa suomen kielellä voimassa olevien linjausten sekä oppilaiden ja heidän vanhempiensa kanssa tehtävän yhteistyön mukaisesti. Tarvekartoitus suomenkielisen vanhustenhuollon ja esikoulun/koulun kysynnän perusteella. Tiedotusta ja viestintää kunnan mahdollisuuksista järjestää suomenkielistä vanhustenhuoltoa kehitetään sekä henkilökohtaisten tapaamisten että muiden tapojen osalta; digitaalisesti, paperiversiona ym. Tiedotusta tulee antaa sellaisissa paikoissa ja sellaisessa muodossa, että se tavoittaa mahdollisimman suuren joukon ihmisiä. Vanhustenhuollon ja esikoulujen/koulujen henkilökunnan suomen kielen taitojen kartoittaminen. Suomen kielen puhuminen/taito tulee katsoa eduksi, ja tämän tulee käydä ilmi kelpoisuusvaatimuksista. Kehitämme kuntalaisten mahdollisuuksia käyttää suomen kieltä asioinnissaan muiden toimijoiden, kuten maakäräjien, kanssa. Esikoulun ja koulun tärkeää asemaa suomen kielen elvyttämisessä tulee käyttää hyödyksi. Kulttuuri Kulttuurialaa pidetään tärkeänä kehityskohteena ruotsinsuomalaista kansallista vähemmistöä koskevien asioiden kannalta. Sivu 3 (5)

Ruotsinsuomalaisen kansallisen vähemmistön mahdollisuus oman kulttuurinsa ja identiteettinsä säilyttämiseen on tärkeä asia, jota kunnan tulee pystyä tukemaan esim. myöntämällä tukea eri tapahtumille, yhteisille aktiviteeteille, tilojen hankkimiseen ym. Huomioimme suomalaiset juhlapyhät. Helmikuun 4. päivä eli ruotsinsuomalaisten päivä on liputuspäivä. Mikäli Skellefteån kunnasta tulee hallintokunta, valtionavustusta voidaan käyttää kulttuuriaktiviteetteihin siinä tapauksessa, että ne voidaan katsoa lisäkustannuksiksi. Kyseeseen voivat tulla esim. suomen kielen aktiivista säilyttämistä ja kehittämistä tukevat aktiviteetit. Valtionavustusta voidaan käyttää myös tiedotustoimiin, mikäli ne voidaan katsoa lisäkustannuksiksi, ne edesauttavat suomen kielen kehittämistä ja ne kuuluvat kielen kehittämisen pitkäaikaissuunnitelmaan. Yhdistystukien hakemismahdollisuuksien tulee olla voimassa olevien linjausten mukaisia ja, mikäli kunnasta tulee hallintokunta, myös valtionavustusten käyttöä koskevien säännösten mukaisia. Huomioon otetaan mm. lapsinäkökulma, tasa-arvo ja ruotsinsuomalaiselle vähemmistölle hankkeesta koituva hyöty. Ruotsinsuomalaisen kansallisen vähemmistön edustajien tulee osallistua kulttuurialan tärkeiden ohjausasiakirjojen, esim. kirjastoja kulttuurisuunnitelmien, laatimiseen ja muokkaamiseen. Kirjallisuuden ja kohtaamispaikkojen tarjoajina kirjastot ovat tärkeässä asemassa ruotsinsuomalaisen kulttuurin säilyttämisessä ja kehittämisessä Skellefteån kunnassa. Kirjastot voivat toimia areenana vuoropuhelulle. Kirjastot ovat myös tärkeitä oppimispaikkoja sekä lapsille että aikuisille. Kaikki toiminnot ovat tärkeitä Kaikki kunnan toiminnot tulevat eri yhteyksissä kosketuksiin ruotsinsuomalaista kansallista vähemmistöä koskevien asioiden kanssa. Tämän vuoksi kaikkien on oltava tietoisia ruotsinsuomalaista kansallista vähemmistöä koskevista kehityspyrkimyksistä. Kunnan toimintojen tulee pystyä tarjoamaan ruotsinsuomalaiseen kansalliseen vähemmistöön kuuluville tietoa heidän oikeuksistaan. Myös kunnan organisaation ulkopuolella olevilla toimijoilla maakäräjillä, muilla yhteiskunnan toimijoilla ja kaikilla kuntalaisilla on merkitystä ruotsinsuomalaiselle kansalliselle vähemmistölle. Sivu 4 (5)

Ympäristöanalyysi Ympäristöanalyysit ovat tärkeitä ruotsinsuomalaista kansallista vähemmistöä koskevan toimintamme laadukkuuden takaamiseksi. Ympäristöanalyyseihin kuuluu mm. Voimassa olevien kansallisten säännösten ja linjausten ja niiden kehityksen tuntemus Kunnan henkilöstön tietojen ja osaamisen kehittäminen Muiden kuntien ja ajankohtaisia asioita käsitteleviin verkostoihin osallistuvien seuraaminen Yhteistyö muiden toimijoiden, kuten maakäräjien ja muiden kuntien kanssa Opintomatkat, joita voimme tehdä tarpeen mukaan Mahdollisuudet markkinoida Skellefteån kuntaa suomenkielisille Kunnan kansainvälinen yhteistyö ja ystävyyskuntavaihto tarjoavat mahdollisuuden ajankohtaisia asioita koskeviin laajempiin ympäristöanalyyseihin Käytämme digitalisaation ja uusien tekniikoiden tarjoamia mahdollisuuksia yksityiskohtaisempiin ympäristöanalyyseihin Ohjelman seuranta ja uudistaminen Tämä ohjelma on laadittu vuosille 017 019. Tavoitteemme on uudistaa ohjelmaa jokaisella kunnanhallituksen toimikaudella. Kunnanhallitus vastaa ohjelman seurannasta yhdessä kunnan lautakuntien kanssa. Seurantaan kuuluu ohjelman arviointi ja kehitys. Annamme arviointipalautetta toiminnasta vuosittain päätöksentekijöille ja neuvottelukunnalle. Mikäli kunnasta tulee hallintokunta, raportoimme toiminnasta myös lääninhallitukselle. Sivu 5 (5)